Kirkkonummen kotihoidon kriteerit ja palvelujen sisältö 2013
Sisällysluettelo 1. Kirkkonummen kotihoito 2 1.1. Lakisääteinen palvelutarpeen arviointi 4 2. Palvelun piiriin ottaminen 4 3. Kotiuttamisprosessi 6 3.1. Turvallinen kotihoitopotilaan kotiutus terveyskeskussairaalasta 6 3.2. Turvallinen kotihoitopotilaan kotiutus erikoissairaalasta 6 4. Kotihoidon palvelujen sisältö 7 4.1. Kotisairaanhoidon palvelujen sisältö 7 4.2. Tehostettu kotisairaanhoito 7 4.3. Kotihoidon palvelujen sisältö 7 4.3.1. Ilta ja viikonloppu 7 4.3.2. Yöhoito 8 4.3.3. Henkilökohtainen hygienia 8 4.3.4. Ravitsemus 8 4.3.5. Vaatehuolto 8 4.3.6. Kodin siisteys ja turvallisuus 9 4.3.7. Raivaussiivous ja torjunta 9 4.3.8. Ulkoilu ja saattoapu 9 4.3.9. Asiointi 9 4.3.10. Muut tehtävät 10 4.3.11. Vaikeavammaisten asiakkaiden henkilökohtaisen avustajan sijaistaminen 10 5. Tukipalvelut ja niiden myöntämiskriteerit 10 5.1. Ateriapalvelu 10 5.2. Kauppapalvelu 11 5.3. Sauna-/saunakuljetus ja suihkupalvelu 11 5.4. Turvapuhelinpalvelu 11 5.5. Pyykinpesupalvelu 11 5.6. Kuljetuspalvelu 11
KIRKKONUMMEN KOTIHOIDON KRITEERIT Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentumista kotihoitoa tarvitseville ikäihmisille. Samoja kriteerejä noudatetaan soveltuvin osin myös muihin asiakasryhmiin. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu asuinalueesta riippumatta. Kriteerien avulla kotihoidon palveluja kohdennetaan niille henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. 1. KIRKKONUMMEN KOTIHOITO Kotihoidon palvelukokonaisuuden muodostavat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut. Kotihoito on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät selviydy arkielämän toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujärjestelmien avulla. Tämän lisäksi heidän hoito- ja huolenpitonsa vaatii erityistä ammattitaitoa. Kotihoito toimii ympärivuorokautisesti. Asiakas voi saada kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa ympärivuorokautisesti. Kotihoidon toimintaperiaatteena on antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Kotihoidon henkilöstö turvaa hoidon ja hoivan saaminen suomen ja ruotsin kielellä. Kriittisissä tilanteissa, henkilöstön poissaolotilanteissa, palvelun tuottaminen asiakkaan omalla äidinkielellä saattaa häiriintyä. Kotihoidon tarkoituksena on neuvonnan, ohjauksen, hoidon toteutuksen sekä kuntouttavan työotteen ja asiakkaan itsemääräämisoikeuden avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat hoito-, hoiva- ja huolenpitopalvelut parhaalla mahdollisella tavalla kunnan voimavarojen ja ostopalveluiden puitteissa. Kotihoidon palveluja ei välttämättä pystytä tulevaisuudessa tarjoamaan kaikille omana toimintana (esim. hygieniapalvelut; mikäli asiakas asuu syrjäseudulla ja aikaa kuluisi paljon tähän tehtävään). Näissä tilanteissa voidaan käyttää palveluseteliä tai ostopalvelua. Kotihoidon toimintaa ohjaa kotihoidon kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman painopisteet ovat 1. YKSILÖN KUNNIOITTAMINEN = Turvaamme asiakkaalle ihmisarvoisen elämän hänen omaa arvomaailmaa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. 2. TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN OMATOIMISUUTTA TUKEMALLA =
