1. JOHDANTO 3 2. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA 3 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 4

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA 3 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 4 4. HENKILÖSTÖ 5 4.1. Henkilöstö tehtävittäin 6 4.2. Henkilöstön ikärakenne 7 4.3. Henkilöstön koulutustaso 7 4.4. Työhistoria 7 5. HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2015 8 5.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet 9 5.2. Kunnallinen palkkausjärjestelmä 9 5.3. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi 10 6. ELÄKÖITYMINEN 10 7. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOSEURANTA 11 8. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 11 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA 13 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 14

3 1. JOHDANTO Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline. Raportti antaa tietoa organisaation henkilöstövoimavaroista, niiden käytöstä sekä henkilöstövoimavaroissa tapahtuneista muutoksista. Raportin avulla voidaan myös arvioida, miten asetetut tavoitteet henkilöstölle on saavutettu. Vaikka raportissa kuvataan mennyttä, on tärkeää, että siinä kiinnitetään huomiota myös tulevaisuuteen. Etelä-Savon maakuntaliitossa henkilöstöraportti on laadittu vuodesta 2001 lähtien. Se noudattelee rakenteeltaan soveltuvin osin Kuntatyönantajien suositusta vuodelta 2013 henkilöstöraportiksi. Vuosi 2015 oli edelleen muutosten aikaa maakuntaliitossa. Henkilöstörekrytointeja tehtiin kuusi ja vuoden 2015/2016 vaihtuessa yksi oli vielä kesken. Vuoden aikana pitkään yksi pitkään palvellut saatettiin eläkkeelle, määräaikaisia työsuhteita päättyi neljä. Vuosi oli myös uuden maakuntajohtaja Pentti Mäkisen ensimmäinen toimintavuosi viraston johtajana. Liiton toimintavuotta värittivät mm. niin kevään eduskuntavaalit, hallitusohjelmaneuvottelut, EUohjelmakauden 2007-2013 päättäminen ja uuden ohjelmakauden 2014-2020 käynnistäminen haasteineen. Lisäksi toimintaympäristön haasteet koulutuksessa, osaamisessa, tutkimuksessa, kehittämisessä, liikenteessä kuin maankäytössäkin työllistivät virastoa ja haastoivat etenkin edunvalvontaa. Marraskuussa 2015 maan hallitus linjasi, että maahan muodostetaan 1.1.2019 alusta 18 itsehallintoaluetta ja 15 sote-aluetta nykyisen maakuntajaon pohjalta. Liitto on ajanut aktiivisesti 18 maakunnan mallia niin aluehallinnon uudistamiseen kuin soteenkin. Vuosi 2015 oli taloudellisesti haasteellinen, mutta mm. henkilöstösäästöjen ja EUohjelmakauden 2007-2013 päättymiseen liittyvien kirjausten ansioista saatiin aikaiseksi ylijäämäinen tulos. Henkilöstöltä vaadittiin vuoden aikana venymistä ja joustamista. Vuoden aikana käynnistynyt palkkausjärjestelmän kehittäminen saatiin päätökseen tammikuussa 2016. Nyt liiton henkilöstön tehtävänkuvaukset on päivitetty, tehtävien vaativuus määritelty ja palkkausjärjestelmä uudistettu. Uudistus tuli voimaan 1.2.2016. Henkilöstökysely toteutettiin keväällä 2015. Sen tuloksista ilmenee, että maakuntaliitto pidetään muutoksista ja toimintaympäristön epävarmuustekijöistä edelleen hyvänä työpaikkana, jossa on kannustava ilmapiiri, työskentelyn edellytykset ovat kunnossa ja henkilöstöstä pidetään huolta. Toteutettu palkkausjärjestelmän uudistaminen osaltaan vastasi kyselyssäkin esiin nousseeseen palkkausepäkohtiin. Avoimesti asioista keskustelemalla ja tuomalla meneillään olevia muutoksia esille on omalta osalta pyritty varmistamaan se, että myös henkilöstöllä on riittävät ja ajantasaiset tiedot muutoksista. Liiton sairauspoissaolot ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. 2. TYÖANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Maakuntaliitossa toimii lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) perustuva yhteistoimintaryhmä. Se kokoontui vuonna 2015 kerran. Yhteistoimintaryhmä käsitteli mm. työn vaativuuden arviointia ja palkkausjärjestelmän

