20.11.2006 Arkistoraportti 41/2015 GTK:n malminetsintätyöryhmän raportti
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 27.9.2006/ Dnro E/482/032/2006 Tekijät Pekka Nurmi, Esko Korkiakoski, Niilo Kärkkäinen, Hannu Makkonen ja Kari Pääkkönen Raportin laji Työryhmäraportti Toimeksiantaja Pääjohtaja Elias Ekdahl Raportin nimi GTK:n malminetsintätyöryhmän raportti Tiivistelmä Malminetsintätyöryhmän tehtävänä oli tarkastella toimintaympäristöön liittyviä tulevaisuuden näkymiä, GTK:n malminetsinnän roolia, resursseja ja niiden käyttöä sekä toiminnan kehittämistarpeita. Työryhmän tehtävänä oli lisäksi analysoida nykyisen hanketoiminnan tuloksellisuutta ja tehdä mahdollisia suosituksia toiminnan uudelleen järjestelyiksi sekä tarkastella malminetsinnän tarvitsemia palveluja, niiden nykyistä toimivuutta, kustannustehokkuutta ja tehdä mahdollisia kehittämissuosituksia. Työryhmä selvitti malminetsintä- ja kaivosteollisuuden sidosryhmien odotuksia ja pyysi palautetta omasta toiminnastaan kyselytutkimuksella sekä analysoi toimintaympäristön muuttumista ja siihen liittyviä kehitysnäkymiä. GTK:n malminetsintää ja siihen liittyvää hanketoimintaa selvitettiin monipuolisesti. Työryhmä päätyi antamaan lukuisia GTK:n rooliin, hanketoiminnan tehostamiseen ja henkisten resurssien kehittämiseen liittyviä suosituksia. Toimintaympäristössä on tapahtunut lähes täydellinen muutos viimeisen 10 vuoden aikana. Kaivosalan tämän päivän voimakas aktiviteetti Suomessa pohjautuu pitkälti GTK:n pitkäjänteiseen ja tulokselliseen toimintaan. GTK saa paljon kiitosta malminetsintä- ja kaivosteollisuudelta, mutta myös selviä kehittämissuosituksia, jotka liittyvät tutkimuskeskuksen rooliin, palveluihin ja toiminnan laatuun. GTK:n malminetsintään liittyvää roolia olisikin selkeytettävä ja toimintaa uudelleen suunnattava siten, että se entistä paremmin palvelisi muuttunutta ja edelleen koko ajan muuttuvaa toimintaympäristöä. GTK:n malminetsintään liittyvien hankkeiden toiminta kaipaisi niin ikään kehittämistä tavoitteenasettelusta, toimintatavoista ja johtamisesta alkaen. Henkilöstön motivaation ylläpito ja osaamisen monipuolinen kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä GTK:n säilyttämiseksi alan kansainvälisen tason asiantuntijana ja korkeatasoisten palveluiden tarjoajana. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintätyöryhmä, malminetsintä- ja kaivosteollisuus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 41/2015 Kokonaissivumäärä 52 + 25 liitesivua Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Pekka Nurmi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI JA SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET 2 2.1 Ulkoinen toimintaympäristö ja GTK:n rooli 2 2.1.1 Suomi toimintaympäristönä 5 2.1.2 Malminetsintätilanne Suomessa 5 2.1.3 Sidosryhmäkysely malminetsintä- ja kaivosteollisuudelle 10 2.2 Sisäinen toimintaympäristö 12 2.2.1 Ongelmat hanketoiminnan näkökulmasta 14 2.2.2 Näytteenottopalvelut 14 2.2.3 Geofysiikan mittaukset 19 2.2.4 Laboratoriopalvelut 23 3 GTK:N MALMINETSINNÄN MERKITYS KAIVOSTEOLLISUUDELLE 25 4 GTK:N MALMINETSINNÄN NYKYTILA 31 4.1 GTK:n malminetsintäresurssit 31 4.2 Henkilöstö ja osaaminen 36 4.3 GTK:n käyttämät malminetsintämenetelmät 38 4.4 Hanketoiminnan tuloksellisuus 40 4.4.1 Malminetsintään ja malmigeologiaan liittyvä julkaisutoiminta 43 4.5 GTK:n malminetsinnän SWOT-analyysi 44 5 MALMINETSINNÄN KEHITTÄMISSUOSITUKSET 45 5.1 GTK:n rooli malminetsinnässä 45 5.2 Toimintatavan kehittäminen 46 5.3 Henkilöstöresurssien kehittäminen 47 KUVATEKSTIT: Kuva 1. Uusien valtausvarausten ja valtausten lukumäärät vuosina 1993-2005. 3 Kuva 2. Valtauksia Suomessa 1993-2005. 4 Kuva 3. Malminetsintäpanostus globaalisti (oikea asteikko), Ruotsissa ja Suomessa, jossa on eritelty yhtiöiden ja GTK:n panostus. 4 Kuva 4. Uusimmat malmilöydöt ja kaivosyhtiöiden tutkimuskohteet 2006. 8 Kuva 5. Kehitteillä olevia kaivosprojekteja 2006. 9 Kuva 6. GP:n maastotöihin käyttämät tuntimäärät osa-alueittain vuosina 1998-2005. 15 Kuva 7. GP.n maastotöihin käyttämät työtunnit ilman mittauksia vuosina 1998-2005. 16 Kuva 8. GTK:n oma- ja ostopalvelukairaus vuosina 1998-2005. 17 Kuva 9. GTK:n oma POKA- ja ostopalvelukairaus (m) vuosina 1998-2005. 17 Kuva 10. GTK:n kallionäytteenoton (kairaus) ostopalvelu-urakoiden metrimäärät eri alueyksiköissä. 18 Kuva 11. GTK:n omiin budjettihankkeisiin liittyvät ja ulosmyydyt POKA-kairaukset (m) vuosina 2000-2005. 18
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 12. Geofysikaalisten mittausten kustannusjakauma GTK:n eri yksiköiden välillä vuonna 2005. 20 Kuva 13. GTK:n käyttämä rahoitus geofysiikan mittauksiin menetelmittäin eri alueyksiköissä. 22 Kuva 14. Geolaboratorion mediaanitoimitusajat eri menetelmillä. 24 Kuva 15. Yhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevat GTK:n metallimalmilöydöt. 28 Kuva 16. Yhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevat GTK:n metallimalmilöydöt löytövuoden mukaisesti. 29 Kuva 17. Yhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevat GTK:n teollisuusmineraalilöydöt. 30 Kuva 18. Yhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevat GTK:n teollisuusmineraalilöydöt löytövuoden mukaisesti. 31 Kuva 19. Malminetsinnän kokonaiskustannusten vaihtelu vuosina 1993-2005. 32 Kuva 20. GTK:n vuosikustannusten ja malminetsinnän kustannusten vaihtelu vuosina 1993-2005. 32 Kuva 21. Malminetsinnän kustannusten vaihtelu hyötymineraaleittain 1993-2005. 33 Kuva 22. GTK:n timanttikairauksen kairausmetrimäärien vaihtelu vuosina 1970-2005. 34 Kuva 23. Urakointikairausten (ostopalvelu) ja GTK:n omien timanttikairausten (nyk. POKA) metrimäärien vaihtelu. 34 Kuva 24. Urakointikairausten (ostopalvelu) metrihinnan vaihtelu v. 1990-2006 (ei sisällä TAR). 35 Kuva 25. Malminetsintähankkeille ja koko GTK:lle kohdentuva Geolaboratorion sisäinen laskutus vuosina 2001-2005. 35 Kuva 26. Etsintähankkeiden palkkamenot ja muut kustannukset milj. /v. 41 Kuva 27. Päättyneiden etsintähankkeiden vuosittainen kairausmäärä km/v ja htv/v 1998-2002 (2003) (htv:t/kallioperä ja raaka-aineet VA) 42 Kuva 28. Keskeneräisten etsintähankkeiden kairausmäärä km/v ja htv/v 30.6.2006 mennessä (htv:t/kallioperä ja raaka-aineet VA) 42 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Malminetsintää tekevät yhtiöt Suomessa (syyskuu 2006). 6 Taulukko 2. Maaperäporauksen metrimäärä vuosina 2000-2005. 19 Taulukko 3. GTK:n käyttämät geofysiikan mittausmenetelmät laitemäärineen. 21 Taulukko 4. Geolaboratoriossa vuonna 2005 valmistuneiden sisäisten toimeksiantojen kumulatiivinen valmistumisaika eri ajanjaksoina. 25 Taulukko 5. GTK:n kallioperätutkimuksessa ja malminetsinnässä oleva akateeminen henkilöstö osaamisalueineen. Mukana on myös tieto v. 2011 mennessä eläkeiän saavuttavien henkilöiden määristä ja osaamisalueista. 37 Taulukko 6. GTK:ssa käytettyjen tutkimusmenetelmien käyttöaste malminetsintähankkeissa. 38 Taulukko 7. GTK:n tuottamat julkaisut vuosilta 2003-2005. 43 LIITTEET: Liite 1 Kyselyn vastaanottajat Liite 2 Kyselyn vastaukset Liite 3 Kysymys 8: Anything else? -vastaukset Liite 4 Yhtiöiden hallussa olevat GTK:n löytämät malmiaiheet (heinäkuu, 2006) Liite 5 Malminetsintähankkeiden tuotoksia