Ylläpidämme ja mahdollisuuksien mukaan palautamme asiakkaamme terveyden ja toimintakyvyn kuntouttavalla työotteella ja näyttöön perustuvilla hoitomuodoilla hänen omassa kodissaan. Tuemme asiakkaan omatoimisuutta ja kotona selviytymistä. 3. LUOTTAMUKSELLISUUS JA YHTEISTYÖ = Kotihoidon toiminta perustuu luottamuksellisuuteen ja hyvään yhteistyöhön asiakkaan, työntekijän, omaisten ja muiden asiakasta auttavien henkilöiden kanssa. Yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa laadittu yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma ohjaa palvelun tavoitteiden saavuttamista ja hoitotyön tuloksellisuutta. Hoito toteutetaan kuntouttavalla työotteella siten, että asiakkaan omaa toimintakykyä ylläpidetään ja asiakasta tuetaan ja ohjataan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivän askareista ja hoitotoimenpiteistä (liikuntasuunnitelma). Jokaiselle uudelle yli 65-vuotiaalle asiakkaalle tehdään MNA -ravitsemustesti. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Hoito toteutetaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Kirkkonummella palveluita on käytettävissä kotihoidon oman henkilökunnan lisäksi perusturvan muista palveluista kuten terveyskeskussairaalasta, terveyspalveluiden vastaanottopalveluista, lääkekeskuksesta, ravitsemusterapeutilta, muistipoliklinikalta, aikuissosiaalityöstä, vammaispalveluista, kuntoutuspalveluista sekä suun terveydenhuollosta. Näihin on luotu toimivat yhteistyökanavat ja niiden kanssa yhteistyöprosesseja hiotaan jatkuvasti. Kotihoidossa käytetään kotihoitokansiota, jonka tiedot omahoitaja pitää ajan tasalla. Kotihoitokansiossa on palvelu- ja hoitosuunnitelma, asiakkaan voimassa oleva lääkelista, esitäytetty hoitajan lähete, kauppapalvelun yhteystietolomake, viimeinen voimassa oleva YLElomake ja tukihenkilöiden yhteystiedot. Kotihoitokansio on asiakkaan kotona. Kotihoidon henkilöstö kirjaa tiedot asiakaskäynneistä Pegasos asiakastietojärjestelmään. Mikäli asiakas ei ole hoitomyönteinen (esim. ei ole toistuvasti kotona sovittuna aikana), asiakkaan kanssa pidetään hoitoneuvottelu. Jos hoitoneuvottelu ei tuota tulosta, jatkohoidosta päätetään yhdessä kotihoidon vastuu lääkärin tai omalääkärin kanssa. Hoitokäynnillä voimakkaasti päihteiden vaikutuksen alaisena olevalta asiakkaalta tarkistetaan yleistila ja käynti tehdään myöhemmin. Tilanteen toistuessa neuvotellaan kotihoidon lääkärin kanssa jatkohoidosta. Työsuojelullisista syistä asiakkaan ei tule tupakoida hoitajan läsnä ollessa. Työsuojelullisista syistä edellytetään että asiakas, jonka pärjääminen kotona edellyttää apuvälineiden (esim. nosturi) käyttöä, hyväksyy apuvälineiden käytön osana tuen antamista. Mikäli asiakas ei hyväksy apuvälineitä kotihoito voidaan työsuojelullisista syistä evätä.