kehittämistä, henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, talous- ja toimintasuunnitelman 2015 2017, työterveyshuollon toimintasuunnitelman sekä työsuojelun toimintasuunnitelman vuodelle 2016. Yhteistoimintaryhmässä ovat olleet vuonna 2015: Työnantajan edustajina: Jarkko Wuorinen, puheenjohtaja Teemu Hirvonen Pekka Selenius Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja Mervi Simoska, hallinto- ja kehittämisjohtaja Työntekijöiden edustajina: Eveliina Pekkanen, Akava - JS Raili Repo, Jyty ry Riitta Torniainen, JHL, työsuojeluvaltuutettu 4 Yhteistoimintaryhmän valmistelijana ja esittelijänä toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. Hallintosihteeri Tiina Hämäläinen toimii työryhmän sihteerinä. Vuoden aikana järjestettiin säännöllisesti toimistopalavereja koko henkilöstölle, yksikköpalavereja sekä tiimikokouksia. Lisäksi käytiin kehityskeskustelut. Pääluottamusmiesten kanssa käytiin neuvotteluja palkkausjärjestelmän kehittämisestä ja työn vaativuuden arvioinnista. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 28 (2014 21 kertaa) kertaa ja toimistopalavereita, joihin koko henkilöstön oli mahdollista osallistua, 30 kertaa (2014 33). Johtoryhmän ja toimistopalavereiden sihteerinä toimi maakuntajohtajan sihteeri Aino Salo. Henkilöstöä johtoryhmässä edusti Arja Keinänen varallaan Janne Nulpponen. Henkilöstö valitsee keskuudestaan edustajansa ja hänen varahenkilönsä vuosittain. 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Maakuntavaltuusto hyväksyi syyskokouksessaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2015. Suunnitelmassa henkilöstön osalta todettiin mm. että liiton avaintehtävänä on johtaminen ja päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö. Tavoitteena vuodelle 2015 olivat mm: - Toimivat johtamis- ja osallistumisjärjestelmät - Henkilöstön osaamisen täysmääräinen hyödyntäminen ja taitojen aktiivinen kehittäminen - Tuloksellisuuden parantaminen ja resurssien kohdentaminen oikein - Hyvinvoiva henkilöstö Vuonna 2015 johtoryhmä kokoontui säännöllisesti ja vuonna 2014 käyttöön otettu hallituksen puheenjohtajiston ja johtoryhmän yhteiset, säännölliset tapaamiset jatkuivat. Toimistopalavereita pidettiin aiempien vuosien tapaan ja niiden sisältö jämäköityi ja kesto lyheni. Yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia järjestettiin yhteisöllisyyden ja yhteishengen kehittämiseksi. Henkilöstöllä oli edelleen mahdollisuus kouluttautua ja kehittää työssään tarvittavaa osaamistaan. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä 2015. Lisäksi uusi

maakuntajohtaja kävi henkilökohtaisen keskustelukierroksen henkilöstön kanssa keväällä 2015. Saadun palautteen perusteella jatkoa on luvassa vuonna 2016. Koko viraston yhteiset kehittämispäivät pidettiin 19.2. ja 9.11., joissa käytiin läpi virastona ajankohtaisia asioita sekä meneillään olevia muutoksia. Viraston toiminta on asettunut uomiinsa Mikonkatu 5:n toimitiloissa. Työn tekemisen edellytyksiä parannettiin mm. kiinnittämällä erityistä huomiota työergonomiaan ja tilojen käytettävyyteen. Vuoden aikana hankittiin erityisesti sähköisiä työpöytiä sekä uudistettiin työtuolia. Lisäksi parannettiin neuvotteluhuoneiden käyttöä. 5 Taloussuunnitelmassa ennakoitiin henkilöstöresurssien jakautuminen henkilötyövuosittain tehtävittäin seuraavasti: Tehtävä TA 2015 Toteuma 2015 Luottamushenkilöhallinto 1,0 1,0 Virasto 20,6 18,7 Hankkeet 8,1 9,8 Yhteensä 29,7 29,5 Talousarviossa tavoitteeksi määritelty henkilöstöresurssien olennaisesta noususta pidättäytyminen ja että rakenteelliset muutokset toteutetaan mahdollisesti vapautuvien tehtävin yhteydessä, saavutettiin numeroiden valossa hyvin. Lukuihin vaikuttavat myös erilaiset vapaat, joiden sijaisuudet on hoidettu vuorotteluvapaata lukuun ottamatta sisäisin järjestelyin. Pikkujoulun vietto käynnistyi Piällysmiehestä. Perinteisesti pikkujoulujen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet talon uusimmat tulokkaat. 4. HENKILÖSTÖ Maakuntaliiton palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 35 henkilöä. Heistä vakinaisia viranhaltijoita oli neljä. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli 26 (74,3 %) ja määräaikaisia oli 9. Vakinaisista työntekijöistä kolme oli työ- tms. vapaalla vuoden vaihtuessa.

