Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni
Silakan kanta-arvioissa käytettävä Itämeren aluejako osaalueittain (Subdivision = SD) Perämeri SD 31 Selkämeri SD 3 Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 Riianlahti Pohjanmerta ja Itämerestä SD 22 24: Rügenin silakka
Suomen ammattikalastuksen silakkasaaliit 198 211 Saalis, tuhatta tonnia 1 8 6 4 Suomenlahti Perämeri Selkämeri Saaristomeri Pääallas 2 198 1985 199 1995 2 25 21
Suomen ammattikalastuksen silakkasaaliiden jakautuminen tilastoruuduille vuonna 211 Tuhatta kg:
Selkämeren silakan kannanarviointi Näytteenotto: - pitkin vuotta (vuosineljänneksittäin) kerätään ammattikalastajien saaliista näytekaloja: kalastetun silakkakannan rakenne, kalastusalueet - kaikuluotaus- ja troolaustutkimusmatkat vuosittain lokakuussa 27 alkaen: kaupallisesta kalastuksesta riippumatonta tietoa kalamääristä, kalojen esiintymisalueista ja kannan rakenteesta
Selkämeren silakan kannanarviointi Aineiston käsittely ja analyysit: - iänmääritykset: vuosiluokkien osuudet näytteissä, ikäryhmäkohtaiset kokotiedot, keskimääräisen yksilökasvun kehitys - näyteaineiston luotettavuuden seuranta ja ylläpito: onko uusin aineisto loogista jatkumoa edellisten vuosien aineistoon? - Standardikannanarviointimenetelmät: XSA (Extended Survivors Analysis), SAM (State-base Assessment Model)
Kaikuluotaus- ja näytteenottomatka tanskalaisella DANA-aluksella lokakuussa 211
Kaikuluotausta puolalaisella Baltica-aluksella
Näytekalojen troolausta Selkämerellä ruotsalaisella Argos-aluksella
Lokakuu 211 Selkämeri, Dana
PITUUSJAKAUMIA TROOLINÄYTTEISSÄ 211 Selkämerellä Silakka Kilohaili
Silakan ikä määritetään sisäkorvan otoliitin (kuulokivi, kuuloluu, earstone) leikkeestä, jonka pinta on värjätty niin, että vuosirenkaat saadaan riittävän selvästi näkyviin. Tässä kokonainen otoliitti. Poikkileikkauslinja leikkeeseen
7-vuotiaan silakan otoliitin neutraalipunavärjätty poikkileikkaus
Ikä Vuosiluokkien voimakkuus Selkämerellä tehdyissä kaikuluotaustutkimuksissa 9 8 7 3616 4479 8-vuotiaat ja vanhemmat 6 3344 5 5254 3593 4 3536 3 5559 898 2 4846 6535 1 5671 3573 477
Silakkakannan kehitys Selkämerellä Saalis, tuhatta tonnia 8 Keskiarvo = 42 6 4 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Kalastuskuolevuus, ikäryhmät 3-7,3 Keskiarvo =,13,2 Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 18 Keskiarvo = 5434 16 14 12 1 8 6 4 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Kutukannan koko, tuhatta tonnia 8 Keskiarvo = 33 6 4,1 2, 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 1975 198 1985 199 1995 2 25 21
Kutevan kannanosan biomassan kehitys Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 2 1 1 4 7 Kutukannan koko, tuhatta tonnia Keskiarvo = 862 8 6 4 2 Silakka Selkämeri SD 3 Kutukannan koko, tuhatta tonnia Keskiarvo = 33 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Silakka Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 1 8 1 2 Kutukannan koko, tuhatta tonnia Keskiarvo = 892 15 1 Silakka Riianlahti Kutukannan koko, tuhatta tonnia Keskiarvo = 77 6 5 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 198 1985 199 1995 2 25 21
1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 Selkämeren silakka: kasvu yhden kasvukauden aikana ikäryhmittäin 1973 211 1 v 4 v.16.12.14.12.1.1.8.8.6.4.2 1 v.6.4.2 4 v 2 v 5 v.14.12.12.1.1.8.6.4 2 v.8.6.4 5 v.2.2 3 v 6 v.14.14.12.12.1.1.8.8.6 3 v.6 6 v.4.4.2.2 -.2
Keskipaino (kg).7 Selkämeren silakan keskipainon kehitys ikäryhmittäin.6.5.4.3.2 > 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v 7 v 8 v.1 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211
Havaintoja muista lajeista suhteessa silakkaan Gårdmark ym (käsikirjoitus): Bosminavesikirppujen määrä Selkämeressä korreloi silakan vuosiluokkavoimakkuuden kanssa Mäntyniemi ym. 212: Lohisaaliiden vuosittainen vaihtelu yhteydessä Selkämeren silakan vuosiluokan runsauteen ei kuitenkaan lohisaaliiden pitkäaikaiskehitys
Miksi Selkämeren silakkakanta on nyt niin runsas? ilmaston lämpeneminen lienee tärkein syy isot vuosiluokat kehittyneet useimmiten lämpiminä kesinä (esim. 1988, 1997, 21, 22, 26) 199- ja 2-luvuilla lämpimiä kesiä petojen vaikutus silakkakantaan vähäinen merkittävin peto nyt harmaahylje
Silakan kasvunvaihtelut Miksi kasvu oli nopeaa 198-luvulla? 198-luvulla turska lienee harventanut silakoita; kun silakoiden lukumäärä oli suhteellisen pieni, vesi oli keskimääräistä suolaisempaa ja ravintoa oli runsaasti => silakat tavallista nopeakasvuisempia Miksi kasvu on ollut hidasta 199- ja 2- luvuilla? - kanta on ollut tiheä, minkä vuoksi ravintokilpailu on tiukkaa; vesi on ollut makeampaa kuin 198-luvulla, mikä osaltaan on vaikuttanut planktonlajistoon ja ravintoon => silakat hidaskasvuisia parin ensimmäisen kesän jälkeen
Kiitokset!