Kuntoutuksen kehittäminen ja sote uudistus. Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Kuntoutuspäivät 17.3.2016



Samankaltaiset tiedostot
Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Mitä kuntoutusalan toimijat ajattelevat valinnanvapaudesta?

Muistiohjelman eteneminen

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Kuntous ja sote -uudistus

Lausuntopyyntö STM 2015

Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

SOTE- ja maakuntauudistus

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari Heidi Paatero

Sosiaalityön erikoisosaamisen tarpeet sote- ja maku-uudistuksen tuottamissa rakenteissa

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Peruspalveluiden kehittäminen Alueellinen sote-kehittäjien verkostokokous. Katri Makkonen Lääkintöneuvos

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Lausuntopyyntö STM 2015

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto

Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

2. Kuntoutusjärjestelmä ennakoivaksi, keskeiseksi osaksi uudistuksia

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Ota kantaa - Mitä toivoisit asiakkaan valinnanvapaudelta sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Kehittämisrakenneseminaari Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Aikuisten palvelut

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

Mitä tutkijat ehdottavat

VEROILLA JA VAROILLA

Paras Sosiaalibarometrin tulkitsemana Etelä-Karjalan alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi Ari Räisänen

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Lääkinnällisen kuntoutuksen maakunnallinen toimintaohjelma

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

Transkriptio:

Kuntoutuksen kehittäminen ja sote uudistus Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Kuntoutuspäivät 17.3.2016

Kuntoutusjärjestelmä on muutoksessa Pirstaleisena pidetty kuntoutusjärjestelmä on muutospaineessa Digitalisaatio ja uudet toimintamallit muovaavat kuntoutusta Sote uudistus vaikuttaa myös kuntoutuksen järjestämisen tapoihin ja toimintamalleihin Sivu 2

Kyselyn toteutus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä kuntoutuksen kehittämisestä ja sote uudistuksesta Kuntoutussäätiö ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma toteuttivat kyselyn yhteistyönä Selvitys toteutettiin Webropol kyselynä 2. 10.3.2016 Vastaajina kuntoutuksen asiantuntijoita yli sektori ja ammattirajojen Sivu 3

Kysely lähetettiin yli 3100 kuntoutuksen asiantuntijalle, toimijalle ja kehittäjälle 694 vastausta Sivu 4

VASTAAJAN TAUSTAORGANISAATIO 12 % 24 % Kuntoutuksen palveluntuottaja Kuntoutuspalveluiden tilaaja (Kela, työeläkelaitos, jne.) Työterveyshuolto 33 % 10 % Järjestö, säätiö yms. 5 % Kunta, sairaanhoitopiiri tms. 16 % Muu, mikä? Muu, mikä? vaihtoehdon valinneista valtaosa edusti tutkimuslaitoksia, Te toimistoa, korkeakouluja, virastoja tai ammattiliittoja. Sivu 5

Näitä kysyttiin Miten kuntoutus toimii? Turvaako vai vaarantaako sote uudistus kuntoutuksen asemaa? Mitkä ovat sote uudistuksen mahdollisuudet? Missä syntyvät kuntoutuksen innovaatiot? Sivu 6

Kelan kuntoutukselle parhaat arviot Kuntoutuksen osa alue Keskiarvo Kelan yksilökohtainen kuntoutus 7,6 Työeläkekuntoutus 7,3 Kelan ryhmämuotoinen kuntoutus 7,3 Kuntoutuksen tutkimus 6,9 Kuntoutuksen koulutus 6,8 Terveydenhuollon kuntoutus 6,8 Sosiaalihuollon kuntoutus 6,3 Kuntoutuksen osa alueet arvioitiin kyselyssä kouluarvosanoin 4 10. Kelan yksilökohtainen kuntoutus arvioitiin parhaaksi, keskiarvo 7,6. Seuraavaksi parhaita olivat työeläkekuntoutus ja Kelan ryhmämuotoinen kuntoutus, keskiarvo 7,3. Sosiaalihuollon kuntoutuksen keskiarvo oli heikoin, 6,3. Sivu 7

Kuntoutustarpeen havaitsemista tehostettava Vastaajia pyydettiin nimeämään kolme kuntoutuksen kannalta tärkeintä kysymystä 14 eri vaihtoehdosta Kuntoutustarpeen havaitsemisen tehostamista piti kuntoutuksen kannalta tärkeimpänä kysymyksenä yli 50 % vastanneista Seuraavaksi tärkeimmät: työelämässä jaksaminen kuntoutuksen avulla (42 % valitsi), tasapuolisten kuntoutumahdollisuuksien tarjoaminen eri väestöryhmille (42 %) ja kuntoutuksen rahoituksen varmistaminen (40 %) Huoli kuntoutuksen rahoituksesta tulevaisuudessa nousi esille myös, kun tiedusteltiin sote uudistukseen liittyviä uhkia kuntoutuksen kannalta Avovastauksissa tärkeimmiksi kysymyksiksi mainittiin mm. kuntoutuksen vieminen arkeen, asiakaslähtöisyys ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi Sivu 8