6 Vuoden 2015 aikana toteutettiin kuusi rekrytointia. Näistä kehittämispäällikön toimi oli vakituinen, loput viisi määräaikaisia toimia. Vuorotteluvapaalle jäi kaksi henkilöä ja tälle ajalle rekrytoitiin henkilö kehittämispäällikön ja toinen toimistotehtäviin. Tulevaisuusloikka-hankkeeseen rekrytoitiin yksi määräaikainen suunnittelija ja loppuvuodeksi suunnittelija arvioimaan päättyneitä älykkään erikoistumisen strategian mukaisia kehittämishankkeita. Lisäksi palkattiin osa-aikainen työntekijä Culture Saimaa -hankkeeseen. Aivan vuoden lopussa tehtiin Suomi100 -juhlavuoden koordinaattorin rekrytointi, johon valittu aloitti työt vuoden 2016 alusta. Kuntien kiinteistötietojen tarkistushankkeeseen eli KUTITAhankkeen projektipäällikön rekrytointi oli vuoden vaihteessa 2015/2016 kesken. Maakuntaliitossa määräaikaisia oli 25,7 % henkilöstöstä. Kunta-alalla määräaikaisia on keskimäärin 20,5 % (2014). Viranhaltijoita maakuntaliitossa on neljä, sillä vain maakuntajohtaja ja yksiköiden päälliköt ovat virkasuhteessa, muutoin henkilöstö on työsopimussuhteessa. Maakuntaliitossa virkoja oli 11,4 % palvelussuhteista. Kunta-alalla vuonna 2014 henkilöstöstä oli virkasuhteisia 27 % ja työsopimussuhteisia 73 %. Kokoaikaisia maakuntaliiton henkilöstöstä oli 91,4 % ja osa-aikaisia kolme eli 8,6 %. Kuntaalalla kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli 85,3 % vuonna 2014. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi yksi henkilö. 4.1. Henkilöstö tehtävittäin Maakuntaliiton henkilöstön jakauma tehtävittäin vuonna 2015 oli seuraava: Johtotehtävät 4 Päällikkötaso 13 Suunnittelija 6 Toimistotehtävät 9 Muut tehtävät 3 Vuoden aikana käynnistettiin osana palkkausjärjestelmän kehittämisprosessia myös tehtävien vaativuusryhmittelyn uudistaminen. Uudistus tulee voimaan 1.2.2016. Maakuntaliiton henkilöstöstä 24 oli naisia eli 68,6 %. Kunta-alalla naisia työskentelee keskimäärin 79 %. Johtotehtävissä naisia on maakuntaliitossa 50 % ja päällikkötasolla naisia on 46,2 %. Maakuntaliiton henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet ovat kehittyneet vuodesta 2011 seuraavasti: Henkilöstö, 2011 2012 2013 2014 2015 henkilöä Vakinaiset 30 29 29 28 26 Määräaikaiset 4 5 7 5 9 YHTEENSÄ 34 34 36 33 35 Henkilöstö, htv 2011 2012 2013 2014 2015 30,5 29,2 29,8 29,5

