Kuntauudistusseminaari Sievi 28.10.2011 Ajankohtaista kuntarakenteesta ja - taloudesta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat onko taantuma tulossa?» Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euromaan ongelmat sekä USA:n vaikeudet ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikkenee.» Rahamarkkinoiden epävarmuus on vaikuttamassa jo reaalitalouteen.» Suomen viennin kasvu monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on jälleen tehty.» Kulutuskysynnän kasvu uhkaa hidastua ja investoinnit vähetä.» Työmarkkinaratkaisu keskeisessä roolissa maamme lähitulevaisuuden kehityksen kannalta.» Maamme talouskasvu hidastuu ensi vuonna merkittävästi.» Vaikka talous on kasvanut hyvin vielä kesään saakka on vaikeasti työllistyvien määrä kasvanut.» Kuntien menot kasvavat ensi vuonna keskimäärin noin 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin keskimäärin vajaan 1 %, valtionosuusleikkaus vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien valtionosuustehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä.» Kuntien tulojen leikkaukset ja tehtävien lisäykset yhdistettynä kasvaviin peruskorjaus- ja uusinvestointitarpeisiin haasteellisia. 2
3 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 3 2,5 2 1,5 1 0 0,9-0,1 0,0 0,4 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet 0,2 1,3 Verotulot 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,6 0,8 1,0 0,9 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,6 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 2,5 2 1,5 1 0 - - 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käytetyt oletukset 2011 2030: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna 2020 +3 veroprosenttiyksikköä ja 2030 + 7 veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti 4
Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 maakunnittain (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15 64-vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa 0, väestöennuste 2009 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010-2020 5 KL/JAH 25.1.2010 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain, Väestöennuste 2009 6
Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % KL/JAH 24.8.2011, väestötilasto ja väestöennuste 7 Kuntasektorin kumulatiivinen vuosikatteen ja poistojen erotus sekä kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 1997 2010, mrd. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Vuosikatteen ja poistojen erotus Tulorahoitusjäämä 1) 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 9 Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 10
Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. 11 Kuntarakenne ja kuntalaki uudistuvat Kuntarakenneuudistus: Kuntaliitolla omat linjaukset liiton hallituksesta 20.4.2011 Hallituksen rakennelakilinjaukset 12/2011 mennessä. Aluekierros alkuvuonna 2012. Hallituksen esitys rakennelaiksi syksyllä 2012 Hallituksen tarkoituksena: Rakennelaki voimaan 2013 alussa ja ratkaisut tehty 2014 mennessä. Ratkaisut voimaan 2015 vai 2017? Virkamiesvalmistelu rakenneryhmässä, jolle vahva hallituksen poliittinen ohjaus. Projektipäällikkö Arto Koski. Kuntauudistuspäivä kuntajohtajille Kuntatalolla 13.12.2011. Ohjausryhmä poliittisista valtiosihteereistä nimitetty. Ei parlamentaarista komiteaa. Kuntalain kokonaisuudistus (aikataulut vielä vahvistamattomia): Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu: vuoden vaihteen jälkeen Hallituksen esitys syksyllä 2013? Kuntalaki voimaan 1.1.2015? Joiltakin osin vuoden 2014 (kiireelliset)? Demokratian, johtamisen, taloussäädösten ymv. Uudistustarpeet huomattavat. Mikä on käsitys kunnasta? Kuntalain uudistamisen tueksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Kuntalain osittaismuutos voimaan 1.1.2012: kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, on se tehtävä yhtiön, säätiön tmv. toimesta. Monopolit ja aikuiskoulutus: siirtymäaika 2016 loppuun saakka. Läkies. eduskuntaan syksy 2011. Tehtävien muutokset: Merkittävin kuntien tehtävien muutos hallitusohjelmassa: vanhuspalvelulaki Mahdollinen kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien tehtävien jaon läpikäynti on nyt tarpeen oma työryhmä? 12