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus asetti 16.5.2006 (dnro E/482/032/2006) työryhmän tarkastelemaan laitoksessa toteutettavan malminetsinnän toimivuutta ja tehokkuutta. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella toimintaympäristöön liittyviä tulevaisuuden näkymiä, GTK:n malminetsinnän roolia, resursseja ja niiden käyttöä sekä toiminnan kehittämistarpeita. Työryhmän tehtävänä oli myös analysoida nykyisen hanketoiminnan tuloksellisuutta ja tehdä mahdollisia suosituksia toiminnan uudelleen järjestelyiksi sekä tarkastella malminetsinnän tarvitsemia palveluja, niiden nykyistä toimivuutta, kustannustehokkuutta ja tehdä mahdollisia kehittämissuosituksia. Työryhmän puheenjohtajana toimi tutkimusjohtaja Pekka Nurmi ja jäseninä aluejohtaja Kari Pääkkönen, toimialapäällikkö Esko Korkiakoski sekä hankepäälliköt Niilo Kärkkäinen ja Hannu Makkonen. Työryhmä on toiminut aktiivisesti ja työskentely on perustunut pitkälti työryhmän jäsenten tekemiin erillisselvityksiin, joita käsiteltiin ja edelleen kehiteltiin yhteisissä kokouksissa. Työryhmä kokoontui kolme kertaa: 31.5. Espoossa, 17.-18.8. Juankoskella ja 6.9.2006 Espoossa. Työryhmä on saanut valmiiksi selvityksensä ja jättää yksimielisen loppuraporttinsa.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI JA SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET 2.1 Ulkoinen toimintaympäristö ja GTK:n rooli Suomessa lainsäädäntö rajoitti malminetsinnän ja kaivostoiminnan kotimaisen teollisuuden yksinoikeudeksi vuoteen 1994 asti, ja toimintaa harjoittivat meillä vuoriteollisuusalan valtionyhtiöt, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja muutama pienempi yksityinen yhtiö. Etsinnän painopiste määräytyi metallisulattojen ja muun kotimaisen teollisuuden raaka-ainetarpeella. Vaikka metallien jatkojalostusteollisuutemme alun perin syntyikin kotimaisten malmien varaan, teollisuuden kapasiteetin kasvu ja toisaalta kotimaisten kaivosten ehtyminen johtivat merkittävään raakaaineiden tuontiin maailman markkinoilta ja ulkomaisista kaivoksista. Samalla panostus kotimaiseen malminetsintään väheni merkittävästi. Perinteisesti GTK:n roolina oli täydentää yhtiöiden etsintää keskittämällä toimintansa alueille, joilla yhtiöt eivät toimineet ja hakemalla myös mahdollisia uusia raaka-aineita. Tavoitteena oli tuottaa malmiaiheita kotimaisen teollisuuden tarpeisiin ja turvata kansallista huoltotasetta. Valtion yhtiöiden lopetettua vähitellen malminetsintänsä, teollisuuden raaka-ainehuollon turvaaminen jäi lisääntyvästi GTK:n tehtäväksi. GTK:n etsintää tehostettiinkin useassa eri vaiheessa 1970- luvun lopussa (uraaniprojekti, malminetsinnän tehostamisraha) ja 1990-luvun puolivälissä, jolloin valtionyhtiöiden myyntivoitoista saatiin lisämäärärahaa erityisesti Pohjois-Suomen kairauksiin (ns. Veitsiluotoraha vuodesta 1994). Malminetsinnän toimiala on täysin muuttunut Suomessa vuodesta 1994 alkaen ja samalla myös maassamme toimiva kaivosteollisuus ja jatkojalostusteollisuus ovat vähitellen siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. Lainmuutokset, jotka olivat seurausta liittymisestämme Euroopan talousalueeseen vuonna 1993, avasivat rajat ulkomaisille malminetsijöille maassamme. Tämä johti välittömästi radikaaleihin muutoksiin. Tilannetta havainnollistaa kuva 1, jossa on esitetty uusien valtausvarausten ja valtausten lukumäärät vuosina 1993-2005. Malminetsintäbuumin alku näkyy varausten yli 40 kertaa suurempana lukumääränä vuonna 1994 edelliseen vuoteen verrattuna. Valtausten määrässä hypähdys näkyy vuonna 1995, jolloin myönnettiin yli seitsemän kertaa enemmän valtauksia kuin edellisenä vuonna. Tämän jälkeen volyymissä on ollut suurta vaihtelua. Alkuinnostus hiipui malminetsinnän globaalisen laskusuhdanteen myötä 1990-luvun lopulla, mutta vuosituhannen vaihtuessa alkoi malminetsinnän uusi ja entistä voimakkaampi nousukausi, joka on edelleen kiihtynyt tähän päivään asti.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 3000 10 125 Kaivosrekisteri 1993-2005 kpl 2000 1000 Valtaukset Varaukset 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 1. Uusien valtausvarausten ja valtausten lukumäärät vuosina 1993-2005. GTK on tehnyt jo yli 10 vuotta määrätietoista kansainvälistä promootiotoimintaa, jossa on tiedotettu Suomen malminetsintämahdollisuuksista ja toimintaympäristöstä. Päämääränä on ollut alan aktiviteetin kasvattaminen houkuttelemalla uusia yhtiöitä maahamme. Pitkäjänteinen työ onkin lisännyt olennaisesti Suomen ja samalla GTK:n tunnettuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä myötävaikuttanut alan nykyiseen aktiviteettiin maassamme. Valtaustilaston perusteella voidaan malminetsintäyhtiöiden kiinnostuksen vaihtelua tarkastella raaka-aineittain. Vuonna 1994 alkanut etsintäbuumi kohdistui erityisesti timantteihin ja kultaan (kuva 2). Uusia timanttivaltauksia myönnettiin 1995 yli 500 kappaletta ja kultavaltauksia lähes sama määrä. Sen jälkeen timanttivaltausten kokonaismäärä on vaihdellut sadan molemmin puolin, mutta kultavaltaukset ovat saavuttaneet notkahduksen jälkeen ennätyksellisen yli 500 kappaleen tason 2005. Pohjois-Suomen kerrosintruusioilla alkoivat vuosituhannen vaihteessa suurimittakaavaiset platinametallien etsintäprojektit. Nikkelivaltausten lukumäärä nousi 1990-luvun jälkipuoliskolla parin sadan tuntumaan, mutta putosi sen jälkeen nopeasti Outokumpu Mining Oy:n ajettua alas toimintaansa. Nikkelin hyvä hinta näkyy etsinnän selvänä piristymisenä viime vuosina. Kupari- ja sinkkivaltausten määrässä vaihtelut ovat olleet vähäisempiä, joskin viime aikoina on näidenkin metallien etsintä kiihtynyt. Myös uraani kiinnostaa tällä hetkellä useita yhtiöitä Suomessa. Teollisuusmineraalien etsintään myönnettyjen valtausten kokonaismäärä on pysynyt koko ajan melko alhaisena, mikä johtuu alan teollisuuden vähäisestä kiinnostuksesta malminetsintään.