Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI
Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia kuutiometriä Puuston vuotuinen kasvu 14 milj.m3, josta puuntuotannon maalla 11 milj. m3 Puuston keskimääräinen poistuma (hakkuut ja luontainen kuoleminen) 24 211: 68 milj.m3 Suomessa on 77 8 puuta mill. m³ 25 2 Total 15 1 Pine Spruce 5 Birch Other deciduous 192 1925 193 1935 194 1945 195 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2
1. Suomen metsävaratiedot - Tiedot ovat peräisin Metlan tekemästä Valtakunnan Metsien Inventoinnista (VMI) - Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa metsien tilaa on seurattu systemaattisesti otantaan pohjautuvilla inventoinneilla 192-luvulta lähtien - Tietojen käyttö: - Kansallinen ja alueellinen metsäpolitiikka: metsien tilan seuranta, riittävätkö metsävarat (kaskitalous, tervanpoltto, nouseva metsäteollisuus, sodat, alueluovutukset ja asutustoiminta, metsänparannustoiminta, metsätuhot, Venäjän puutullit) - Kansainväliset sopimukset: FAO, Euroopan metsäministerikokous, Kioto ja UNFFF, EU:n habitaatti-direktiivin seuranta - Metsätalouden toimijat - Ympäristön tilan seuranta - Tutkimus
Esimerkkejä VMI-tuloksista: kasvun ja poistuman seuranta
36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 36 24 12 Tehdyt taimikonhoidot vs. taimikonhoitotarpeet, 1 ha Koko maa: Tarve = 1,6 x Tehdyt Esimerkkejä VMI-tuloksista: taimikoiden 25 2 Toinen 5 v. kausi Lappi 15 1 1 v. kausi Ensimmäinen 5 v. kausi Tehty Tarve 5 Myöhässä Pohjois-Pohjanmaa Tehty Tarve Kainuu 36 24 Pohjanmaan rannikko Tehty Tarve 12 Tehty Tarve Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Tehty Tarve Pirkanmaa Etelä-Savo Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Tehty Tarve Etelärannikko Tehty Tarve
Esimerkkejä VMI:n käytöstä: hakkuumahdollisuusarviot
Esimerkkejä VMI:n käytöstä: kasvihuonekaasupäästöjen raportointi
Esimerkkejä VMI:n käytöstä Map data on potential bioenergy harvesting sites: Regional data on bioenergy potential from: a) Cutting residues b) Stumps c) Young forests
2. Metsävaratiedon kysyntä 2.1 Eurooppa kansainvälisesti EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikka, mutta metsätietoa tarvitaan: - Kansainväliset sopimukset: EU on sopimusosapuoli CBD:ssä ja UNFCCC:ssä, CLTRAP, Forest Europe, Legally Binding Agreement of Forests in Europe - Olemassa olevat ympäristöpolitiikan säädökset: Natura 2 Direktiivi, Vesipuite-direktiivi, EU:n biodiversiteettistrategia, Future Invasive Alien Species-ehdotus - Muut EU-politiikat: uusiutuivat energialähteet, maaseudun kehittäminen, EU Timber regulation - Tekeillä olevat EU-politiikat: Resource Efficiency aloite, Community Plant Healt Regime revisiointi - EU:n tilastotietokeskus Eurostat
Esimerkki metsävaratiedon käytöstä: Forest Europe prosessi:metsien hoidon kestävyyden arviointi Metsävarat Metsien terveys ja elinvoima Metsien tuotos Metsien suojavaikutuk set Monimuotoisuus Sosioekonomiset vaikutukset
Esimerkki State of Europe s Forests 211 raportista: In Finland 13,% of forests protected for biological diversity Under various protection programmes and decisions, the area of protected forests has been tripled over the past 35 years. The total area of protected forests and forests under restricted use is almost 3 million hectares, or 13.% of all forest land. The percentage of strictly protected forests
2. Metsävaratiedon kysyntä kansainvälisesti 2.2 Globaalisti - FAO koonnut 194-luvulta lähtien tiedot metsien tilasta (Global Forest Resource Assessment, FRA) kansallisten tilastojen pohjalta - Metsäpinta-ala, metsävarat, metsien hoidon kestävyys: metsien eri tuotteet ja hyödyt, talous, monimuotoisuus... - FAO myös tukenut kansallisia inventointeja tiedon laadun parantamiseksi, mutta tuki viime vuosiin saakka ollut olematon tarpeeseen verrattuna
2. Metsävaratiedon kysyntä kansainvälisesti 2.2 Globaalisti - Maankäytön vaikutukset hiilidioksidipäästöihin: velvoite metsien seurantaan kansallisella tasolla - Teollistuneissa maissa Kioto sopimus/unfccc - Kehitysmaissa UN-REDD-ohjelman (28, Reducing Emissions from Deforestation and forest Degradation (REDD) in developing countries) - rahoitus 12 milj. US $ (Norja, Tanska, Espanja, Japani) - Suomen rahoittama FAO-FIN ohjelma 2 milj. US $ - Kehitysmaissa kansalliset REDD+ ohjelmat - rahoitusta luvattu yli 4 miljardia US$ - kansalliselta tasolta kylä- ja metsälötasolle?
3. Metsän inventoinnin ja kartoituksen osaamiskeskittymä Joensuussa Metlan, Itä-Suomen yliopiston ja yritysten osaajat Metla: Suomen VMIn koordinointi, Forest Europe/UNECE/FRA Kansainväliset kehittämis- ja koulutushankkeet: Nepal, Vietnam, Tansania, Venäjä, FAO yhteistyö
3. Metsäninventoinnin ja kartoituksen osaamiskeskittymä Joensuussa Itä-Suomen yliopisto - Useita tutkimushankkeita EU-, Tekes-, UM- ja Suomen Akatemian rahoituksella: Flexwood, Metsälaser2, WW-IRIS, NewForest, Single tree remote sensing, Rare species mapping - Esimerkkejä metsäninventointialan artikkeleista: Packalén, P., Mehtätalo, L. and Maltamo, M. 211. ALS-based estimation of plot volume and site index in a eucalyptus plantation with a nonlinear mixed-effect model that accounts for the clone effect. Annals of Forest Science 68(6): 185-192. Hou, Z., Xu, Q., Tokola, T. 211. Use of ALS, Airborne CIR and ALOS AVNIR-2 data for estimating tropical forest attributes in Lao PDR ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing 66 (6): 776-786. Packalén, P., Heinonen, T., Pukkala, T., Vauhkonen, J. and Maltamo, M. 211. Dynamic Treatment Units in Eucalyptus Plantation. Forest Science 57(5): 416-426.
3. Metsäninventoinnin ja kartoituksen Yritykset osaamiskeskittymä Joensuussa kaukokartoituspohjaisen inventoinnin keskeisiä toimijoita: Arbonaut, Blom Kartta Oy, TerraTec Oy asiantuntijapalveluja tarjoavia konsultteja
Lopuksi Metsäninventointitiedolle on laaja kysyntä Koulutus ja kapasiteetin vahvistaminen tärkeä osa kansainvälisiä hankkeita Osaajista niukkuutta myös kotimaassa > Tarve yhteistoiminnalle