3.1.Lakisääteinen palvelutarpeen arviointi Jokainen 75 vuotta täyttänyt ja iästä riippumatta jokainen Kelan erityishoitotukea saava on oikeutettu lain perusteella sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin seitsemän arkipäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin piiriin kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut. 2. PALVELUN PIIRIIN OTTAMINEN 1. Kotihoidon palvelu käynnistyy kartoituskäynnillä asiakkaan kotona. Kartoituskäynnillä käytetään Ensikäyntimappia työvälineenä. Mappi sisältää kartoituksessa käytettävän materiaalin: Tarkistuslistan selvitettävistä asioista, kotihoidon ja muiden palveluntuottajien yhteystietoja asiakkaille jaettavaksi, arvioinnissa käytettävien mittarien lomakkeita, asiakkuuden käynnistämiseen tarvittavat lomakkeet tulotiedoista sekä palvelu- ja hoitosuunnitelmapohjat yms. Tämä turvaa asiakkaalle tasa-arvoisten palvelujen saamisen ja tukee kotihoidon työntekijää laatimaan oikeudenmukaisen palvelu- ja hoitosuunnitelman kotihoidon kriteerien ja talouskriteerien mukaisesti. Tiiminvetäjä tai kotihoidon alue-esimies arvioivat kartoituskäynnillä palvelujen tarpeen yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa laaja-alaisesti niin, että arvioinnissa otetaan huomioon myös yksityiset palvelut, vapaaehtoistyö ja lähipiirin osallistumismahdollisuudet. Jokaiselle asiakkaalle kartoitetaan ja arvioidaan tarkoituksenmukainen järjestely hoidon ja hoivan toteutuksessa ja laaditaan alustava palvelu- ja hoitosuunnitelma (pahosu). Asiakkaan oma näkemys ja kannanotto kirjataan. 2. Palvelun tarvetta arvioitaessa toimintakyky arvioidaan RAVA mittarilla (kuitenkin yksilöllisesti mielenterveys-, päihde- ja muistiongelmissa) ja tarvittaessa MMSE muistitestillä. Viitteellinen RAVA arvo on 2.0. Tämän lisäksi kartoitetaan haastattelulla ja havainnoinnilla kotona selviytymistä heikentävät sairaudet, asunto-olosuhteet ja sosiaalinen verkosto. 3. Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta kotihoidon alue-esimies tekee päätöksen palvelujen myöntämisestä tai hylkäämisestä. Päätöksiä tehtäessä noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä (lait + suositukset) ja otetaan huomioon kuntalaisten yhdenvertaisuus. Palvelu perustuu kirjalliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellään asiakkaan palvelujen ja tuen tarve, tavoitteet ja vastuutahot näiden toteuttamiseksi ja palvelujen määrät kuukaudessa. Asiakkaan oma käsitys palveluntarpeesta ja sovituista tukitoimista kirjataan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Kotihoidon palvelupäätökset tarkistetaan pääsääntöisesti vuosittain ja aina palvelutarpeen muuttuessa.
4. Säännöllisen kotihoidon piiriin on oikeutettu henkilö, joka ei selviydy arkielämän toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujärjestelmien avulla. Lähtökohtana on, että asiakkaan hoito ja huolenpito vaatii sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista. 5. Hoivan, huolenpidon ja/tai sairaanhoidon tarpeen tulee olla toistuvaa, pääasiassa päivittäistä tai useita kertoja viikossa. 1. Kotihoidon toistuva tuki Toistuva tuki annetaan kotihoidon käynteinä maksimissaan 3 käyntiä vuorokaudessa. Ei ole aikarajaa. 2. Kotihoidon tehostettu tuki Tehostettu tuki annetaan kotihoidon käynteinä maksimissaan 4 käyntiä vuorokaudessa korkeintaan 3 kuukauden ajan. Mikäli tarve jatkuu, käynnistetään SAS-arviointi. 