VARPAISJÄRVEN KOULUN ALUEELLINEN MUSEOPAKETTI Johanna Latvamäki, FM Varpaisjärven museohoitaja Lapinlahdella 10.7.2013
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Valmistautuminen museovierailuun 1.1 Paikallishistoriatietous 1.2. Sananselityspeli 1.3. Esineet ennen - peli 1.4 Museon käyttäytymissäännöt 2. Museokäynti 3. Vierailunpurku 4. Internet aineistoja Lähteet Liitteet
JOHDANTO Museovierailu tukee mm. seuraavia opetussuunnitelman mukaisia perusopetuksen 5. ja 6. vuosiluokkien historianopetuksen kohtia: Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä Museopedagogiikka on museon kasvatus- ja opetustoimintaa, jossa on tietoinen opetuksellinen päämäärä. Varpaisjärven 5.-luokan museovierailun tavoitteena on saada lapset innostumaan historian opetuksesta tutustuttamalla heidät kotiseutunsa historiaan. Tavoitteena on myös Henkisen- ja aineellisenkulttuuriperinnön ymmärtäminen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin luominen. Museopedagogiikassa keskitytään opettamiseen keksimisen, löytämisen ja kyselemisen kautta. Museovierailun ei siis tule olla liian muodollinen tapahtuma, missä spontaaneille puheenvuoroille ja kysymyksille ei ole sijaa. Museo-opetuksen keskeinen päämäärä ei ole museon keräämän tiedon välittäminen, vaan kulttuuri- ja luonnonperinnön lukutaidon oppiminen itse puhumalla ja kokeilemalla. Oppiminen museoissa perustuu kuitenkin museon kokoelmiin ja tämä oppimispaketti on suunniteltu nimenomaisesti Varpaisjärven kotiseutumuseon kokoelmien pohjalta. Koululle toimitetusta museokansiosta löytyy ennakkotehtävät museovierailua varten. Opettajat valitsevat itse sen mitä tehtäviä haluavat kunkin vierailukerran yhteydessä hyödyntää. Materiaalia voi käyttää myös muussa kuin museon toimintaan liittyvässä historian opetuksessa.
1. VALMISTAUTUMINEN MUSEOSSA VIERAILUUN 1.1 Paikallishistoria tietous Käykää ennen museovierailua oppilaiden kanssa historian tunnilla luokassa läpi seuraavat kysymykset ja vastaukset. Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse käydä läpi, jos ilmenee ajankäyttöongelmia, vaan opettaja voi poimia kysymysten joukosta tärkeimmät ja todennäköisimmät keskustelun herättelijät. Kysymykset esitettäväksi oppilaille ennen museovierailua, mukana ovat myös esimerkkivastaukset. Luokka voi miettiä laajempia vastauksia yhdessä. KYSYMYKSET JA VASTAUKSET LIITE 1 1.2. Sananselityspeli Peliä pelataan Alias -pelin tyyliin, oppilaat jaetaan esim. neljän hengen ryhmiin. Yksi oppilas selittää sanaa ja toiset yrittävät keksiä oikean ratkaisun. Kortteja voidaan vaihtaa eri ryhmien välillä, kun ne on saatu selitettyä. Pelin sanat liittyvät museon esineistöön, osa sanoista voi olla oppilaille ennestään vieraita, esimerkiksi sana päre. Opettajalla on sanojen vastauskortit hallussaan ja pelin lopuksi vaikeita sanoja käydään yhdessä läpi. Näin osa museoon liittyvistä esineistöstä, ammateista ja elinkeinoista on jo ennakkoon tuttua lapsille ja asioiden sisäistäminen vierailun yhteydessä on helpompaa. KYSYMYKSET JA VASTAUKSET LIITE 2 1.3. Esineet ennen - peli Pelissä lapset joutuvat yhdistämään oikeat esineet huoneeseen ja aikakauteen. Osa esineistä kuuluu kyseiseen huoneeseen ja aikakauteen, osa esineistä ei. Jos kaikilla oppilailla ei ole käytössään tietokonetta, niin peliä voidaan pelata yhdessä opettajan johdolla. Peli löytyy saranat.fi verkkoympäristöstä osoitteesta: http://www.saranat.fi/default2.asp?siteid=pelaa&id=etusivu
