Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri 22.3.2012



Samankaltaiset tiedostot
Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta

Sakkovangit ovat vangeista sairaimpia ja huono-osaisimpia

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Rikostaustainen palvelun käyttäjä. Antti-Jussi Ämmälä

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Ajankohtaista vankilaterveydenhuollosta ja korvaushoidon suuntaviivat

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti


Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Vankiterveydenhuolto RTHY Päihdelääketieteen yhdistys

B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen

HIV ja hepatiitit HIV

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto)

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Haasteita ja mahdollisuuksia

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Sari Lepistö & Noora Ellonen & Mika Helminen & Eija Paavilainen Lapsiin kohdistuvan väkivallan arvioiminen (YP 2/2017). Liitetaulukot 1 9.

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Asuminen ja eri toimijoiden yhteistyö yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä

Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa?

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TUTKIMUSRAPORTTI EHYT RY Lääkkeet ja huumeet työelämässä. Taloustutkimus

Turvakotien asiakkaat

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb

Sisällys. Johdanto Rikollisuuden selityksiä Rikollisuuden muotoja Esipuhe...11

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

AHTS Jyväskylässä

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Suomalaisten mielenterveys

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Mies ilman parisuhdetta

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

HAKEMUS ASUMISPALVELUIHIN. Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat. Saapumispäivä: / 20 Käsittelypäivä: / 20.

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Transkriptio:

Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri 22.3.2012

Vankien terveystutkimuksen tavoitteet Tutkia rikosseuraamusasiakkaiden terveyttä, työkykyä ja hoidon tarvetta

Terveystutkimuksen perustulosraportti Matti Joukamaa ja työryhmä. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010.

Taustaa 1. - 1985 yleisin rikos oli omaisuusrikos (41 % kaikista vangeista ~ 1500) - 3 % naisvankeja - Keski-ikä oli ~ 35 vuotta - 2007 yleisin rikos on väkivaltarikos (39 % kaikista vangeista ~ 1200) - 7 % naisvankeja - Keski-ikä ~ 35 vuotta Jorma Aarnio 18.11.2008

Taustaa 2. - Ensimmäinen laaja tutkimus suomalaisesta vankipopulaatiosta tehtiin 1985. Otoksessa oli kaikkiaan 1099 vankia, joista miehiä 870 ja naisia 33. (1985 loppuvuodesta vankiluku oli 4311) Joukamaa M, 1991 - Tämä tutkimus käsittää ajanjakson 2005 2007. Otoksessa on 709 vankia. Elokuun lopussa 2007 vankiluku oli 3482

Miesten ja naisten elinajanodote 0-vuotiaana 1980 2010 : naisten 83,2 vuotta, miesten 76,7, vangin n. 47 vuotta

Vangit Suomessa 2010 - Vapaudesta vankilaan 6545 henkilöä - Vankilasta vapauteen 6506 henkilöä - Päivittäin vankilassa keskimäärin 3291 henkilöä

Vangit Suomessa 2010 - Ensikertalaisista 34 % palaa takaisin vankilaan kolmen vuoden kuluessa vapautumisesta=lähes 2/3 ensikertalaisista ei palaa vankilaan - Kolmesta viiteen kertaan vangituista samassa ajassa vankilaan palaa 54 %

Tutkimuksen kohteet 1. Vangit: Miesvangit (vankilassa olevat 309) Naisvangit (tulevat ja vankilassa olevat 101) Elinkautiset ja pakkolaitosvangit (100) Sakkovangit (tulevat 100) 2. Yhdyskuntapalvelua suorittavat (YKP) (101) 3. Kontrollit: Kaikki tulevat vangit lokakuusta 2005 alkaen Aikataulu: lokakuu 2005 toukokuu 2006 =>elokuu 2007- data 3/2009

Menetelmät - Taustatiedot (sairauskertomukset yms.) - Kyselyt (15D, SCID, ) - Hoitajan ja lääkärin haastattelut - Somaattinen lääkärintutkimus - SCID I ja II haastattelut - Laboratoriokokeet: S-Alat, S-Gt, HBsAg, HCVAb, HAVAb, HIV - Valikoiduille ryhmille: psykopatia (PCL-R) ja ADHD testit

Suomalaiset vangit Yhdyskuntaseuraamusasiakkaat Mies- Nais- Sakko- Elinkautisvangit vangit vangit vangit 309 101 100 100 YKP-otos 101 Tulohaastattelu Kyselyt(somaattiset/psyykkiset oireet elämänlaatu,päihteiden käyttö ). Haastattelut (tausta,terveys,päihteiden käyttö),, SCID haastattelu - Laboratoriotutkimukset Kliininen tutkimus ja yhteenveto