3. Tilapäinen intensiivinen tuki Tilapäinen intensiivinen tuki on maksimissaan viikon ajan 5-6 käyntiä vuorokaudessa. Tilapäinen intensiivinen tuki annetaan kun asiakkaan kunto on heikentynyt tai asiakas on kotiutunut sairaalasta. 6. Säännöllistä kunnallista kotihoitoa voidaan antaa myös kerran viikossa tai harvemmin tarvittaviin käynteihin seuraavissa tilanteissa: Henkilöllä ei ole taloudellisia edellytyksiä hankkia kotipalveluja yksityisesti. Henkilöllä on muistihäiriö tai päihde- ja mielenterveysongelma ja lääkehoidon toteuttaminen vaarantuu ilman kunnallisen kotisairaanhoidon käyntejä. Henkilön pääasiallisesta hoidosta vastaa omaishoitaja ja kotihoitoa tarvitaan omaishoidon tukemiseksi. Kotihoito tekee sairaanhoidollisia tilapäiskäyntejä, jos asiakas ei terveydellisistä syistä pysty hakemaan hoitoa terveyskeskuksesta tai yksityisten palvelujen piiristä. 7. Henkilöä, joka ei täytä kotihoidon kriteereitä ei kuitenkaan jätetä yksin. Hänen kanssa neuvotellaan tilanteesta ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Jatkotoimenpiteet voivat olla; Annetaan henkilölle kotihoidon yhteystiedot ja ohjeet milloin olla uudestaan yhteydessä Sovitaan että yksityinen palveluntuottaja on yhteydessä/annetaan lista yksityisistä palveluntuottajista Sovitaan että kolmas sektori jatkaa yhteydenpitoa henkilöön 8. Kotihoidon piiriin ei pääse asiakas, joka ei itse halua palvelua, jonka aggressiivista käyttäytymistä ei saada hallintaan tai joka ei sitoudu yhteistyöhön, vaikka ymmärtäisi sen
merkityksen hoitonsa kannalta tai jonka kotiympäristö arvioidaan hoitavalle henkilöstölle vaaralliseksi. 9. Aloitettuja palveluja tarkistetaan säännöllisesti ja aina palvelutarpeen muuttuessa. Kotihoidon käyntejä voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan toimintakyvyn mukaan tästä sopien asiakkaan, tiimin ja kotihoidon alue-esimiehen kanssa. 10. Tilapäinen kotisairaanhoidon tarve, joka arvioidaan kartoituskäynnillä kestävän alle kolme (3) kuukautta suoritetaan kunnan omana toimintana. 3.KOTIUTTAMISPROSESSI 3.1.Turvallinen kotihoitopotilaan kotiutus terveyskeskussairaalasta 3.2.Turvallinen kotihoitopotilaan kotiutus erikoissairaanhoidosta
4. KOTIHOIDON PALVELUJEN SISÄLTÖ 4.1.Kotisairaanhoidon palvelujen sisältö Kotisairaanhoidon tehtävä on huolehtia terveyden- ja sairauden hoidosta sellaisten potilaiden kohdalla, jotka eivät pysty käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja. Hoito tapahtuu potilaiden omassa ympäristössä. Sairaanhoidolliset toimenpiteet sisältyvät säännölliseen kotihoitoon ja ne toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi lääkehoito, lääkehoidon vaikutusten seuranta, haavahoito, avannehoito, katetrointi ja terveydentilan seuranta. Potilaat saavat hoitotarvikkeita Perusturvalautakunnan hyväksymän listan mukaan. Hoitotoimenpiteissä pyritään lääkärin kanssa neuvotellen hoitomuotoihin, jotka asiakas pystyy itse tekemään tai jotka voidaan tehdä käyntikertoja vähentäen (esimerkiksi puristussidokset, Cystofix). Kotihoidon asiakkaan lääkkeenjaon käytännön toteutus tapahtuu toistaiseksi kotihoidon toimesta. Laboratoriotutkimuksissa asiakas käy ensisijaisesti terveyskeskuksen laboratoriossa itse tai lähipiirin saattamana. Erityistilanteissa otetaan laboratoriokokeet kotona. Asiakas voi hakea matkoihin Kelan korvausta. Omalääkärin vuosikontrolliin asiakkaan kanssa asuva omainen tai asiakkaan omahoitaja tulee mukaan. Perusteluna tämän kaltaiseen toimintatapaan on hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Vuosikontrolli tehdään kotisairaanhoitajan ja omalääkärin moniammatillisena yhteistyönä. 4.2.Tehostettu kotisairaanhoito