1.4 Museon käyttäytymissäännöt Oppilaiden kanssa käydään läpi ennen museovierailua, miten museossa tulee käyttäytyä. Kaikki eivät välttämättä ole aikaisemmin vierailleet museoissa, joten tietyt säännöt on hyvä käydä jo koulussa läpi. Kotiseutumuseon esineistö kertoo hyvin alueen menneisyydestä ja ammateista, joten esineistöön tulee suhtautua kunnioittaen. Museovierailu voi olla mallina myös tuleville vierailuille koulumaailman ulkopuolella. Museossa EI saa: Museossa SAA: Juosta - Kysyä kysymyksiä Koskea esineisiin ilman lupaa - Katsella esineitä Pitää isoja reppuja, jotka voivat tiputtaa esineitä - Jutella sopivaan ääneen Opettaja ja oppilaat voivat yhdessä miettiä, mitä vanhoille esineille tapahtuisi, jos kaikki museon vieraat koskisivat niihin. Oppilaiden on hyvä tietää etukäteen retken kohde, kesto ja käytettävä reitti, mitä varusteita tarvitaan ja mitä ei tarvita mukaan, millaisia vaaratekijöitä matkaan liittyy sekä sisäistää säännöt, joita retkellä noudatetaan 2. MUSEOKÄYNTI Varsinainen museovierailu toteutetaan koulun hyväksi katsomana ajankohtana. Museorakennuksessa ei ole lämmitystä, joten suositeltava vierailuajankohta on joko alku syksystä tai loppu keväästä. Museovierailun opastuksen runko opettajille löytyy LIITTEESTÄ 3.
3. VIERAILUN PURKU Museovierailun jälkeen olisi hyvä käyttää aikaa opittujen asioiden mieleen palauttamiseen ja vahvistamiseen vielä koululuokassa. Opettaja ja oppilaat käyvät yhdessä läpi ESINEEEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ-LOMAKKEEN (LIITE 4) ja pohtivat esineiden käyttötarkoituksia sekä keskustelevat vapaamuotoisesti mieleen tulleista ajatuksista. Kysymys- ja vastaus TEHTÄVÄLOMAKE (LIITE 5) käydään läpi ja opettaja voi halutessaan palkita eniten oikeita vastauksia saaneen oppilaan. Toivottavasti museovierailu oli onnistunut ja innosti lapsia historian opiskelussa sekä lisäsi Varpaisjärven koulun oppilaiden kotiseutunsa tuntemusta. 4. INTERNET AINEISTOJA Kuopion kulttuurihistoriallisen museon tuottama Stipendiaattien repusta, Kuopion Isänmaallisen Seuran 130 vuotis -juhlanäyttelyyn liittyvä näyttelypedagoginen PERINTEENKERUUN TYÖPAJA Sivustolta http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/tehtavat-ja-opetusmateriaalit löytyy paljon hyödyllistä materiaalia, kokosin museopakettiin sivuston historianopetukseen liittyvät oleellisimmat materiaalit, jotka on helpoin suorittaa oppituntien puitteissa. Suosittelen myös muuhun materiaaliin tutustumista ja hyödyntämistä myös muiden aineiden opetuksessa. Tietoa opettajille: 4147-90d7-eb4c72cda2de&groupId=10501 http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=e7ff38d1-3e6e- Sivustolta löytyy myös kotona suoritettavia tehtäviä, jos opettajat haluavat niitä hyödyntää. Vastausten läpi käyminen koulussa vie oman aikansa, joten en liitä tehtäviä tähän. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=9c03d639-4fca- 4cf5-bde8-0d6608e48c24&groupId=10501 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran oppimispaketteja osoitteessa: http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/