4.2. Henkilöstön ikärakenne Maakuntaliiton henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 46,1 vuotta (2014 46,3 vuotta). Vakinaisten keski-ikä oli 47,3 vuotta (47,2 vuotta 2014) ja määräaikaisten 42,6 vuotta (2014 41,4 vuotta 2014). Koko kunta-alan keski-ikä oli vuonna 2014 45,7 vuotta. Määräaikaisten keski-ikä vuonna 2014 kunta-alalla oli 38,1 vuotta ja vakinaisten 47,8 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstö jakautui vuonna 2015 seuraavasti (tilanne 31.12.2015): Alle 30-vuotiaat 1 30-40-vuotiaat 11 40-50-vuotiaat 11 50-60-vuotiaat 6 Yli 60-vuotiaat 6 Vuoden 2015 lopussa oli yksi henkilö osa-aikaeläkkeellä. 7 4.3. Henkilöstön koulutustaso Maakuntaliiton luonne asiantuntijaorganisaationa korostuu, kun tarkastellaan henkilöstön koulutusta. Henkilöstöstä 57,1 % on ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimmin tutkinto on suoritettu kaupallisella tai yhteiskuntatieteellisellä alalla. Tutkijakoulutus on 5,7 % henkilöstöstä. Alemman korkea-asteen on suorittanut 22,9 %, alimman korkea-asteen 5,7 % ja keskiasteen 8,6 % henkilöstöstä. Kunta-alalla keskiaste on yleisin koulutustaso, ja se on 39,9 % kunta-alalla työskentelevistä. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon omaa 19,4 % kuntaalan työntekijöistä (18,9 % vuonna 2013). 4.4. Työhistoria Maakuntaliittoa voidaan kuvata hyväksi työnantajaksi, kun tarkastellaan henkilöstön työhistoriaa liiton palveluksessa. Vakinaisten keskimääräinen palvelusaika vuonna 2015 oli 11,6 vuotta, kun taas määräaikaisten keskimäärin 1,4 vuotta. Määräaikaisten lyhyttä historiaa selittää määräaikaisuuksien peruste, eli sijaisuus tai projektiluontoinen työ. Maakuntaliiton palveluksessa olevien palvelusajat: Alle 2 vuotta 10 28,6 % 2-5 vuotta 8 22,9 % 5-10 vuotta 4 11,4 % 10-15 vuotta 4 11,4 % 15-20 vuotta 4 11,4 % 20-30 vuotta 1 2,9 % 30-40 vuotta 2 5,7 % Yli 40 vuotta 2 5,7 %

8 Vuoden lopussa kukitettiin pidetyt määräaikaiset työntekijät Tiina Valjakka, Kari Kangaspunta ja Riikka Tanskanen. 5. HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2015 Maakuntaliiton henkilökustannukset vuonna 2015 käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: 2015 2014 Menolaji Muutos-% Palkat ja palkkiot 1 514 002 1 486 526 1,8 - Palkat 1 431 756 1 410 682 1,5 - Viraston palkat 977 361 1 005 279-2,8 - Hankkeiden palkat 454 395 405 403 12,1 - Palkkiot (luottamushenkilöt, asiantuntijat) 82 246 75 844 8,4 Henkilösivukulut 397 683 398 152-0,1 - Eläkemenot 363 293 358 992 1,2 - Muut sivukulut 49 346 43 970 12,2 Henkilöstökorvaukset -14 956-4810 210,9 Muut henkilöstömenot 60 726 56 465 7,5 - Työterveyshuolto ** 12 080 16 178-25,3 - Kela-korvaus työterveyshuoltoon -5 353-8 033-33,4 - Liikunnan tukeminen 2 554 1 973 29,4 - Työpaikkaruokailu 3 854 2 651 45,3 - Koulutus * 42 252 34 044 24,1 - Henkilöstön rekrytointikulut 5 339 9 652-44,7 * Yhteensä 1 972 411 1 941 143 1,6 Henkilöstömenot/vuosityöntekijä 29,5 / 35 66 863 65 139 2,6 Koulutusmenojen osuus henkilöstön palkkakustannuksista % 2,8 % 2,3 * Koulutusmenot eivät sisällä matkakustannuksia, bruttosumma, 2015 koulutuskorvausta 1259,9 ei ole vähennetty kokonaissummasta ** v.2015 työterveyshuolto sis.fysioterapian, 2014 ei Kokonaismenot (ulkoiset) 3 052 687 3 072 749-0,7 Henkilöstömenojen osuus liiton kokonaismenoista % 64,6 % 63,2

