SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

LAUSUNTO 1 (19) 2.10.2008 Dnro 449/D.a.2/2008 Syrjintälautakunta PL 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 19.8.2008 SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA Syrjintälautakunta on pyytänyt Saamelaiskäräjiltä lausuntoa siitä millä tavoin saamelaisten lasten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet voidaan toteuttaa riittävästi lasten päivähoitoa järjestettäessä perustuslain, sosiaalihuoltolain ja lasten päivähoidosta annetun lain edellyttämällä tavalla. Saamelaiskäräjät esittää lausuntonaan seuraavaa; Saamelaiskäräjien esitykset lyhyesti: - saamelaislapsille tulee erityistukitoimenpitein luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet omaksua alkuperäiskieltään ja kulttuuriaan, - saamenkielisten lasten päivähoito järjestetään omissa erillisissä kieliryhmissä, - saamenkielisen päivähoidon ja kielipesätoiminnan saatavuus turvataan valtion varoin koko maassa, - saamelaisen varhaiskasvatuksen koordinointia, kehittämistä varten perustetaan Saamelaiskäräjien yhteyteen varhaiskasvatusohjaajan virka, - saamelaisten asema alkuperäiskansana otetaan asianmukaisesti huomioon valtakunnallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa, - saamelaislasten kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi laaditaan saamen kielen- ja kulttuurinelvytysohjelma varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, - saamenkielisiä varhaiskasvatuspalveluja monipuolistetaan saamelaisperheiden tarpeita vastaaviksi, - saamenkielisen lasten ja nuorten kerho- ja kulttuuritoiminnan järjestämismahdollisuudet turvataan, - uudistettavassa yhdenvertaisuuslaissa huomioidaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, - saamelaisten kotiseutualueella järjestetään saamenkielistä varhaiskasvatusalan koulutusta, - saamenkielisen neuvolatoiminnan saatavuus turvaataan, - saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin saatavuutta parannetaan. Saarikoskentie 4 Tel. +358 (0)10 839 3100 FIN-99870 Inari Fax. +358 (0)10 839 3101 www.samediggi.fi etunimi.sukunimi@samediggi.fi

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (19) I TAUSTA Lyhyesti saamelaisten perustuslaillisesta asemasta Suomen perustuslain 17 turvaa oikeutta kieleen ja kulttuuriin. Säännöksen 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty saamen kielilaissa (1086/2003). Julkisen vallan on perustuslain 22 :n mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnallista ja muuta alueellista itsehallintoa koskevan perustuslain 121 sisältää 4 momentin säännöksen, jonka mukaan itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamelaisten itsehallinnosta on säädetty saamelaiskäräjälaissa (974/1995). Perustuslakien tavoitteet ja vaikutukset. Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasa-arvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten itsehallintoa koskevan säännöksen tavoitteena on luoda saamelaisille hallinnollispoliittinen asema, jonka avulla he voivat nykyistä enemmän vaikuttaa päätettäessä saamen kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevista asioista. Toteutuessaan tämä tavoite edistää saamelaisten mahdollisuuksia huoltaa, ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan sekä sosiaalisia ja taloudellisia olojaan. Säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä määrätään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtion hallinnolle. Perustuslain muutoksella tehtiin mahdolliseksi se, että saamelaisten itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisten kotiseutualueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. (HE 248/1994 vp s. 14,16 ja 20) Saamelaisten edustuselimelle saamelaiskäräjille on tarkoitus antaa hallitusmuodossa (nykyisin perustuslaissa) säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Perustuslain ja saamelaiskäräjälain mukaisesti saamelaiskäräjille voidaan myöhemminkin antaa päätösvaltaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon liittyvissä asioissa (HE 190/1995 vp) Perustuslain toteuttaminen. Yhdessä hallitusmuodon 16a1 :n (nykyisin perustuslain 22 :n) kanssa saamelaisia koskeva perustuslain perusoikeussäännös säännös velvoittaa julkista valtaa sallimaan ja tukemaan saamelaisten alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. (ks. HE 309/1993 vp s.65) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on vuodesta 1990 lähtien katsonut, että alkuperäiskansoja koskeva ILO:n yleissopimus edellyttää erityistoimenpiteitä, milloin alkuperäiskansojen kulttuurin suojaaminen niitä vaatii (PeVL 3/1000 vp). Saamelaisten itsehallintoa koskeva perustuslain säännös luo edellytykset parantaa saamelaisen kansanryhmän asemaa kunnallisessa itsehallinnossa, valtion hallinnossa ja erityisessä saamelaishallinnossa sitä mukaa kun saamelaisten itsehallintoa ja sen mukaisia hallintopalveluja kehitetään lainsäädännössä (HE 248/1994 vp s. 21).

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (19) Perustuslain asettamat rajoitukset. Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että ILO:n alkuperäiskansasopimus 169 huomioon ottaen saamelaisten asemaa (kalastuksessa) ei voida heikentää edes perustuslain säätämisjärjestyksessä käsitellyllä lailla (PeVL 30/1993 vp). Saamelaisten itsehallintoa koskevan lainsäädännöllisen järjestelyn tultua voimaan saamelaisten itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Tämän järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta. (HE 248/1994 vp s. 21) Saamelaisuus; kieli ja kulttuuri Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten perinteinen asuinalue ulottuu neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Suomessa on saamelaisia Saamelaiskäräjien keräämien tuoreimpien tietojen (2007) mukaan 9 350 henkeä, joista noin 38,3 % asuu saamelaisten kotiseutualueella (3577). Loput asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (5129) ja ulkomailla (644). Alle 10-vuotiaista lapsista 73,4 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja yli 75-vuotiaista yli 90 % saamelaisalueella. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on saamen kieliryhmistä suurin ja sen puhujia Suomessa arvioidaan olevan enintään 3000 henkilöä. Inarin- ja koltansaamen kieliä puhuu kumpaistakin arvioilta noin 300 henkilöä. Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet äidinkielensä, joten nykyään kielten elvytys ja säilyttäminen ovat saamelaisalueen valtioiden tärkeimpiä tehtäviä. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet on kansainvälisen luokituksen mukaan (Unesco Red Book) luokiteltu uhanalaisiksi kieliksi, inarin- ja koltansaamen erittäin uhanalaisiksi kieliksi. Saamen kieli on vuonna 2002 otettu EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. Saamelaisille kulttuurin ydinarvoja ovat saamen kieli, perinteiset elinkeinot, kiinteä sukuyhteys, luonnon ja vanhempien ihmisten kunnioittaminen sekä saamelainen vaatetus. Perustuslain mukaan saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Saamelaisilla on alueittain yhteinen historia, perinteet, tavat ja yhteisöt. Saamelaisilla on rikas kertomaperinne, joka on säilynyt sukupolvelta toiselle. Saamelaista musiikkiperinnettä edustavat joiut, laulut, livđet ja leuddit. Saamelaisilla on vahva yhteisöllisyys ja tietoisuus omista juuristaan. Saamelaisten arvojen, ajattelutapojen ja perinteisen elämäntavan mukaan luontoa tulee säilyttää ja käyttää siten, että se antaa toimeentulon. Saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, poronhoito, kalastus, metsästys, luonnontuotteiden keräily ja duodji, perustuva elämäntapa on aina ollut riippuvainen laajojen perinnealueiden käytöstä kestävällä tavalla. Saamen kielen ja kulttuurin säilyminen on riippuvainen myös saamelaiselinkeinojen hyvinvoinnista. Saamen kieli alkuperäiskansan kielenä jäsentää poronhoitajan, kalastajan ja metsästäjän kokemusmaailmaa, tietoa ja taitoa luonnosta ja ympäristöstä ja välittää sitä sukupolvelta toiselle. Saamen kielen omaperäisyys, monimuotoisuus ja täsmällisyys elävät vanhastaan perinteisissä töissä omalla alueella. Oma kieli identifioi saamelaisen alueeseensa, elämänmuotoonsa ja yhteisöihinsä. Mainituista lähtökohdista saamelaisten mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan riippuvat perimmältään siitä, miten saamelaiselinkeinojen harjoittaminen on oikeudellisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti turvattu etniselle saamelaisväestölle. Päiväkotitoiminta, saamenkielinen kouluopetus, saamen kielen käyttö