LÄHTEET Kirjalliset lähteet Kallio, K. (toim.) 2004. Museo oppimisympäristönä. Suomen museoliiton julkaisuja 54. Jyväskylä: Gummerus. Marjatta ja Pekka Haara (toim.) 1986. Varpaisjärvi. Kuopio: Graafiset Palvelut/SSKOY. Sähköiset lähteet Aboa Vetus Ars Nova. Historian ja nykytaiteen museo: http://www.aboavetusarsnova.fi/files/tiedostot/kaiken_maailman_esineet_museotehtava.pdf Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004: http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura: http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/ Kuopion kulttuurihistoriallinen museo: http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/tehtavat-ja-opetusmateriaalit (Luettu: 5.6.2013) Päivi Lappalainen. MUSEOSSA OPPIMINEN. Koulun ja museon yhteistyö luokanopettajien, oppilaiden ja museotyöntekijöiden kokemana Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma 2005 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10088/urn_nbn_fi_jyu- 2005235.pdf?sequence=1 Museopedagogiikka Oppimista ja opetusta museoissa Viitala-Hakamies-Kakkuri-Kuvaja
Opetushallitus: http://www.edu.fi/perusopetus/historia_yhteiskuntaoppi/museopedagogiikka Pulkka Pohjois-Savon museot verkossa: http://www.pohjois-savonmuisti.fi/
LIITE 1 PAIKALLISHISTORIA KYSYMYKSET JA ESIMERKKI VASTAUKSET Missä kunnassa tai kaupungissa asutte? Lapinlahti, Varpaisjärvi Asukasluku? Varpaisjärvi 2908 (31.12.2010), Koko Lapinlahti 10 255. Kuntaliitos vuoden 2011 alusta. Perustamisvuosi? Varpaisjärvi 1911, Lapinlahti 1874 Suurimmat kylät ja taajamat? Varpaisjärvi: Kirkonkylä, Korpijärvi, Lukkarila, Petäys-Paloinen Lapinlahden suurimmat taajamat: Alapitkä, Nerkoo ja Varpaisjärvi Kylät: Martikkala-Väisälänmäki, Puoliväli, Mäkikylä, Pajujärvi, Tölvä, Karvasalmi, Pohjois-Ollikkala Mitkä ovat alueen tärkeimmät elinkeinot ennen ja nyt? Ennen: Maa- ja metsätalous, maidonjalostus Nyt: Palvelut (Kauppa, terveydenhuolto, koulu yms.), maa- ja metsätalous, elintarviketeollisuus (Valio Lapinlahden tehtaat Pohjoismaiden suurin maidonjalostusyksikkö) Museo- Mikä on museo? Museoiden tavoitteena on ylläpitää ja lisätä tietoutta kulttuurista, historiasta ja ympäristössä. Museot tallentavat ja tutkivat historiallisten esineiden tietoja ja asettavat esineitä näytille. Millainen museo rakennus on? Museorakennus on monesti alun perin toista käyttötarkoitusta varten rakennettu. Varpaisjärven kotiseutumuseossa toimi aikaisemmin kunnan ensimmäinen koulu. Onko kukaan käynyt museossa?
Onko kunnassa paikallismuseo? Varpaisjärven kotiseutumuseo sekä Hevosajoneuvomuseo (Hepola) Kuinka moni on vieraillut paikkakunnan museoissa? Missä museo sijaitsee? Nilsiäntien varressa, Hepola harjoitusraviradan yhteydessä Mitä museossa esitellään? Paikallisperinnettä Varpaisjärven ensimmäisessä kirkonkylän kansakoulussa. Museossa on esillä vanhoja työkaluja ja esineitä. Museoon on koottu myös vanhaa koululuokkaa esittävä huone. Hepolassa Suomenhevosen historiaa kuvaava näyttely ja vanhoja työvälineitä. Mitä muuta historiallista ja vanhaa Varpaisjärveltä löytyy? Josef Stenbäckin vuonna 1904suunnittelema kansallisromanttinen kivikirkko. Pyhän Mikaelin kirkko, joka on tehty graniitista. Herman Joutsenen suunnittelema Ruuna Reippaan-patsas. Ruuna Reipas oli Varpaisjärveltä kotoisin oleva maineikas ja voitokas ravihevonen. Koskenniemi, joka oli maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisen kotipirtti. Mikä merkitys paikallismuseolla on? Oppii tuntemaan oman paikkakunnan historiaa. Saa tietoa miten Varpaisjärvellä on ennen eletty. Saa tietoa millaisia esineitä vanhemmat ja isovanhemmat ovat käyttäneet. Mikä merkitys maakuntamuseolla on? Maakuntamuseo tutkii, ylläpitää ja tallentaa alueellisesti maakunnan historiaa. Museo järjestää erilaisia mielenkiintoisia tapahtumia ja opastuksia lapsille. Vaihtuvien näyttelyiden ansiosta museossa voi vierailla useampaankin kertaan. Mitkä merkitys kansallismuseolla on?