9 5.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet Pitkän palveluajan huomioiminen otettiin henkilöstön palkitsemisperiaatteissa käyttöön vuonna 2008. Samalla maakuntahallitus päivitti muita huomioimisen perusteita. Merkkipäivät 50 tai 60 vuotta Lahja 250 euroa Eläkkeelle jääminen Lahja 300 euroa Pitkä palvelus liitossa 10 vuotta Lahja 100 euroa 20 vuotta Lahja 200 euroa tai 3 palkallista vapaata 30 vuotta Lahja 300 euroa tai 5 palkallista vapaata 40 vuotta Lahja 400 euroa tai 5 palkallista vapaata Muissa tilanteissa muistetaan harkinnan mukaan tapauskohtaisesti. Vuonna 2015 virastossa juhlittiin kahta henkilöä tasakymmenten täyttyessä ikävuosissa. Lisäksi yksi henkilö saatettiin eläkkeelle. Neljä muistettiin työsuhteen päättyessä. Pitkän palvelussuhteen muistamiset ansaitsivat kolme henkilöä. Tasavallan presidentti myönsi 6.12.2015 kunniamerkit viidelle talon ansioituneelle työntekijälle. Kunniamerkit luovutetaan Raili Revolle, Sanna Poutamolle, Jyrki Kuvalle, Riitta Torniaiselle ja Riitta Koskiselle kevään 2016 valtuustokokouksessa. Arja Keinäsen ja Kirsi-Maaria Piispasen pyöreitä kymmenyksiä juhlittiin Satulinnassa 24.9.2015. 5.2 Kunnallinen palkkausjärjestelmä Kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistamisessa on ollut kaksi vaihetta: 1) Tehtävien keskinäisen vaativuuden arviointi 2) Henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointi Etelä-Savon maakuntaliitossa käytiin 2015 tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) osana palkkausjärjestelmän kehittämisprosessia. KVTESin mukaisesti tehtäväkohtainen palkkaus määrittyy tehtävän vaativuuden mukaisesti, jossa otetaan huomioon vaativuustekijöinä 1) työn edellyttämä koulutu ja kokemus 2) osaamisvaatimuksen laaja-alaisuus tai syvyys 3) työn ohjeistus ja harkinnan itsenäisyys 4) vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot 5) vastuu ja vaikuttavuus.

10 Prosessin tuloksena maakuntajohtaja hyväksyi tammikuussa 2016 mm. maakuntaliitossa käytössä olevat nimikkeet ja niiden sijoittuminen TVA ryhmittelyn mukaisiin vaativuusryhmiin, joita on kaikkiaan 4. Henkilökohtaisen työnsuorituksen paikallisesti sovittuja arviointikriteerejä sovellettiin käytäntöön esimiesten toimesta ensimmäisen kerran syksyllä 2004. Arviointikriteerejä on tarkistettu paikallisesti syksyllä 2010 ja 2015. Niiden todettiin olevan edelleen soveltuvia. Teknisten sopimuksen piirissä on maakuntaliitossa viisi henkilöä. Muihin sovelletaan KVTESin määräyksiä. 5.3. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi Maakuntaliitossa on ollut mahdollisuus vaihtaa lomarahoja vapaaksi vuodesta 2009 lähtien paikallisen sopimuksen turvin. Aloite lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi tuli henkilökunnalta. Vuonna 2014 eikä 2015 enää tehty paikallista sopimusta lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi, koska pääsopijajärjestöt eivät enää siihen suostuneet. Sopimusta on hyödynnetty vuosien varrella seuraavasti: Vuosi Henkilöä Työpäiviä 2009 8 85 2010 14 125 2011 14 129 2012 16 116 2013 12 152 2014 9 61 6. ELÄKÖITYMINEN Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Ottaen huomioon henkilöstön ikärakenteen, odotettavissa on muutamia eläköitymisiä viiden vuoden sisällä. Vuonna 2015 yksi henkilö jäi eläkkeelle, 2014 eläketapahtumia oli kaksi. Vuoden 2015 lopussa yksi henkilö oli osa-aikaeläkkeellä ja hänen keskimääräinen työaikansa oli 60 % kokoaikaisen työajasta. Osaaikaeläkkeiden aiheuttamat tehtäväjärjestelyt on hoidettu sisäisesti. Eläkeuudistus 1.1.2017 poistaa mm. osaaikaeläkemahdollisuuden. Vuosi 2016 on viimeinen mahdollisuus jättäytyä osa-aikaeläkkeelle. Tuula Huoviala siirtyi eläkkeelle 1.10.2015 tiedottajan tehtävistä.