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 600 500 400 PGM Kulta Kupari, sinkki, nikkeli Teollisuusmineraalit 300 200 100 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 2. Valtauksia Suomessa 1993-2005. Panostusta malminetsintään on Suomessa tilastoitu vuodesta 1995 alkaen (kuva 3). Etsinnän volyymi on 2000-luvulla ollut maassamme Euroopan suurin, mikäli GTK:n panostus lasketaan mukaan. Ruotsin taso ylitettiin jo viisi vuotta sitten, joskin viime vuonna toiminta naapurimaassamme piristyi selvästi. Teollisuuden panostus on Suomessa ollut viime vuosina n. 25 milj. :n luokkaa, joka on vähän vähemmän kuin Ruotsissa. Malminetsintäkairauksen määrä on samanaikaisesti lisääntynyt melko tasaisesti reilusta 100 km:sta noin 200 km:iin vuodessa, ja urakointikapasiteetista on ajoittain pulaa. 35 30 25 6000 5000 4000 Ruotsi Yhtiöt GTK Globaali milj. 20 15 3000 US $ milj. 10 2000 5 1000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0 Kuva 3. Malminetsintäpanostus globaalisti (oikea asteikko), Ruotsissa ja Suomessa, jossa on eritelty yhtiöiden ja GTK:n panostus.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Globaalissa malminetsinnässä tapahtui pitkää laskua seurannut käänne vuonna 2002 (kuva 3). Metallien kulutuksen voimakas kasvu veti perusmetallien hinnat nousuun, minkä seurauksena suuret kaivosyhtiöt lisäsivät merkittävästi panostustaan malminetsintään. Myös riskisijoittajien kiinnostus heräsi uudelleen ensin lähinnä kullan hinnan nousun myötä ja sitä seuranneesta yleisestä raaka-aineiden hinnan noususta. Tämän seurauksena alalle on nopeasti syntynyt myös uusia malminetsintäyhtiöitä, jotka etsivät globaalisesti hyviä projekteja. Malminetsijöiden kiinnostus on laajentunut tällä hetkellä lähes kaikkiin teollisuuden raaka-aineisiin. 2.1.1 Suomi toimintaympäristönä Malminetsintä on globaalia toimintaa, ja monilla yhtiöillä on tuloksiltaan vaihtelevia kokemuksia eri puolilta maapalloa. Suomi koetaan turvalliseksi toiminta- ja investointiympäristöksi verrattuna esimerkiksi latinalaiseen Amerikkaan, Kaukoitään, Afrikkaan tai entisen Neuvostoliiton alueeseen. Meillä on ainakin tähän päivään asti vallinnut malminetsintäsektoria tukeva mielipideilmasto, joskin nyt on alkanut uraanin etsinnän uudelleen viriämisen vuoksi laaja ja osin hyvin kriittinen julkinen keskustelu malminetsinnästä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Suomessa on saatavilla poikkeuksellisen kattava ja korkealaatuinen geologinen tietoaineisto, mikä olennaisesti edistää nykyaikaista malminetsintää. Meillä on tarjolla alan asiantuntemusta sekä palveluita, ja kehittynyt infrastruktuurimme helpottaa toimintaa. Lisäksi maamme monipuolinen mineraalisia raaka-aineita käyttävä jatkojalostusteollisuus ja keskeisten markkinoiden läheisyys luovat osaltaan edellytyksiä kannattavalle kaivostoiminnalle. Suomi kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen, joka on geologialtaan samankaltainen kuin tunnetut kaivosalueet Kanadassa, Afrikassa ja Australiassa. Euroopassa Fennoskandian kilpi muodostaa ainutlaatuisen alueen, jonka malmimahdollisuudet ovat edelleen puutteellisesti tutkittu verrattuna moniin muihin kaivosalueisiin. Meillä malminetsijöiden määrä on ollut perinteisesti vähäinen eikä täällä ole juurikaan tapahtunut aiheiden kiertoa yhtiöltä toiselle eikä sen mukanaan tuomaa esiintymien "jatkojalostusta". Suomen kallioperän malmipotentiaali on Fennoskandian kilvellä ehkä kaikkein monipuolisin, koska täällä esiintyy sekä arkeeisia että proterotsooisia kivilajeja laajoina ja moninaisina geologisina muodostumina. Arkeeinen kallioperä on osoittautunut meillä, kuten muillakin mantereilla, potentiaaliseksi mm. kullan, nikkelin ja timanttien suhteen, kun taas proterotsooisissa muodostumissa on perusmetalleja, kultaa, platinametalleja ja harvinaisempia high tech metalleja kuten litiumia ja tantaalia. Metallien lisäksi Suomessa on hyviä mahdollisuuksia löytää kannattavia teollisuusmineraali- ja kiviesiintymiä. Kiinnostavimmat uudet löydöt ja kehittämisprojektit sisältävät mm. talkki-, kalsiitti-, spodumeeni-, ilmeniitti- ja vuolukiviesiintymiä. Tänä päivänä olennaisesti kehittyneet malminetsintämenetelmät, tutkimuksen luomat täysin uudet malminetsintämallit ja digitaalisessa muodossa oleva monipuolinen geologinen tietoaineisto antavat aivan uudet lähtökohdat modernille malminetsinnälle maassamme. Uusia esiintymiä löytyy vielä peitteisen kallioperämme pintaosistakin ja pintaan puhkeamattomien malmien etsintää on tehty vasta joidenkin kaivosten ympäristössä. Malminetsinnällisen tiedon taso jo yli 50 metrin syvyydellä on edelleen hyvin vähäistä. 2.1.2 Malminetsintätilanne Suomessa Suomessa toimii tällä hetkellä noin 40 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota, joista valtaosa on ulkomaisia (taulukko 1). Toimijoiden kenttä elää koko ajan. Uusia yrittäjiä on tulossa lisää ja
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 täällä jo toimivat yhtiöt tekevät koko ajan liiketoimintansa kehittämiseen liittyviä järjestelyitä. Pääosa yhtiöistä on puhtaasti malminetsintään tai tunnettujen aiheiden kehittämiseen keskittyviä, riskirahoituksella toimivia ns. junior-yhtiöitä. Näiden rahoitus tulee yleensä ulkomaisista pörsseistä Torontosta, Vancouverista, Lontoosta, Sydneystä ja Tukholmasta, mutta joukossa on muutama täysin yksityiselläkin rahoituksella toimiva yritys. Junioreiden kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti kulta- ja timanttimalmit, joskin viime vuosina myös kiinnostus perusmetalleihin on lisääntynyt. Toisen ryhmän malminetsinnän toimijoita muodostavat yhtiöt, joilla on yksi tai useampia toimivia kaivoksia jossakin päin maailmaa. Malminetsintää voidaan pitää näiden yhtiöiden T&Kpanostuksena. Joukossa on maailman mittakaavassa toimivia suuryhtiöitä (ns. major yhtiöt), kuten Anglo American, Areva, BHP Billiton, Gold Fields ja Inco (taulukko 1). Suuryhtiöiden toiminta on pitkäjänteisempää kuin junior-yhtiöiden ja niillä on globaali etsintästrategia. Toiminnan tavoitteena on sellaisten maailman luokan malmien löytäminen tai ostaminen, jotka lisäisivät merkittävästi yhtiön malmivaroja