Museossa on kattavasti tietoa Suomen esihistoriasta ja historiasta. Ajankohtaisia vaihtuvia näyttelyitä ja tekemistä useammaksi tunniksi. LIITE 2 Alias-kortit VARPAISJÄRVI HISTORIA MENNEISYYS RUUHI KAMERA MAANVILJELY
KANGASPUUT TUOHIKENGÄT KASKI HEVONEN KOULU PULPETTI KARTTAKEPPI
KARTTAPALLO OPETUSTAULU PUHELINKESKUS EVÄSLEIPÄ OMPELUKONE LUOKKAHUONE LIITUTAULU HELMITAULU VAAKUNA
LEIVINUUNI LEIPÄHÄKKI SEPARAATTORI KIRNU KAUHA PÄRE MUSEO KIRKKOVAKKA ARKKU RUKKI
KANTELE RIPPIKOULU KEHTO SEPPÄ SUUTARI RÄÄTÄLI MAANVILJELIJÄ KEITTÄJÄ OPETTAJA
OPPILAS PYYKKILAUTA LEIPÄHÄKKI OPETTAJAN ALIAS-KORTTI VASTAUKSET ARKKU = Tavaroiden säilyttämiseen käytetty kannellinen laatikko. Ennen vanhaan matkoille lähdettäessä ei käytetty matkalaukkuja, vaan tavarat pakattiin mukaan matka-arkkuun. Museosta löytyy arkkuja opettajan asuinhuoneesta. Ennen vanhaan koulujen yhteydessä saattoi olla erillinen huone, jossa opettaja majoittui kouluvuoden ajan. EVÄSLEIPÄ = Aluksi kunta ei tarjonnut kouluruokaa, vaan oppilaat ottivat kotoaan eväät mukaan kouluun. Eväsleipä- tarina museolla luettavaksi. HELMITAULU = Laskemisen apuväline. Museon luokkahuoneesta löytyy helmitaulu. HEVONEN = Tärkeä apu pelto- ja metsätöissä maanviljelijöille. Apuna myös liikkumisessa. HISTORIA = Menneisyyden tapahtumia ja asioita käsittelevä oppiaine. KAMERA = Kuvien tallentamiseen käytettävä laite. KANGASPUUT = Kankaiden ja mattojen kudonnassa käytettävä laite, joka nopeutti tekstiilien valmistamista huomattavasti. KANTELE = Puurunkoinen kielisoitin, jota soitettiin näppäilemällä. Museon yksikielinen kannel löytyy opettajan asuinhuoneistosta. KARTTAKEPPI = Aikaisemmin puusta valmistettu opettajan käyttämä osoitinväline KARTTAPALLO = Kolmiulotteinen pallo, jossa on esiteltynä maapallo. Suosittu opetuskäytössä. KASKI = Metsän polttaminen maanviljelysalaksi. Museon toisessa luokkahuoneessa on tietoa kaskiviljelystä ja perinteisistä elinkeinoista ja ammateista. KAUHA = Ruoan sekoittamiseen ja annostelemiseen käytettävä väline. Ennen vanhaan kauhat valmistettiin puusta.
