KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

Transkriptio

1 Vuorimiespäivät /kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd.

2 Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja Potentiaalista ja malminetsinnästä Suomessa Kaivosteollisuuden näkymistä Toimintaedellytyksistä: Positiivisia asioita Uhkakuvia ja haasteita Joitakin kommentteja ja ehdotuksia 1

3 Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja 2010 Kultaesiintymä Nikkeli/PGM-esiintymä Muita esiintymiä Kittilä,, Au (aloittanut 2008) Sokli, fosfori-nb Kolari-Hannukainen, Fe(-Cu-Au) Kevitsa, Ni-Cu-PGM (kaivospäätös) Kolari, karbonaattikiviaa Pahtavaara, Au (aloittanut taas) Hitura, Ni Kälviä, ilmeniitti Kaustinen, Li (Särkiniemi, Ni) Suhanko, PGM-Ni Laivakangas, Au Orivesi, Au Jokisivu,Au (aloittanut) Stormi ja Ekojoki, Ni-Cu Hyypiänmäki, karbonaattikivi Punasuo, talkki (aloittanut 2008) Alanen, talkki Taivaljärvi, Ag Talvivaara, Ni-Cu-Zn-Co(aloittanut 2008) Kylylahti Cu-Co-Ni-Au Pampalo,, Au (rakennetaan) Valkeisenranta, Ni Niinimäki, Ni

4 Metallimalmit Karbonaattikaivokset Teollisuusmineraalit ja muut Yhteensä Mt Suomessa kaivostoiminnan volyymi kasvaa selvästi Muutama kaivos laajentaa, vanhoja avataan uudelleen..samoinruotsissa ja Norjassa. Lähde:TEM

5 Kaivannaisteollisuuden historiasta ja merkityksestä Koko tuotantoketju kaivoksesta tehtaalle on ollut Suomen vahvuutena Sulatot ja tehtaat: Harjavalta, Raahe, Kokkola, Pori.. Yara: fosforimalmiin perustuva tuotantoketju Suomessa Outokumpu Steelin jaloteräsketju Kemi -Torniossa Nordkalkin kaivokset ja niiden ympärille syntyneet tuotantolaitokset Mondo Mineralsin talkkimalmeihin perustuva tuotantoketju Ketju on oikeastaan pitempi; peruskartoitus malminetsintä laitetoimitus know-how Aiemmin kokonaan suomalainen ketju on tänäpäivänäkatkennut ja ketjun eri osilla on eri omistajat mikä ei sinänsä ole aiheuttanut ongelmia 4

6 Kaivos työllistää Kaivannaisteollisuus työllistää suoraan Yli henkeä Jäsenyritysten ja niiden emoyhtiöiden oma työvoima Yli henkeä Jäsenyritysten ja niiden emoyhtiöiden liikevaihto Yli 15 miljardia

7 Fennoskandian kilven hyvämalmipotentiaali GTK:nmukaan mahdollisuus Suomelle ja EU:lle Malminetsintää tekevät t kansainväliset yhtiöt ja GTK - ja liian vähän v grassroot exploration Suomen GTK on toiminut pitkäjänteisesti ja hyvin ks uusimmat kaivokset

8 TALPO Kokonaisuudessaan maan metallikaivosten louhintamäärät voisivat siten lähivuosina kasvaa 34 miljoonaan tonniin, investoinnit olisivat 3,3 miljardia euroa ja suora työllisyyden lisäys 1700 henkeä. Kun kerrannaisvaikutukset ovat 2-3 -kertaiset, kaivoshankkeiden aiheuttama työllisyyden lisäys olisi henkeä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kaivostoiminnan lähiajan kehitysnäkymiä ja linjasi samalla kriteerit valtion osallistumiselle kaivoshankkeiden rahoitukseen. Linjausten mukaan valtion tuella rahoitettavan hankkeen tulee olla niin suuri ja ajallisesti pitkä kestoinen, että sillä on merkittävä kansantaloudellinen, aluetaloudellinen ja työllisyysvaikutus. Rahoituksen perusteena on hankkeen hyvä yhteiskuntapoliittinen ja taloudellinen kustannus/-hyötysuhde. Käytössä julkista tukea infrastruktuurihankkeisiin sekä jälkirahoituksella toteutettavia hankkeita hyvä malli. Ministeri Pekkarinen : volyymi kasvaa v 2008 x 10!? (Lihavoinnit jne K.Söderholm)