Taulukko 1. Tutkitut osaotokset ikäryhmittäin Miesvangit Naisvangit Sakkovangit Elinkautisvangit Yhdyskuntaseuraamusrangaistusta suorittavat Kaikki Ikä N % N % N % N % N % N % 15-24 54 17.5 19 18.8 18 18.0 5 5.0 17 16.8 113 15.9 25-29 75 24.3 18 17.8 17 17.0 12 12.0 21 20.8 143 20.1 30-39 102 33.0 35 34.7 25 25.0 34 34.0 29 28.7 225 31.7 40-78 25.2 29 28.7 40 40.0 49 49.0 34 33.7 230 32.4 Yht. 309 101 100 100 101 711

Taulukko 2. Tutkittavien sosiaalinen tausta (%) 1 Luokitettu avo-avioliitossa asuvat/naimattomat, eronneet, lesket; puolison surmanneet poistettu analyysistä Siviilisääty MV NV SV EV YSR Kaikki 309 101 10 0 100 101 711 Naimaton 38.8 14.9 65.0 34.0 28.7 37.0 Avoliitossa 25.7 24.8 11.0 14.0 32.7 22.9 Avioliitossa 17.6 33.7 2.0 12.0 17.8 16.9 Eronnut 16.6 22.8 19.0 31.0 16.8 19.9 Leski 0.3 3.0 3.0 2.0 4.0 1.8 Surmannut avio-/avopuolisonsa 1.0 1.0 0.0 7.0 0.0 1.6 Asumismuoto siviilissä Yksin 28.3 31.7 34.0 35.4 40.6 32.3 Perheen kanssa 47.9 53.5 13.0 51.5 47.5 44.2 Muiden omaisten kanssa 3.9 3.0 6.0 5.1 5.0 4.4 Muu 19.9 11.9 47.0 8.1 6.9 19.1 Lasten lukumäärä Ei lapsia 47.2 33.7 54.0 42.0 47.5 45.6 1 26.4 22.8 21.0 31.0 21.8 25.1 2 16.0 18.8 16.0 21.0 20.8 17.8 3-10.4 24.8 9.0 6.0 9.9 11.6 Ei huollettavia lapsia 68.7 71.3 85.0 68.0 61.0 70.0

Taulukko 3. Tutkittavien lapsuuden tausta (%) MV NV SV EV YSR Kaikk i 309 101 100 100 101 711 Sijoitus alle 15 vuoden iässä 27.0 25.7 25.0 22.0 12.9 23.8 Isän kuolema lapsuudessa 5.0 13.0 9.3 8.2 4.0 7.0 Äidin kuolema lapsuudessa 3.0 1.0 5.1 2.0 0.0 2.4 Avioton syntyperä 20.7 19.2 12.5 11.0 5.9 15.9 Vanhempien avioero lapsuudessa 52.1 46.5 51.0 34.0 37.6 46.5 Ollut adoptoituna 1.3 3.0 1.0 3.0 0.0 1.6

Taulukko 4. Fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö (%) MV NV SV EV YSR Kaik ki Oletko joutunut väkivallan kohteeksi 309 101 100 100 101 711 Pahoinpidelty lapsena (kotona) 14.9 24.8 26.0 25.0 11.9 18.9 Seksuaalinen kontakti aikuisen kanssa < 16-v. 7.4 31.7 11.0 8.0 4.0 11.0 Kumppanin fyysisesti pahoinpitelemäksi 8.4 69.3 20.0 4.0 9.9 18.3 Kumppanin psyykkisesti pahoinpitelemäksi 15.9 65.4 20.0 16.0 14.9 23.4 Kumppanin seksuaalisesti hyväksikäyttämä 0.3 18.8 1.0 3.0 1.0 3.5 Lähisukulaisen seksuaalisesti hyväksikäyttämä 1.3 15.8 1.0 1.0 1.0 3.2 Muun henkilön seksuaalisesti hyväksikäyttämä 1.9 30.7 6.0 2.0 1.0 6.5

Taulukko 5. Tutkittavien koulutus (%) MV NV SV EV YSR Kaikki 309 101 100 100 101 711 Peruskoulutus Alle kansakoulun oppimäärä 0.3 4.0 0.0 1.0 0.0 0.9 Kansakoulu 11.7 9.9 28.0 18.0 9.9 14.9 Vähän oppikoulua/peruskoulua 15.3 20.8 9.0 8.0 5.0 12.7 Keskikoulu/peruskoulu 63.5 51.5 58.0 56.0 64.4 60.1 Osa lukiota 5.2 5.9 2.0 9.0 9.9 6.1 Ylioppilastutkinto 3.9 7.9 3.0 8.0 10.9 5.9