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (19) viranomaisissa ja julkisen vallan saamenkieliset palvelut ylläpitävät ja kehittävät saamen kieltä valtayhteiskuntamme rakenteissa. Saamelaisten elämäntapa, kulttuuri, perinteiset elinkeinot ovat muuttuneet perinteisen tiedon ja taidon perustalta työtapojen ja työvälineiden kehittyessä sekä saamelaisten yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien muuttuessa ajan myötä. Saamelaisten kulttuurin säilyminen ja kehittyminen edellyttää nykysinkin perinteisten tietojen ja taitojen, sekä henkisen pääoman siirtymistä tuleville sukupolville sekä saamelaisten itsemääräämiseen perustuvaa päätöksentekoa maankäytössä. 1 Kielen ja perinteisen tietämyksen luonnollista siirtymistä ovat vaikeuttaneet mm. lasten siirtyminen suomalaiseen päivähoito- ja koulujärjestelmään, koulutiedon arvostaminen kirjoittamattoman tiedon edelle, nuorison poismuutto saamelaisalueelta, perinteisten elinkeinojen harjoittamisen vaikeutuminen sekä valtayhteisön assimilaatiopyrkimykset. Saamelaisten perinteisillä elinkeinoilla ja niiden säilymisellä on merkittävä rooli saamen kielen, sanastojen ja perimätiedon säilyttäjinä ja välittäjinä. II NYKYTILA Yleisesti saamen kielilain toteutumisesta Saamen kielilain toteutumisesta vv. 2004-2006 tehdyn selvityksen 2 mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielentaitoisen henkilöstön määrässä, vaan saamenkielentaitoisen henkilökunnan määrä on vähentynyt. Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytyksenä tai ansiona. Kuntien asenneilmapiiri saamen kielilain toteuttamiseksi ei ollut myönteinen. Eräässä kunnassa saamenkieliset palvelut nähtiin turhana rahanmenona. Saamelaisalueen kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5 % voivat antaa asiakaspalvelua saameksi. Saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen liittyvät ongelmat saamelaisten kotiseutualueella: Saamenkielisen päivähoidon saatavuus ja järjestämistapa. Tällä hetkellä pohjoissaamenkielistä omassa kieliryhmässä tapahtuvaa ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään Enontekiön Hetassa, Inarin kunnan alueella Ivalossa ja Inarissa. Utsjoen kunnan alueella toimii yksi pohjoissaamenkielinen päiväkoti Utsjoen kirkonkylällä. Omakielistä omassa kieliryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa saa yhteensä 43 saamenkielistä lasta; Hetan ryhmäperhepäiväkoti Miessi 7 lasta, Inarin pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti 11 lasta, Ivalon pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti 5 lasta, Utsjoen pohjoissaamenkielinen päiväkoti 20 lasta. Kaksikielisissä sekaryhmissä annettavaa päivähoitoa järjestetään Enontekiön Karesuvannossa (Touhula), jossa on hoidossa 14 lasta. Ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee 4 perhepäivähoitajaa, joista yksi on äidinkieleltään saamenkielinen. Muut kolme hoitajaa ovat äidinkieleltään suomenkielisiä, mutta ovat eri tasoisesti opiskelleet saamen kieltä. Saamenkielisessä päivähoidossa on neljä lasta, joista kolme on hoidossa arkipäivisin klo 7-17 välisenä aikana ja yksi lapsi vuorotyöaikoina (myös iltaisin ja viikonloppuisin). Ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee yksi äidinkieleltään saamenkielinen perhepäivähoitaja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omakielistä hoitoa on tarjolla ainoastaan silloin, kun saamenkielinen hoitaja on työvuorossa. Touhulassa aloitti 1.10.2008 4. perhepäivähoitaja (suomenkielinen). Vanhemmat ja hoitajat olivat esittäneet, että 1 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma 2006, Saamelaiskäräjät. 2 Näkkäläjärvi, Klemetti (2007): Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004-2006, kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto, Saamelaiskäräjät.

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (19) Touhulaan palkataan toinen saamenkielinen päivähoitaja (Sos.ltk 5 18.2.2008). Kunta ei hakenut saamenkielistä perhepäivähoitajaa vaan hoitajaa haettaessa saamen kieli katsottiin eduksi. Utsjoen Karigasniemessä toimii saamenkielinen päiväkoti, jossa hoidetaan äidinkieleltään saamenkieliset ja suomenkieliset lapset. Hoitohenkilökunta käyttää työssään ainoastaan saamen kieltä. Päiväkoti toimii kielikylpyperiaatteella. Tällä hetkellä päiväkodissa on hoidossa yhteensä 24 lasta, joista 17 lapsen äidinkielenä on saamen kieli. Lopuilla 7 lapsella kotikielenä on suomen kieli. Pohjoissaamenkielistä päivähoitoa eivät ole saaneet kaikki sitä hakeneet saamenkieliset lapset. Enontekiön Kilpisjärvellä yksi saamenkielinen lapsi on sijoitettu suomenkieliseen päivähoitoon. Enontekiön Karesuvannossa kahdelle äidinkieliselle lapselle haettiin saamenkielistä hoitopaikkaa keväällä 2008. Enontekiön kunnan sosiaalilautakunta tarjosi lapsille hoitopaikkaa Hetan saamenkielisestä ryhmäperhepäiväkodista tai ostopalveluna Ruotsin Karesuandon saamenkielisestä hoitopaikasta (Sos.ltk 45 2.6.2008). Lapset jäivät Karesuvannon kaksikieliseen ryhmäperhepäiväkotiin, koska hoitomatka Karesuvannosta Hettaan olisi ollut liian pitkä (2x70 km) ja Ruotsin Karesuandossa puhuttava saamen kieli eroaa lasten äidinkielestä. Sodankylän Vuotsossa toimi pohjoissaamenkielinen kielipesä 1.9.2007 31.1.2008 välisenä aikana. Kielipesässä oli hoidossa viisi lasta. Toiminta loppui työntekijän jäätyä äitiyslomalle, eikä sijaista kielipesään saatu. Kielipesässä oli hoidossa tuolloin kaksi äidinkieleltään saamenkielistä lasta. Lapset on siirretty takaisin suomenkielisen päivähoidon piiriin, joista yksi on äidinkieleltään saamenkielinen lapsi. Inarin kunta ostaa inarinsaamenkielistä kielipesä/päivähoitoa Anarâškielâ servi ry:ltä. Kielipesän toiminnan perustana on kielikylpymenetelmä, jossa lapset oppivat kieltä toiminnan kautta. Kielipesässä hoidetaan äidinkieleltään inarinsaamenkieliset lapset ja kielikylpyyn tulleet lapset samassa ryhmässä. Kielipesässä on 11 lasta ja kolme työntekijää. Inarin kunnassa on kesäkuussa 2008 alkanut kolttasaamenkielinen kielipesätoiminta, jossa on kielikylvyssä 8 kolttasaamelaista lasta. Kielipesässä työskentelee kaksi kolttasaamenkielistä työntekijää. Kielipesässä ei tällä hetkellä ole hoidossa yhtään kolttasaamea äidinkielenään puhuvaa lasta. Saamenkielinen päivähoitohenkilöstön koulutustaso, saatavuus ja sijaisjärjestelyt. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa saamenkielisen päivähoitohenkilöstön koulutustasossa on eroja: - Enontekiön kunnassa työskentelee 3 saamenkielistä hoitajaa, joista yhdellä on lähihoitajan koulutus. Kahdella hoitajalla ei ole alalle soveltuvaa koulutusta. - Inarin kunnassa työskentelee (kaikki saamen kielet huomioiden) 8 saamenkielistä hoitajaa, joista yhdellä on lähihoitajan koulutus, neljällä on perhepäivähoitajan koulutus ja yhdellä päivähoitajan koulutus. Inarin kunnan saamenkielinen lastentarhanopettaja on äitiyslomalla. Kahdella hoitajalla ei ole alalle soveltuvaa koulutusta. - Utsjoen kunnassa työskentelee 8 saamenkielistä hoitajaa, joista yhdellä on lastentarhanopettajan koulutus, yksi opiskelee parhaillaan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa ja kolmella on perhepäivähoitajan koulutus. Kolmella hoitajalla ei ole alalle soveltuvaa koulutusta. Saamenkielisten sijaisten saatavuudessa ja rekrytoinnissa on ollut ongelmia saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Utsjoen kirkonkylässä ja Inarin kunnassa on melko hyvin saatavilla saamenkielisiä sijaisia. Utsjoen Karigasnimen päiväkotiin saadaan saamenkielisiä sijaisia harvoin.