9 Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset (Ruralia-instituutti, raportti 37, 2009) Pajala-Kolarin, Soklinja Talvivaaran kumulatiivinen pitkän tähtäimen vaikutus sijaintimaakuntien kasvuun on 1-3 % yli ennakoidun normaalikehityksen Kevitsanja Kylylahdenvaikutus on tasoa 0,7 % Pampalo, Suurikuusikko, Laivakangas ja Länttä lisäävät talouskasvua 0,1-0,3 % yli normaalikehityksen Aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu kaivosten vaatimiin investointeihin ja tulevaan liikevaihtoon perustuen Työllisyysvaikutukset: Pajala-Kolarija Sokli htv/5a, Talvivaara 6000 työpaikkaa/4a, Kevitsa 1300, Kylylahti 1000 ja Suurikuusikko 800 sekä muut hankkeet työpaikkaa/4a 8

10 Kaivosten aikataulut ja investoinnit (Ruralia-instituutti, raportti 37, 2009) Tuotanto alkaa Investointi/M Liikevaihto/M /a Talvivaara ja Suurikuusikko, tuotanto alkanut 2008 Pampalo, Länttäja Laivakangas, tuotanto alkaa Kylylahti, tuotanto alkaa? Kevitsa, tuotanto alkaa 2012 Pajala-Kolari, tuotanto alkaa Pajalassa Sokli, tuotanto alkaa 2015 Yhteensä invest. ja liikev

11 Uusia tuotantoketjuja ja mahdollisuuksia (O.Paatsolan esitelmä/kt ry) Keliberin litium Kulta, ks myös Kittilän kaivos ja uusi teknologia Timantit Talvivaaran bioliuotustekniikkaan perustuva metallikombinaatti PGM-mahdollisuudet-katalysaattorit(Kevitsa, Suhanko...) Fe(-Cu-Au)-kaivoshankkeet ja tuotantoketjut Länsi-Lapissa Muut: V, Ti, Ni, Cu, Zn, Mo, U Lähde: KTY

12 HS Kaivostoiminta ollut enemmän esillä -enimmäkseen myönteisesti esitetty

13 SEC (2007) 771 EU kuten Suomikin - hyvin tuontiriippuvainen -riski Ks GTK ja Pro-Mine 05/2009

14 13

15 14

16 Fennoskandian kilven hyvämalmipotentiaali GTK:nmukaan mahdollisuus Suomelle ja EU:lle Fennoskandian kilven potentiaalia ei ole vielätäysin hyödynnetty

17

18 Työvoimatarve ja työllistävyys (KT ry, 2008) Kaivosalalle koulutetun työvoiman lisätarve Vastanneiden Koulutusilmoittama tarve tarjonta Ylempiä toimihenkilöitä Työnjohtajia Työntekijöitä Yhteensä Huomioitava, että vastanneet ovat lähinnä kaivosyrityksiä, vähemmän palvelu- ja teknologiayrityksiä. Urakoidun työvoiman kanssa kokonaistarve on 850 hlö. KS: tilanne muuttumassa tarve kasvaa nopeasti 12

19 Mistä työntekijät kaivosten tarpeisiin - onko tilanne hallinnassa? Työntekijät: tilanne hallinnassa, koulutusta tarjotaan tarpeen mukaan Työnjohto: tilanne edelleen huolestuttava, vaikkakin muunnoskoulutusta järjestetään mm Rovaniemellä. Mistäsaavat kaivoskokemusta tarvitaan yhteistyötä, meillä on yhteiset intressit? Akateemiset: tilanne erittäin haasteellinen lähivuosina, nykyiset OTAFOKUS jne kurssit hyvä alku, tarvitaan pian toinen kurssi rikastusinsinööreille. Kaivosinsinöörien kurssi alkamassa, valittujen motivaatio ja taso lupaavat.