Saattohoitoa pyritään järjestämään niin että potilaan perustarpeita huomioidaan. Lisäksi potilaalle pystytään toteuttamaan suonensisäisesti nesteytys ja lääkehoito. Omaisia tuetaan. Suonensisäinen lääkehoito toteutuu rajoitetusti kotisairaanhoitajan toimesta. Kotisairaanhoitaja noudattaa lääkärin antamia määräyksiä. Mahdollisuuksien mukaan tuetaan kotona pärjäämistä. 4.3.Kotihoidon palvelujen sisältö 4.3.1. Ilta ja viikonloppu Ilta ja viikonlopputyössä työtehtävät rajataan minimiin ja kuntouttavaa työotetta toteutetaan rajoitetusti apuvälineitä hyödyntäen. Iltahoidon järjestämisen edellytyksenä on, että iltahoidolla on oma avain asiakkaan luo. Läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailevat asiakkaan luona hoitaen hänet iltaisin, viikonloppuisin tai juhlapyhinä. Sairaalasta kotiutuvia kotihoidon omia/ennestään tuttuja asiakkaita otetaan vastaan iltaisin. Uusien asiakkaiden hoidon vastaanotto ja aloitus tapahtuu virka aikana. Jos pelkkä lääkityksen anto vaatii iltakäynnin, asiasta neuvotellaan lääkärin kanssa ja selvitetään onko mahdollista muuttaa lääkkeen antoaikaa. Viikonloppuaamuisin vuodepotilas hoidetaan vuoteeseen, jonne aamiainen tarjoillaan (tarvittaessa ruokailussa avustetaan). Päivisin pyritään mahdollistamaan ruokailu ruokapöydän ääressä istuen. Pyhäpäivälle suunniteltua toimintaa pyritään järjestämään joustavasti, siirtämällä toiselle päivälle. 4.3.2. Yöhoito Yöhoidon piiriin otetaan asiakas, jonka kotona selviytyminen sitä välttämättä edellyttää. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Yöhoidon muutoksista tiedottaa asiakkaalle oman alueen kotihoitohenkilöstö. Yöhoidon järjestämisen edellytyksenä on, että yöhoidolla on asiakkaan avain. Sairaalasta kotiutuville tai kotikokeilussa oleville annetaan tarvittaessa kolmena yönä tilapäistä yöhoitoa, jos se lisää kotiutuksen turvallisuutta. Yöhoidon tarpeellisuutta arvioidaan uudestaan, jos kotiutus jää pysyväksi. 4.3.3. Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluu asiakkaan avustaminen suihkussa asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen. Suihkutus tapahtuu pääsääntöisesti kerran viikossa. Lisäksi huolehditaan päivittäiset pikkupesut asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Jälkien siivous Wc:n / pöntön pesu. Tarvittaessa ja aina suun terveydenhuollon yhteydenotosta kotihoito huolehtii asiakkaan suunhoidosta.
Tarvittaessa huolehditaan asiakkaan omilla välineillä ihon perusrasvauksesta, parranajosta sekä kynsien leikkauksesta. Tarvittaessa tilataan jalkojenhoito. Hiustenpesun yhteydessä huolehditaan että hiukset on hoidettu (papiljotit, kammattu) ja tilataan tarvittaessa hiusten leikkaus. 4.3.4. Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Kotihoidon asiakkaille MNA -ravitsemustesti tehdään vuosittain vuosikontrollin osana (ja aina uusille yli 65 v. asiakkaille). Mikäli hän ei pysty itse valmistamaan aterioitaan, tilataan ne hänelle ateriapalvelusta ja/tai hankitaan valmiita eineksiä. Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu-, välija iltapalan laitosta, riittävän nesteen saannista sekä valmiin ruuan lämmityksestä. Ruokailun toteutumista seurataan erityisesti muistiongelmaisilla. 