Kuntatalouden tila ja haasteet mm. sisäilmaongelmat ja niiden hallinta 03.05.2016 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja Suomen Kuntaliitto
16 12 8 4 0-4 -8-12 -16-20 -24 Maailmankauppa määrän muutos, % 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Maailmankauppa Suomen vienti Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Tilastokeskus, VM 16 12 8 4 0-4 -8-12 -16-20 -24 14.4.2016 Kansantalousosasto
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2014-2015 Tilastokeskus, vuosien 2016-2020 ennusteet VM 14.4.2016.2011 Prosenttia: 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 BKT, määrän muutos -0,7 0,5 0,9 1,2 1,2 1,1 1,1 Palkkasumman muutos 0,7 0,8 1,5 1,4 1,5 1,9 2,3 Ansiotasoindeksin muutos 1,4 1,2 1,2 1,0 1,2 1,6 2,0 Työttömyysaste 8,7 9,4 9,3 9,0 8,7 8,4 8,1 Kuluttajahintojen muutos 1,0-0,2 0,3 1,3 1,5 1,7 1,8 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,5 1,0 0,9 1,3 1,6 2,0 Valtionosuusindeksin muutos 1,5 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 2,0 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 0,7 0,8 1,1 1,0 1,2 1,6 2,0 Ennusteet syyskuussa 2015 (Kuntatalousohjelma): BKT, määrän muutos -0,4 0,2 1,3 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 0,3 1,4 0,5 1,1 1,5 1,2 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 8,7 1,0 9,6-0,1 9,4 1,1 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,6 1,2 1,4 1,7 1,2 9,1 1,5 1,1 1,3 2,2 1,7 8,7 1,8 1,7 1,2 2,5 2,1 8,3 2,0 2,1 14.4.2016/hp
Talouden kasvu viime vuosikymmeninä ja pitkän aikavälin kasvuarvio Suomen Pankki: Talouskasvu keskimäärin noin yksi prosenttia vuosina 2014-2030» Ed. arvio keskimäärin 1½ % v. 2013-2022 1.4.2015
70 65 60 55 50 45 40 35 Julkisyhteisöjen tulot, verotulot ja menot suhteessa BKT:een, % 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 Tulot Menot Verotulot Lähde: Tilastokeskus, VM 70 65 60 55 50 45 40 35 14.4.2016 Kansantalousosasto
140 120 100 80 60 40 20 0 Valtionvelka 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 70 60 50 40 30 20 10 0 Mrd. euroa (vasen asteikko) % BKT:sta (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM 14.4.2016 Kansantalousosasto
15 Investoinnit määrän muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia 15 10 10 5 5 0 0-5 -5-10 -10-15 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 Rakentaminen Koneet ja laitteet T & K Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, VM -15 14.4.2016 Kansantalousosasto
Lähde: Timo Aro 19.1.2016 2.6.2014/hp
4 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2015, suhteessa BKT:een, % 4 3 3 2 2 1 1 0 0-1 -1-2 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Eläkkeet Terveydenjuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyysaste Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME mallilla. Lähde: VM -2 14.4.2016 Kansantalousosasto
Väestöllinen huoltosuhde 1865-2065 9.3.2016/MP Lähde: Tilastokeskus, väestö- ja oikeustilastot
Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen, STTK/Ralf Sund (Suomen Kuvalehti 42/2015) 11 27.11.2015
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *408 milj. Lähde: Kela/Kelasto 12 27.11.2015 Timo Kietäväinen
SOTEUUDISTUKSEEN LIITYVIÄ RAHOITUSKOKONAISUUKSIA Sote bruttomenot noin 21 mrd.e. netto 17,5 - Kuntien verot (21 mrd.e kunnallisvero 18,6, kvero 1,6 yvero 1,6 ) - VALTIONOSUUDET (PP - 8 mrd.e sote n. 6,5 mrd.e) - LAINAT (17 mrd.e mikä osa sotessa?) - OMAISUUDEN SIIRROT (sotekiinteistöt n. tasearvot 6,5 mrd.e) - HENKILÖSTÖN SIIRROT (217 000) / ELÄKEVASTUUT(60 mrd.e)
15 2.5.2016 Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Yle 9.3.2016
Miljardiluokan kysymyksiä 1. IHA - / Sote - alueen rahoitus - Itsehallintoalueen verotusoikeus vai valtion rahoitus? - Monikanavarahoituksella vai ilman? - Alueiden välinen tasaus? 2. Kuntiin jäävien palvelujen rahoitus - Kuntien välinen tasaus - Verokatto / verovähennykset vaikutukset alueen taloudelliseen kantokykyyn verouudistus, yhteisövero, kiinteistövero (?) 3. Omaisuusjärjestelyt / tukipalvelut 4. Henkilöstön asema /palkkojen harmonisointi / eläkevastuut 5. Rahoitushuolto mistä lainat vai pitääkö toimia ilman? 6. Sote kehys / alijäämä kuka vastaa (?) 7. Kuntien kannustin mistä löytyy?