Kuntoutuksen kolme tärkeintä kysymystä (N=692) Sivu 9

Päättäjille matalat pisteet kuntoutusalan tuntemisesta Väittämät Miten paljon kuntoutus mielestäsi kiinnostaa yhteiskunnallisia päättäjiä?* Kuinka hyvin päättäjät tuntevat kuntoutuksen kenttää?* Onko sote uudistus kuntoutuksen kannalta enemmän uhka vai mahdollisuus?** Miten paljon kuntoutusasiat ovat mielestäsi esillä sote uudistukseen liittyvässä keskustelussa?* Keskiarvo *1=ei lainkaan, 5= erittäin paljon **1=pääosin uhka, 3=sekä uhka että mahdollisuus, 5= pääosin mahdollisuus 2,3 1,9 3,1 2,0 Vastaajat antoivat matalat pisteet päättäjille kuntoutuskentän tuntemisesta Keskiarvo päättäjien kuntoutuskentän tiedoista oli 1,9 (1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon ) Huonossa kentän tuntemisessa ei vastaajien mielestä ollut ilmeisesti kyse täysin kiinnostuksen puutteesta: arvioidun kiinnostuksen keskiarvo oli korkeampi Päättäjien kuntoutuksen tuntemuksen ja sitä kohtaan koetun kiinnostuksen arvioivat matalimmaksi työterveyshuollon edustajat (keskiarvot 1,7 ja 2,0) Korkeimmaksi päättäjien tiedot ja kiinnostuksen arvioivat järjestön tai säätiön edustajat (2,0 ja 2,4) Sivu 10

Kuntoutus esille sote keskusteluun Väittämät Miten paljon kuntoutus mielestäsi kiinnostaa yhteiskunnallisia päättäjiä?* Kuinka hyvin päättäjät tuntevat kuntoutuksen kenttää?* Onko sote uudistus kuntoutuksen kannalta enemmän uhka vai mahdollisuus?** Miten paljon kuntoutusasiat ovat mielestäsi esillä sote uudistukseen liittyvässä keskustelussa?* Keskiarvo *1=ei lainkaan, 5= erittäin paljon **1=pääosin uhka, 3=sekä uhka että mahdollisuus, 5= pääosin mahdollisuus 2,3 1,9 3,1 2,0 Enemmistö vastaajista arvioi soteuudistuksen kuntoutukselle sekä uhaksi että mahdollisuudeksi tai varovaisesti mahdollisuudeksi Kuntoutusasiat voisivat olla vastaajien mielestä enemmän esillä soteuudistukseen liittyvässä keskustelussa Toive kuntoutusasioiden esillä olosta nousi esiin myös avovastauksissa, joissa esitettiin huoli kuntoutusalan asiantuntijoiden jäämisestä keskustelun ulkopuolelle Positiivisimmin sote uudistukseen suhtautui ryhmä muu (keskiarvo 3,25), negatiivisimmin työterveyshuollon edustajat (keskiarvo 3,0) Sivu 11

Sote uhka vai mahdollisuus? Ketkä jatkossa pääsevät kuntoutukseen? Tehdäänkö tarkempaa valintaa? Miten kuntoutus toteutetaan? Kuka tai ketkä kantavat kokonaisvastuuta? Millaisista tarpeista kuntoutus lähtee liikkeelle? Sivu 12

Sote uhka vai mahdollisuus? Sote uudistukseen liittyvistä uhkista vastaajat (N=562) nostivat erityisesti esille kuntoutuksen unohtumisen sote uudistuksesta ja pirstaleisuuden jatkumisen. Vastaajien uhkakuvissa toistuivat seuraavat teemat: Kuntoutuksen unohtuminen sote uudistuksesta tai sen jääminen terveyspalveluiden/erikoissairaanhoidon jalkoihin Kuntoutukselle suunnattujen resurssien ja/tai lakisääteisen rahoituksen heikentäminen Uudistumattomuus, pirstaleisuuden jatkuminen, epäselvyys kokonaisvastuusta Pienemmissä kunnissa palveluiden eriarvoistuminen ja saatavuuden heikkeneminen keskittymisen ja/tai palveluiden karsimisen seurauksena Asiakaslähtöisyyden heikentyminen ja palveluiden irtaantuminen kuntoutujan arkiympäristöstä Pienten palvelutuottajien jääminen isompien jalkoihin Kuntoutuksen inhimillisen merkityksen ja kustannustehokkuuden jääminen katveeseen, asiantuntijoiden kuulematta jääminen sote uudistuksen yhteydessä Sivu 13

