TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No.2 2010 Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen Kela kannustaa ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn hallintaan Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla Katseet vyötäröön! Tyypin 2 diabetes -riski hallintaan Mukana erikoislääkäriliite
Kiitos, meille kuuluu hyvää Yhteistyölähtöistä hyvinvointia Kelan korvausuudistus on sinettiä vaille valmis. 1.1.2011 lähtien Kela korvaa ennaltaehkäisevästä työstä reilummin, jos yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluu varhaisen tuen malli. Tällä uudistuksella Kela haluaa tehostaa yrityksen ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Varhaisen tuen mallissa sovitaan, miten työkykyyn liittyvissä ongelmatilanteissa menetellään ja miten työhön paluuta voidaan helpottaa. Mallissa korostuvat esimiestyö ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Uudistus on tervetullut ja vie työterveyshuoltoa Suomessa oikeaan suuntaan. Yhteistyö työhyvinvoinnin edistämiseksi on paljon muutakin kuin varhaisen tuen mallin toteuttamista. Se voi parhaimmillaan olla strategista kumppanuutta, jossa työterveyshuolto perustehtävänsä lisäksi vaikuttaa yrityksen työhyvinvointiin monella eri tavalla tuottaen yritykselle taloudellista lisäarvoa. Taloudellista lisäarvoa ei kuitenkaan juuri koskaan saavuteta, jos työhyvinvoinnin strategia ei ole aito, läpinäkyvä ja tasapuolinen. Yritysmaailmassa käytetty termi kestävä kehitys sopii hyvin myös työhyvinvoinnin rakentamiseen, sillä hyvin tehty strategia on kestävä ja tuottava. Se vaatii jatkuvaa panostusta ja uusia innovaatioita. Toisaalta hyvinvointitoimenpiteet pitää kohdentaa sinne, missä niitä erityisesti tarvitaan tai missä uhkaavat suurimmat riskit. Lääkärikeskus on myös jatkossa työterveyshuollon edelläkävijä. Siksi olemme aloittaneet ison strategiatyön työterveyshuollon uudistamiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi asiakkaillemme. Olemme lanseeranneet uuden työnimen työterveystoiminnallemme: Yhteistyölähtöinen työterveys. Yhteistyölähtöisyys tarkoittaa sekä yhdessä tekemistä että työlähtöistä otetta, jossa huomioidaan jokaisen asiakasyrityksen yksilölliset ominaisuudet, erityishaasteet ja -tarpeet. Yhteistyöllä haluamme korostamme uutta tapaa toimia jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa ja palveluiden räätälöimistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jan Wiklund, ylilääkäri, työterveyshuolto Mitä kuuluu? Työterveys ja -hyvinvointi on Lääkärikeskuksen työterveyshuollon julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan kerran kerromme kuulumisia helmikuussa 2011. Päätoimittaja: työterveyshuollon ylilääkäri Jan Wiklund Toimituksen osoite: Mannerheimintie 12 B, 00100 Helsinki. viestinta@laakarikeskus.com. Ulkoasu: Tuukka Lindqvist, Mogold Lääkärikeskus Bulevardi, Mannerheimintie, Pasila, Postitalo, Tali, Tapiola, Tapiolan Keskustorni, Vantaanportti, Kerava, Keravan Terveyspuisto, Järvenpää, Hyvinkään Pipetti, Tuusula, Graviditas Lapsettomuusklinikka, Graviditas Raskausklinikka, Matkailuklinikka, Nuorten Naisten Bulevardi Ajan saa aina. (09) 6808 8400 / 24h tai www.laakariin.fi Arto Laine, Kela,kertoo Terveysvaarojen poistamisesta työkyvyn hallintaan Sairasvakuutuslakiin tulee vuoden vaihteessa muutos, jonka ansiosta painotus muuttuu terveysvaarojen poistamisesta työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen. Samalla Kelan korvausjärjestelmää muutetaan niin, että korvaukset kannustavat ennaltaehkäisevään toimintaan ja tukevat työterveyshuollon vaikuttavuutta. Kyse on siitä, että väestörakenteemme muuttuu. Työikäisten määrä vähenee ikääntymisen ja toisaalta myöhäisemmän työelämään siirtymisen takia. Lisäksi kansainvälinen palveluyhteiskunta asettaa aikamoisia vaatimuksia työssä käyville. Muutokset ovat olleet jo pitkään tiedossa ja jo 80-luvun puolivälissä on asetettu tavoitteeksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysvaarojen poistamisen sijaan. Nyt nämä asiat on viety työterveyslakiin, ja toteutumista vauhditetaan korvauskäytännön muutoksella, kertoo työterveyspäällikkö Arto Laine Kelasta. Näiden haasteiden voittamiseksi valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on työurien pidentäminen. Tavoitteena on elinikäisen työuran pidentäminen kolmella vuodella parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Eläkeiän nostamisesta on puhuttu paljon. Sen lisäksi työssäkäyvien määrää voitaisiin lisätä mittavasta työvoimavarannosta, työttömistä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista, joista merkittävä määrä haluaisi itse palata työhön, sanoo Laine. Lisäksi työnantajia halutaan kannustaa ottamaan vastuu työkyvyn säilymisestä sairausvakuutuslain ja korvauskäytäntöjen muutoksella. Työurien pidentämisen keinovalikoimaan tulee vielä lisää uudistuksia, kun työryhmät saavat työnsä päätökseen. Jokaisella vastuu omasta terveydestä ja työkyvystä Yritykset ovat järjestäneet aktiivisesti työkykyä ylläpitävää toimintaa jo 90-luvulta lähtien. Kyselyiden mukaan yritykset suhtautuvat tyky-toimintaan myönteisesti. Ponnisteluita on syytä jatkaa, jotta työurat pitenevät tavoitteiden mukaisessa vauhdissa. Toimintamallit ovat ehkä jääneet riittämättömiksi tai toiminta on ollut liian yleisellä tasolla. Työpaikkojen tyky-ryhmät parantavat yleistä viihtyvyyttä ja hyvinvointia, mutta eivät ole riittävän kohdennettuja esimerkiksi hallitsemaan masennuksen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Pitää pureutua syvemmälle, painottaa Laine. Työterveyshuollon rooli on olla aktiivinen, kerätä ja analysoida tietoa yritysten tarpeisiin sekä tarjota tukea ja ratkaisuja työnantajille ja työntekijöille. Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen on yrityksen vastuulla, ja viime kädessä työssäkäyvä on itse vastuussa oman terveytensä ja elämänsä hallinnasta sekä oman työkykynsä ylläpitämisestä.
Runsaat sairauslomat eivät kerro hyvinvoinnista Työkyky ja -hyvinvointi vaihtelevat työuran vaiheiden ja elämäntilanteiden mukaan. Hei, onko sinulla kaikki hyvin? yöyhteisön ongelmat, työympäristön haasteet, yksityiselämän koukerot ja yllättävät tilanteet voivat heikentää työkykyä väliaikaisesti. Väliaikaisesta on vaara tulla pitkäaikaista, jos mahdollista kierrettä ei ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa. Vajaakuntoinen henkilö voi olla läsnä työpaikalla antamatta työpanosta tai sairauslomakierteeseen joutunut työntekijä voi etääntyä työstään. Varhaisen tuen tarkoitus on, että työntekijät ovat työkykyisiä ja viihtyvät työssään. Runsaat sairauslomat eivät koskaan kerro hyvinvoinnista. Masennuksen takia työelämästä poisjääneiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun, ja työeläkekustannukset liikkuvat useissa sadoissa miljoonissa. Yhteiskunnallisesti