20 KAIVOSLAKIUUDISTUS OLLUT ALAN SUURI HUOLI JO VUOSIA 19

21 Miksi uusi kaivoslaki? Muutama oma kommentti: Vanhentunut 1965 kaivoslaki aiheuttaa ongelmia KS. Missä näytöt? - Maanomistajat kärsivät KS: Missä näytöt, kaikki vahingot korvataan? -Korvaukset maanomistajille liian huonot: KS: Suomen valtausmaksut maailman korkeimmat, harvassa maassa maksetaan valtausmaksuja maanomistajille (mikä sinänsä hyvä asia) -Jälkihoitoon liittyy riskejä. KS: Teoriassa kyllämutta Suomessa hoidettu hyvin jo pitkään, ks myös kaivoksen sulkemisen käsikirjaa. -On kaavoitusristiriitoja. KS: Periaatteessa kyllä: kaivospiiriprosessiin kuuluu jo monta kaavoitusta. Paljonko ollut ristiriitoja? Tavoite yhteinen. - On muita ympäristö- ja muita lakeja. KS : Tietenkin, ja ala noudattanut niitä niiden säätämisistä lähtien. 20

22 Suomen yhtenä heikkoutena: uraanihysteria/tietämättömyys Suomen kallioperässä uraania on ollut jo pari miljardia vuotta. Uraaninetsintä lisää säteilyn määrää tasan 0%. Onko järkeä siinä, että maassa, jossa rakennetaan lisää ydinvoimaa ei sallita uraanin etsintää? Uraanin etsintä nyt käytännössä tehty lähes mahdottomaksi, etsintä hiipumassa. Muissa Pohjoismaissa uraanin etsintä edelleen mahdollista ja tehdään.

23 Kaivannaisteollisuus ryn mielipide kaivoslakiesityksestä (4) Kaivosteollisuus on tärkeätoimiala työllistävyyden, koko Suomen teollisuuden ja palveluiden rakenteen sekäaluetalouden kannalta. Kaivosteollisuuden tuotteet ovat tärkeänäosana jokapäiväistäelämäämme niin elintarvikkeissa, kulutuselektroniikassa kuin esimerkiksi paperi-ja metalliteollisuuden tuotteissa. Kaivostoiminta luo myös laajalti muuta pysyvääteollista toimintaa ja palveluliiketoimintaa, vaikka yksittäiset kaivokset olisivat lakanneet (esim. Raahe, Kokkola, Harjavalta, Pori ja Imatra). Edelleen toimivien kaivosten äärellätoimivat Parainen, Lappeenranta, Siilinjärvi ja Kemi. Tulevina esimerkkeinävoivat toimia Talvivaara, Kittilä, Kevitsa, Kolari-Pajala, Sokli, Kylylahti, Kälviäja Ilomantsi. Toimiva kaivoslaki on elinehto kaivannaisalalle. Ilman malminetsintääei synny kaivostoimintaa (toteutumistodennäköisyysn. 1/1000). Malminetsinnän edellytyksenäon käyttöoikeuden saaminen etsintäalueeseen ja varma oikeus malmiin esiintymän ollessa kannattava. Tämäei ole mahdollista ilman kaivannaisalan perusedellytykset huomioivaa kaivoslakia.

24 Valtausmaksut maailman korkeimpia Valtausmaksut Ruotsissa, Suomessa ja malminetsintäkorvaus lakiehdotuksessa Valtausmaksu Ruotsi x 0,1 Suomi 2010 Ero Ruotsiin Suomi lakiehdo- kerroin SEK/ha =EUR EUR kerroin tuksessa, EUR SF/S 1 vuosi 4 SEK 0,4 16, vuosi 6 SEK 0,6 16, vuosi 10 1,0 16, vuosi 21 2,1 16, vuosi ,75 3,4 40 8,0 11 vuosi ,75 1,7 50 5,0 KT ry vertasi valtauskorvauksia metsämaan hintaan Lapissa 23