Sote uhka vai mahdollisuus? Kuntoutuksesta ei puhuta eikä sitä huomioida keskeisenä osana sote kokonaisuutta. Kuntoutuksen rahoitus ja ohjaus pirstaloituvat yhä enemmän, valtakunnallinen ohjaus jää vähäiseksi ja alueelliset erot palvelujen saannissa kasvavat. Kuinka laajasti sosiaali ja terveysalalla ymmärretään kuntoutuksen monimuotoisuus ja mahdollisuudet? Sivu 14

Sote uhka vai mahdollisuus? Unohdetaan se, että varhaiskuntoutuksella, ennaltaehkäisyllä ja oikeasti osaavalla ja koulutetulla henkilökunnalla saadaan paljon säästöjä ja hyviä tuloksia pitkällä tähtäimellä. Ei tulipaloja sammuttamalla. Kuntoutusta ei nähdä pitkän aikavälin mahdollisuutena yksittäiselle kansalaiselle, vaikuttavuus tulee toimintakyvyn kautta, ja tätä kautta tasa arvoinen elämä sairastumisen/vammautumisen jälkeen. Uhkana selkeästi se, että vaikeavammaisten kohdalla sujuvan hoito/palveluketjun muodostuminen ei ole kenenkään hallussa. Missä tehdään kuntoutussuunnitelmat, kuka kustantaa mahdolliset kuntoutusinterventiot, apuvälineet tai kodinmuutostyöt? Sivu 15

Sote uhka vai mahdollisuus? Ketkä jatkossa pääsevät kuntoutukseen? Tehdäänkö tarkempaa valintaa? Miten kuntoutus toteutetaan? Kuka tai ketkä kantavat kokonaisvastuuta? Millaisista tarpeista kuntoutus lähtee liikkeelle? Kuntoutuspalveluja tarvitsevat kansalaiset eivät ohjaudu kuntoutukseen, koska kuntoutuksella ei ole selvää itsenäistä asemaa asiakkaan hoito ja palveluketjussa. Sivu 16

Sote uhka vai mahdollisuus? Sote uudistukseen liittyväksi mahdollisuudeksi nimettiin useimmissa vastauksissa hajanaisen järjestelmän uudistaminen ja yhtenäistäminen monella tasolla, erityisosaamisen parempi hyödyntäminen ja päällekkäisyyksien karsiminen. Yhteistyön tiivistyminen palvelutuottajien välillä, tiedonkulun vahvistuminen ja yhtenäisempi tietojärjestelmä tiedonkulun helpottamiseksi Palvelujärjestelmän yksinkertaistamisen, sujuvammat palvelut ja selkeät yhtenäiset kriteerit palveluiden saamiselle Sujuvampi kuntoutuspolku, yhden luukun periaatteen toteutuminen Erityisosaamisen hyödyntäminen laajemmilla alueilla ja kuntoutuksen tuominen arkiympäristöihin Resurssien järkevämpi jakautuminen eri toimijoiden välille ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen Asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen sekä oman kuntoutumisensa että koko järjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen Kuntoutuksen arvon tunnistaminen ja tunnustaminen säästöjä tuovana järjestelmänä Sote uudistuksen tärkeimpinä tavoitteina nähtiin palveluiden yhtenäistäminen, saatavuuden, tasaarvoisuuden, oikea aikaisuuden ja kattavuuden parantaminen sekä erityisosaamisen saatavuuden vahvistaminen. Sivu 17

Sote uhka vai mahdollisuus? Jos yhteistyötä saadaan aidosti kehitettyä kuntoutuksen tarvitsijan kannalta, on sote uudistus hyvä asia. Samoin [on hyvä asia] eri toimijoiden kokoaminen yhteen pohtimaan tätä kokonaisuutta päättäjien kanssa. En täysin hahmota sote uudistuksen vaikutuksia kuntoutujan asemaan. Tärkeää on saada palvelut juuri kun niitä tarvitaan. Mitä pidempi sairaspoissaolojakso ja työstä poissaolo, sitä todennäköisemmin henkilö päätyy ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Toimijoita paljon: Keva, työeläkeyhtiöt, Te toimisto, työnantajien omat kuntoutukset, Kela, tapaturmavakuutusyhtiöt. Miten näiden toimijoiden toiminta solmiutuu soteuudistukseen? Kuntoutuspalveluja, kuntoutustarpeen arvioita, suunnittelua jne. toteutetaan kaikille tarpeen mukaisin osaamisen ja moniammatillisin resurssein erityisasiantuntemusta keskitetysti ja konsultaatiota paikallisesti toteutettuun toimintaan. Sivu 18