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (19) Enontekiön kunnassa käytetään lähes poikkeuksetta suomenkielisiä sijaisia (syynä saamenkielisten sijaisten heikko saatavuus). Kaksikielisessä ryhmäperhepäiväkodissa tämä tarkoittaa sitä, että saamenkieliset lapset eivät voi tällöin ollenkaan kommunikoida hoitohenkilökunnan kanssa omalla äidinkielellään. Saamenkielisen päivähoitohenkilöstön työssä jaksaminen ja työnohjaus Vähemmistöasemassa olevan kielen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii saamenkieliseltä henkilöstöltä vahvaa saamelaista identiteettiä, motivaatiota ja paljon henkisiä voimavaroja. Yksi keskeisistä kysymyksistä on, miten tukea päivittäisissä hoito- ja kasvatustilanteissa eri-ikäisten ja kielellisesti eri tasoisten lasten kielen oppimista. Pelkästään pienimpien lasten perushoito vie suuren osan työajasta. Lisäksi monissa hoitopaikoissa työntekijät hoitavat itse perussiivouksen. Erityisesti hoitajien jaksamista kuormittaa työtilanne, jossa kunnan saamenkielinen päivähoito on ratkaistu laittamalla saamenkielinen hoitaja yksin vastaamaan saamelaislasten saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja kehittämisestä (sekakieliryhmät). Hoitajan työnkuva on selkiytymätön ja työntekijä saa harvoin positiivista palautetta. Suomenkielisten lasten vanhemmat usein toivovat ettei, heidän lapsensa osallistuisi saamelaislapsille järjestettyyn toimintaan tai ettei heidän lapsilleen puhuttaisi saamen kieltä. Saamenkielinen hoitaja kuitenkin työvuorossaan joutuu vastaamaan myös suomenkielisistä lapsista. Ohjaustilanteissa jatkuva kahden kielen käyttö tekee työstä henkisesti raskaan. Hoitajat kuvaavat yleistä ilmapiiriä kaksikielisessä hoitopaikassa raskaaksi. Vanhempien ja muun yhteisön taholta tulevat vaatimukset ja odotukset vaikuttavat hoitajien työssä jaksamiseen. Vanhemmat haluavat, että päivähoidon sisältö perustuisi enemmän saamelaiskulttuuriin. Hoitajat pyrkivät parhaansa mukaan vähin resurssein vastaamaan vanhempien tarpeisiin. Saamenkielisellä päivähoitohenkilöstöllä ei ole mahdollisuutta (Utsjoen kuntaa huomioon ottamatta) puhua omalla äidinkielellä henkilölle, jolla on samanlainen kulttuuritausta ja ymmärrys työskentelystä vähemmistöasemassa valtayhteiskunnassa. Saamenkieliselle varhaiskasvatushenkilöstölle ei ole järjestetty vakituista omakielistä työnohjausta. Saamenkielisen päivähoidon toteutus. Suomessa saamenkielinen päivähoito toteutetaan suomalaisen yhteiskunnan arvojen, normien, asenteiden ja käytäntöjen pohjalta, jossa mahdollisuuksien mukaan huomioidaan saamelaisten oma kulttuuri. Saamelainen kulttuuri on huomioitu hyvin eri tavoin ja eri tasoilla saamenkielisissä päivähoitopaikoissa saamelaisten kotiseutualueella. Päivähoitopaikkojen toimintasuunnitelman perustana käytetään yleisesti saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa. Lasten kultuurintuntemusta on pyritty yleisesti vahvistamaan mm. perinteisillä töillä, tarinoilla ja retkillä. Yhtenä tärkeänä saamelaisen sisällön tuojana Enontekiön, Inarin ja Vuotson päivähoitopaikoissa on ollut saamelainen lastenkulttuurikeskus hanke, joka on järjestänyt vuosina 2004-2008 alle kouluikäisille lapsille saamelaiskulttuuriin pohjautuvaa leikki- ja kulttuuritoimintaa. Utsjoen kunta ei heikkoon taloudelliseen tilanteeseensa vedoten ole osallistunut saamelaiseen lastenkulttuurikeskustoimintaan. Käytännössä nykyinen suomalaiseen arvojärjestelmään ja käytänteisiin perustuva päivähoito toimii saamelaisia suomalaiseen yhteiskuntaan sulauttavana ja integroivana järjestelmänä. Nykyiset päivähoitoa ohjaavat säännöt ja ohjeet eivät anna sijaa saamelaisten erilaisille näkemyksille palvelujen sisällöstä, tarpeista ja lähtökohdista. Saamenkielisen päivähoidon hallinto ja ohjaus. Saamenkielinen päivähoito kuuluu Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa sosiaalitoimen hallinnon alaisuuteen. Sodankylän kunnassa se kuuluu

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (19) sivistystoimen alaisuuteen. Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoella on saamelaiskulttuurin tunteva ja saamenkielentaitoinen varhaiskasvatuksen ohjaaja. Enontekiön kunnan varhaiskasvatusohjaaja on suorittanut saamen kielen opintoja. Inarin ja Sodankylän kunnan päivähoidon johtajilla ei ole saamen kielen ja kulttuurin opintoja. Saamelaislasten kielellinen taso. Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen taito voi olla hyvinkin eri tasoilla. Saamelaisalueen kunnissa on ollut yleisesti tapana, että kaikki saamenkieliseen päivähoitoon hakeutuneet lapset kielitaidosta riippumatta sijoitetaan samaan ryhmään. Kun tässä yhteydessä otetaan huomioon se, että uhanalaisessa asemassa olevan kielen oppimisen tukemiseen ei ole kiinnitetty huomiota, tilanne johtaa usein saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseen suomen kieleksi. Saamenkieliset lapset ovat erityisen epäedullisessa asemassa äidinkielensä kehittymisen suhteen verrattaessa suomenkielisten vastaavaan tilanteeseen. Suomen kieli saa päivähoidossa paljon enemmän tilaa ja suomenkielisten lasten äidinkieli kehittyy näin ollen aivan eri tavalla kuin saamenkielisten lasten äidinkieli, vaikka saamenkielisten lasten oikeus päivähoitoon omalla äidinkielellään on laissa yhtä vahva kuin suomenkielisten lasten vastaava oikeus. Lisäksi suomenkielisessä päivähoidossa lapset on mahdollista jakaa iän puolesta vielä eri ryhmiin. Saamenkielisessä päivähoidossa tämä ei onnistu liian vähäisten henkilöresurssien ja tilan puutteen vuoksi. Omassa kieliryhmässä järjestetyn saamenkielisen päivähoidon jatkuvuus. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen päivähoidon jatkuvuus on erityisesti kuntapalvelurakenneuudistuksen yhteydessä uhattuna. Saamelaisalueen kunnat pitävät erillisten saamenkielisten päivähoitoryhmien säilymisen edellytyksenä täysimääräistä valtion rahoitusta. Sosiaalihuoltolaki (710/1982), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), lasten päivähoitolaki (36/1973) ja saamen kielilaki (1086/2003) asettavat kunnalle selkeät velvoitteet saamelaisten kuntalaistensa palvelujen järjestämisen suhteen. Kunnilla on vastuu osoittaa voimavaroja peruspalveluiden järjestämiseen. Lainsäädäntö ei tue kuntien esittämiä vaatimuksia saamenkielisen päivähoidon suhteen. Lisäksi kunnalla on, jo pelkästään kuntalain mukaan, vastuu omista kuntalaisistaan. Jatkuvuuden uhkatekijöinä ovat myös saamelaislasten syntyvyyden väheneminen, hoitajien eläköityminen, hoidon tarpeen vaihtuvuus ja kuntien päivähoidon säätely taloudellisin perustein. Asenteiden vaikutus saamenkielisen päivähoidon toteuttamiseen. Saamenkielisen päivähoidon toteuttamiseen vaikuttavat asenteet. Kielteiset asenteet saamen kielen ja kulttuurin edistämiseksi ovat paikallisella tasolla usein suuria. Kielen ja kulttuurin huomioiminen nähdään järjestöille kuuluvaksi tehtäväksi, ei kunnan toimintaan kuuluvaksi tai suomalaisia syrjivänä erikoiskohteluna. Lähtökohtaisesti oletetaan myös kaikkien saamelaisten osaavan suomen kieltä. Saamenkielisen päivähoidon asemaa suhteessa pääväestön palveluihin vahvistaisi sekä päivähoidosta päättävien luottamusmiesten että virkamiesten myönteiset asenteet ja valmiudet hyväksyä saamelaisuutta. Saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitäminen ja kehittyminen edellyttää niin valtiolta kuin kunnaltakin positiivista erityiskohtelua. Saamelaiskäräjät haluaa korostaa, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää palveluiden järjestämistä asiakaslähtöisesti. Saamelaisten yhdenvertaisuuden turvaamisessa samanlainen kohtelu ja yhdenmukaiset työmenetelmät suhteessa pääväestöön ei merkitse vielä yhdenvertaisuuden toteutumista. Vaikka asenteet saamelaisten omakielisten palvelujen kehittämistarpeisiin vastaamiseen ovat muuttuneet myönteisimmiksi, on edelleenkin tehtävä lujasti asenteisiin vaikuttavaa tiedonjakamis- ja vaikuttamistyötä.