4.3.5. Vaatehuolto Säännöllisen kotihoidon asiakkaan pyykit pestään muun hoivakäynnin yhteydessä, mikäli asiakas ei itse siihen kykene, hänellä ei ole omaisia tai mahdoton käyttää yksityisiä palvelun tuottajia. Asiakkaan pyykit voidaan pestä, jos hänellä on oma pesukone. Kotihoidon työntekijän poistuessa asiakkaan luota, kone voidaan jättää päälle, mikäli asiakkaalta / omaiselta saadaan tähän kirjallinen lupa. Asiakkaita kehotetaan hankkimaan pesukoneisiin liitettäviä turvalaitteita. Harkinnan mukaan voidaan käyttää talon pyykkitupaa. Kotihoito pesee tekstiilit pesuohjeiden mukaisesti, jos ohjeet ovat käytettävissä. Kotihoito ei vastaa mahdollisista tekstiileille pesussa aiheutuneista vaurioista. Silitys, mankelointi, vaatteiden pesu käsin sekä mattojen, verhojen yms. pesut ohjataan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Lakanat ja tyynyliinat vaihdetaan kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan. 4.3.6. Kodin siisteys ja turvallisuus Viikko- ja kuukausisiivouksien, asuintilojen suursiivousten ja ikkunoiden pesun osalta asiakas ohjataan hankkimaan palvelut muualta. Pienituloisille tähän voidaan myöntää palveluseteli. Asiakkaan tiskit tiskataan, ruokailu ja keittiön työtasot siistitään ja roskat viedään ulos tarvittaessa. Jääkaappi siistitään säännöllisesti. Pakastimen sulatus ohjataan lähipiirille. WC:n pesu suoritetaan kerran viikossa tai tarpeen mukaan. Omaisen asuessa samassa taloudessa omainen huolehtii siistimisestä. Palo- ja kodin turvallisuudessa neuvotaan ja ohjataan. 4.3.7. Raivaussiivous ja torjunta
Raivaussiivous ja torjunta tapahtuvat aina yksityisen palveluntuottajan toimesta. Jos sairaalasta kotiutuminen tai kotihoidon palvelujen tuottaminen kotiin edellyttää kodin perussiivousta tai hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevaa asiakasta uhkaa häätö asunnon siivottomuuden takia, eikä asiakkaalla ole mahdollisuutta hankkia siivousta omin varoin, käytetään siivouksen järjestämiseksi palveluseteliä. 4.3.8. Ulkoilu ja saattoapu Asiakkaan kanssa ulkoillaan kotihoidon työtilanteen mukaan (liikuntasuunnitelman mukaisesti), tasapuolisuus huomioonottaen. Ensisijaisesti saattoapu järjestetään omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Mikäli asiakkaan jatkohoidon kannalta on välttämätöntä, kotihoito hoitaa asiakkaan saattamisen lääkäriin. Omalääkärin vuosikontrolliin asiakkaan kanssa asuva omainen tai asiakkaan omahoitaja tulee mukaan. 4.3.9. Asiointi Kauppa asioinnit hoitaa asiakas, omaiset, lähipiiri tai kotihoidon kauppapalvelu. Kauppakassipalvelu toteutetaan yksityisen palvelutuottajan Servean toimesta. Saattoapua pyritään järjestämään ensisijaisesti omaisten tai kolmannen sektorin kautta. Kotihoito hoitaa asioinnin poikkeustapauksissa, jolloin laskut ohjataan suoraveloitukseen tai käytetään maksupalvelua. 4.3.10. Muut tehtävät Postit haetaan postilaatikosta. Lumet luodaan asiakkaan välineillä siltä osin kuin välttämättömän liikkumisen turvaaminen edellyttää. Puiden kantaminen ja puilla lämmittäminen tehdään, jos se on ainoa talon ja ruuan lämmityskeino. Mikäli asiakkaalla on liesivahti kotihoidon kautta, omahoitaja huolehtii laitteen toiminnasta ja tarvittaessa huollosta puolen vuoden välein. Varmistetaan, että palovaroittimen ja turvapuhelinten toiminta on testattu säännöllisesti (kerran vuodessa). Asiakkaiden lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. Poikkeusoloissa kotihoidon työntekijät tulee huolehtia asiakkaiden (ensisijaisesti kotihoidon asiakkaat) hyvinvoinnista niin että vedensaanti, ruoansaanti ja lääkkeiden saanti turvataan, lämmitys tulee toimia ja valoa tulee olla riittävästi. Vaaratilanteita tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa/minimoida. Kotihoito ei tee kiinteistönhuollollisia tehtäviä. 4.3.11. Vaikeavammaisten asiakkaiden henkilökohtaisen avustajan sijaistaminen Vaikeavammaiset asiakkaat, joilla on henkilökohtainen avustaja, voivat kuulua myös kotihoidon palvelujen piiriin, jolloin käynnit ja niiden sisältö on sovittu hoito- ja