Taulukko 6. Tutkittavien työllisyystilanne (%) MV NV SV EV YSR Kaikki 309 101 100 100 101 711 Työllisyystilanne ennen vankilaan joutumista Ansiotyössä 22.5 5.9 6.0 40.0 34.7 22.0 Työttömänä 62.9 78.2 74.0 47.0 51.5 62.8 Sairauden vuoksi poissa työstä 9.5 10.9 19.0 7.0 6.9 10.3 Muu (kotiäiti, -isä, opiskelija, asevelvollinen) 5.2 5.0 1.0 6.0 6.9 4.9

Taulukko 7. Tutkittavien itsensä ilmoittava työkyky siviilissä(%) MV NV SV EV YSR Kaikki 309 101 100 100 101 711 Ilmoitettu työkyky Työkykyinen 88.4 80.2 76.0 89.0 88.1 85.5 Sairausloma 4.9 8.9 4.0 3.0 3.0 4.8 Kuntoutustuki/määräaikinen 1.6 5.9 1.0 3.0 5.9 3.0 työkyvyttömyyseläke Pysyvä työkyvyttömyyseläke 5.2 5.0 19.0 5.0 3.0 6.8

Oma ja haastattelijan arvio työkyvystä

Taulukko 8. Tutkittavien oma käsitys terveydentilastaan (%) MV NV SV EV YSR Kaik ki 3 09 1 01 1 00 1 00 1 01 7 11 Oma arvio terveydentilasta Hyvä 49.8 36.6 32.0 45.0 47.5 44.4 Melko hyvä 26.5 23.8 24.0 25.0 25.7 25.5 Kohtalainen 17.5 31.7 33.0 19.0 22.8 22.6 Melko huono 5.5 5.9 4.0 8.0 4.0 5.5 Huono 0.7 2.0 7.0 3.0 0.0 2.0

Terveydentila oma arvio

Säännöllinen lääkkeiden käyttö

Taulukko 9. Tutkittavien oma käsitys mielenterveydestään(%) MV NV SV EV YSR Kaikki 309 101 100 100 101 711 Oma käsitys mielenterveydestä ja henkisestä tasapainosta Hyvin terve ja tasapainoinen 51.8 33.7 34.0 47.0 53.5 46.3 Melko terve 41.8 47.5 49.0 47.0 43.6 44.6 Melko sairas tai hyvin sairas 6.5 18.8 17.0 6.0 3.0 9.1

Mielenterveys oma käsitys

Taulukko 10. Psykiatristen hoitopalvelujen käyttö (%) MV NV SV EV YSR Kaikki 309 101 100 100 101 711 Psykiatrinen avohoito jossakin psykiatrisessa avohoidossa 52.8 70.3 55.0 50.0 46.5 54.3 Lääkärin (ei-psykiatrin) yksityisvastaanotto 15.5 34.7 11.0 16.0 13.9 17.4 Psykiatrin yksityisvastaanotto 8.1 31.7 11.0 8.0 17.8 13.2 Terveyskeskus 29.5 50.5 32.0 26.0 25.7 31.8 Mielenterveystoimisto/Mielenterveyskeskus 20.7 46.5 13.0 28.0 13.9 23.4 Perheasiain neuvottelukeskus 4.9 14.9 4.0 7.0 6.9 6.8 Psykiatrian poliklinikka 16.8 33.7 10.0 13.0 13.9 17.3 Muualla avohoidossa 11.0 26.7 12.0 5.0 24.8 14.5 Psykiatrisessa sairaalahoidossa 31.4 42.6 28.0 37.0 13.9 30.8

Mielenterveyspalveluiden käyttö

Mielenterveyspalveluiden käyttö naisilla

Mielenterveys oma käsitys

Mielialahäiriöt vakavan depression esiintyvyys %

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyys %

Ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys

Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys

Persoonallisuushäiriöt miehillä ja naisilla

1 Taulukko 11. Päihteidenkäyttödiagnoosien esiintyvyys (%) MV NV SV EV YSR Kaikki Päihteiden laji 309 101 100 100 101 711 Alkoholiriippuvuus 62.8 54.5 87.0 63.0 72.3 66.4 Opioidiriippuvuus 27.2 11.9 35.0 19.0 5.9 21.9 Kannabisriippuvuus 23.0 5.0 26.0 19.0 12.9 18.9 Riippuvuus rauhoittavista lääkkeistä 26.9 15.8 32.0 24.0 8.9 23.1 Kokaiiniriippuvuus 4.2 0.0 6.0 6.0 0.0 3.5 Riippuvuus muista piristeistä 48.2 43.6 45.0 29.0 19.8 40.4 Hallusinogeeniriippuvuus 4.5 0.0 9.0 3.0 1.0 3.8 Liuotinaineriippuvuus 3.6 0.0 3.0 4.0 0.0 2.5 Jokin tutkimuksen aikainen riippuvuus 13.9 15.8 33.0 6.0 24.8 17.3 Jokin elämän aikainen riippuvuus 83.8 86.1 97.0 72.0 78.2 83.5