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (19) Saamen kielen ja kulttuurin säilymisen kannalta pidetään tärkeänä myös vähemmistöasemassa olevien omaa positiivista asennetta kieltään ja kulttuuriaan kohtaan. Omalla etnisellä tietoisuudella on merkitystä vähemmistökielen käyttöä ja säilymistä lisäävänä tekijänä. Saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen liittyvät ongelmat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella Helsingissä on toiminut saamenkielinen kunnallinen päivähoito 19.3.2007 alkaen. Pääkaupunkiseudun saamelaislasten yhteisenä kielikylpymallisen kerhon kohtaamispaikkana on toimi päiväkoti Pikku Prinssin tilat Helsingin Puistolassa. Toiminta tavoitti alussa 10 saamelaislasta. Saamenkielinen toiminta päättyi joulukuun lopussa 2007 heikon osallistumisen vuoksi. Tällä hetkellä ei ole ollut hakijoita saamenkieliseen toimintaan (tilanne 02/2008). Oulussa saamenkielistä päivähoitoa järjestetään kerhomuotoisena kerran viikossa Mäntylä- Snellmannin päiväkodissa. Saamelaislasten varhaiskasvatuskerho aloitettiin vuonna 2002. Toiminta on tarkoitettu lapsille, joilla vähintään toisen vanhemman äidinkieli on saame. Toiminnassa mukana tällä hetkellä 3 alle kouluikäistä lasta ja 5-6 kouluikäistä lasta. Varhaiskasvatuskerhoa ohjaa saamenkielinen lastentarhanopettaja. Rovaniemellä järjestettiin 1.9.2007 alkaen pohjoissaamenkielistä kerhotyyppistä päivähoitoa yhtenä päivänä viikossa. Muina päivinä lapset hoidettiin suomenkielisissä hoitopaikoissa. Normaali viisipäiväinen saamenkielinen päivähoitoryhmä aloitti Etelärinteen päiväkodissa Rovaniemellä syyskuussa 2008. Tällä hetkellä saamenkielisessä päivähoitoryhmässä on kaksi saamenkielistä lasta. Työntekijän ollessa poissa töistä, lapset sijoitetaan saman päiväkodin suomenkielisiin ryhmiin. Kotiseutualueen ulkopuolella saamelaisilla lapsilla ei ole saamelaisalueen veroisia mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja identiteettiään. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus Valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myönnetty vuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Määrärahaa käytetään valtionavustuksen maksamiseksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut 600.000 euroa (momentti 33.60.36). Määrärahasta vähän yli puolet kuluu yksinomaan saamenkielisen omassa kieliryhmässä järjestetyn päivähoidon sekä kielipesätoiminnan kustannuksiin. Jäljelle jäävällä osuudella tuetaan saamenkielisten vanhustenhuollon palveluiden, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluiden järjestämistä. Valtionavustuksella on kuntien näkemyksen mukaan turvattu saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. Nykyinen rahoituskäytäntö seuraa Suomen perustuslain (PL 121.4 ) mukaista linjaa saamelaisten oikeudesta kieltään ja kulttuuriaan koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella. Itsehallinnon mukaan saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat poliittisissa kannanotoissaan vastustaneet eduskunnan budettivaltansa puitteissa tekemää päätöstä osoittaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettu määräraha maksettavaksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (19) kotiseutualueen kunnille. Kunnat puolestaan ovat vaatineet kyseisen määrärahan osoittamista suoraan kunnille. Kunnallinen itsehallinto on jo niin pitkään ollut olemassa olevaa todellisuutta, että kunnat kokevat Saamelaiskäräjille annetun saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon toteuttamisen olevan ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Saamelaisten itsehallintoa koskevan hallituksen esityksen tavoitteita ja keinoja koskevassa luvussa (HE 248/1994 s. 14) todetaan, että esityksen tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa päätettäessä saamen kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevissa asioissa. Toteutuessaan tämä tavoite edistäisi saamelaisten mahdollisuuksia huoltaa, ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä sosiaalisia ja taloudellisia olojaan. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa (s. 16) viitataan myös siihen, että kokemukset alueen kunnallishallinnosta osoittavat, että alueellinen, enemmistöpäätöksiin nojautuva itsehallintoratkaisu ei turvaa saamelaisten asemaa. Tästä lähtökohdasta saamelaisten itsehallintoa tulee kehittää etno-poliittisen ratkaisun ja siihen liittyvien erityisten oikeuksien perustalta lähinnä saamelaisten kotiseutualueella. Perustuslain itsehallintosäännöksellä pyritään perustelujen mukaan siihen, että lainsäädännössä määrättäisiin saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtionhallinnolle. Saamelaisten perustuslailla suojatun aseman ulottuvuudet määräytyisivät samaan tapaan kuin kunnallisen itsehallinnon perustuslain suoja. Lakiuudistuksen organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia koskevan luvun mukaisesti ehdotetulla hallitusmuodon muutoksella tehdään mahdolliseksi se, että saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisten kotiseutualueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien ja valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. (HE 248/1994 s. 20). Saamelaisten itsehallinnon luomisessa on siis kyse lainsäädännöllä järjestettävästä julkisoikeudellisten tehtävien siirrosta tai tehtävien muusta järjestelystä saamelaiskäräjien ja kunnan tai saamelaiskäräjien ja valtion välillä. Saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö Saamelaisten/saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö on aloittanut toimintansa yhden työntekijän voimin joulukuussa 2007 Inarin kunnan hallinnoimana. Hankkeessa ovat omarahoitusosuudella mukana saamelaisten kotiseutualueen kunnat. Kuntien lisäksi hankkeen toimijoina ovat Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry. Kehittämisyksikön rahoitus päättyy vuoden 2009 lopussa. Kehittämisyksikkö toimii saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistarpeiden pohjalta. Tavoitteena on turvata saamelaisten ja saamenkielisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta, palveluiden kehittämistä, laatua sekä palvelujärjestelmän toimivuutta saamelaisten kotiseutualueella. Yhtenä kehittämisen painopistealueena on myös saamelainen varhaiskasvatus. Hankkeen aikana on tarkoitus laatia saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Tämä työ on vielä ihan alkuvaiheessa. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmakauden aikana Pohjois-Suomeen valmistellaan vaiheittain pysyvää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakennetta, johon myös saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö kuuluu.