11 7. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOSEURANTA Maakuntaliitossa vuosi 2015 oli varsin tavanomainen poissaolojen osalta. Henkilöstön palkalliset poissaolot johtuivat suurimmalta osin lyhyistä sairauksista tai perhevapaista. Keskimääräinen sairauspäivien määrä oli 4,2 pv työntekijää kohti vuonna 2015. Kunta-alalla keskimäärin sairauspoissaolojen määrä oli 16,7 pv työntekijää kohti (2013). Vuoden aikana palkattomia työ/virkavapaita hyödynsi kolme henkilöä. Sairaus- Tapa- Äitiys- Tilapäinen Lomarahat Palvelus- Muu Yhteensä lomat *) turma vapaa hoitovapaa vapaina vuosivapaat palkalliset 148 0 88 24 1 0 261 Äitiys- Vanh. Hoito- Isyys- Opinto- Vuorottelu- vapaa vapaa vapaa vapaa vapaa vapaa Muu **) Yhteensä palkattomat 38 127 103 90 518 100 976 *) Sairauslomissa yhdistettynä palkalliset ja palkattomat poissaolot, kalenteripäivinä **) Palkattomat muut poissaolot ovat palkattomia lomia ja virka/työvapaita. Sairauspäivien vaihtelu vuosittain on suurta, koska pidemmät sairauslomat vaikuttavat merkittävästi keskiarvoon pienessä työyhteisössä. Sairauspäivien kehitys 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 *yhteensä 253 326 116 140 117 148 8. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA Maakuntaliiton työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin loppuvuodesta 2013 ja kilpailutuksen voitti Etelä-Savon työterveys. Sopimus kattaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Sopimukseen sisältyy myös yksi työterveyslääkärin määräämä hoitosarja/vuosi Mikkelin Fysikaalinen Hoitolaitos Ky:llä. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat laskeneet vuoden 2015 aikana. Myös käyntimäärät ovat laskeneet. Osasyynä tähän on se, että kaikki eivät ole päässeet riittävän nopeasti työterveyslääkärille ja ovat käyttäneet yksityisiä terveyspalveluja työterveyden sijaan. Vuonna 2016 pyritään työterveyshuollon kanssa kehittämään ja nopeuttamaan palveluja. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät myös fysikaalisen hoidon menot. Keskimäärin Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista noin 50 %.

12 Työterveyshuollon kustannukset ja käyttö vuosina 2009-2015: 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kustannukset 13 246 15 461 16 379 13 257 16 368 16 178 12 080 Käyntimäärät 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 työterveyslääkäri 121 121 117 96 80 96 102 terveydenhoitaja 20 38 21 38 29 112 68 fysioterapia 41 40 54 34 34 43 35 työpsykologi 0 11 0 5 6 6 3 laboratoriotutkimus 125 86 91 121 86 242 145 radiologinen tutkimus 8 10 10 8 8 4 3 Henkilöstön fyysiseen työkykyyn on pyritty pääasiassa tukemalla henkilöstön vapaaehtoista liikuntaa ja järjestämällä liikuntahetkiä. Työnantajan tuki kulttuuri-, liikunta- ja virikeseteleiden hankintaan on 50 %, maksimituki vuonna 2015 oli 130 euroa/henkilö. Henkilöstön osuus seteleiden kustannuksista vuonna 2015 oli 2070 euroa. Itä-Suomen maakuntaliittojen virkistyspäivien järjestämisvuoro oli vuonna 2015 Etelä-Savolla. Virkistyspäiviä vietettiin Rantasalmella Järvi-Suomen Sydämessä 10. 11.6.2015. Ohjelmaan kuului käynti Olavinlinnassa, maisemaristeily Linnasaaren edustalla, ulkoilua ja kollegojen tapaamista kauniissa savolaismaisemissa. Vuoteen mahtui useita henkilökunnan yhteisiä tapahtumia. Arjan ja Kirsi-Maarian syntymäpäiviä vietettiin Satulinnassa ja luomutila Siiriäisellä syyskuussa. Eri yksiköt viettivät omia kehityspäiviä sekä henkilökunta yhteisiä kehittämis- ja virkistyspäiviä. Pikkujoulut vietettiin murhamysteerin parissa Kyyhkylässä. Tuula saatettiin eläkkeelle syyskuussa. Joululounasta talon henkilöstö nautti Piällysmiehessä ja samalla kukitettiin talosta lähteneet Kari, Riikka ja Tiina. 2015 Marjaana palasi Maakuntaliiton palveluksesta vanhoihin tehtäviin. Viraston väki jatkoi syksyllä 2012 alkanutta säännöllistä sählyn pelaamista. Viraston joukkue osallistui jo perinteiseen tapaan maakuntaviestiin, joka hiihdettiin vuonna 2015 Mäntyharjulla. Sählyjoukkue kisaili MUC:ia vastaan kesäkuussa 2015.