KEHTO = Vauvan sänky. Lapsia tuuditettiin uneen kehtoa heiluttamalla. KEITTÄJÄ = Koulun kokki, joka valmisti lapsille maittavaa ruokaa. Ennen ruoka tehtiin koulurakennuksessa, ei ollut ulkopuolisia ruoantoimittajia. KIRKKOVAKKA = Kannellinen tai kanneton säilytysastia, jossa säilytettiin esimerkiksi eväitä kirkkomatkaa varten. Kirkko saattoi olla pitkän matkan päässä kylälle ja sinne kuljettiin talvisin reellä. Kirkkokäynnin jälkeen eväät otettiin esille vakasta ja syötiin yhdessä. Museossa kirkkovakkoja löytyy opettajan asuinhuoneistosta. KIRNU = Korkea puinen astia, jossa kermassa tehtiin voita. Karjatalouskulttuurissa kirnu oli tärkeä työväline. Voita käytettiin omiin tarpeisiin ja sitä myös myytiin meijereille. KOULU = Rakennus, jossa oppilaille opetetaan hyödyllisiä asioita LEIPÄHÄKKI = Paistettu leipä asetettiin usein laudalle kuivumaan, mutta lappeellaan se vei paljon tilaa ja kuivui hitaasti, ongelman ratkaisemiseksi syntyi leipähäkki, jossa leivät kuivatettiin. Museon keittiössä kaksi leipähäkkiä ja lisätietoja. LEIVINUUNI = Kivirakenteinen suurikokoinen tulisija. Käytetään ruuan laittamisessa ja asunnon lämmittämisessä. Ennen leipää saatettiin valmistaa ainoastaan muutamia kertoja vuodessa ja suurin osa leivistä kuivatettiin myöhempää käyttöä varten. Leivinuunissa pystyy paistamaan sähköuunia isompia määriä leipää kerralla. LIITUTAULU = Opettajan ja oppilaiden luokassa käyttämä kirjoitusalusta LUOKKAHUONE = Koulussa sijaitseva huone, jossa opetus tapahtuu. Aikaisemmin kaikki opiskelu tapahtui samassa huoneessa eikä esimerkiksi erillisiä tekstiilityön luokkia ollut MAANVILJELY = Kasveja ja viljaa kasvatetaan järjestelmällisesti käyttöön.. Ennen vanhaan maanviljely vei keväästä syksyyn kaiken ajan. Koneet olivat käsikäyttöisiä tai hevosvetoisia, lehmät lypsettiin käsin ja vilja niitettiin viikatteilla. Maanviljelykseen liittyvää työkalu esineistöä esillä museon toisessa luokkahuoneessa. MAANVILJELIJÄ = Henkilö, joka saa elantonsa viljelemällä maata omaan käyttöönsä ja myyntiin MENNEISYYS = Aikaisemmin tapahtunut asia tai ilmiö MUSEO = Museo on laitos, johon on kerätty taidetta, kulttuurihistoriaa, luonnontiedettä koskevaa aineistoa. Aineistoa on yleensä esillä erilaisissa näyttelyissä. OMPELUKONE = kone, jolla ommellaan langalla kiinni kaksi tai useampia kerroksia kangasta. Koulujen ompelukoneet yleistyivät 1900-luvun alussa. OPETUSTAULU = Opetuksessa apuvälineenä käytetty kuvataulu. Kuvatauluja ja lisää tietoa esillä museon luokkahuoneessa. PUHELINKESKUS = Järjestelmä, joka muodostaa kytkentöjä puhelinlinjojen välille. Aikaisemmin ihminen välitti puhelut. Löytyy museon aulasta.
PULPETTI = Opiskelussa käytettävä pöytä. Aikaisemmin pulpetit ja tuolit olivat yksi kiinteä kokonaisuus. Varpaisjärven museolla on yksi paripulpetti, jossa oppilaat istuvat saman penkin päällä. PYYKKILAUTA = Pyykinpesussa apuvälineenä käytetty lauta. Pyykki pestiin käsin hankaamalla vaatteita pyykkilaudan avulla. Pyykinpesusta lisätietoa museon keittiöhuoneessa. PÄRE = puun rungosta pituussuuntaan vuolemalla tai höyläämällä valmistettu ohut levymäinen suikale. Päreitä käytettiin esimerkiksi kattoihin ja asuntojen huoneiden valaisemiseen. Valaisupäreet valmistettiin halkomalla niin, että