ja vuosituotantoa. Yhtiöt seuraavat aktiivisesti junioreiden hankkeita ja tekevät yhteistyösopimuksia kiinnostavista projekteista. Monikansalliset suuryhtiöt eivät tarvitse junioreiden kaltaista julkisuutta ja niillä on itsellään parhaaseen teknologiaan ja huippuluokan asiantuntemukseen perustuva etsintä- ja kaivososaaminen. Lisäksi toimijoina on pieniä ja keskisuuria kaivosyhtiöitä, kuten kanadalainen Agnico Eagle, australialainen Dragon Mining (Suomessa Polar Mining Oy), kanadalainen Inmet Mining (Pyhäsalmi Mine Oy) ja ruotsalainen Scan Mining (Pahtavaaran kaivos). Tällaiset yhtiöt pyrkivät omalla etsintätoiminnallaan lisäämään malmivarojaan. Kiinnostuksen kohteena ovat myös keskisuuret esiintymät ja rikkaat, pienemmät malmit lähellä toimivia tuotantolaitoksia. Malminetsintäyhtiöiden pääasiallinen kiinnostus jakautuu nykyisin melko tasan kullan ja perusmetallien suhteen, joita kumpaakin etsii vähän yli 10 toimijaa. Timanttien etsintää harjoittaa seitsemän yhtiötä ja uraanista on ensisijaisesti kiinnostunut kolme yhtiötä. Yhtiöiden projektit ovat myös maantieteellisesti jakautuneet eri puolille maata, joskin Itä-Suomi ja Keski-Lappi ovat toiminnan painopistealueita (kuva 4). Kehitteillä olevia kaivoshankkeita on toista kymmentä (kuva 5). Taulukko 1. Malminetsintää tekevät yhtiöt Suomessa (syyskuu 2006). Yhtiö Kotipaikka Ensisijaiset metallit Tekeekö ensivaiheen etsintää Malminetsintä- ja kehitysyhtiöt (Juniors) Agricola Resources Plc Englanti Uraani Belvedere Resources Ltd Englanti Kulta, nikkeli, sinkki Björkdalsgruvan AB Ruotsi Kulta Conroy Diamonds and Gold Plc Irlanti Kulta Kyllä Cooper Minerals Inc. Kanada Uraani Endomines Oy Suomi Kulta Gondwana Investments S.A. Luxemburg Timantit Kyllä Ilmari Exploration Oy (European Diamonds) Englanti Timantit Kyllä Kalvinit Oy Suomi Ilmeniitti Karelian Diamond Resources Plc (Conroy) Irlanti Timantit Kyllä Karhu Mining Company Oy (European Diamonds) Englanti Timantit Kyllä KeLiBer Resources Oy Suomi Litium
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Kuhmo Nickel Plc (Vulcan & Cambrian Mining) Australia Nikkeli Kylylahti Copper Oy (Vulcan) Australia Kupari Lapp Plats Plc Englanti Nikkeli, platinametallit Magnus Minerals Ltd Suomi Perusmetallit Mantle Diamonds Ltd Englanti Timantit Kyllä Nordic Diamonds Limited Kanada Timantit Nortec Ventures Corp. Kanada Nikkeli, platinametallit North American Gold Ab Kanada Kulta Northern Lion Gold Corporation Kanada Kulta Osittain Scandinavian Minerals Ltd Kanada Nikkeli, platinametallit Sunrise Diamonds Plc Englanti Timantit Kyllä Suomen Nikkeli Oy Suomi Nikkeli Talvivaara Mining Company Ltd Suomi Perusmetallit Taranis Resources Inc. Kanada Kulta Tertiary Minerals Plc Englanti Kulta, tantaali Troy resources NL Australia Kulta Vulcan Resources Ltd Australia Kupari, koboltti, nikkeli Suuret kaivosyhtiöt (Majors) Anglo American Exploration B.V. Englanti Nikkeli Kyllä BHP Billiton World Exploration Englanti Timantit, perusmetallit Kyllä Gold Fields Arctic Platinum Oy Englanti Platinametallit Inco Ltd Kanada Nikkeli Kyllä Talc de Luzenac (Rio Tinto) Englanti Talkki Kaivosyhtiöt Agnico Eagle Mines Ltd Kanada Kulta AREVA Ranska Uraani Kyllä Lapp Plats Plc (MinMet Plc) Englanti Nikkeli, platinametallit Mondo Minerals (Omya) Sveitsi Talkki North American Palladium Kanada Platinametallit Polar Mining Oy (Dragon Mining) Australia Kulta Osittain Pyhäsalmi Mine Oy (Inmet Mining) Kanada Sinkki, kupari Kyllä ScanMining Ab Ruotsi Kulta
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Kuva 4. Uusimmat malmilöydöt ja kaivosyhtiöiden tutkimuskohteet 2006.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Suurikuusikko, Au Keivitsa, Ni-PGM Kultaesiintymä Nikkeli /PGM-esiintymä Suhanko, PGM Muita esiintymiä Laivakangas, Au Punasuo & Uutela, talkki Alanen, talkki Talvivaara, Ni Kälviä, ilmeniitti Kylylahti Cu-Co-Au Pampalo, Au Kaustinen, Li Särkiniemi, Ni Valkeisenranta, Ni Hyvelä,Ni Mäntymäki,Ni Orivesi, Au Jokisivu, Au Hyypiänmäki, karbonaattikivi Niinimäki, Ni Kuva 5. Kehitteillä olevia kaivosprojekteja 2006. Useimmat yhtiöt ovatkin keskittyneet jo aiemmin löydettyjen malmiaiheiden jatkokehittämiseen tai etsintään niiden lähistöllä. Malmi on ekonominen käsite ja on itsestään selvää, että hintojen noustessa monet tunnetut, aiemmin epäekonomiset esiintymät muuttuvat taloudellisesti mielenkiintoiseksi. Lisäksi kehittyvä louhinta- ja rikastusteknologia luo edellytyksiä heikkopitoistenkin malmien hyödyntämiselle varsinkin, jos malmimäärä on suuri (esim. Keivitsa ja Talvivaara). Tällä hetkellä voidaan sanoa, että lähes kaikki vähänkin merkittävät, tunnetut esiintymät ja malmiaiheet ovat yhtiöiden hallussa. Sen sijaan ensi vaiheen malminetsintää, jonka tavoitteena on uusien aiheiden löytäminen, tekevät päätoimisesti ainoastaan suuret yhtiöt (4 kpl) ja valtaosa timantin etsijöistä (taulukko 1). Yhtiöiden toiminta näkyy laajoina valtauksina ja varauksina sekä voimakkaasti kasvaneena aineistojen, teknisten palveluiden (kairaus, kemialliset analyysit ja geofysiikka) ja lisääntyvästi myös asiantuntijapalveluiden kysyntänä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Suhdannenäkymiä pitemmälle tulevaisuuteen on vaikea ennakoida nopeatempoisella ja suhdanneherkällä kaivosalalla. Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuus on luonnollisesti riippuvainen alan globaaleista kulutus- ja hintatrendeistä. Jatkuuko globaali kasvu ja metallien lisääntyvä kysyntä sekä niiden seurauksena korkea hintataso? Toisaalta keskeisessä asemassa ovat suomalaisen yhteiskunnan luomat edellytykset alan kehittymiselle. Kaivostoiminta on aina paikkaan sidottua toimintaa ja sitä voidaan harjoittaa vain siellä, missä on taloudellisesti kannattava mineraalirikastuma. Pystyykö uudistettava lainsäädäntömme ottamaan huomioon alan erityisvaatimukset, ja voidaanko luonnonsuojelulliset ja kaivostoiminnan ristikkäiset maankäyttöintressit sovittaa yhteen tulevaisuuden Suomessa? Todennäköisesti useita uusia kaivoksia avataan lähivuosina, mikä takaa toimialalle kasvavaa perusvolyymiä. Sen sijaan malminetsintävolyymin voidaan olettaa olevan nyt huipussaan tai ainakin lähellä sitä. Pitkäjänteisempi toiminta keskittyy jatkossa kaivostoimintaa harjoittaville yhtiöille ja painottunee kaivosten ympäristöön. Tämä jättää tilaa uusille yrittäjille. Tulevaisuuden malminetsintä Suomessa seuraa alan suhdannevaihteluita, ja etsintävolyymin pitäminen korkeana vaatii uusia onnistumisia sekä määrätietoista työtä uusien innovaatioiden ja mahdollisuuksien kansainvälisessä markkinoinnissa. 