Kuntauudistuksen organisaatio Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) Ministerit (8+2) (pj. Henna Virkkunen) Seurantaryhmä Hallituspuolueiden kansanedustajat (6) (pj. Maarit Feldt-Ranta) Ohjausryhmä Valtiosihteerit (8) (pj. Anna-Kaisa Ikonen) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä Virkamiehet (7) (pj. Päivi Laajala) Kunnan talous -työryhmä Virkamiehet (10) (pj. Rainer Alanen) 13 Kunnallishallinnon rakenne työryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia» Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta» Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki» Esitys on laadittava myös karttamuotoisena» Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi vuoden 2011 loppuun 14
Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat VM:n kuntaosaston mukaan 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010 2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset uudet kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010 2020 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010 2030 15 Talouden epävarmuus ja valtionosuusuudistus Talouden epävarmuus kasvaa: Julkista taloutta jouduttaneen sopeuttamaan hallitusohjelmassa ja budjetissa linjattua enemmän => julkishallinnon vastuut ja tehtävät nostettava tarkasteluun Valtio kunta-suhteen pitkäjännitteisyys keskeistä kuntien selviytymisessä. Valtionosuusjärjestelmään perusteellisempi uudistus Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistettäneen vasta kuntarakennelinjausten valmistumisen jälkeen = ensi vuoden jälkipuoliskolla. Hallitusohjelmassa kuntaliitosneutraalisuus ja kannustavuus tavoitteena. Uudistuksella oltava muitakin tavoitteita mm. määräytymisperusteiden ajantasaistaminen tarvitaan taustatutkimuksen käynnistämistä jo tänä syksynä. Uudistusesitykset pyrittäneen käsittelemään vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 16
Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 17 Vertailutasolla ratkaiseva vaikutus vuoden 2012 kuntakohtaisiin muutosvaikutuksiin Kun kaikki em. vaihtoehdot otetaan huomioon, saadaan 2 * 2 * 3 = 12 erilaista tapaa esittää samoja lukuja ilman, että yksikään näistä 12 vaihtoehtoisesta muutosvaikutusten laskentatavasta olisi väärin! 18
Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Alle 2 000 as. 2 000 6 000 as. 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 40 001 100 000 as. Yli 100 000 as. Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 47-118 17-54 37-118 -17-98 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 47-118 -6-77 71-118 32-16 Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 19 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) 70 Valtionosuuksien leikkaus -118 Kiinteistöveron poisto tasauksesta 35 Vaikutukset yhteensä -13 Lappi 29-118 45-44 Varsinais-Suomi 57-118 -2-63 Pohjanmaa 64-118 -18-72 Etelä-Savo 40-118 3-75 Etelä-Karjala 36-118 -2-85 Pirkanmaa 39-118 -9-88 Päijät-Häme 34-118 -4-89 Kymenlaakso 35-118 -12-95 Satakunta 41-118 -18-95 Keski-Pohjanmaa 47-118 -25-95 Kanta-Häme 35-118 -13-96 Keski-Suomi 32-118 -16-102 Kainuu 37-118 -26-107 Pohjois-Pohjanmaa 38-118 -28-108 Pohjois-Savo 34-118 -27-110 Pohjois-Karjala 38-118 -35-115 Etelä-Pohjanmaa 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 20
Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 30-118 601 513 32-118 496 410 57-118 406 345 82-118 316 280 51-118 343 275 49-118 1-68 17-118 -105-205 9-118 -102-211 15-118 -109-212 10-118 -107-215 12-118 -113-219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 21 Dia 1. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset 5 %-yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä Koko maa Ylivieskan sk Ylivieska Kalajoki Sievi Oulainen Alavieska Merijärvi Nivala-Haapajärven sk Pyhäjärvi Haapajärvi Nivala Reisjärvi 49-118 1-68 36-118 -56-138 40-118 -34-112 33-118 -46-132 57-118 -83-144 29-118 -67-156 17-118 -105-205 15-118 -109-212 37-118 -76-157 96-118 -71-93 30-118 -75-163 18-118 -71-172 21-118 -88-186 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %)