suorasyinen sopivan levyinen puu halkaistaan puukolla kahtia, puolikkaat taas kahtia ja niin edelleen. Museosta valaisu päre löytyy leivinuunin vierestä keittiöstä. RIPPIKOULU = Seurakunnan erityisesti nuorille järjestämä kristinopin opetus. Ennen vanhaan rippikoulun myötä saatiin naima lupa, jonka myötä saatiin oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Museon kokoelmista löytyy vanha rippipuku joka on opettajan huoneessa. Ennen vanhaan ihmisillä ei ollut yleensä varaa hankkia kuin yksi juhlapuku. Tästä syystä myös rippi- ja morsiuspuvut olivat usein mustia. RUKKI = laite, jolla karstatusta lampaanvillasta on kehrätty villalankaa. Jos lankaa ei ollut saatavilla kaupasta, se kehrättiin itse omaan tarkoitukseen. Langasta kudottiin erilaisia vaatteita, esimerkiksi lapasia ja villapaitoja. Museon rukki löytyy opettajan asuinhuoneistosta. RUUHI = Puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jota käytettiin aikaisemmin matkan tekoon vesiteitse. Löytyy museon toisesta luokkahuoneesta. RÄÄTÄLI = Käsityöläinen joka valmisti ammatikseen vaatteita ja myös korjasi niitä tarpeen mukaan. Vaatteiden käyttöikä oli ennen pitempi ja niitä paikkaamalla sitä saatiin nostettua entisestään. SEPARAATTORI = Maito kaadettiin käsin pyöritettävään separaattoriin, joka erotti maidon ja kerman. SEPPÄ = Sepät valmistivat käyttöesineitä metallista takomalla. Museon toisessa luokkahuoneessa on esiteltynä sepän työvälineitä ja valmistamia esineitä. SUUTARI = Käsityöläinen joka valmisti kenkiä. Museon toisessa luokkahuoneessa on esillä suutarin työvälineitä ja tuohikenkiä. TUOHIKENGÄT = Tuohesta eli puun kuoresta valmistetut jalkineet. Aikaisemmin suurin osa vaatteista ja käyttöesineistä valmistettiin itse. VAAKUNA = Alueen tai maan kuvallinen tunnus. Varpaisjärven vaakuna löytyy museon luokkahuoneen sisältä, oven yläpuolelta. VARPAISJÄRVI = Lapinlahteen kuuluva taajama Pohjois-Savossa
LIITE 3 OPASTUS MUSEOLLA (SUUNTAA ANTAVA RUNKO) Mukaan otettavat välineet: Esineen tutkimustehtävä- lomake Tietovisa- kysymys lomake (Lomakkeet kopioitavaksi museokansiossa) Kyniä Eväsleivät ja juomista VASEN PUOLI Luokka vierailee ensin museon vasemmalla puolella, joka käsittää kaksi luokkahuonetta. Ensimmäisessä luokkahuoneessa on rakennettu vanhanajan luokkahuone pulpetteineen ja muine esineineen. Toisessa luokkahuoneessa on esillä eri ammatteihin, töihin ja maanviljelykseen liittyvää esineistöä. Museon koululuokkahuone Museolle tultaessa kokoonnutaan aluksi luokkaan, joka on ulko-ovesta sisään tultaessa vasemmalla puolella. Ne oppilaat, jotka mahtuvat voivat mennä istumaan pulpettien taakse, lopuille oppilaille opettaja voi hakea tuolit museon varastosta. (varaston ovessa teksti vain henkilökunnalle ) Opettaja kertoo aluksi lyhyesti Varpaisjärven koulun historiasta ja perinteisistä elinkeinoista. Sen jälkeen pidetään lyhyt näytelmäharjoitus entisajan oppitunnista. Opettaja pyytää oppilasta valitsemaan yhden opetustaulun ja asettaa sen koulutaulutelineeseen. Karttakeppi havaintovälineenä käyttäen opettaja kertoo oppilaille siitä, miten koulutaulut kuuluivat entisajan opetusvälineistöön ja olivat tärkeitä havainnointivälineitä. Koulutauluista kertova lisäteksti löytyy luokkahuoneesta. Luokka voi tämän jälkeen keskustella yhdessä siitä, millaista opetus oli ennen tietokoneita, ja miten entisaikainen ja nykypäiväinen opetus eroavat toisistaan. Opettaja voi kysyä kysymyksiä, oppilaan saadessa vastausvuoron opettaja pyytää häntä ennen vastaamista nousemaan seisomaan pulpetin viereen ja kertoo sen olleen ennen