palvelusuunnitelmassa. Asuinalueen kotihoitotiimi hoitaa äkilliset lyhyet sairauslomasijaisuudet jos se työtilanteen puolesta on mahdollista ja jo sovitut muut sijaisjärjestelyt eivät onnistu. Tällöin vaikeavammaiselle annettava palvelujen sisältö vastaa tavanomaista kotihoidon palvelua, jolloin suoritetaan välttämättömät hoito- ja hoivatehtävät. Pidempiaikaiset toiminnot asiakkaan kotona toteutetaan ostopalveluna. 5. TUKIPALVELUT JA NIIDEN MYÖNTÄMISKRITEERIT Tukipalvelujen myöntämisperusteena on asiakkaalle tehty kokonaisarviointi asiakkaan tilanteesta. Tukipalveluista peritään erillinen Perusturvalautakunnan päättämä maksu eivätkä ne sisälly säännöllisen kotihoidon tai tilapäisen kotihoidon maksuun. 5.1. Ateriapalvelu Kunnan kotihoito ei tuota omana toimintana ateriapalveluja asiakkailleen. Ateriapalvelua saa asiakas, joka ei pysty valmistamaan, lämmittämään ruokaa tai huolehtimaan riittävän monipuolisesta ruokailusta. Lisäksi ateriapalvelua saa asiakas, jonka terveydelliset syyt edellyttävät säännöllisen aterian nauttimista, esim. diabetes. Ateriapalvelu on mahdollinen kun muut aterian hankkimis- ja valmistusmahdollisuudet on selvitetty, esim. ruokailu lähimmässä kunnan tarjoamassa yksikössä, aterian osto yrittäjältä ym. 5.2. Kauppapalvelu Kunnan kotihoito ei tuota omana toimintana kaupassakäyntipalveluja asiakkailleen. Poikkeuksena ovat toimintakykyä edistävät kauppakäynnit, asiakkaan kanssa yhdessä. Kauppapalvelu toimii yksityisen palveluntuottajan toimesta. Servea Oy toimittaa kauppaostokset kerran viikossa, mahdollisuus vielä toiseen kauppapäivään. Kauppapalvelu on tulosidonnainen mutta pienituloisia tuetaan. 5.3. Sauna-/saunakuljetus ja suihkupalvelu Kunnan kotihoito tuottaa omana palveluna sauna- ja suihkupalvelua silloin kun asiakkaalla ei ole kotona asiallisia peseytymismahdollisuuksia. Saunapalvelua toteutetaan perusturvan omassa yksikössä. Saunakuljetus järjestetään ostopalveluna niille, jotka eivät itse pääse tai pysty järjestämään kuljetusta. 5.4. Turvapuhelinpalvelu Turvapuhelinpalvelu tuotetaan ostopalveluna. Turvapuhelinpalvelut myönnetään asiakkaalle tarpeen arvioinnin perusteella. Turvapuhelinpalvelun myöntämisperusteena määräävimpänä tekijänä on kotona asumisen tukeminen. Turvapuhelinpalvelu on tulosidonnainen.
5.5. Pyykinpesupalvelu Pyykinpesupalvelu tarjotaan, mikäli asiakkaalla ei ole asiallisia pyykinpesumahdollisuuksia eikä muita mahdollisuuksia (omaiset, pesulapalvelut, yksityiset palveluntuottajat) huolehtia pyykinpesusta. Pyykit voidaan pestä kunnan yksiköissä. 5.6. Kuljetuspalvelu Kuljetuspalvelu tapahtuu asiointipalvelulinjana tai SHL(sosiaalihuoltolaki)- mukaisella taksikortilla. Kirkkonummella toimiva kuljetuspalvelu on tarkoitettu kirkkonummelaisille ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille kuntalaisille. SHL-mukainen kuljetuspalvelu on tulosidonnainen. Kuljetuspalvelu ei edellytä kotihoidon asiakkuutta.