2.1.3 Sidosryhmäkysely malminetsintä- ja kaivosteollisuudelle Toimintaympäristössä on tapahtunut lähes täydellinen muutos viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana. Toimijoiden määrä on moninkertaistunut, yhtiöt ovat ulkomaisia ja niillä on hyvinkin erilaisia päämääriä liiketoimintansa kehittämisessä. Voidaankin perustellusti kysyä onko GTK ottanut huomioon tämän merkittävän muutoksen ja pystyykö GTK tänä päivänä vastaamaan tämän tärkeimmän sidosryhmänsä odotuksiin? Selvittääkseen toimintaympäristön odotuksia ja saadakseen palautetta omasta toiminnastaan GTK lähetti kesäkuussa 2006 kyselyn n. 50 alan teollisuuden edustajalle, jotka on lueteltu liitteessä 1. Tämä joukko piti sisällään kaikki Suomessa toimivat etsintä- ja kaivosyritykset sekä tärkeimmät konsulttitoimistot. Kysely lähetettiin yritysten johtotason henkilöille. Kyselyn vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, vaikka vastaanottajille lähetettiinkin muistutus kyselystä määräajan umpeuduttua. Vastauksia saatiin yhteensä vain 18 kappaletta. Vastaajat edustavat kuitenkin hyvin alan koko sektoria, joten vastauksia voidaan pitää luotettavana otoksena alan teollisuuden mielipiteistä. Näin pienestä joukosta ei voida kuitenkaan tehdä tilastollisesti merkittäviä johtopäätöksiä mielipiteiden jakautumisesta eri ryhmien välillä. Vastaajista kolme edusti suuria kaivosyhtiöitä, kolme pieniä kaivosyhtiöitä, yhdeksän malminetsinnän junioriyhtiöitä (kahdeksalla toimintaa Suomessa) ja kolme konsultteja (yksi suomalainen). Vastaukset on koottu liitteeseen 2 ja tässä esitetään yhteenveto tiivistetyssä muodossa kysymys kysymykseltä: Kysymys 1. How would you define and rate GTK s present role in mineral exploration? (Kuinka määrittelisitte ja arvioisitte GTK:n roolia malminetsinnässä?) Lähes kaikki vastaajat näkevät tärkeimmäksi GTK:n rooliksi geologisen, geofysikaalisen, geokemiallisen ja metallogeenisen perustiedon tuottamisen, tulkinnan ja jakelun malminetsinnän tarpeisiin. GTK nähdään malminetsinnän tukijana ja mahdollistajana, ja GTK saakin tässä suhteessa hyvän arvosanan. Monien vastaajien mielestä GTK:n on kuitenkin selkiytettävä omaa rooliaan malminetsinnässä. Toisaalta rooli nähdään tärkeäksi raaka-ainepotentiaalisuuden arvioinnissa ja ensivaiheen riskinottajana malminetsinnässä, jossa GTK on ainoa pitkäjänteistä ja koko maan kattavaa etsintää tekevä organisaatio. Toiminta on tuonut aktiviteettia monille alueille, joilla malminetsintää ei muuten tehtäisi. Toisten mielestä GTK:n olisi keskityttävä perustiedon tuot-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 tamiseen ja luovuttava kokonaan omasta etsintätoiminnastaan. Tässä suhteessa mielipiteet menevät selvästi ristiin. GTK:n roolia konsulttina ja palveluiden tuottajana pidetään tärkeänä, joskin toimintaroolin epäselvyys saattaa eräiden mielestä rajoittaa palvelujen tuottamista. Jotkut vastaajat pitävät GTK:n malminetsinnän tulosta viime vuosilta melko heikkona panostukseen nähden. Tutkimusmetodiikka on osin vanhanaikaista eikä tieteellinen taso ole kaikilta osin kansainvälisesti vertailukelpoinen. Kysymys 2. What should be the most important tasks of the GTK in the minerals sector, e.g. grass-root exploration, bedrock mapping, data management, R&D? (Mitkä pitäisivät olla GTK:n tärkeimmät tehtävät kaivosalalla, esim. ensivaiheen malminetsintä, kallioperäkartoitus, tiedon hallinta, tutkimus- ja kehittäminen, jne.?) GTK:n tärkein tehtävä on kallioperätiedon, geofysikaalisen tiedon, geokemiallisen tiedon ja malmipotentiaalitiedon kerääminen, tulkinta ja jakelu. Malmipotentiaalisuuden selvittäminen ja malmialueiden kansainvälinen promovointi on myös keskeistä. Kallioperäkartoitus ja tutkimus tulisi tehdä malminetsinnällisistä lähtökohdista, korkeatasoisesti ja laatustandardit täyttäen (aluevalinta ja sisältömuoto). Ensivaiheen malminetsintä nähdään tärkeäksi noin kolmasosassa vastauksista. Kysymys 3. Do you think that the mineral exploration undertaken by GTK has been of benefit to the mining industry in Finland? If so, in what ways? (Oletteko sitä mieltä, että GTK:n malminetsintä on hyödyttänyt Suomen kaivosteollisuutta?) GTK:n rooli on ollut erityisen merkittävä ennen lainsäädännön muutosta ja ulkomaisten yhtiöiden toiminnan alkamista. GTK:n rooli nähdään edelleen merkittäväksi pitkäjänteisessä grass root -etsinnässä ja uusien malmiaiheiden ja -alueiden paikallistamisessa (esim. Suurikuusikko). GTK on ottanut sellaista riskiä alkuvaiheen etsinnässä, jota yhtiöt eivät ole halukkaita ottamaan. Suomessa onkin löydetty enemmän uusia malmiaiheita kuin muissa Fennoskandian maissa, mikä johtuu paljolti GTK:n toiminnasta. Tämä yhdistettynä systemaattiseen tiedonhallintaan, jakeluun ja pitkäjänteiseen promootioon on ollut keskeisessä osassa nykyisten etsintäinvestointien saamisessa Suomeen. Toisaalta vaikka GTK:n malminetsintä on ollut historiallisesti merkittävässä roolissa, nykytilanteessa sillä nähdään olevan myös negatiivisia vaikutuksia. Joukko vastaajia näkee GTK:n kilpailijaksi, etsintä ei täytä teollisuuden standardeja (raportit, kairanreikien sijainti, koordinaattitiedot, tiedon keräämisen systemaattisuus) eikä panos-tuotos -suhde ole välttämättä hyvä. Kysymys 4. Have you used GTK databases, expertise and services in your projects? Are you satisfied with our services? (Oletteko käyttäneet GTK:n tietokantoja, asiantuntemusta ja palveluita projekteissanne? Oletteko tyytyväisiä palveluihimme?) Kaikki kyselyyn vastanneista ovat käyttäneet GTK:n tietoaineistoja. Yleensä ottaen GTK:n tietokantoihin ja palveluihin ollaan tyytyväisiä, joskin tiedon ja analyysien toimitusajat ajoittain pitkät. Osassa tietokannoissa tiedon laatu ja hintasuhde ei vastaa toisiaan (kallis). Erityisen tyytyväisiä ollaan mm. geolaboratorioon ja lentogeofysiikkaan. Active Map Explorer on erinomainen tiedonjakomenetelmä. Kairasydänarkiston ruuhkaisuus on ongelmallista. Tiedon jakelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota uuden tiedon jakelun tasapuolisuuteen Kysymys 5. Do you feel that the GTK could be viewed as a competitor for your company in mineral exploration? If yes, in what way? Oletteko sitä, mieltä, että GTK voidaan nähdä yhtiönne kilpailijana malminetsinnässä? Jos, niin millälailla?)