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 10 (19) III KEHITTÄMISEHDOTUKSET Saamelaisten perustuslaissa turvatut oikeudet alkuperäiskansana eivät useinkaan toteudu. Saamen kielen ja kulttuurin säilyminen vaatii oikeuksien toteutumisen lisäksi erilaisia tukitoimia. Saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamisessa tulee huomioida seuraavia näkökohtia: Saamenkielisen päivähoidon saavutettavuuden tukeminen valtion rahoituksella Saamen kielen ja kulttuurin säilyminen ja kehittäminen edellyttää yhteiskunnalta yhdenvertaisuuteen perustuvia positiivisia eritystoimia ja lainsäädäntöä. Käytännössä toteutuminen vaatisi yhteiskunnan rakenteiden ja lainsäädännön muuttamista niin että saamenkielisillä lapsilla olisi asuinpaikastaan riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet saada päivähoitoa äidinkielellään kuin suomea äidinkielenään puhuvilla. Saamenkielisen päivähoidon suhteen tulisi ottaa huomioon, että saamelaislapsista jo yli 70 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja siksi saamenkielisen päivähoidon saatavuus tulisi taata entistä voimakkaammin myös saamelaisalueen ulkopuolella. Mikäli näin ei tehdä, suurin osa saamelaislapsista jää ilman saamenkielistä päivähoitoa, ja siten saamen kieli on vaarassa menettää suuren osan saamen kielen puhujia ja tulevia kielen- ja kulttuurin ylläpitäjiä. Valtion talousarvion mukaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettua erillismäärärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Tämä määräys sulkee pois kaikki muut palvelujen järjestäjät. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2007-2011 todetaan, että saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennettuja voimavaroja lisätään asteittain siten, että ne mahdollistavat erillisten saamenkielisten päivähoitoryhmien ylläpitämisen kunnissa. Saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi valtion talousarviossa myönnettävä erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi tulee tuoda lailla määrättäväksi saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Saamelaisten lasten kielellisten oikeuksien toteuttaminen päivähoidossa Saamenkielinen päivähoito tulee perustuslain 17 3 momentissa turvattujen kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien näkökulmasta järjestää eri tiloissa ja eri ryhmissä kuin suomenkielinen päivähoito. Päivähoitoryhmässä, jossa on sekä suomen- että saamenkielisiä lapsia ja hoitajia, saamenkielisen lapsen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ei toteudu. Tilanne on myös lasten päivähoitolain asettamien vaatimusten ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Saamenkielisten lasten lähtökohdat ja mahdollisuudet oppia ja kehittää omaa äidinkieltään ovat nykytilanteessa rajalliset. Saamelaislasten kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi tulisi pikaisesti laatia varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskeva suunnitelmallinen kielen- ja kulttuurinelvytysohjelma. Saamelaiskäräjät on useissa yhteyksissä esittänyt ohjelman laatimista sosiaali- ja terveysministeriölle ja opetusministeriölle. Saamelaiskäräjät on esittänyt mm. Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vuosille 2009-2010 saamen kielen ja kulttuurin elvytyshanketta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Hankkeen toimintamuotoina olisivat: - suunnitelmallisen kielen- ja kulttuurinelvytysohjelman laatiminen kouluille ja varhaiskasvatuksen toimipaikoille;

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 11 (19) - oman alueen vanhemman kieli- ja kulttuuritaitoisen väen suunnitelmallinen mukaan ottaminen koulujen, kielipesien ja päivähoitopaikkojen toimintaan; - saamelaisen kulttuurin opetukseen soveltuvien toimintaympäristöjen kehittäminen; - kielen- ja kulttuurin elvytykseen liittyvä koulutus opettajille, varhaiskasvatuksen työntekijöille, vanhemmille, viranomaisille; - YLE Sámi radion teemasarja, kielen oppimisen tuki, perinteinen kulttuuri, vastauksia miksi ja miten -kysymyksiin; - tiedotusmateriaalin valmistaminen uhanalaisesta saamen kielestä ja -kulttuurista, omaan kieleen ja kulttuuriin kasvamisesta, etnisestä identiteetistä; - opetusmateriaalin valmistaminen eri ikäluokille soveltuvien kulttuuritaitojen opettamisesta. Hankkeen henkilöresurssit olisivat: - hankekoordinaattori - kielenelvytysvastaava (avustaa kielenopetusmateriaalien kehittämisessä, kieliohjelmien laatimisessa, senioripolven ohjaamisessa ) - kieli- ja kulttuuriavustajat pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliin ja kulttuureihin. - kieliseniorit (vakinainen ryhmä, jotka toimivat kielisenioreina päiväkodeissa, kouluissa, kielipesissä) Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa ei ole määritelty äidinkieltä ja kaksikielisyyttä eikä sitä mitä kaksikielisyys-tavoite edellyttää kielitaidoiltaan erilaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseltä. Äidinkielen määritteleminen on tärkeää jo sen vuoksi, että monet kielivähemmistöihin kuuluvat ovat kaksi- tai jopa monikielisiä. Äidinkieli ja kaksikielisyys on mahdollista ymmärtää ja määritellä monin eri tavoin 3. Kaksikielisissä sekaryhmissä tai kerran viikossa annettavalla omakielisellä hoidolla saamelaislapsilla ei ole mahdollisuutta saavuttaa minkäänlaista kaksikielisyyttä. Korkeatasoinen kaksikielisyys edellyttää aktiivista ja suunnitelmallista kielen omaksumisen edistämistä mahdollisimman luonnollisessa kieliympäristössä. Toimintaympäristö tulee suunnitella kieltä tukevaksi (saamen kieli ja kulttuuri näkyvissä) ja päivittäisissä toiminnoissa lapsilla tulee olla mahdollisuus minipuolisiin kielenkäyttömahdollisuuksiin. Tämä on mahdollista silloin kun, päivähoitopaikka on osallisena saamelaisyhteisön tapahtumissa ja vastaavasti saamelaisyhteisö voi on osallisena päivähoidon arkipäivässä sekä fyysinen ympäristö tiloineen ja pihapiireineen on suunniteltu saamelaiskulttuurin tarpeisiin. Saamelaisten lasten kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen päivähoidossa Saamelaislasten yhteenkuuluvuuden tunne suhteessa omaan kulttuuriinsa on riippuvainen perheen ja ympäröivän yhteiskunnan asenteista. Monet lapset kasvavat luontevasti kahteen kulttuuriin. Mutta yhtä monet lapset tuntevat avuttomuutta valita kahden kulttuurin välillä. Päivähoidolla on erityinen tehtävä edistää lapsen myönteistä suhtautumista omaan kulttuuritaustaansa sekä luoda lapselle sellaiset olosuhteet, jossa lapsi voi turvallisesti vahvistaa ja kehittää saamelaista identiteettiään. Lapsen oikeuksien komitea antoi erityiset, alkuperäiskansaan kuuluvien lasten oikeuksien toteuttamiseen osoitetut suosituksensa 34. istunnossaan 3. lokakuuta 2003. Näissä suosituksissa sopimusvaltioita pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota sopimuksen 2. ja 30. artiklan asettamiin velvoitteisiin alkuperäiskansaan kuuluvien lasten ihmisoikeuksien toteutumiseen lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä muiden ihmisoikeussopimuksen puitteissa. Valtiota 3 Skutnabb-Kangas, Tove 2000: Linguistic genoside in education or worldwide diversity and human rights?, Mahwah, New Jersey & London: Lawrence Erlbaum Associates.