suurin haaste onkin työkyvyttömyyseläkemenojen pienentäminen varhaisen tuen kautta. Varhainen tuki on myös työntekijän, työyhteisön ja yrityksen etu, sillä työntekijän oireilu voi myös vaikuttaa kollegoiden tai koko työyhteisön hyvinvointiin, toimintaan ja työtehoon. Varhaisen tuen malli ei ole uusi keksintö Varhaisessa tuessa olennaista on luoda hallittu malli, kuinka jokaista työntekijää tuetaan työelämässä niin, että hän pystyy antamaan oman, täyden työpanoksensa. Jos yritys ei ole etukäteen suunnitellut varhaisen tuen mallia, työntekijöiden tukeminen ongelmatilanteissa on harvoin tasapuolista tai hallittua. Ja silloin voi tapahtua vahinkoja, kertoo Annika Blomqvist, työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö Lääkärikeskuksesta. Varhaisen tuen mallit eivät ole uusi keksintö. Panostuksista huolimatta esimerkiksi masennuksen takia jää yhä enemmän ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miten malli toimii käytännössä? Tärkeintä on, että työterveyshuolto, yrityksen johto ja henkilöstö sopivat yhdessä yrityksen toimintamallista ja sitoutuvat mallin toteuttamiseen. Eri toimialoilla on erilaisia haasteita: innokkaat, nuoret työntekijät voivat uupua, henkilökunnan vanheneminen voi tuoda mukanaan sairauksia tai rankat työolosuhteet voivat haastaa henkisen ja fyysisen kantin. Siksi jokaisen yrityksen tulisi rakentaa oma varhaisen tuen malli, joka ottaa huomioon Yhteistyölähtöinen malli ei jätä HR-johtoa yksin. toimialan, yrityksen kulttuurin, toimintatavat ja historian, painottaa Blomqvist. Yhteistyö on avain onnistumiseen Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on työkalupakki, josta löytyy valmiita, testattuja työkaluja yrityksen oman varhaisen tuen mallin rakentamiseen. Uutta Lääkärikeskuksen mallissa on yhteistyölähtöinen toteuttaminen. Mallissamme ei ole yhtä muottia, johon kaikki yritykset puristettaisiin. Sovimme yritysten kanssa pelisäännöt, toimintamallit sekä prosessit ja otamme pakista sopivat työkalut. Rakennamme siis yksilöllisesti sopivan mallin, kertoo Blomqvist. Uusi toimintamallimme on yhteistyölähtöinen. Yrityksen HR-johto ei jää yksin, vaan työterveyshuollon ammattilaiset rakentavat yhdessä kokonaisuuden ja huolehtivat esimiesten valmentamisesta ja mallin jalkauttamisesta koko henkilöstölle. Mallin jalkautus ja kaikkien osapuolten sitoutuminen ovatkin usein onnistumisen kriittisimpiä kohtia. Hei, onko sinulla kaikki hyvin? Työolosuhteista johtuvia ongelmia voidaan ehkäistä varhaisella tunnistamisella ja tuella. Varhaisen tuen malli on työkalu esimiehelle, jonka on haistettava kytevät ongelmat ja puututtava tilanteeseen ennen kuin haittaa työntekijälle tai yhteisölle ehtii syntyä. Esimiehen on kiinnitettävä huomiota, jos työntekijän työpanos ei ole entisellään. Hänen on reagoitava viimeistään silloin, kun työntekijän sairaus tai käyttäytyminen vaikuttaa asiakastyöhön tai työyhteisöön, summaa Blomqvist. Esimiehen vastuu on suuri. Työkyvyn alenemassa liikutaan monesti hyvin henkilökohtaisella tasolla, jolloin puheeksi ottaminen ja syiden selvittely on vaikeaa. Esimiehen oma jaksaminen ja elämänhallinta ovat myös tärkeitä. Työterveyshuollon ammattilaiset eivät pelkästään auta rakentamaan mallia, vaan he myös valmentavat ja tukevat esimiehiä. Esimerkiksi työterveyspsykologia voi käyttää keskustelukumppanina, sparraajana ja konsulttina. Myös esimiesten ryhmätyönohjaus