Dia 2. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset 5 %-yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä Saarijärven-Viitasaaren sk Viitasaari Pihtipudas Kinnula Kaustisen sk Lestijärvi Veteli Kaustinen Kokkolan sk Kannus 47-118 -30-102 48-118 6-63 51-118 -65-131 44-118 -69-143 32-118 -58-144 71-118 23-24 24-118 -54-148 25-118 -55-148 52-118 -14-80 36-118 -63-145 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 23 28.10.2011 Timo Kietäväinen Kunta Alustava laskelma vuoden 2012 PPB:n ja muiden tekijöiden vaikutuksesta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012, /as. Yhteisöveron 5 %-yks. lasku Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Valtionosuuksien leikkaus Kustannusten jaon tarkistus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Dia1. Muutokset Indeksikor., yhteensä määräytymistekijät ym. muutokset Koko maa -49-118 70 1 73-23 Ylivieskan sk -36-118 90-56 62-58 Merijärvi -15-118 112-109 133 3 Ylivieska -40-118 80-34 100-12 Oulainen -29-118 101-67 73-40 Kalajoki -33-118 81-46 28-89 Alavieska -17-118 98-105 30-112 Sievi -57-118 111-83 27-119 Nivala-Haapajärven sk -37-118 106-76 130 5 Nivala -17-118 96-71 163 52 Pyhäjärvi -95-118 128-71 190 34 Reisjärvi -20-118 103-88 127 3 Kärsämäki -27-118 115-97 81-46 Haapajärvi -29-118 100-75 57-65 24 28.10.2011 Timo Kietäväinen
Dia 2. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset 5 %-yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä Haapaveden-Siikalatvan sk 34-118 -67-151 Haapavesi Saarijärven-Viitasaaren sk Viitasaari Pihtipudas Kinnula 30-118 -71-158 47-118 -30-102 48-118 6-63 51-118 -65-131 44-118 -69-143 Kaustisen sk Lestijärvi Toholampi Veteli Kaustinen Kokkolan sk Kannus 32-118 -58-144 71-118 23-24 30-118 -59-146 24-118 -54-148 25-118 -55-148 52-118 -14-80 36-118 -63-145 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kunta Alustava laskelma vuoden 2012 PPB:n ja muiden tekijöiden vaikutuksesta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja Dia 1. verotuloihin muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012, /as. Yhteisöveron 5 %-yks. lasku Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Valtionosuuksien leikkaus Kustannusten jaon tarkistus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Muutokset Indeksikor., yhteensä määräytymistekijät ym. muutokset Koko maa -49-118 70 1 73-23 Ylivieskan sk -36-118 90-56 62-58 Merijärvi -15-118 112-109 133 3 Ylivieska -40-118 80-34 100-12 Oulainen -29-118 101-67 73-40 Kalajoki -33-118 81-46 28-89 Alavieska -17-118 98-105 30-112 Sievi -57-118 111-83 27-119 Nivala-Haapajärven sk -37-118 106-76 130 5 Nivala -17-118 96-71 163 52 Pyhäjärvi -95-118 128-71 190 34 Reisjärvi -20-118 103-88 127 3 Haapajärvi -29-118 100-75 57-65
Alustava laskelma vuoden 2012 PPB:n ja muiden tekijöiden vaikutuksesta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja Dia2. verotuloihin muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012, /as. Kunta Yhteisöveron 5 %-yks. lasku Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Valtionosuuksien leikkaus Kustannusten jaon tarkistus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Indeksikor., määräytymistekijät ym. muutokset Muutokset yhteensä Haapaveden- Siikalatvan sk -34-118 111-67 96-12 Haapavesi -30-118 101-71 105-12 Saarijärven- Viitasaaren sk -46-118 113-30 115 33 Viitasaari -48-118 115 6 105 61 Pihtipudas -51-118 117-65 175 59 Kinnula -44-118 123-69 136 28 Kaustisen sk -32-118 93-58 61-54 Toholampi -30-118 92-59 111-4 Veteli -24-118 88-54 84-23 Lestijärvi -70-118 127 23-3 -40 Kaustinen -25-118 68-55 13-117 Kokkolan sk -52-118 78-14 114 8 Kannus -36-118 90-63 127-0 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 - Palkat 14,60 - Muut henkilöstömenot 4,46 - Ostot 10,92 - Muut toimintamenot 2,50 33,79 15,01 4,47 11,67 2,64 35,17 15,46 4,61 12,45 2,66 36,55 15,92 4,74 13,23 2,65 38,03 16,46 4,91 14,03 2,64 39,59 17,03 5,07 14,87 2,63 41,24 17,62 5,25 15,75 2,62 Korkomenot Investoinnit Yhteensä 0,29 3,99 36,76 0,30 0,34 5,74 1) 4,40 39,83 1) 39,91 0,43 4,40 41,38 0,49 4,40 42,92 3 4,40 44,52 6 4,40 46,19 Muutos-%: Toimintamenot yht. - Palkat - Ostot Menot yhteensä 4,2 3,1 6,9 2,9 4,0 2,8 6,9 8,4 1) 4,1 3,0 6,7 0,2 3,9 3,0 6,3 3,7 4,0 3,4 6,0 3,7 4,1 3,5 6,0 3,7 4,1 3,5 6,0 3,8 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 1) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 28