käytäntönä. Tämän jälkeen voidaan jälleen yhdessä miettiä, miltä tuntuisi jos nykyäänkin joutuisi nousemaan seisomaan vastausta annettaessa. Jos jonkun oppilaan keskittymiskyky meinaa herpaantua, opettaja voi kertoa entisaikaisista kurinpitomenetelmistä. Ennen oppilaat laitettiin seisomaan ja häpeämään luokan nurkkaan, jos he käyttäytyivät epäsopivasti. Yhden oppilaan voi laittaa nurkkaan seisomaan, jolloin saadaan taas aikaa keskustelua siitä miten opetus- ja kurinpitomenetelmät ovat muuttuneet. Yhden pulpetin päällä on ruokalautanen ja lusikka. Opettaja kertoo oppilaille miten ennen ei ollut erillistä ruokasalia, vaan ruokailu tapahtui oman pulpetin päällä luokkahuoneessa. Opettaja kertoo myös, että kaikilla kouluilla ei ollut varaa tarjota ruokaa oppilailleen, vaan eväät tuotiin mukaan kotoa. Opettaja voi kysyä, tietääkö joku oppilaista perinteisiä paikallisia ruokia joita ennen syötiin? Eväsruokana oli mm. Eväsvoeleevät kiärepaperissa, maetopullo ja mehupullo. EVÄSLEIPIEN TYÖHISTORIAA JA VALMISTUSOHJE- teksti löytyy museon luokkahuoneesta. Opettaja voi itse lukea tai pyytää yhtä tai useampaa oppilasta lukemaan leipä-tarinan ääneen. Sen jälkeen voidaan yhdessä keskustella, miten elämä on muuttunut. Tehdäänkö perheissä vielä leipää itse vai ostetaanko se valmiina kaupasta? Onko moni oppilaista kotoisin maatalosta, millaisin menetelmin leipää nykyisin valmistetaan? Jos museokäynnin ajankohta on aamulla ennen kouluruokailua tai iltapäivällä, voisi miettiä voitaisiinko museossa syödä eväsleivät? Oppilaita voisi pyytää ottamaan leivät mukaan kotoa tai koulun keittiöhenkilökunta voisi valmistaa heille eväät. Tämä tietenkin riippuu koulun budjetista ja ajankäyttömahdollisuuksista. Jos museossa ruokaillaan, tulee pulpetit suojata esim. paperisilla liinoilla. Luokkahuoneessa on myös useita muita esineitä kuten ompelukone, täytetty siili, vanhoja kirjoja jne. opettaja voi ottaa niitä mukaan puheisiinsa tilanteen mukaan. Työkaluhuone, toinen luokkahuone Työkaluhuoneeseen tultaessa opettaja kokoaa oppilaat ympärilleen ja kertoo valikoiduista elinkeinoista ja ammateista lyhyesti (naisten työt, elinkeinot, ammatit). Ammatteihin ja elinkeinoihin liittyvät tekstit löytyvät huoneesta. Tämän jälkeen opettaja jakaa oppilaille tehtävälomakkeen ja kynät. Esineen tutkimustehtävä- lomakkeen avulla lapset saadaan tutustumaan museoesineisiin omatoimisesti, miettimään esineiden käyttötarkoitusta,
rakennusmateriaaleja jne. Lomakkeen täytön jälkeen opettaja kerää paperit oppilailta. Lomakkeet käydään yhdessä läpi koulussa museovierailun jälkeen. Tehtävä antaa oppilaille mahdollisuuden havainnoida itselleen mielenkiintoisia asioita ja esineitä ilman ohjausta. Esineet liitetään myöhemmin oikeaan historialliseen kontekstiin, ainakin käyttötarkoitus selvitetään. Osa näyttelyn esineistä on nimetty, osa ei. Oppilaat valitsevat ainoastaan nimettyjä esineitä, jotta opettajalla on mahdollisuus