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 12 (19) pyydetään ryhtymään tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että alkuperäiskansojen lapset voivat nauttia kulttuuristaan ja käyttää kieltään. Alkuperäiskansa on vähemmistöasemansa vuoksi haavoittuva ja sopimuksen 2 artikla edellyttää syrjinnän kieltämisen lisäksi proaktiivisia toimenpiteitä syrjittyjen lasten tilanteen parantamiseksi. Valtio on velvollinen ryhtymään tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimiin varmistaakseen, että alkuperäiskansojen lapset voivat täysin nauttia oikeuksistaan ilman minkäänlaista syrjintää. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että alkuperäiskansojen lapsilla on oikeus mm. terveys- ja sosiaalipalveluihin ja koulutukseen ja että niitä tarjottaessa heidän kulttuurinen alkuperänsä tulee ottaa huomioon. Saamenkielisessä päivähoidossa tulee lasten kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi huomioida seuraavaa: - toiminnan lähtökohtana ovat saamelaiset arvot, asenteet, perinteet, sukulaisuussuhteet, yhteisöllisyys ja luontosuhde, - fyysinen ympäristö suunnitellaan ja rakennetaan saamelaiskulttuurin perustalta, - päivähoito on osallisena saamelaisyhteisössä; osallistuminen yhteisön elämäntapaan (esim. poronhoidon vuodenaikojen mukanaan tuomat työt, saamelaisten juhlapäivät ja yhteiset tapahtumat), - saamelaisyhteisö on osallisena päivähoidon arjessa; saamelaisyhteisön jäsenet voivat osallistua lasten kielen ja kulttuurintuntemuksen vahvistamiseen, - lapsi on osallisena saamelaiskulttuurissa; annetaan lapselle mahdollisuus kokea ja nauttia kulttuurinsa eri muodoista, - tiivis luonnollinen yhdessäolo saamelaisten ikäihmisten kanssa. Saamelaislasten vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Saamelaisilla lapsilla on oikeus harjoittaa kulttuuriaan sekä säilyttää ja kehittää saamelaista identiteettiään myös päivähoito- ja kouluympäristön ulkopuolella. Saamen kielilain toteutumisesta tehdyn selvityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueella ei ole riittävästi saamenkielistä lasten ja nuorten kerho- ja opetustoimintaa. Saamenkielinen kerhotoiminta tuo lapsille ensiarvoisen tärkeitä luontevia kielenkäyttötilanteita. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että valtio turvaa saamenkielisen lasten ja nuorten kerho- ja kulttuuritoiminnan järjestämismahdollisuudet koko maassa joko korottamalla merkittävästi saamelaista kulttuurimäärärahaa tai osoittamalla tätä tarkoitusta varten erillinen säännöllinen määräraha Saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi. Saamelaislasten ja nuorten yhteyttä alkuperäiskieleen ja kultuuriin ovat selkeästi aina vahvistaneet erilaiset hankkeet. Tällä hetkellä saamelaisalueella toimii saamelainen lastenkulttuurikeskus, joka on osa Lapin lastenkulttuuriverkostoa. Toiminnan tavoitteena on ollut mm. lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan, antaa mahdollisuus omaksua alkuperäiskulttuurinsa perinnetietoja ja taitoja, vahvistaa ja ohjata lapsia ja nuoria erilaisten taide-elämysten arvostamiseen. Toiminnan sisältöalueina ovat käsityöt, perinteiset elinkeinot, musiikki, taide ja perinnetieto. Lastenkulttuurikeskus tarjoaa kouluille sisältöalueisiin liittyviä työpajoja ja kulttuurikursseja. Alle kouluikäisille lapsille suunnattuja teemapäiviä ja työpajoja järjestetään saamenkielisissä päivähoitopaikoissa. Tällä hetkellä opetusministeriön kautta tuleva avustus riittää ainoastaan vähäiseen toimintaan (kulttuurikursseja/kulttuuritoimintaa 12-15 tuntia/koulu ja päivähoitopaikka) Yhden toiminnanohjaajan työpanos ja vähäinen toimintabudjetti eivät riitä vastaamaan saamelaislasten ja nuorten tarpeisiin. Saamelaisalueen laajuus, kolmen eri saamen kielen huomioiminen, sisältöalueiden vaativuus ja laaja lastenkulttuuriverkostoyhteistyö

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 13 (19) huomioiden saamelainen lastenkulttuurikeskus tarvitsee lisäresursseja. Opetusministeriö on tukenut toimintaa 50 %:sesti. Loppurahoitus on muodostunut Enontekiön, Inarin ja Sodankylän kuntien 10 %:n omarahoitusosuudesta (yhteensä 12 000 ) ja Saamelaiskäräjien rahoitusosuudesta (25 000 ). Saamelainen lastenkulttuurikeskus/lapin lastenkulttuuriverkosto on jättänyt OPM:lle hakemuksen 1.9.2008 uudelle Taikalamppu-kaudelle vv. 2009-2013. Valtion tulisi turvata saamelaisen lastenkulttuurin kehittymismahdollisuudet myös tulevalla toimikaudella. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintamuodot olisivat: - Saamenkieltä ja kulttuuria tukevat teemapäivät, työpajat saamelaisalueen kouluissa (Vuotso, Ivalo,Törmänen, Inari, Sevettijärvi, Nuorgam, Utsjoki, Karigasniemi, Hetta, Karesuvanto, Kilpisjärvi) - Alle kouluikäisten lasten tuokiot ja retket saamenkielisissä päivähoitopaikoissa (Vuotso, Ivalo, Inari, Hetta, Karesuvanto, Kilpisjärvi, Utsjoki, Karigasniemi, inarin- ja koltansaamen kielipesät) - Erilaiset tapahtumat. leirit, konsertit - Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenten tarjoamat lastenkulttuuripalvelut saamelaisalueelle (Ranua, Rovaniemi, Kemi, Tornio, Inari) SámiSoster ry on aloittanut Ovttastallan-Yhdessäolo- projektin vuonna 2007 (-2009), joka järjestää kerran kuussa jokaisessa saamelaisalueen kunnassa teemapäivän saamelaisperheille saamelaisten vuotuiskierron töiden mukaan. Lisäksi projekti järjestään kasvatusta ja yhdessäoloa tukevia teemaleirejä sekä vanhemmuutta ja monikulttuurisuutta tukevia seminaareja, kursseja ja keskustelutilaisuuksia. Projektissa työskentelee kaksi työntekijää. Ovttastallan-Yhdessäoloprojektin tavoitteena on - edistää saamelaisten lapsiperheiden sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista kehitettävällä toiminnalla, - opastaa ja tukea lapsiperheitä sekä lähiverkoston että yhteisöllisen tukiverkoston muodostumisessa, hyväksymisessä ja hyödyntämisessä, - kehittää yhteisöllistä kasvatusta ja yhteisvastuuta tukevaa toimintamallia mm. luomalla toimivia lähi- ja tukiverkostoja lapsiperheiden tueksi ja löytää malli yhteisvastuuseen ja yhteisökasvatukseen. Saamen kielen säilyminen ja kehittyminen edellyttävät yhdenvertaisuuteen perustuvia positiivisia eritystoimia. Saamelaislapsille nämä merkitsisivät esimerkiksi säännöllisiä saamenkielisiä TVlähetyksiä, saamenkielisiä lastenlehtiä, saamenkielistä virkistys- ja harrastustoimintaa, saamenkielisen lastenkirjallisuuden merkittävää tukemista, saamenkielisen lastenmusiikin ja saamenkielisten tietokonepelien tukemista sekä saamelaisvarhaiskasvatuspalveluiden tukitoimia. Saamelaisten huomioiminen valtakunnallisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa Saamelaiskäräjät haluaa kiinnittää huomioita siihen, että saamelaislasten varhaiskasvatukseen liittyviä asioita varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa käsitellään maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen asioiden yhteydessä. Suomen lainsäädäntö ja monet kansainväliset sopimukset asettavat Suomelle kuitenkin erityisiä velvoitteita saamelaisen alkuperäiskansan aseman huomioimiseksi. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että Suomen viranomaisten ottaisivat saamelaisten kulttuurisen ja oikeudellisen erityisaseman asianmukaisesti huomioon valtakunnallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi saamenkielinen päivähoito tulisi suunnitella ja toteuttaa saamelaisten omista lähtökohdista saamelainen kulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutapa huomioiden.