Sipilän hallituskauden finanssipolitiikan säännöt Julkisen talouden suunnitelman rahoitusasematavoitteet 2019 mennessä: 1. Valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen 2. Kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen, mikä merkitsee merkittävää sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä 3. työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:hen 4. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa» Kuntatalouden menorajoite: vähintään - 720 milj. Valtion tulee alentaa v. 2019 mennessä kuntatalouden toimintamenoja vähintään 720 milj. eurolla verrattuna hallituskautta edeltäneeseen ns. tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 prosenttia suhteessa BKT:een Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen keskipitkän aikavälin tavoite (MTO): -0,5 % suhteessa BKT:een
15.9.2014/hp
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2014 2015* 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** 1) 1) Toimintakate -26,67-27,66-28,07-28,04-28,77-29,57-30,48 Verotulot 21,18 21,77 21,73 22,08 22,68 23,33 24,03 Käyttötalouden valt.os. 8,20 8,22 8,78 8,61 8,70 8,54 8,68 Rahoituserät, netto 0,17 0,23 0,26 0,24 0,22 0,18 0,13 Vuosikate 2,88 2,55 2,71 2,90 2,84 2,47 2,35 Poistot -2,64-2,61-2,71-2,81-2,91-3,01-3,11 Satunnaiset erät, netto 1,92 0,33 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Tilikauden tulos ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 2,16 0,28 0,26 0,36 0,20-0,27-0,49 Tulorah. korjauserät -2,56-0,55-0,55-0,55-0,55-0,55-0,55 Tulorahoitus 2,24 2,34 2,42 2,62 2,55 2,19 2,07 Investoinnit, netto -2,34-3,33-3,45-3,57-3,62-3,72-3,75 Rahoitusjäämä 2) -0,10-1,00-1,03-0,95-1,07-1,53-1,68 Lainakanta 16,53 17,02 18,10 19,12 20,26 21,85 23,60 Rahavarat 5,30 5,05 5,05 5,06 5,09 5,10 5,12 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 14.4.2016/hp Lähde: Vuodet 2014-2015 Tilastokeskus. Vuosien 2016-2020 arviot VM 14.4.2016
26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2019, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2013, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 2013 13,8 1,7 14,7 30,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 10.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus
KONSERNITARKASTELUSSA HUOMIOITAVAA: - KUNNAN TOSIASIALLISEN VASTUUN JA KIRJANPIDOLLISEN VASTUUN RAJA OSIN EPÄSELVÄ - SUURTEN KAUPUNKIEN YHTIÖT, ERITYISESTI ENERGIAYHTIÖT, VÄÄRISTÄVÄT KOKONAISUUDEN ARVIOINTIA - KONSERNIYHTIÖIDEN TILAN JA KUNNON TARKASTELU: KIINTEISTÖYHTIÖT / ENERGIAYHTIÖT - ERI RAHOITUSMALLEISTA JOHTUVAT VASTUUT KONSERNITARKASTELUSSA (ELINKAARIMALLIT) - TAKAUKSETMUUHUN KUIN KUNTAKONSERNIIN NS. HARMAA ALUE - KUNNANVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ KUULUUKO KUNNAN TOIMIALAAN - OMISTAJAOHJAUS / OSAOPTIMOINTI / INHOUSE - MILLOIN TOIMITAAN MARKKINOILLA (ULKOMYYNTI) - VASTUUT JA VELVOITTEET KUN OMISTUSOSUUS VÄHÄINEN