13 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA Työsuojeluhenkilöstön vaali toimitettiin joulukuussa 2013. Työsuojelun vastuuhenkilöt toimikaudella 2014-2016 ovat: Työsuojeluvaltuutettu Riitta Torniainen 1. varavaltuutettu Vesa Huttunen Työsuojelupäällikkönä toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. Fyysinen työympäristö Vuoden 2015 aikana uusittiin monille työpisteen kalusteet. Sähköpöydät ovat käytössä suurimmalla osalla työntekijöistä, mikä on parantanut työergonomiaa. Työterveyshuollon fysioterapeutti käy tarvittaessa uusien ja talossa jo olevien kanssa läpi työpisteen ergonomian työntekijöiden halukkuuden mukaisesti. Vuonna 2015 tarkastuksia on tehty kaikille halukkaille. Työterveyshuollon työpaikkakäynti Työterveyshuollon kanssa käytiin marraskuussa 2014 läpi toimintasuunnitelma vuodelle 2015 sekä keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Työsuojeluohjeisto Liiton työsuojeluohjelma vuosille 2011-2014 on käsitelty yhteistoimintaryhmän kokouksessa 23.3.2011. Vuosittain on hyväksytty työsuojelun toimintasuunnitelma. Vuosien 2015 2018 toimenpideohjelma on tarkoitus hyväksyä keväällä 2015, koska mm. pelastussuunnitelma, turvallisuussuunnitelma sekä riskien kartoitus voidaan tehdä vasta vuoden vaihteessa kiinteistön omistajan päivitettyä omat suunnitelmansa. Päihteiden käytön hoitoonohjausmalli on otettu käyttöön vuonna 2004. Työsuojeluohje Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu eivät kuulu hyvään työyhteisöön hyväksyttiin vuonna 2007. Viraston turvallisuussuunnitelma ja lakisääteinen pelastussuunnitelma tarkistettiin vuonna 2008. Työsuojeluohjeistoa on lisäksi täydennetty työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen puuttumisen käytännöillä. Yhteistoimintaryhmässä 12.12.2011 käsitelty "Työkyvyn hallintamalli" antaa välineitä varhaiseen puuttumiseen. Etätyö Etätyöohjeistus päivitettiin marraskuussa 2014. Sen mukaan etätyötä voi tehdä enintään 8 pv / kk. Etätyöstä tulee sopia kirjallisesti esimiehen kanssa. Etätyömahdollisuutta on hyödyntänyt muutama henkilö vuosittain ja 2015 tehtiin kaksi uutta etätyösopimusta. Se on ollut omiaan lisäämään joustavuutta työn tekemisessä. Teknisesti kaikilla on mahdollisuus etätyön tekemiseen ja siihen on myös pyritty kannustamaan henkilöstöä. Riskien kartoitus ja tuvallisuussuunnitelma Uusien toimitilojen myötä päätettiin tehdä riskien kartoitus ja turvallisuussuunnitelma yms. vuonna 2015. Pelastussuunnitelma saadaan päivitettyä alkuvuodesta 2016

kiinteistönomistajan päivitettyä omat suunnitelmansa kiinteistön osalta. 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Maakuntaliitto on kannustanut henkilöstöään osaamisen kehittämiseen. Lähtökohtana on, että jokainen voi harkintansa mukaan esittää esimiehelleen halukkuutensa osallistua koulutuksiin. Vuosittain järjestetään myös talon omaa koulutusta, johon halukkaat voivat osallistua. Koko henkilöstö on osallistunut mm. talon strategiapäivään. 14 Vuodesta 2003 lähtien työantajan ostamaan tai järjestämään työajalla tapahtuvaa koulutusta on pyritty seuraamaan erillisen koulutuskortin avulla. Seuranta ei ole aukotonta, sillä kortin täyttäminen on jokaisen omalla henkilökohtaisella vastuulla. Vuonna 2015 koulutusmenojen osuus henkilöstökustannuksista oli 2,8 % (2,3 % 2014). Vuoden 2013 lopulla hyväksyttiin laki ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Maakuntaliitossa ko. koulutussuunnitelma laadittiin vuonna 2014.