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 14 (19) Saamelainen varhaiskasvatusmateriaali ja päivähoidon toimintaympäristö Saamenkielisissä päivähoitopaikoissa on vähän leikki- ja askartelumateriaalia, joka tukisi lasten saamen kielen ja kulttuurintuntemuksen kehittymistä. Jonkin verran on saatavilla saamelaisia satukirjoja, musiikkia, palapelejä. Saamenkieliset päivähoitajat ja lasten vanhemmat toivovat saamelaiskulttuuriin perustuvaa leikkivälineistöä; mm. alustan päälle tehdyt pienet puuporot poroaitauksineen, isommat puiset porot ulkoleikkejä varten, suopungit, poronsarvet, laavut, saamelaisten vaatteita nukeille, saamelaisia puisia kehtoja nukeille. Palvelunjärjestäjät eivät ole tähän mennessä osoittaneet varoja saamelaislasten leikkivälineistön hankkimiseksi. Päivähoidon toimitiloissa tulisi kiinnittää huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen; miten ne mahdollistavat saamelaisten eri kulttuurimuotojen harjoittamisen. Nykyiset saamenkielisten päivähoitopaikkojen toimitilat ovat poikkeuksetta ahtaat ja huonosti sopivat mm. ikäihmisten ja lasten yhteistoimintaan tai saamelaisten kulttuuripiirteiden harjoittamiseen (esim. erilaiset käsityöt). Toimitilat eivät ole luonnon läheisyydessä. Päivähoitopaikka tulisi sijoittaa luonnon läheisyyteen, josta on helppo päivittäin eri ikäisten lasten kanssa kulkea luonnossa. Toimitilojen läheisyydessä tulisi olla mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle (esim. luovvi säilytyslava ). Nykyisten päivähoitopaikkojen pihapiirit eivät ahtaine aitauksineen ja erilaisten rajoitusten takia anna tähän mahdollisuutta. Esimerkiksi Inarin kunnassa on tulenteko kielletty laavuissa. Fyysinen toimitila lähiympäristöineen tulisi olla kielen ja kulttuurin oppimisen ja välittymisen mahdollistava toimiva kokonaisuus, eikä sitä rajoittava. Saamenkielistä terveyskasvatusmateriaalia neuvoloiden, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen käyttöön ei ole saatavilla. Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus Saamelaislasten kasvatusta kieleen ja kulttuuriin tukeva toimintaverkostoprojektista 4 on saatu hyviä tuloksia toiminnalla, jossa saamelainen varhaiskasvatusalan ohjaaja työskenteli saamelaisten kotiseutualueella saamelaislasten parissa työskentelevän henkilöstön ohjaajana saamen kieleen, - kulttuuriin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Saamelaisen varhaiskasvatuksen koordinointia, kehittämistä varten tulisi Saamelaiskäräjien yhteyteen perustaa varhaiskasvatusohjaajan virka, jonka tehtäviin kuuluisi päivähoidon, kielipesien ja äitiys- ja lastenneuvoloiden työntekijöiden ohjaus saamen kieleen, -kulttuuriin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Tehtäviin kuuluisi tiedottaminen vanhemmille ja eri yhteistyötahoille monikielisyyteen ja kulttuurisuuteen liittyvissä asioissa. Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittäminen tulisi koordinoida yhdessä varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön kanssa. Saamenkielisen päivähoitohenkilöstön osaamisen, koulutuksen ja työhyvinvoinnin tukeminen Yleisesti voi todeta, että päivähoitohenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti laajentuneet ja monimutkaistuneet. Työn vaativuus on myös lisääntynyt. Myös lasten kielitaidon hajanaisuus asettaa työntekijöille omat haasteensa aiheuttaen nykytilanteessa 4 Saamelaislasten kasvatusta kieleen ja kulttuuriin tukeva toimintaverkostoprojekti 1998-2000. Suoma Sámiid Guovddášsearvi ry.

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 15 (19) epäonnistumisen tunnetta, koska lapset ponnistuksista huolimatta usein käyttävät leikkikielenään suomen kieltä. Päivähoitohenkilöstö tarvitsee tukea ja osaamisen vahvistamista - oman saamelaisen ammatti-identiteetin vahvistamisessa, - saamelaisen kulttuurin lähtökohdista tapahtuvan varhaiskasvatustyön tavoitteiden ja sisällön suunnittelussa, - lasten kielitajun aktiivisessa ja tavoitteellisessa kehittämisessä 5, - luonnollisen monikulttuurisessa ympäristössä toimimisessa sekä sen ylläpitämisessä ja kehittämisessä, - kulttuuritajun merkityksestä kielen ja kulttuurin säilyttäjänä, - monikielisyyskasvatuksessa. Sijaisjärjestelyn puute kuormittaa henkilöstön työtä ja vaikeuttaa osallistumista mm. kehittämistyöhön ja täydennyskoulutukseen. Erityisenä huolena on saamenkielisen henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen, joka tulee vaikuttamaan saamenkielisen henkilöstön saatavuuteen tulevina vuosina. Koulutettujen saamenkielentaitoisten työntekijöiden rekrytoinnissa joudutaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän erilaisia kannustimia, jotta voitaisiin kilpailla Norjan paremmin palkattujen työpaikkojen kanssa. Saamelaisalueella työnantajien tulisi panostaa henkilöstön aktiiviseen rekrytointiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mielellään jo koulutusvaiheessa. Aktiivisesta ja kannustavasta rekrytoinnista on hyviä kokemuksia Norjan lähialueen kunnissa mm. Kautokeinossa. Kunnan aktiivisen ja voimakkaan rekrytointipolitiikan ansiosta kunnassa ei ole enää henkilöstöpulaa sosiaali- ja terveysalalla. Saamenkielisen koulutetun varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulisi yhteistyössä Norjan Kautokeinossa sijatsevan saamelaisten korkeakoulun (Sámi Allaskuvla) kanssa myös saamelaisten kotiseutualueella järjestää alan perus- ja täydennyskoulutusta. Päivähoitolainsäädännön uudistaminen Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi tulee lasten päivähoidosta annettuun lakiin (36/1973) sisällyttää seuraavat periaatteet. Saamenkielisen päivähoidon kehittämiseksi palvelunjärjestäjille myönnetään täysimääräistä valtionavustusta saamelaiskäräjien kautta. Valtionavustuksen myöntäminen ei ole sidottu lapsiryhmän kokoon. Mikäli varhaiskasvatus siirtyy tulevaisuudessa opetusministeriön vastuulle, tulee saamenkielinen varhaiskasvatus turvata samoin periaattein kuin saamelaisopetus. Tuolloin saamenkielisen varhaiskasvatuksen yhdenvertainen saatavuus tulee turvata koko Suomessa niin, ettei se ole sidottu lapsiryhmän kokoon. Päivähoitolaissa tulee myös todeta saamelaislasten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Lisäksi lapsiryhmien koossa ja henkilömitoituksessa tulee huomioida saamelaisten kotiseutualueen erityisolosuhteet sekä saamen kielen uhanalainen asema, jolloin ryhmäkoot muodostuvat pienemmiksi ja saamelaislapsilla olisi lähtökohtaisesti yhdenvertainen mahdollisuus yltää saamen kielen oppimisessa suomen kielen oppimisen tasolle. Tämä vaikuttaisi myönteisesti myös henkilöstön saatavuuteen ja työssä jaksamiseen. 5 Kielen eri osa-alueiden (fonologia, morfologia, syntaksia, semantiikka, pragmatiikka) aktiivinen kehittäminen