25 24

26 Louhintakorvaus nyt ja lakiesityksessä Louhintakorvaus Suomessa nyt ja kaivoslakiesityksessä Kaivospiiri- Esityksessä Kerroin Louhinta- Esityksessä Kerroin maksu nyt, EUR EUR korvaus nyt Vuosi ,5 Kohtuullinen 0,15% * Suuri Vuosi Kohtuullinen * 0,15% vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta 25

27 Periaate kiinteistökaupassa muuttumassa Ennen oli maanomistajalla kaivoshankkeessa kaksi vaihtoehtoa: 1.Maanomistaja pitäämaat ja saa 20 /ha kaivospiirikorvauksena siitälähtien kun kaivospiiri on syntynyt + louhintakorvauksen per louhittu malmitonni jos/kun malmin louhinta alkaa 2.Maanomistaja myy maansa. Tässävaihtoehdossa maanomistaja saa kertakorvauksen, ei enää kaivospiirimaksuja eikä louhintakorvausta. Nyt ainakin Metsähallitus haluaa sekäettä : myy maat mutta vaatii, ettähintaan sisältyy kaikki tulevat korvaukset. Eli myy lehmän mutta vaatii, ettätuotot maidosta ja lihasta sisältyvät hintaan -jolloin maan hinta suurissa kaivoshankkeissa nousee miljooniin mikä heikentää Suomen kilpailukykyä. KT ry on esittänyt että kaivosyhtiö maksaa maanomistajalle kertakorvauksena kaavalla: maan käypk ypähinta x

28 Hakemusten käsittelyajoista TEM:ssä Valtausvarausten käsittely suhtnopeaa edellytys kun voimassa vain vuoden hakemuksesta Valtaushakemusten käsittelyaika tällä hetkellä liian pitkä Ennen kesää 2006 valtauksia sai muutamassa kuukaudessa Tällähetkelläkäsittelyaika on luokkaa 2 vuotta aivan liikaa Uusi käytäntö valtaushakemus käynnistääkuulemisprosessin hidastaa Asiantuntijoiden mukaan oikeuksien saannin epävarmuus ja viivästyminen vähentää tulevaisuudessa malminetsintää Suomessa Alan mukaan valtauspäätös on saatava kolmessa kuukaudessa kuten muissa pohjoismaissa, muuten suunnittelu ja rahoitus vaikeutuvat Ala hyväksyy kuulemiset kaivospiirivaiheessa, mutta toivoo viivytyksetöntä käsittelyä, kaivospiiri saatava vuodessa Kuulemisesta: Kun vain vajaa promille valtauksista johta kaivostoimintaan, eikö kuuleminen kaivospiirivaiheessa voisi riittää?

29 Seuraamuksia, mikäli lakiesitys menee läpi: - Malminetsintä Suomessa hiipuu, muut pohjoismaat voittajia - Junior yhtiöt ja suomalaiset malminetsijät kärsivät -Hakemusten käsittelyajat ; valtausten kriittinen raja luokkaa puoli vuotta, saatava kolmessa kuukaudessa kuten muissa Pohjoismaissa, nykyinen tilanne on kestämätön. - Myös kaivospiirin saanti on turhan hidasta, kaivospiiri saatava vuodessa, samoin päätökset julkisesta tuesta Lääkkeeksi tähän esitän: nykyinen kuulemisprosessi on muutettava vastaamaan muiden maiden käytäntöjä, kuulemiset korkeintaan kuten Ruotsissa. Kaivostoimiston henkilöstön lisääminen ei yksin ratkaise ongelmaa.