Juoppohulluus ja sekavuus huumeista

Nykyinen säännöllinen tupakointi

Taulukko 12. Tärkeimmät tulehdussairaudet (%) MV NV SV EV YSR Kaikki 309 101 100 100 101 711 Sukupuolielinten tulehdussairaudet Kuppa 0.3 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 Tippuri 7.4 5.9 14.0 7.0 9.9 8.4 Klamydia 20.4 30.7 12.0 14.0 19.8 19.7 Trikomonas 0.3 12.9 0.0 0.0 0.0 2.0 Herpes simplex 1.0 2.0 0.0 0.0 1.0 0.8 Kondylooma 11.7 8.9 17.0 11.0 14.9 12.4 HIV-tulehdus 1.0 1.0 2.0 1.0 0.0 1.0 Maksatulehdukset Hepatiitti A 5.2 9.9 27.0 7.0 3.0 8.9 Hepatiitti B 6.1 8.9 9.0 6.0 5.0 7.6 Hepatiitti C 47.3 55.5 58.0 27.0 13.9 42.3 Määrittämättömät virushepatiitit 0.3 3.0 1.0 0.0 0.0 0.7 Tuberkuloosi 0.3 2.0 3.0 1.0 1.0 1.1

Terveydentila lääkärin arvio

Pitkäaikainen hoidontarve ja oma arvio hoidontarpeesta päihdesairauksiin

Lääkärin arvio työkyvystä ulkopuolella ja vankilassa

Tulokset 1. - Jokin päihderiippuvuus 90%:lla sakkovangeista => 70% naiset ja yhdyskuntapalvelijat (YKP) - Alkoholiriippuvuus 80%:lla sakkovangeista => >50%:lla muissa ryhmissä - Huumeriippuvuus >50%:lla sakkovangeista (amfetamiini tai opioidit) => 30% YKP-asiakkaat - Keskimäärin 2/3:lla jokin persoonallisuushäiriö (80% elinkautisvangeista => 40% YKPasiakkaista) - Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö 50%:lla (60%:lla miesvangeista => 30%:lla YKPasiakkaista) - Masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 2-4 kertaa yleisväestöä yleisempiä

Tulokset 2. - < 50% vangeista on ADHD piirteitä => toimet? - >10% vangeista tieteelliset kriteerit (PCL-R) täyttäviä psykopaatteja => kohdentaminen? - Kaikissa ryhmissä 50%:lla on hepatiitti (C) sekä useita somaattisia sairauksia, naiset>sakkolaiset>miehet>elinkautiset>ykp => kustannukset? - Nais- ja sakkovangit 90% tupakoi => terveyskäyttäytyminen? - Asiantuntija-arvion mukaan 90% tutkituista tarvitsisi jotain lääketieteellistä hoitoa ei välttämättä oma kokemus => vaikuttaminen?

Vankien terveystutkimuksen johtopäätöksiä Vankien sairastavuus on moninkertainen ja elinajanodote kehitysmaatasoa (<50v.) Lähes 2/3 ensikertalaisista vangeista ei palaa vankilaan, mutta mitä on tehtävissä monisairaille ja ongelmaisille palaajille? Tunnistaminen ja kohdennetut toimenpiteet Selviytyminen vankilassa? syrjäytyneitä, kuntoutus, työkyky, eläke Organisatorinen kehittäminen päihdehuolto + psykologit => RTHY => THL?

Työryhmän julkaisuja 1 - Lintonen T ym. Drug Use Among Prisoners: By Any Definition, It s a Big Problem. Subst Use Misuse 2011;46:440-51 - Viitanen P ym. Hepatitis A,B,C and HIV infections among Finnish female prisoners- Young females a risk group. J Infect 2011;62:59-66

Työryhmän julkaisuja 2 - Lintonen T ym. The changing picture of substance abuse problems among Finnish prisoners. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2011, painossa (netissä) - Wuolijoki T ym. Sakkovangit ovat vangeista sairaimpia ja huono-osaisimpia. Suom Lääkäril 2011;66:3301-3306