Sote uhka vai mahdollisuus? Mielestäni sairaanhoito tulisi nähdä vain osana kokonaisvaltaista kuntoutusta eikä päinvastoin kuten nykyisin. Kun mietitään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kitkattomampaa yhteistyötä, toivon, että kuntoutus on mukana, kun mietitään hoitokäytäntöjä. Sivu 19

Sote uhka vai mahdollisuus? Näen, että kuntoutumisessa yleensä ollaan lähdössä hyvään suuntaan, koska entistä enemmän otetaan asiakkaat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan palveluita. [ ] Heidän omakohtaisia kokemuksia (kokemusasiantuntijat) hyödynnetään sekä asiakkaiden että ammattilaisten hyväksi [ns. tulkkeina]. Vertaisuuden tulo kuntoutukseen on mahdollisuus, jos sitä osataan hyödyntää ja ottaa huomioon sote uudistuksessa. Kuntoutuksella olisi parhaimmillaan mahdollisuus päästä asiakkaan näkökulmasta katsottuna prosessien keskiöön, jolloin kuntoutuksesta saatu hyöty yhteiskunnallisena ilmiönä olisi mahdollisimman kustannusvaikuttava sen lisäksi, että asiakkaat saisivat omaa arkeaan tukevan palvelun oikeaaikaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että sote uudistuksessa pitäisi lähteä liikkeelle asiakkaan tarpeesta, eikä siitä kuka rahoja hallinnoi ja kenellä on valta. Sivu 20

Tulevaisuuden innovaatiot Suosituimpia avovastauksissa (n = 494) esille nousseita teemoja Sivu 21

Tulevaisuuden innovaatiot Suomalainen kuntoutus poikkeaa merkittävästi eurooppalaisesta ja muusta kansainvälisestä kuntoutuksesta. Kansainvälinen osaamisen vaihto olisi yksi innovaatioiden lähde. Laittakaa joku ryhmä tutkimaan ja selkeyttämään koko kuntoutusskaalaa. Pitää ottaa huomioon myös te palvelut, kunnan omat palvelut, TYP jne. Eikä katsoa asiaa vain KELA:n näkökulmasta. Laitoskuntoutus vaihtuu kuntoutukseen, jota järjestetään pienimuotoisemmin, johdonmukaisemmin ja organisoidummin terveyskeskuksissa. Mer forskning och bättre tillgänglighet Jos osaisin vastata en olisi tässä Sivu 22

Vastaajien huomioita kyselystä Monet vastaajista kiittelivät sitä, että näkemyksiä kuntoutuksesta tuodaan nyt esille ja toivoivat, että kuntoutuksen merkitys muistetaan jatkossakin. Hyvä, että kuntoutus tuodaan esille! Yhteiskunnan nopea muutos asettaa uusia vaatimuksia kuntoutuksen rakenteille. Kiitos tästä kyselystä. Kuntoutus tarvitsee näkyvyyttä. Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia 17.3.2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 23

Yhteenveto vastaajien näkemyksistä Kelan kuntoutukseen ja työeläkekuntoutukseen oltiin tyytyväisimpiä, sosiaalihuollon kuntoutus sai heikoimman arvion Yli 50 % piti kuntoutustarpeen havaitsemisen tehostamista yhtenä tärkeimmistä kuntoutuksen kysymyksistä Päättäjät ovat vastaajien mielestä heikosti perillä kuntoutusasioista Sote uudistuksen suurimpia uhkia kuntoutuksen huomioimatta jääminen tai uudistumattomuus Sote uudistus on mahdollisuus yhtenäistää pirstaleista järjestelmää, sujuvoittaa palvelu ja hoitoketjua ja edistää asiakaslähtöisyyttä Suurin osa arvioi tulevaisuuden innovaatioiden löytyvän yhteistyöstä, asiakkailta sekä digitalisaatiosta ja tietotekniikan sovelluksista, mutta digitalisaatioon suhtauduttiin myös varauksella Sivu 24

KIITOS! Kysy lisää, ota yhteyttä! Riikka Shemeikka riikka.shemeikka@kuntoutussaatio.fi 044 781 3102 @RShemeikka Maari Parkkinen maari.parkkinen@kuntoutussaatio.fi 044 553 5261