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 16 (19) Varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuuden kehittäminen Perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi tulisi kehittää aamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuutta esimerkiksi avoimia ja osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja kehittämällä. Nykyisessä tilanteessa kotona hoidettavilla lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä omakieliseen päivähoitoon vanhempien tarvitessa hoitoapua esimerkiksi päiväksi tai kahdeksi. Saamenkieliset päivähoitopaikat ovat pääasiassa aina varattuja. Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin myös saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa. Saamen kielen ja kulttuurin elvytystoimien edistäminen Vähemmistöasemassa olevan kielen ylläpitäminen ja elvyttäminen kuuluu myös enemmistölle, sillä vanhempien kotikielen valinta on sidoksissa yhteiskunnan asenteisiin. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2007-2011 todetaan, että saamenkielisen kielipesätoiminnan rahoitus vakiinnutetaan. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että em. toimet ulotetaan koko maata koskeviksi. Saamelaiskäräjät viittaa Euroopan neuvoston ministerikomitean 21.11.2007 antamiin suosituksiin alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa, jossa komitea kehottaa viranomaisia ryhtymään pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, erityisen uhanalaisia kieliä, järjestämällä pysyviä kielipesiä. Kielipesätyyppiselle toiminnalle on olemassa tarvetta jokaisessa saamelaisalueen kunnassa ja kaikilla saamen kielillä. Kielen elvyttäminen ei voi perustua lyhytaikaisiin projekteihin vaan sen tuloksellinen toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja vakinaista rahoitusta. Uhanalaisten saamen kielten suhteen ei ole enää aikaa hukattavissa. Saamelaiskäräjät on useina vuosina esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle erillisen määrärahan varaamista kielenelvyttämisohjelmien laatimiseksi ja toimien aloittamiseksi. Yhtenä merkittävänä ongelmana Saamelaiskäräjät näkee ettei alle kouluikäisten lasten kielenelvytystoimet kuulu selkeästi valtion hallinnossa minkään ministeriön vastuualueelle. Saamelaisperheiden tukeminen monikulttuurisuus ja -kielisyyskasvatuksessa Monissa saamelaisperheissä saamen kieli on perheessä toisena kielenä. Saamelaisalueella on kuitenkin myös alle kouluikäisiä lapsia, joiden vahvin tai ainoa kieli on saamenkieli. Monikielisyys vaatii vanhemmilta suurempaa huomiota lasta kohtaan, enemmän aikaa ja kielellisiä virikkeitä sekä myönteisempää suhtautumista ja tukea. Tärkeintä lapsen kannalta on, että ensi sijassa äiti, isä ja lähisukulaiset suhtautuvat myönteisesti kaksikielisyyteen, että lapselle tarjotaan riittävästi kielellisiä virikkeitä kummallakin kielellä ja että löytyy kumpaakin kieltä puhuvia aikuisia ja lapsia kavereiksi. Ennakkoluulot kaksikielisyyden aiheuttamista kehityshäiriöistä vaikuttavat edelleen sekä joihinkin vanhempiin että asiantuntijoihin. Pelätään, että lapsilta vaaditaan liian paljon, heidän persoonansa minä-kehitys saattaa hajota, he saattavat alkaa änkyttää tai voivat kehittyä muuten toisia lapsia hitaammin. Saamelaisalueella lasten neuvolatoiminta toteutetaan lähes poikkeuksetta suomenkielisenä. Äidinkieleltään saamenkielisten lasten kielellisen kehityksen seuranta tapahtuu vieraalla kielellä. Saamenkielisen lapsen kielenkehityksen viivästymisen tai häiriön diagnosointi suomenkielisillä menetelmillä ei anna luotettavaa tulosta. Tällöin hoitoon hakeutuminen viivästyy ja pitkittyy. Sunnamaarit Saran (2004) tutkimuksessa on selvitetty saamenkielisten puheterapiapalveluiden tarvetta ja saatavuutta saamelaisalueella. Tutkimuksen tuloksena todettiin

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 17 (19) saamenkielisille puheterapiapalveluille olevan tarvetta, mutta niiden saatavuus osoittautui todella huonoksi. Kaikki vastanneet puheterapeutit, johtavat lääkärit ja terveydenhoitajat olivat arvioineet, tutkineet ja antaneet puheterapiaa vain suomeksi. He epäilivät kuitenkin suuresti puheterapian tarpeen arvioinnin riittävyyttä ja luotettavuutta, jos se tehdään pelkästään suomen kielellä. Saamelaisperheiden kaksikielisyyteen tukeminen tulisi aloittaa jo äitiysneuvolassa. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala (Lausunnosta päätti puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi 2.10.2008) LIITTEET: Liite 1. Lainsäädäntöperusta saamenkielisen päivähoidon järjestämiselle

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 18 (19) Liite 1. Lainsäädäntöperusta saamenkielisen päivähoidon järjestämiselle Suomen perustuslain 17 turvaa oikeutta kieleen ja kulttuuriin. Säännöksen 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Julkisen vallan on perustuslain 22 :n mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslaissa saamelaisten kulttuuri ymmärretään alkuperäiskansan kulttuurimuotona siihen kuuluvine perinteisine elinkeinoineen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys (HE 309/1993 vp s.65). Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasa-arvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten kielellisten oikeuksien asemaa on vahvistettu saamen kielilailla (1086/2003), jonka tavoitteena on yhdessä Suomen perustuslain 17 3 momentin kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten kotiseutualueella lailla pyritään laajemminkin toteuttamaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon tavoitteita tukemalla saamen kieltä ja kulttuuria, vahvistamalla kielen virallista asemaa ja madaltamalla kynnystä käyttää kieltä virallisissa yhteyksissä. Saamelaisten kotiseutualueella saamen kieli katsotaan aina erityiseksi ansioksi, vaikka sitä ei ole erikseen asetettu viran, toimen tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi (14.2 ). Laki lasten päivähoidosta (36/1973, muutettuna 875/1981) toteaa, että kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Asetuksessa lasten päivähoidosta (239/1973) todetaan, että päivähoitopalvelut on kunnassa järjestettävä niin, että lasten hoidon ja kasvatuksen tarve eri ikäryhmissä tulee tasapuolisesti ja paikallisten olojen edellyttämällä tavalla turvatuksi. Lisäksi asetuksen 1a :ssä mainitaan, että lasten päivähoidosta annetun lain 2 a :ssä tarkoitettuihin kasvatustavoitteisiin kuuluu myös saamelaisten lasten oman kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 39 :n mukaan asiakasta on palveltava ja palveluita järjestettävä asiakkaan äidinkieli huomioon ottaen. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain (812/2000) 4 :n mukaan asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Saman pykälän mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Hallituksen esityksessä (137/1999) Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamiseksi ja eräiksi niihin liittyviksi laiksi todetaan syrjintäkieltoon liittyen, että yhdenvertaisuusperiaate ja syrjintäkielto ovat yhdessä oikeusjärjestelmämme keskeisimpiä oikeusperiaatteita ja, että ihmisten tosiasiallinen samanarvoisuus voi olla niin heikosti toteutunut tietyillä elämänaloilla, että on ryhdyttävä tukitoimenpiteisiin heikossa asemassa olevien yksilöiden tai ryhmien olosuhteiden parantamiseksi. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 1 :ssä säädettynä tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.lain soveltamisalaan kuuluvat 2 :n mukaisesti

SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 19 (19) julkisessa ja yksityisessä toiminnassa 2 momentin kieltämä etninen syrjintä muun muassa sosiaalija terveyspalveluissa ja sosiaaliturvaetuuksissa.valtion ja kunnan viranomaisilla on velvollisuus 4 :n mukaan edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisen tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisen tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan kunnan tulee puitelain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa otettava huomioon mm. saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan. Lisätietoja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta: sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala, 010 839 3106, 040 726 2688, pia.ruotsala@samediggi.fi