voi olla hyödyllistä, kun Esimiehen oma jaksaminen on tärkeää. esimiehet voivat vertailla tapauksia ja saada vertaistukea, kertoo Blomqvist. Todella varhainen tuki Jos ongelmat johtuvat työolosuhteista, niitä voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella. Varhainen tuki laskee työterveyshuollon toteutumiskustannuksia, sillä esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivät ja työuupuneet käyttää paljon terveyspalveluja. Yritykset ovat heränneet lisääntyneisiin sairauspoissaolokustannuksiin ja ryhtyneet suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla kustannuksia voidaan alentaa. Monesti varhaisen tuen mallia lähdetään toteuttamaan vasta kun henkilö on ollut sairauslomalla kuukauden tai pidempään. Todellisuudessa yritykselle kaikkein kalleimpia ovat yhdestä yhdeksään päivää kestävät sairauslomat, joista ei saa Kelan korvausta. Tukea pitää siis antaa todella varhain, muistuttaa Blomqvist. Kustannuksia voidaan myös pienentää järjestämällä kuntouttavaa tai korvaavaa työtä kuntoutumisen ajaksi sairausloman sijaan. Kuntouttavan tai korvaavan työn järjestäminen vaatii työnantajalta uudenlaista ajattelutapaa. Jos vaikka puhelinpalvelijan ääni on käheä, mutta hän on muuten terve, hän voi tehdä taustatyötä toimistolla. Tilapäinen, kor- Annika Blomqvist, työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö, kertoo, että Lääkärikeskuksen varhaisen tuen mallissa ei ole yhtä muottia, johon kaikki yritykset puristettaisiin. vaava työ voi olla mielekästä! Usein työhön liittyvissä ongelmissa työntekijä itse toivoo työntehtävien muuttamista tai tulostavoitteiden keventämistä. Periaatteena on, että ketään ei siirretä vastan tahtoa, painottaa Blomqvist. Varhaisilla tukijoilla hyvän työnantajan maine Yritykset, joissa varhainen tuki toimii, ovat yleensä hyvän työnantajan maineessa. Työntekijät ovat ylpeitä omasta työnantajastaan, vaihtuvuus on vähäistä ja yritys saa parhaat, uudet osaajat. Sitoutuneen työntekijän työpanos on suuri ja kynnys jäädä sairaslomalle on korkeampi, eikä asennepoissaoloja esiinny, kertoo Blomqvist. Myös yhteiskunta kannustaa yrityksiä varhaiseen tukeen esimerkiksi työeläkkeiden maksuluokilla sekä vuonna 2011 alkaen myös Kelan korvausrakenteella. Varhaisen tuen yrityksissä kynnys jäädä sairas lomalle on korkeampi.
Esimiehen tehtävä on ottaa työssä jaksamisen haasteet puheeksi ja etsiä työntekijän kanssa ratkaisuja ongelmiin. Blue1:n esimiehet osallistuvat puheeksiottamiskoulutukseen, jossa mietitään ratkaisuja johtamishaasteisiin. Blue1 panostaa puhumiseen RIKU ISOHELLA Puheeksiottamiskoulutus valmentaa esimiehet puuttumaan työpaikan ongelmiin ajoissa. lue 1:n esimiehistä 75 prosenttia on käynyt Lääkärikeskuksen ja Eläke-Fennian Blue1:lle räätälöimän puheeksiottamiskoulutuksen syksyn aikana. Viimeinenkin neljäsosa aloittaa koulutuksen näinä päivinä. Palaute on ollut erittäin myönteistä. Esimiehet ovat kokeneet harjoituksista kummunneet oivallukset ja keskustelun ylipäätään tervetulleeksi, Blue1:n henkilöstöpäällikkö Anita Forssén kertoo. Lääkärikeskuksen puheeksiottamiskoulutuksessa esimiehet harjoittelevat työyhteisön ongelmien kohtaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa. Kissa pöydälle... Työterveyspsykologi Susanna Ahvenniemi Lääkärikeskus Vantaanportista korostaa, että esimiehet ovat keskeisessä asemassa luomassa hyvää henkistä ilmapiiriä työpaikoilla. Puheeksiottamisen