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Osa yhtiöistä pitää GTK:ta potentiaalisena kilpailijana, osa ei näe tätä todellisena ongelmana. Yhdeksän vastaajaa ei näe GTK:n toimintaa tässä suhteessa ongelmallisena, mutta seitsemän pitää sitä ongelmana. Kahden mielipide ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa. Rooli lähtötiedon tuottajana, toisaalta valtausoikeuden käyttäjänä tuottaa siis ristiriitaisia mielipiteitä. GTK:ta neuvotaan tekemään parhaansa viestittääkseen teollisuutta palvelevasta, puolueettomasta roolistaan. Kysymys 6. How would you like to develop GTK s role and activities to better serve the mining industry? (Miten haluaisitte kehittää GTK:n roolia ja toimintaa paremmin palvelemaan kaivosteollisuutta?) Pääsääntöisesti GTK:n toimintaan ollaan tyytyväisiä. GTK:n tukea kaivosteollisuudelle arvostetaan ja palveluiden saantia yhdestä luukusta pidetään toimivana. GTK:n toiminta viime vuosina on tässä suhteessa parantunut. GTK:n tulisi olla palveleva ja palveluja myyvä alan huippukonsultti, joka tarjoaa aktiivisesti käyttöön tietokantoja, informaatiota ja tieteellisiä innovaatioita malminetsijöiden tarpeeseen ja auttaa heitä löytämään uusia esiintymiä kansainvälisellä riskirahoituksella (räätälöidyt palvelut, luotettava partneri). GTK:n tulisi tehdä metallogeenista tutkimusta, rakennegeologiaa, prosessien ikämäärityksiä edistääkseen malmipotentiaalisten vyöhykkeiden identifiointia. GTK:n tulisi markkinoida alueita ja etsintäideoita kansainvälisesti. GTK:n tulisi viedä yhtiöiden tuottama geotieto tietokantoihinsa. GTK:n tulisi fokusoida toimintaansa entistä tarkemmin nykyaikaisen malminetsinnän tarpeisiin. Kysymys 7. What commodities, deposit-types or regions are under explored in Finland and where should GTK focus over the next 5-10 years perspective? (Mitkä raaka-aineet, esiintymätyypit ja alueet ovat riittämättömästi tutkittuja Suomessa ja mihin GTK:n tulisi suunnata toimintaansa seuraavien 5-10 vuoden aikana?) Yleisesti Suomi (ja koko Fennoskandia) nähdään hyvin potentiaalisena ja alitutkittuna alueena, jossa on mahdollisuuksia lukuisten eri raaka-aineiden suhteen. Eräiden vastaajien mielestä kullan etsinnän osuus GTK:n työssä on ylikorostunut, sekä käytännössä että tutkimuksessa. Nyt myös muiden alkuaineiden, eritoten perusmetallien etsintää palvelevan tutkimuksen ja perustiedon hankinnan osuuden tulee lisääntyä. Toisaalta monet yhtiöt näkevät kultapotentiaalitutkimuksen tärkeänä. GTK:n pitäisi olla aloitteellinen ja tuoda uusia potentiaalisia ideoita kansainvälisille markkinoille, joka olisi paras keino aiheiden relevanssin testaamiseen. Kysymys 8. Anything else? (Muita näkökohtia?) Ks. liite 3. 2.2 Sisäinen toimintaympäristö GTK on kehittänyt, organisoinut ja resurssoinut toimintaansa raaka-ainetutkimusten, etenkin malminetsinnän kulloisista tarpeista lähtevästi. GTK:n toiminnan kokonaiskustannuksista (budjetti + maksullinen) on viimeisen kymmenen vuoden aikana kohdistunut 55-60% kallioperään ja sen raaka-aineisiin liittyvään tutkimus- ja etsintätoimintaan. Resurssikäytön suhteellinen osuus on siis malminetsintähankkeiden sisäisen toimintaympäristön kannalta säilynyt suhteellisen vakaana. Merkittävimmät muutokset liittyvät maksullisen toiminnan osuuden kasvuun, joka on kohdentanut asiantuntija- ja tukipalveluresursseja ei-budjettihankkeille. Yhteiskunnan kannalta nämäkin resurssit kohdistuvat malminetsintään, mutta eivät GTK:n budjettitoimintana. Kotimaan maksullisen toiminnan kasvu on kohdistunut erityisesti malminetsintää palveleviin tukitoimintoihin, etenkin analytiikkaan ja ajoittain näytteenottoon ja mittauksiin. Kilpailu on
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 edesauttanut analytiikan palvelujen kehittymisen kansainväliselle laatu-, metodiikka- ja kustannustasolle, mistä GTK:n malminetsintähankkeet ovat myös välittömästi hyötyneet. Tosin maksullisten analyysitilausten aikataulut ovat osin viivästyttäneet GTK:n omien hankkeiden analyysitilauksia. Analytiikan määrällinen saatavuus on hanketoiminnan tarvitsemalla tasolla. Näytteenottoon ja mittauksiin liittyvät maksulliset toimeksiannot ovat satunnaisia ja yksittäisiä, mutta aiheuttavat käytännössä GTK:n malmihankkeiden kenttätoiminnoille merkittäviäkin aikataulullisia muutoksia. GTK:lla tänä päivänä näytteenottoon käytössään olevat timanttikairausresurssit (n. 55 km) ovat kaksinkertaiset 1970-80 -lukujen resursseihin (n. 25 km) nähden, mutta oleellisesti vähemmän kuin ns. kairauksen tehostamisrahoituksen aikana parhaimmillaan (n. 80 km / v. 1995, ks. kuva 21). Markkinahintojen voimakas kohoaminen (+30%) 2000-luvulla näkyy vastaavasti ostopalvelukairauksen metrimäärien vähenemisenä, koska GTK on säilyttänyt ostopalvelukairausrahoituksen kutakuinkin entisellään. Geofysiikan maastomittauskapasiteetti on riittänyt tyydyttämään hankkeiden tarpeet. Jo nykyisin ja etenkin tulevaisuudessa laaja-alaisia maastomittauksia pystytään korvaamaan kustannustehokkaammalla detaljisella matalalentomittauksella. Nykymuotoinen alueellisen painovoimamittauksen kapasiteetti ei ole riittävä kaikkiin tarpeisiin. 3D-mallinnuksen kehittyminen ja pintaan puhkeamattomien malmiaiheiden etsintä on johtanut tarpeeseen kehittää/ottaa käyttöön syvyysulottuvia erikoismittauksia ja niihin liittyvää tulkintaosaamista (ml. reikämittaukset). Kuitenkaan maastogeofysiikan laitekehityksen tuloksia ei pidetä kovin onnistuneina. Sampo-menetelmän tulkinta on osoittautunut ongelmalliseksi. Slimborismenetelmä on sinänsä toimiva, mutta laitteisto teknisesti heikko. Malminetsinnän aktivoituminen Suomessa on merkinnyt myös asiantuntijatyön kysynnän voimakasta lisääntymistä, joka usein kohdistuu etsintähankkeiden avainhenkilöihin. Tämä vähentää GTK:n käytettävissä olevaa erikoisasiantuntemusta ja vaikeuttaa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista. Ongelma korostuu pienissä hankkeissa. Myös GTK:n vientiprojektitoiminnan lisääntyminen on johtanut osin samaan ilmiöön. Viime vuosina GTK:ssa tapahtunut paikkatietojärjestelmien kehittyminen ja aineistojen numeeristaminen on mahdollistanut aineistojen monipuolisemman käsittelyn / analysoinnin malmihankkeiden tueksi. GIS-menetelmien kehittyminen ja käyttöönotto on edellyttänyt henkilöstön kouluttautumista uusiin työkaluihin. Ikärakenteesta ja atk-osaamistaustasta johtuen GIStyökalujen käyttöönoton laajuus ja monipuolisuusaste vaihtelee varsin laajasti. Täydennyskoulutusta tarvitaan edelleen. Malminetsinnän henkilöstöstä on eläköitymässä vuoteen 2011 mennessä n. 40-45%. Tämä asettaa haasteita ydinosaamisen ja kokemustiedon hallitulle siirtämiselle seuraavalle malminetsinnän sukupolvelle. Kemian analyysitoimintojen yhtiöittäminen merkitsee jatkossa malmihankkeiden analyysipalvelujen rahoittamista ostopalveluina. Analyysien hankkiminen ostopalveluna tulee tehostamaan malmihankkeiden aikataulullista sujuvuutta. GTK:n talousraporttien 1998-2005 pohjalta kaivoslain alaisiin raaka-ainetutkimuksiin (ei T&K, ei luonnonkivi) kohdistuneita kokonaiskustannuksia (budjetti + maksullinen toiminta) sekä vastaavasti kohdistuvaa maksullisen tulon kehitystä tarkasteltaessa on pääteltävissä, että GTK on tarkasteluajanjaksona käyttänyt nettorahoituksestaan 20-25% malminetsintähankkeiden kustannusten kattamiseen. Poikkeuksena vuodet 2003-2004, jolloin nettorahoituksesta käytettiin n. 16