kertoa niistä myöhemmin. Opettajan omien tietojen puitteissa on tietenkin mahdollista valita myös muuta esineistöä. Oppilaiden vastausten ei tarvitse olla oikeita tai paikkaansa pitäviä. Tehtävän pääasiallisena tarkoituksena on herättää oppilaiden mielenkiinto havainnoimaan ympärillään olevia esineitä ja asioita sekä pohtimaan niiden merkityksiä. OIKEA PUOLI Keittiö ja opettajan kamari Työkaluhuoneen jälkeen ryhmä siirtyy toiselle puolelle tilaan, jossa on entinen koulunkeittiö. Opettaja esittelee tietyt esineet ja elinkeinot (ruoan valmistus, pyykin pesu, leipähäkki, ruokakaappi). Tekstit aiheista löytyvät keittiöhuoneesta. Tämän jälkeen siirrytään kamarin puolelle, missä opettaja ja oppilaat voivat keskustella mitä ajatuksia oppilaissa herää. Olisiko outoa, jos opettaja asuisi edelleen koulun yhteydessä? Mitä opettaja on ennen tehnyt vapaaajallaan? Opettaja voi kiinnittää huomiota muun muassa Alias- pelissä tutuiksi tulleisiin esineisiin kuten rukkiin, kanteleeseen, kirkkovakkaan ja kirnuun. Miten vapaa-ajanvietto harrastukset ovat muuttuneet. Keskustelujen jälkeen opettaja jakaa oppilaille tietovisa- kysymyslomakkeen. Lomakkeen kysymykset ja vastaukset pohjautuvat opettajan kertomiin asioihin ja tietoihin, mitä oppilaat voivat itsenäisesti etsiä museosta. Opettaja kerää vastaukset oppilailta ja kysymykset voidaan käydä yhdessä läpi joko museolla tai luokassa, miten ajankäyttö sen sallii. Tähän päättyy mukava museopäivä ja paluu koululle on edessä.
LIITE 4 ESINEEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ VALITSE NÄYTTELYSTÄ YKSI SINUA KIINNOSTAVA ESINE JA PIIRRÄ SE PAPERIN KESKELLE MAHDOLLISIMMAN TARKASTI. VASTAA SEN JÄLKEEN KYSYMYKSIIN. MIKSI VALITSIT JUURI TÄMÄN ESINEEN? MIHIN SITÄ ON KÄYTETTY? KÄYTETÄÄNKÖ SAMANLAISIA ESINEITÄ VIELÄ? MIKÄ ESINEEN NIMI ON? MINKÄVÄRINEN SE ON? ONKO SE KOKONAINEN VAI PUUTTUUKO SIITÄ PALOJA? MITEN ESINE ON VALMISTETTU? JOS SE EI OLE EHJÄ MIKSI LUULET SEN MENNEEN RIKKI?
LIITE 5 TEHTÄVÄLOMAKE TUTKI MUSEON ESINEITÄ SEKÄ TIETOJA ESINEISTÄ. YMPÄRÖI MIELESTÄSI OIKEA VAIHTOEHTO 1. Varpaisjärven kotiseutumuseo on ollut ennen vanhaan? a) sairaala b) koulu c) kirkko 2. Mitä esineitä museon koululuokassa EI ole, joka sinun luokastasi löytyy? a) pulpetti b) tietokone c) opetustaulu 3. Kenkien valmistamiseen ja korjaamiseen liitettävä ammattinimike on a) suutari b) räätäli c) seppä 4. Naisten töihin EI kuulunut a) heinäpellolla työskenteleminen b) susien metsästys c) lehmien lypsäminen 5. Kaskenpolton päätarkoituksena oli a) viljelysmaan raivaaminen ja sen lannoittaminen kaadetun metsän poltosta saadulla tuhkalla b) viljelysmaan hyödyntäminen myös talvella c) viljelysmaan käyttäminen traktorin avulla 6. Mikä seuraavista EI ole kalastuksessa käytetty väline? a) rysä b) separaattori c) nuotta 7. Mitä KIRNULLA tehtiin? a) siinä tehtiin voista maitoa b) siihen kerättiin marjoja c) siinä tehtiin kermasta voita
8. Mihin tarkoitukseen LEIPÄHÄKKIÄ käytettiin? a) siinä säilytettiin leipiä b) siinä leivottiin leipiä c) sinne laitettiin lapset, jotka söivät liikaa leipää 9. Saippua valmistettiin ennen a) teurasjätteistä b) ylijääneistä kalanpäistä c) ruisjauhoista 10. Suurin osa kodin käyttöesineistä valmistettiin ennen a) muovista b) raudasta c) puusta