KORJAUSVELKA 26 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntien rakennuskanta / Sote-rakennukset Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistaman rakennuskannan laajuus oli vuonna 2013 yhteensä noin 36 000 rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on n. 34 milj. neliömetriä. Toimistorakennukset 2 000 000 6 % Kokoontumisrak., kultt., urh. 3 000 000 9 % Teoll., tekn., var., yms. 4 700 000 14 % Muut rak. 1 200 000 3 % Hoitoalan rakennukset 5 900 000 17 % Päiväkodit, koulut 9 600 000 28 % Hoitoalan rakennukset Päiväkodit, koulut Asuminen, asuntolat Ammatill.opp.,tutkimusl., muut opp. Kokoontumisrak., kultt., urh. Toimistorakennukset Teoll., tekn., var., yms. Ammatill.opp.,tutkimusl., muut opp. 3 400 000 10 % Asuminen, asuntolat 4 300 000 13 % Muut rak. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 29
Kuntien rakennuskanta / Sote-rakennukset Kuntien, kuntayhtymien ja omistaman rakennuskannan tyypit tilastokeskuksen jaottelun mukaisesti. (Kuntien liikelaitoksissa oli alla olevissa rakennustyypeissä lisäksi noin 150 000 m2) Tilastokeskuksen rakennustyypittely ja nimeäminen on osittain vanhentunut, eikä täysin vastaa rakennuksissa tapahtuvaa toimintaa käytännössä. Lasten- ja koulukodit; 65 259; 1 % Kehitysvammaisten hoitolaitokset; 137 549; 2 % Muut huoltolaitosrakennuks et; 269 450; 5 % Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset; 433 266; 7 % Vanhainkodit; 1 131 794; 20 % Keskussairaalat; 1 230 220; 21 % Muut terveydenhuoltoraken nukset; 377 234; 7 % Terveydenhuollon erityislaitokset; 63 432; 1 % Terveyskeskukset; 1 083 616; 19 % Muut sairaalat; 961 996; 17 % Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 30
Sote-rakennukset / Ikäprofiili Vuosina 1970-1990 on rakennettu noin 36% kaikista Suomen hoitoalan rakennuksista. Vastaava suhde voidaan olettaa olevan myös kuntien, kuntayhtyminen ja kuntien liikelaitosten omistamien hoitoalan rakennusten ikäjakauma. Tämä tarkoittaa, että noin 2 milj. neliömetriä, noin 30-50 vuotta vanhaa hoitoalan rakennuskantaa on saavuttamassa peruskorjausiän. Kuntien omistamien rakennusten korjausvelka on yleisellä tasolla arvioitu olevan noin 5 mrd. euroa, jos tästä luvusta ottaa hoitoalan rakennusten suhteellisen osuuden niin voidaan karkeasti arvioida hoitolan rakennusten korjausvelan olevan luokkaa 1-1,5 mrd. euroa. Hoitoalan rakennusten ikäjakauma 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 5,4 6,6 13,0 12,6 17,8 17,9 11,2 7,8 5,0 2,8 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 31
Homevaurioiden terveyshaittojen taloudellinen merkitys Homevaurioiden aiheuttamien astmojen kustannukset n. 45 milj. /v Homevaurioiden aiheuttamien hengitystieoireiden kustannukset n. 400 milj. /v Homevaurioiden aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset n. 250 milj. /v Lisäksi tuottavuus- ym. menetykset Sairauspoissaolon hinta keskimäärin n. 200 /pvä 0-10 vuotiaan lapsen sairaus aiheuttaa yleensä myös toisen vanhemman työstä poissaolon (päiväkodit ja koulut) Esim. 4000 työntekijää, 1 sairauspoissaolopäivä maksaa n. 800 000 Homevaurioiden korjaus ei ole siis pelkkä kustannus, vaan sillä saadaan myös säästöjä! 37 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Palveluverkkojen kehittäminen ydinongelma Esko Korhonen 19.5.2015 Toimitilat Palvelut Tasapaino?