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 % malminetsintähankkeiden kustannuksiin. Syynä oli Geomex-hankkeen päättyminen, maksullisen toiminnan kasvaminen sekä resurssipanostukset malminetsintää palvelevaan geologiseen mallinnukseen / menetelmäkehitykseen (mm. FIRE ja Syväreikä). 2.2.1 Ongelmat hanketoiminnan näkökulmasta Tässä on koottu luettelomaisesti GTK:n malminetsintähankkeissa työskentelevien henkilöiden omia näkemyksiä ongelmista, joita he näkevät hanketoiminnassa. Henkilöresursseihin nähden hankkeita on liikaa. Pienet, parin tutkijan hankkeet joutuvat rajoittamaan toimintaansa tärkeillä osa-alueilla (mm. menetelmäkehitys, litogeokemia) ja tutkimuksellinen ote kärsii. Resurssoinnissa unohdetaan monesti myös jatkuva ja kasvava ulkopuolisten tilausten määrä. Hankkeiden aikataulut koetaan usein liian kireiksi. Vähäisellä henkilömäärällä ei neljässä vuodessa voi selvittää uuden alueen malmipotentiaalia hanke loppuu juuri, kun alueeseen on päästy paneutumaan. Hankkeiden aikataulut voisivat joustaa tarpeen mukaan nykyistä enemmän (molempiin suuntiin). Nuorta tutkijavoimaa kaivataan - sekä tehostamaan toimintaa että vastaanottamaan osaamista kokeneilta. On todella kiire siirtää osaamista nuoremmille (Väli-Suomessa tilanne huonoin). Lisäksi kausiapulaisia on saatu viime vuosina malminetsintähankkeisiin niukasti. Hankkeiden välinen kanssakäyminen ei ole aina riittävää. GP:n palvelut ovat avainasemassa. Viiveet analytiikassa, geofysiikan mittauksissa tai POKA:ssa muuttavat hankesuunnitelmaa helposti. Pääosin palvelut on kuitenkin saatu suunnitellusti. GTK:n malmietsinnän vahvuutena voidaankin pitää näitä sisäisiä palveluja. Kallioperäkartoitus ja malminetsintä ovat nyt ohjauksellisesti GTK:ssa erillään. Tämä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua. Käytännössä kartoitus ja malminetsintä on kuitenkin kytketty yhteen useissa hankkeissa ja toimintamalli on koettu hyväksi. Malmiviitteiden havainnointi on pidettävä tärkeässä asemassa malminetsintähankkeissa. Tähän tarvitaan sekä tutkimusavustajia että geologeja. GIS osaamisessa ja ohjauksessa on jatkuvaa kehittämistä. Eri aluetoimistojen välillä on suuria eroja. GTK:n malminetsinnälle kaivataan selkeää roolia, jotta hankkeiden tavoitteenasettelu olisi mahdollista. 2.2.2 Näytteenottopalvelut Ajankäyttö GP:n maastotöihin käyttämät työtunnit ovat vaihdelleet runsaasti vuoden 1998 165 000 tunnista saavuttaen alimman tasonsa vuonna 2003 (noin 90 000 tuntia), minkä jälkeen määrät ovat kasvaneet vuosittain ja saavuttivat viime vuonna 110 000 tuntia, mikä on kuitenkin selvästi huippuar-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 voja alempana (kuva 6). Saman aikaisesti sairauspoissaolot ovat työntekijöiden ikääntymisen myötä nousseet 4 %:sta viime vuoden 10 %:iin. Kallionäytteenottoon käytetyt työtunnit ovat jatkuvasti vähentyneet samalla jaksolla 49 000 tunnista viime vuoden noin 32 000 tuntiin. Maaperänäytteenoton (geokemiallinen) suhteen tuntimäärät ovat huomattavasti tasaisemmat vaihdellen 10 000 tunnin molemmin puolin (kuva 7). On myös huomattava geofysikaalisiin mittauksiin käytetyn työajan raju vaihtelu, joka parin erittäin matalatasoisen vuoden jälkeen kasvoi merkittävästi viime vuonna. 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 TUKIKOHDAT TURVETUTK. MAAP. NÄYTTEENOTTO KALLIONÄYTTEENOTTO MITTAUS HANKKEET 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 6. GP:n maastotöihin käyttämät tuntimäärät osa-alueittain vuosina 1998-2005.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 TUKIKOHDAT TURVETUTK. MAAP. NÄYTTEENOTTO KALLIONÄYTTEENOTTO MUUT MAASTOTYÖT 40 000 20 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 7. GP.n maastotöihin käyttämät työtunnit ilman mittauksia vuosina 1998-2005. Kairaus GTK:n kairausten kokonaismäärä (yhteensä noin 55 000 m v. 2005) ostopalveluineen on esitetty kuvassa 8 ja 9. Kuvasta 8 voidaan todeta, että ostopalvelukairauksen metrimäärä on kohonneen hintatason myötä pudonnut huomattavasti vaikka siihen käytetty rahamäärä on pysynyt lähes vakiona. GTK:n kallionäytteenoton (kairaus) ostopalvelu-urakoiden metrimäärät eri alueyksiköissä on esitetty kuvassa 10. Kuvasta nähdään, että ostopalveluiden metrimäärät ovat huomattavasti vähentyneet viime vuodesta. Suurinta muutos on ollut ESY:ssä ja PSY:ssä, joissa kairaus on vähentynyt alle puoleen edellisestä vuodesta. Pienintä muutos on ollut ISY:ssä. Toisaalta PSY:n suhteellinen osuus on noussut yli puoleen GTK:n ostokairauksesta. Samalla tarjouspyyntöihin tulleiden tarjousten määrä on pudonnut huomattavasti erityisesti viime vuonna heijastaen yleistä etsintäbuumia ja maassa olevan kairauskapasiteetin vähyyttä. Erityisesti tämä koskee PSY:ä, jossa usein löytyy vain yksi palvelun tarjoaja. Tilannetta voitaisiin jossain määrin parantaa hyödyntämällä laajamittaisemmin GTK:n omaa POKA-kalustoa PSY:n alueella Oman POKA-kairauksen metrimäärä on pysynyt viime vuosina lähes vakiona noin 30 000 metrissä (Kuva 9 ja 11) huolimatta vähentyneistä työtunneista. Tämä selittyy sillä, että samanaikaisesti kairausteho tehtyä vuoroa kohden on kasvanut lähes 30 %. Tämä siitä huolimatta että oma POKA-kalusto toimii usein vain yhdessä vuorossa henkilöstökapasiteetin vuoksi (ikääntyminen, pitkät vuosilomat, sairauspoissaolot, ts. varamiesjärjestelmän puute). Kuvasta 11 voidaan edelleen nähdä, että oman POKA-kaluston ulosmyynti on viime vuosina vaihdellut vajaasta 3000 m lähes 11000 metriin. Yhteenvetona voidaan todeta, että GTK:n oma POKA-kalusto toimii suhteellisen hyvin, mutta jatkossa tehokkuuden säilyttäminen edellyttää kaluston ajantasaistamista ja miehistön lisäämistä. Oma POKA-kalusto on erinomainen suhdannetasaaja nykyisen kaltaisessa malminetsintäbuumissa, ja sitä tulisi kehittää kohti pientä ja tehokasta yksikköä, joka pystyy joustavasti vastaa-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 maan hankkeiden tarpeisiin. Lisäksi on syytä pohtia, onko järkevää käyttää omaa kalustoa ulosmyyntiin ja toisaalta korvata myytyä kapasiteettia ostopalveluilla. 