esteenä voivat olla kiire, esimiesten erilaiset roolit tai puutteelliset työkalut ongelmallisten tilanteiden tunnistamiseen ja korjaamiseen. Uupunut työntekijä voi olla haastava kohdattava. Usein työn määrä on kasvanut, kiire lisääntynyt tai taustalla voi olla osaamisvaje suhteessa työtehtävään. Esimiehen tehtävä on ottaa asiat puheeksi ja etsiä työntekijän kanssa ratkaisuja esimerkiksi työnkuvaan ja priorisointiin, Ahvenniemi jatkaa. Blue1:lla koulutuksessa on jo tähän mennessä mietitty ratkaisuja monenlaisiin johtamishaasteisiin. Lentävä henkilökuntamme tarvitsee tukea muun muassa epäsäännöllisen vuorotyön rasitusten hallintaan. Toimistotyöläisten haasteet puolestaan liittyvät kiireeseen ja työn muutoksiin, joissa esimiesten täytyy ohjata alaisiaan, Anita Forssén kuvailee. Kaikki mukana keskustelussa Puheeksiottamiskoulutukseen kuuluu osana yhteisten varhaisen puuttumisen pelisääntöjen käyminen läpi kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa. Tällöin pelisääntöjen soveltamisesta voidaan keskustella yhdessä. Kaikkien on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole turha tarkkailu vaan apuväline, joka hyödyttää yritystä ja työntekijää. Kun asioista puhutaan, työpaikoilla jaksetaan paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät. Säästetään siis paitsi ihmisiä, myös ihan selvää rahaa, Ahvenniemi sanoo. Konkreettista tukea Puheeksiottamiskoulutuksen materiaalina toimivaan käsikirjaan kirjataan konkreettisia riskitekijöitä ja hälytysrajoja, joiden ylittyessä asioihin puututaan automaattisesti. Jos työntekijälle esimerkiksi kertyy yllättäen paljon poissaoloja tai käytös muuttuu ärtyisäksi tai vetäytyväksi, esimies tietää kysyä, mikä on hätänä. Blue1 on Suomen toiseksi suurin lentoyhtiö, joka liikennöi kotimaassa sekä Suomesta Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Vuonna 2009 Blue1 kuljetti lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa, ja tarjosi reittiverkostossaan kymmeniä päivittäisiä lentoja. Blue1:n noin 450 työntekijää ovat mukana tuhansien lentomatkustajien arjessa joka päivä. Esimiehet ovat työssään usein aika yksin. Tällainen esimiestyötä tukeva työkalu on Blue1:lla vahvistanut esimiesten tunnetta siitä, että yrityksemme johto panostaa heidän tukemiseensa, Anita Forssén summaa.
Syntymämerkki, pigmentti- vai ärjyluomi? Arkikielessä näitä kaikkia kutsutaan luomiksi. Mitä iholla olevat muutokset ovat, miten niitä voi itse tarkkailla ja milloin niitä olisi syytä näyttää lääkärille? Lääkärikeskus keskittää Espoossa Tapiolaan Lääkärikeskus Tapiolan palvelut Länsituulentiellä kattavat lähes kaikki lääketieteen erikoisalat sekä yleislääkäreiden vastaanotot, laboratorio-, röntgen- ja fysioterapiapalvelut. Toimipisteessä hoidetaan pieniä kirurgisia toimenpiteitä ja tehdään erilaisia tutkimuksia ajanvarauksella. Lääkäreiden lisäksi potilasta palvelee Tapiolassa ammattitaitoinen henkilökunta. Lääkärikeskus Matkailuklinikka palvelee ja neuvoo matkaajia terveyteen liittyvissä asioissa ennen ja jälkeen matkan. Jokaiselle kävijälle tehdään henkilökohtainen suunnitelma tarvittavista rokotuksista, mahdollisesta malarialääkityksestä ja muista matkailijan terveyteen liittyvistä asioista. aikenlaisia ihon rakenteista lähteviä ihomuutoksia kutsutaan arkikielessä luomiksi. Varsinaisia luomia kuitenkin ovat niin kutsutut nevukset: palloluomet tai pinnalliset junktionaaliset