Kuntien verotulot vuosina 2009 2015, mrd. Verolaji Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 2009 15,44 1,20 0,97 2010* 15,77 1,41 1,17 2011e 16,33 1,62 1,21 2012e 16,63 1,45 1,23 2013e 17,25 1,46 1,25 2014e 17,87 1,30 1,28 2015e 18,51 1,35 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 2,4-21,9 6,5 2,1 17,5 20,4 3,6 15,1 3,0 1,8-1 1,7 3,7 0,7 1,6 3,6-11,0 2,4 3,6 3,8 2,7 Verotulot yhteensä 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. Yhteisöveroprosentti Osuus yhteisöverosta, % 18,59 26,0 32,03 18,97 26,0 31,99 19,17 26,0 31,99 19,17 25,0 26,99 19,17 25,0 26,99 19,17 25,0 21,99 19,17 25,0 21,99 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 29 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,39-1,34-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,46 2,91 2,50 2,54 2,41 2,52 Investoinnit, netto -3,08-3,39-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,92-0,49-0,90-0,87-0,99-0,88 Lainakanta Rahavarat 2009 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 0,43 10,88 4,22 2010* 2011e 19,16 7,68 0,15 3,11-2,25 0,25 1,11 12,27 4,71 2012e 19,31 8,10 0,11 2,70-2,35 0,25 0,60 13,17 4,61 2013e -22,41-22,94-23,89-24,82-25,82-26,89-28,00 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 1,93 11,67 4,75 19,96 8,51 0,09 2,74-2,46 0,25 3 14,07 4,55 2014e 20,45 8,98 0,07 2,61-2,57 0,25 0,30 15,07 4,46 2015e 21,18 9,49 0,06 2,72-2,68 0,25 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 0,29 15,97 4,38 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 30 28.10.2011 Timo Kietäväinen
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. 2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 3,9 4,0 4,1 4,1 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,8 3,3 2,5 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012 2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna 2013. Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat. 31 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2015, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 32 28.10.2011 Timo Kietäväinen
Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1997 2015, mrd. 4,5 4,0 1) Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,0 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot yhteensä maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta. Omahankintamenot = investointimenot rahoitusosuudet. Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 33 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 34
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,0 0,7 0,3 1,0 1,5 0,2-0,2 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,1 0,6 1,1 1,0 1,2 1,0 0,0-98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 - Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2010 Tilastokeskus, vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 35 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Ylivieskan seutukunta
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Nivala-Haapajärven seutukunta Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kaustisen seutukunta Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kokkolan seutukunta
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 1997-2010 seutukunnittain, /asukas
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 31.12.2010, /as. Koko maa 1 314 Kuntien vuosilta 1997-2009 kertynyt tulorahoitusjäämä 1) seutukunnittain, /asukas 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot
Kuntien vuosilta 1997-2009 kertynyt tulorahoitusjäämä 1) /asukas Koko maa -1 485 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot, /as. Kuntien lainakanta 1997-2010 seutukunnittain, /asukas
Kuntien lainakanta 31.12.2010, /as. Koko maa 1 957 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net 48