80000 70000 60000 50000 40000 Ostop. kairaus m Poka m 30000 20000 10000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 8. GTK:n oma- ja ostopalvelukairaus vuosina 1998-2005. 60000 2 500 55000 50000 2 000 45000 40000 35000 1 500 1 000 Poka m Ostop. kairaus m Ostop. kairaus k 30000 25000 500 20000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0 Kuva 9. GTK:n oma POKA- ja ostopalvelukairaus (m) vuosina 1998-2005.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Kallionäytteenoton ostopalvelu-urakat, metrit 2003-2005 metrit 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2003 2004 2005 2006 vuosi ESY ISY PSY Kuva 10. GTK:n kallionäytteenoton (kairaus) ostopalvelu-urakoiden metrimäärät eri alueyksiköissä. POKA-kairaus (m) v. 2000-2005 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 maksulliset hankeet budjettihankkeet 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 11. GTK:n omiin budjettihankkeisiin liittyvät ja ulosmyydyt POKA-kairaukset (m) vuosina 2000-2005.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Moreenigeokemian näytteenotto GTK:n maaperänäytteenottoon ja -tutkimukseen liittyvän porauksenmetrimäärä vuosina 2000-2006 on esitetty taulukossa 2. Määrä vaihtelee runsaasti eri vuosien välillä, eikä taulukossa ole erotettu tilaustöitä GTK:n omista hanketöistä. Geolaboratoriossa GTK:n hankkeille analysoitujen geokemiallisten näytteiden määrä on vähentynyt ja taulukon luvussa on mukana myös maankäyttö- ja ympäristöhankkeille tehdyt analyysit. Taulukko 2. Maaperäporauksen metrimäärä vuosina 2000-2005. Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Maaperäporaus (m) 8880 13210 6 582 7667 9382 10039 Analysoidut näytteet (kpl) 5411 5928 5412 3528 4645 4887 Kairauksen toimivuus hanketoiminnan näkökulmasta Hankkeissa tehtävän kairauksen määrä on monessa suhteessa riittävä, ainakin suhteessa kairauksesta saatavan tiedon hyväksi käyttöön ja datan jalostamiseen. Jatkossa tulisikin kehittää ja kouluttaa GTK:n asiantuntijoita niin GIS-osaamisessa kuin datanhallintatyökalujen (esim. Ape/ SPSS/excel) käytössä, jotta tehdyistä kairauksista saavaa tietoa voitaisiin mahdollisimman monipuolisesti hyödyntää sekä malmipotentiaalin arvioinnissa että kallioperägeologisen tiedon kartuttamisessa. Kairausaineiston ja kivilajianalytiikan laajempaa hyväksikäyttöä vaikeuttaa erityisesti tällä hetkellä käytössä olevan tallentamisohjelman (KAIRA) vanhanaikaisuus ja puutteellisuus. Geotietoytimen käyttöönoton huomattava viivästyminen on myös vuosikausia estänyt tallentamisohjelman kehittämisen. Niinpä kairaustietokannan tehokas hyväksikäyttö vaatisi aineistojen muokkaamisen ja uudelleen luokittelun, jotta kivilajisidonnainen analyyttinen käsittely, jalostus ja tutkiminen olisi teknisesti mahdollista. 2.2.3 Geofysiikan mittaukset Geofysiikan menetelmien käyttö yksiköittäin GTK:n tekemät mittausaktiviteetit vaihtelevat huomattavasti eri yksiköiden välillä niiden ollessa profiloitunut erilaisiin mittauksiin. Selkeimpiä eroja ovat slingram-ja EM-31-mittauksien keskittyminen ESY:öön, ja VLF-R:n sekä magneettisen mittauksen PSY:öön. IP-mittaukset ovat puolestaan keskittyneet ESY:öön ja ISY:öön. Sampo- ja Maxmin-mittaukset kohdentuvat lähinnä ISY:ön alueelle. Huomiota herättää ISY:n geofysikaalisten mittausten yleinen vähyys verrattuna muihin yksiköihin lukuun ottamatta IP-mittauksia. Esimerkiksi magneettisia mittauksia tehdään alle 20 % PSY:n määrästä. Geofysikaalisten mittausten jakautuminen GTK:n eri yksiköiden välillä vuonna 2005 on esitetty kuvassa 12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 100000 90000 80000 70000 60000 Suoritteet lkm, m, tunti GTK / ETELÄ-SUOMEN YKSIKKÖ GTK / ITÄ-SUOMEN YKSIKKÖ GTK / POHJOIS-SUOMEN YKSIKKÖ Ulkopuoliset 50000 40000 30000 20000 10000 0 Suunnistus Linjoitus Paikannus Vaaitus Maxmin Sampo VLF-R Slingram Slingram+mg Magneettinen APV Koht-GR EM-31 IP IP(n=1-8) Seisminen Tuntityö Kuva 12. Geofysikaalisten mittausten kustannusjakauma GTK:n eri yksiköiden välillä vuonna 2005. Henkilöresurssit ja toiminnan painopistealueet Geopalveluiden (GP) maastomittauksista vastaa kaksi geofyysikkoa, joiden sijoituspaikat ovat Kuopio ja Rovaniemi. Kenttähenkilöstön määrä on 24, joista saadaan 6-12 kahden-neljän hengen työryhmää käytettävästä mittausmenetelmästä riippuen. GP:n lentomittauksia hoitaa sektoripäällikön alaisuudessa kolme geofyysikkoa ja 13 teknistä (teknikko/insinööri) tai muuta avustavaa henkilöä. GTK:n muusta organisaatiosta poiketen ESY:ssä on geofysiikan toimiala, jossa on kuusi maastogeofysiikan tulkintaa tekevää geofyysikkoa, kaksi petrofysiikkaa keskittyvää geofyysikkoa, 15 T&K-toimintaa tekevää geofyysikkoa ja lisäksi kuusi avustavaa henkilöä. Tulkintamenetelmien kehitys on keskitetty ESY:n geofysiikan toimialalle ja laiterakennus GP:een. On syytä miettiä, onko geofysikaaliseen tutkimukseen satsattu panos-tuotos -suhde riittävän hyvä ja palveleeko toimiala riittävästi GTK:n muuta hanketoimintaa? ISY:ssä kallioperä ja raaka-aineet -toimialalla on kolme geofyysikkoa, maankäyttö ja ympäristö - toimialalla yksi ja kuvankäsittelyssä yksi geofyysikko. PSY:n kaikki viisi geofyysikkoa ovat sijoitettu hallinnollisesti kallioperä ja raaka-aineet -toimialalle. Heistä yksi toimii lähinnä tutkimusgeofyysikkona, yksi tekee kuvankäsittelyä ja konsultaatioita, ja loput kolme keskittyvät hanketyöskentelyyn. Osaamisvajetta on kenttämittauksiin osallistuvista geofyysikoista erityisesti erikoismittauksien osalta ja seismisten menetelmien osaajista. Palveluiden saatavuus Geofysiikan mittauspalveluiden tarpeet tarkistetaan kolmannes/neljännesvuosittain yksiköissä pidettävissä kokouksissa. Mittaukset sovitetaan tarvittaessa kairausten aikatauluihin, mikäli viivästyksiä on tulossa. Normaalisti hyvä hankesuunnittelu antaa mittauksille riittävästi aikaa ennen