Strategiatyö toimitilahallinnossa Esko Korhonen 19.5.2015
Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju Kunnan strategia Palveluohjelma Palveluverkot Toimitilaohjelma Yleisimmät puutteet: Strategiassa ei ole huomioitu riittävällä tasolla toimitilojen merkittävyyttä kunnan talouteen. Toimitilojen merkitys palveluiden tukipalveluna oli väärässä mittasuhteessa tai merkityksessä. Kokonaisia strategisia tasoja puuttui välistä tai niistä ei ollut sitovia eli toimintaa ohjaavia päätöksiä Puutteiden johdosta toimintaa ohjaavia elementtejä puuttui, joka heijastuu voimakkaasti ketjussa alaspäin. Salkutettu omaisuus Investointi -ohjelma Ennakoiva ylläpito Ylläpitoon, investointien suunnitteluun ja toteutukseen syntyy häiriöitä, jotka näkyvät esim. sisäilmaongelmina ja muina vakavina toiminnallisina ongelmina. 40 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju Johdonmukainen toimintamalli: o o o o o Katkeamaton päätöksenteon ja omistajaohjauksen ketju, joka ohjaa toimintaa. Jokaisesta tasosta on tehty yhteisesti sitova päätös. Ylemmän tason päätökset ja linjaukset määrittelevät reunaehdot seuraavalle päätöksenteon tasolle. Päätöksenteko muodostaa johdonmukaisen ja loogisen ketjun. Palveluverkosta tehdyillä päätöksillä on merkittävä ohjaava vaikutus tilahallinnan toteuttamiseen. 41 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Harkittua omistajuutta toimitiloihin Havaintoja: Tilojen käytettävyyden ongelmat, ylläpidossa havaitut ongelmat ja sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat periaatteessa pääosin seurausta puutteista omistajaohjauksen ketjussa. Lisäksi esiintyy viitteitä, että tietyt uudet omistamisen tavat ja rakennusten toteuttamis-, rahoitustavat ovat vieneet huomiota pois kokonaisuuden hallinnan ongelmista. mm. elinkaarimallit ja leasing rahoitusmallit yms. ovat varsin toimivia ratkaisuja - siinä missä muutkin mallit. Mutta mm. elinkaarimalleilla tai leasing rahoitusmalleilla ei voida kuitenkaan korjata omistajaohjauksen ketjussa olevia (esim. palveluverkossa) epäkohtia tai rakennusten ylläpidossa pitkään vaikuttanutta aliresursointia koko kunnan osalta. kaikki omistamisen ja rakennusten toteuttamisen mallit tarvitsevat pohjalle kuitenkin hallitun omistajaohjauksen päätöksenteon prosessin. 42 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Sisäilmaongelmien hoitaminenlähtee kokonaisuuden haltuunotosta: - Sisäilman epäkohtien poistamiseen tähtääviä prosesseja (mm. tutkimus, osaamisen kehittäminen ja korjaaminen) tulee kehittää ja toteuttaa johdonmukaisesti ja riittävin resurssein. - Samalla tulee parantaa oleellisesti suunnitelmallista ja ennakoivaa kiinteistönpitoa, ettei nuoremmasta rakennuskannasta pääse syntymään uusia ongelmatapauksia. - Taloudelliset reunaehdot vaikeuttavat oleellisesti tarkoituksenmukaisen resursoinnin kohdentamista sisäilman epäkohtien ennaltaehkäisyyn myös koko palveluverkon tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida. - Palveluverkon kehittäminen lähtee luonnollisesti toiminnan tarpeista. Palveluverkkoa oleellisesti kehittämällä voisi olla mahdollista tavoitella rakennuskannan nopeampaa uusiutumista ja ennakoivaa kiinteistönpitoa taloudelliset reunaehdot huomioiden
MILLÄ EVÄILLÄ KUNTATALOUS KUNTOON? 1. MALTILLINEN KUSTANNUSKEHITYS - TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS RATKAISEVAT MYÖS KUNTATALOUDEN KOHTALON 2. JÄRKEVÄT RAKENNEUDISTUKSET 3. TOIMINNAN JOUSTAVOITTAMINEN 4. ALUEIDEN ERITYISPIIRTEET HUOMIOON 5. KIINTEISTÖTOIMEN HAASTEET HALLINTAAN