luomet, jotka syntyvät varhaislapsuudessa ja lisääntyvät iän myötä. Nämä kaikki ovat melanosyyttisolujen rykelmiä, joista saattaa tulla pahalaatuisia muutoksia. Muutosten luonnetta on vaikea arvioida itse. Merkkejä pahalaatuisuudesta voivat olla erityisen nopeassa tahdissa tapahtuvat muutokset: syntymämerkkien tai pigmenttiluomien koon muuttuminen, piparkakkumaiset reunat, kasvu pinnan tasossa, kohoaminen ylöspäin, värimuutokset, kuten voimakas tummuminen, ja haavottumi- nen tai rikkoutuminen. Joissakin suvuissa esiintyy vartalolla ärjyluomia, joita on syytä seurata kerran tai kaksi vuodessa, kertoo ihotautien erikoislääkäri Heikki Brandt Lääkärikeskuksesta. Suurin osa muutoksista on vaarattomia, mutta turhia käyntejä ei ole. Aina, jos ihomuutos epäilyttää, on huomattavasti järkevämpää tulla keskustelemaan. Pyrimme antamaan muutokselle nimen, ja suunnittelemme mitä sille tehdään, painottaa Brandt. Muutokselle annetaan nimi ja päätetään toimenpiteet Luomien lisäksi iholla voi olla myös muita ihomuutoksia. Sarveismuutokset nousevat koholle, tummuvat nopeasti ja muuttuvat karheiksi. Usein kyseessä on seborrooinen keratoosi, joka on ihon sarveiskerroksen pinnallinen, hyvänlaatuinen ja helposti hoidettava kasvannainen. Solarikeratoosi eli aktiininen keratoosi muodostaa karheita, joskus suomuilevia täpliä, joita esiintyy usein kasvojen tai miehillä päänahan kaljuilla alueilla. Solaarikeratoosi on ikään ja aurinkoaltistukseen liittyvä pahanlaatuisuuden esiaste, joka on syytä hoitaa heti havaittaessa. Naisten säärissä ja reisissä esiintyvissä kartiomaisissa näppylöissä, dermatofibroomissa, on tummat reunat ja vaalea keskusta. Dermatofibromat syntyvät pienistä ihovioista, kuten hyönteisten puremista. Niistä ei tule pahanlaatuisia, eikä niitä tarvitse poistaa, elleivät ne ole kosmeettisesti häiritseviä tai kutiavia. Vartalolle voi myös kehittyä hyvin tummanpunaisia ihomuutoksia, hemangiooma-muutoksia, jotka ovat itse asiassa verisuonirykelmiä. Näistä ei ole varsinaista haittaa, mutta ne vuotavat runsaasti rikkoutuessaan raapaisusta. Millainen toimenpide on luomenpoisto? Luomenpoisto on paikallispuudutuksessa tehtävä polikliininen toimenpide. Tavallisen kokoinen eli läpimitaltaan 6 8 millimetrin pigmentti- tai palloluomi yleensä poistetaan niin sanotusta veneviillosta. Luomi ympäröivine kudoksineen lähetään patologin arvioitavaksi, jolloin saadaan varma tieto mikroskooppitutkimuksessa, millaisesta muutoksesta on kysymys. Leikkausarpi ei yleensä jää viirumaiseksi, jos ompeleiden poiston jälkeen välttää liikkeitä, jotka venyttävät leikkausarpea. Kasvojen alueelta poistot tekee asiaan perehtynyt ihotautilääkäri tai plastiikkakirurgi. Keratoosien hoidossa käytetystä nestetyppihoidosta ei yleensä jää arpea. Ihomuutosten arviointi itse voi olla vaikeaa. Jos ihomuutos epäilyttää, on aina järkevää tulla keskustelemaan. Ihotautilääkäri Heikki Brandt Lääkärikeskuksesta painottaa, että turhia käyntejä ei ole. Terveysneuvontaa matkailijoille annetaan matkailuklinikan neuvontanumerossa tai matkailuklinikalla hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Matkailuklinikalta voi hakea myös tavanomaiset rokotukset, kuten esimerkiksi influenssa-, polio-, MPR- tai jäykkäkouristusrokotukset. Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni tarjoaa kattavat työterveys- ja työhyvinvointipalvelut. Työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanottojen lisäksi toimipisteessä on myös ajavarauksella toimiva laboratorionäytteenotto. Pikkujätti Tapiola on lapsille ja nuorille suunnattu erikoislääkäriasema, jossa on saatavilla erikoislääkäripalveluiden lisäksi myös laboratoriopalvelut. Pikkujätti Tapiolan palveluita täydentää toimenpide- ja leikkausosasto. Lisäksi lastenlääkäriasemalla pitävät vastaanottoaan psykologit, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja puheterapeutit. Lääkärikeskus Tapiola ja Matkailuklinikka Länsituulentie 1, 2. kerros, 02100 Espoo Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni Keskustorni 7, 02100 Espoo Ajanvaraus: (09) 6808 8400 www.laakariin.fi Matkailuklinikan neuvontanumero: 0600 920 20 (4,93/ vastattu puh+pvm) Pikkujätti Tapiola Länsituulentie 1 A, 2. kerros, 02100 Espoo Ajanvaraus: (09) 530 501 www.pikkujatti.fi
Lääkärikeskuksen gynekologinen hoitoverkko pitää hyvää huolta potilaasta. Katseet vyötäröön Suomessa on tällä hetkellä noin puoli miljoonaa diabetestä eli sokeritautia sairastavaa henkilöä. Ongelma piilee siinä, että heistä puolet ei tiedä sairastavansa tautia. Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on pitkään oireeton ennen kuin klassiset oireet, kuten painon lasku, jano ja tiheä virtsaamisen tarve, alkavat. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen olisi tärkeä tunnistaa jo ennen sairauden puhkeamista. Riskiä sairastua tähän krooniseen ja mahdollisesti hankaliin seurauksiin johtavaan sairauteen voidaan pienentää varsin yksinkertaisilla keinoilla: lisäämällä liikuntaa, tarkistamalla ruokavalio ja pudottamalla painoa, kertoo sisätautien erikoislääkäri Heikki Koistinen Lääkärikeskuksesta. Hyvä gynekologi hoitaa kokonaisuutta Naisen onni on mukava ja taitava gynekologi. Lääkärikeskuksen gynekologilla asioivan ulottuvilla on kokonainen lääkäriverkosto, josta löytyy asiantuntemusta moneen erityiseen vaivaan. Minun on helppo konsultoida kollegaa tai ohjata potilaani tarpeen mukaan toiselle asiantuntijalle. Pystyn antamaan avun sellaisissakin asioissa, joihin itselläni ei ole erikoisosaamista. Tästä olemme saaneet paljon kiitosta asiakkailta, sanoo naistentautien erikoislääkäri Riikka Raitimo Lääkärikeskus Tapiolasta. Lääkärikeskuksen erikoispalveluihin kuuluvat muun muassa Graviditas Raskausklinikka ja äitiysneuvola, Graviditas Lapsettomuusklinikka, erityisesti nuorille suunniteltu toimipiste Nuorten Naisten Bulevardi sekä yhdyntäkipujen ja virtsankarkailun hoitoon perehtyneet gynekologit ja fysioterapeutit. Esimerkiksi Papa-muutosten vuoksi tehtäviin kohdunsuun tähystyksiin ja kondyloomien laserhoitoihin pääsee oman gynekologin ohjaamana suoraan parhaille ammattilaisille ilman jonotusta. Riikka Raitimo muistuttaa, että terveellä naisella gynekologi on monesti ainoa säännöllinen lääkärikontakti. Parhaassa tapauksessa gynekologi on se tuttu lääkäri, joka katsoo naisen elämää ja terveysasioita laajemminkin. Hänen kanssaan pohditaan ajankohtaisia kysymyksiä ja kauaskantoisempiakin asioita gynekologi tukee positiivisiin elämäntapamuutoksiin ja auttaa näkemään pidemmälle. Raitimo kehottaa pitämään hyvästä lääkäristä kiinni. Sairauden tai elämänmuutoksen sattuessa tutun lääkärin tuki ja keskinäinen luottamus voi olla erittäin arvokasta. Joka viidennellä suomalaisella parilla raskauden alkaminen tuottaa ongelmia. Luovutettuja sukusoluja tarvitaan silloin, kun omia soluja ei ole