30 Frazer ranking : Suomi laskussa Country Mineral potential Policy Potential Index (PPI) 2007/ / / /2009 Sweden 37/68 6/71 10/68 13/71 Norway - 31/71-19/71 Finland 6/68 3/71 3/68 14/71 29

31 Suojelualueet ja kaivostoiminta ristiriitoja? Natura 2000 Teollisuusmineraalit Metalliset malmit Opas etsinnäst stä ja kaivostoiminnasta suojelualueilla julkaistu 2007

32 MalminetsintäNatura-alueilla ja mikäli perustellut syyt myös kaivostoiminta oltava mahdollista 31

33

34 Yhteenvetona 33

35 34

36 35 Project CP -August 2008

37 Kaivostoiminta Suomessa tänään ympäristön ja työsuojelun kannalta hyvin hoidettu ala (KTY) Noudattaa parhaita BAT standardeja Kantaa vastuunsa käytännön toiminnoissa Noudattaa ympäristölupa-ehtoja ja annettuja päästörajoja H&S -tilastot ovat paremmat kuin useimmilla vastaavilla teollisuuden aloilla Kaivokset käyttävät vähemmän maata kuin yleisesti luullaan Kaivokset noudattavat kaikkia muita voimassa olevia lakeja kaivoslaki vuodelta 1965 on vain yksi monista 36

38 Kaivos osa yhteiskuntaa Mineraalit ja metallit ovat peräisin kaivoksista Se mitäei voida kasvattaa, pitäälouhia Kaivostoiminta avaa uusia mahdollisuuksia yhteiskunnalle: kehittyväinfrastruktuuri, ratkaisuja vesikysymyksiin, uunien hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä jne. Myös käytöstäpoistettu avolouhos tai kaivos voi tarjota uusia toimintamahdollisuuksia yhteiskunnalle. 37

39 Sosiaalisesti Taloudellisesti Ekologisesti Tämän periaatteen mukaan kaivostoimintaa harjoitettava siellä missä harjoitetaan parhaiten esim. Suomessa

40 Aivan liikaa väärää tietoa vielä liikkeellä

41 Vielä kaivoslakiesityksestä - Työryhmällä outo, kielteinen asenne - Kaivannaisteollisuuden tärkeys ja maan etu unohtui - Työryhmässä ei ollut kaivosteollisuuden edustajaa mikä näkyy -Kuka omistaa malmit avattu vaarallisella tavalla, muissa EU-maissa valtio omistaa eikö enää Suomessa? -Esitetään vielälisääbyrokratiaa mm varausvaiheessa maanomistajien rekisteröintä miksi? -Maanomistajille siirretään valtaa ja rahaa monen puolueen maanomistajat juonessa mukana? outo allianssi vihreiden kanssa! - Esitys uudeksi kaivoslaiksi on kestävän kehityksen vastainen koska: nojaa vain yhteen pilariin vie kaivostoiminnan Suomesta mm kehitysmaihin ydinenergia kelpaa mutta Suomessa ei saisi etsiä uraania? 40

42 Elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty yli kolmeakymmentä eri metallia. Ihminen tarvitsee elämänsäaikana keskimäärin yli kiloa rautaa rakennuksissa, kulkuvälineissä, kojeissa ja laitteissa, astioissa ja monissa muissa käyttökohteissa. Ilman maasta kaivettuja metalleja ja mineraaleja päivän alku näyttäisi hyvin erilaiselta. 41

43 42 Project CP -August 2008

44 Kaivannaisteollisuus ryn mielipide kaivoslakiesityksestä (2) Muutostarpeiden perustelut 1) Malminetsintäon kaivostoiminnan riskialtteinvaihe. Sitäei tule rasittaa tarpeettomalla byrokratialla tai raskailla kustannuksilla, silläsen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Korkeat lisämaksut vaiheessa, jossa sijoitettujen rahojen takaisin saamisesta ei ole mitään varmuutta, ehkäisevät tehokkaasti malminetsinnän ja uusien kaivosten löytymisen. 2) Kaivoslain tulee turvata esiintymän hyödyntäminen niillä perusteilla, mitä ympäristösäädökset edellyttävät. Esiintymän koko ei saa vaikuttaa kaivosluvan saantiin. Myös pienkaivostoiminta luo merkittäväätyöllisyyttäja elinkeinotoimintaa ja on välttämätöntämalminetsinnän rahoittamiseksi. Epävarmat toiminnan edellytykset vähentävät malminetsintäinvestointeja ja vaikuttavat tulevaisuudessa syntyvien kaivosten määrään. Vastaavaa muutakin harkinnanvaraista ja taannehtivaa sääntelyätulee poistaa esityksestä.