tai kun raskaus ei ala hoitoyrityksistä huolimatta. Sukusoluja voi joutua odottamaan jopa yli kaksi vuotta, sillä luovuttajista on pulaa. Lääkärikeskuksen Graviditas Lapsettomuusklinikka hakee sukusolujen luovuttajiksi terveitä 22 35-vuotiaita naisia ja 22 45-vuotiaita miehiä. Luovuttamisesta lisätietoa www.graviditas.fi tai puhelimitse suoraan Graviditas Lapsettomuusklinikalta (09) 6808 8203. RIKU ISOHELLA Mittanauha on ase diabeteksen ehkäisyyn MBO eli metabolinen oireyhtymä eli aineenvaihduntahäiriö linkittyy tyypin 2 diabetekseen. Siihen sisältyvät vyötärölihavuus, poikkeava rasva-aineenvaihdunta, kohonnut verenpaine ja poikkeava veren sokeritaso. Omenan muotoinen keskivartalo ja miehillä yli 94 sentin ja naisilla yli 80 sentin vyötärömitta ovat merkkejä kohonneesta riskistä. Lisäksi tutkimusten mukaan diabeetikon ensimmäisen asteen sukulaisen riski sairastua diabetekseen on 40 prosenttia. Tyypin 2 diabeteksestä löytyy paljon tietoa. Peruskäsitteet, kuten keskivartalolihavuus, ovatkin useimmille tuttuja. Oleellista on, että riskin tunnistaminen johtaisi toimenpiteisiin eli hakeutumista riskinkartoittamiseen ja perustesteihin vaikkapa omalle lääkärille, painottaa Koistinen. Keskivartalon kriittinen massa on täynnä Kun todetaan, että keskivartalon kriittinen massa on täynnä, tarkastellaan onko sillä aineenvaihdunnallisia seurauksia ja harkitaan niiden perusteella lisätestejä. Esivaihe on tärkeä tunnistaa, koska silloin tilanne voidaan vielä palauttaa normaaliksi. Lääkärikeskus tarjoaa MBO-potilaalle kokonaisvaltaisen arvion kaikkien eri osa-alueiden osalta. Diabeetikoille tarjoamme mahdollisuuden kartoittaa sydämen toimintaa sekä seuloa muita elinkomplikaatioita, kuten silmänpohjien verisuonien muutoksia, munuaisten toimintaa ja hermovaurioita, kertoo Koistinen. Diabeteksen tunnistaminen ja hoito tähtäävät elinkomplikaatioiden estämiseen. Toisin sanoen: jos ehkäistään diabetesta, ehkäistään myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni avasi ovensa syyskuun alussa. Espoon alueen suurin työterveysasema kokoaa yhden katon alle työterveyslääkäreiden, -hoitajien, -fysioterapeuttien ja -psykologien palvelut. Lisäksi työterveysasiakkaiden käytössä on samassa liikekeskuksessa sijaitsevan Lääkärikeskus Tapiolan erikoislääkäripalvelut ja yleislääkäripäivystys iltaisin ja viikonloppuisin. Asiakkaan kannalta keskittämisestä on hyötyä, sillä pystymme tarjoamaan tarpeeksi suuren, moniammatillisen tiimin kunkin asiakkaan käyttöön. Enemmän ammattilaisia tarkoittaa myös enemmän osaamista ja laajempia palveluja, kertoo palvelupäällikkö Päivi Stenroth-Sarpakunnas. Lääkärikeskus Tapiolan Keskustornin syyskuun alussa pidetyissä avajaisissa puhuttiin yritysten HR-johdon kanssa työterveyshuollon ja asiakasyrityksen yhteistyöstä ja sen taloudellisista vaikutuksista. Henkilöstön hyvinvointi on yritykselle kannattava investointi, toteaa työterveyslääkäri Jan Wiklund. Työterveyshuolto voi olla yrityksen strateginen kumppani työhyvinvoinnin rakentamisessa. Oikein kohdennetuilla, järjestelmällisillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa oleellisesti työntekijöiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja saada aikaan vaikutuksia, jotka näkyvät myös yrityksen tuloksessa. Työhyvinvoinnin tulokset ja talousvaikutukset perustuvat siihen, kuinka hyvin yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö onnistuu.