Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys alkoholipolitiikassa tilanteen huonontuminen ja veropäätös työelämän kovat mittarit osoittavat huolta työikäisten mielenterveydestä psykiatrisen hoidon etenkin avohoidon ja terapian kysyntä kasvussa voidaanko panostaa vaikuttavimpiin hoitomuotoihin muutos otettava huomioon terveyden edistämistyön hajanaisuus velvoitteet alueellisesta suunnitelmasta kirjattu lakiin PMH/SHP:t perusterveydenhuollon uudelleenjärjestelyt PARAS kansallisen ohjelman valmistelu alkaa STM:ssä (aloite 110 kansanedustajaa) Suomen toinen puheenjohtajuus ja terveyden edistämisen asema EU politiikoissa
Pohjanmaa pilottialueena toimijoiden kokonaisuus valmistelussa kolme sairaanhoitopiiriä SONet Botnia maakuntien yhteinen sosiaalialan osaamiskeskus johtoryhmässä mm. neljän suurimman kaupungin edustajat toiminta alue yhtenäinen em. pohjilla kolmen maakunnan yhteiset kulttuuriset tekijät väestörakenteen samankaltaisuudet alue sopiva valtakunnalliseksi pilotiksi kaupunki vs. maaseutu kysymykset ongelmien kokoluokka hallittavissa kaksikielisyys, pohjoismaiset kontaktit 8 9 % väestöstä, ikärakennemuutos edellä muuta suomea valmistelussa ei hidden agenda ongelmia
Hankearvio vuodesta 2006 nykytilaselvitykset johtopäätösvaihe liittoutuminen alueen toimijoiden kanssa kuntakumppanuussopimukset 2/3 sopimusten piirissä strategiatyö käynnistynyt hyvin päihdepuolella ensiapukoulutus merkittävä lisä preventioon uusien menetelmien levitys alkanut mielenterveysstrategia vasta vaiheessa
Hanketilanteesta (arvio 11/2006) vahvuudet verkostojen muodostaminen, kuntakentän kontaktit laaja alaisen kehittämisilmapiirin luominen heikkoudet tähän asti toimittu vaarattomalla alueella promootio ja preventio yleishyviä asioita, joiden painotus ei uhkaa ketään/mitään siirryttävä toimintamallien uudistamiseen sairaanhoitopiirien tilanteet erilaiset voidaanko palvella kaikkia hankkeen ja linjaorganisaation välinen rajanveto kun määritellään kunkin shp:n psykiatrian kehittämisstrategiaa mahdollisuudet perusterveydenhuolto järjestyy uudelleen kevään 2007 aikana kansallinen ohjelma tarvitsee siihen istuvia mt ja päihde pilotteja uhkat toimitaan / sählätään liian monen teeman kanssa ajaudutaan kiistojen osapuoleksi
Hankkeen strategiakartta ryhmittely STM ohjausryhmän mukaan Kuntien strategiat Työhyvinvointi Promootio ja preventio Kuntoutus Hoito ja hoitoketjut
Hankkeen painopisteitä 2007 kumppanuussopimukset indikaattorit päihde mtt palvelurakenne Kuntien strategiat Työhyvinvointi Preventio Kuntoutus Hoito ja hoitoketjut
Hankkeen painopisteitä 2007 BARO TLP Kuntien strategiat aikalisä Preventio Työhyvinvointi masennustalkoot mtensi apu kurssit Kuntoutus Hoito ja hoitoketjut viestintä
Hankkeen painopisteitä 2007 Kuntien strategiat Preventio Kuntoutus miniinterventio masennustalkoot hoitoketjut Käypä hoito Työhyvinvointi työterveys Hoidon kehittäminen
Hankkeen painopisteitä 2007 Kuntien strategiat Työhyvinvointi Preventio järjestöt sosiaaliset yritykset asuminen Hoito ja hoitoketjut Kuntoutus
Hankkeen painopisteitä 2007 esimiestyön koulutus Kuntien strategiat miniinterventio masennushoitajat päihdehoitajat Työhyvinvointi Preventio sosiaaliset yritykset Kuntoutus Hoito ja hoitoketjut
palvelurakenne esimiestyön koulutus sosiaaliset yritykset järjestöt kumppanuus Kuntoutus Kuntien strategiat asuminen indikaattorit TLP BARO aikalisä viestintä hoitoketjut Hoito ja hoitoketjut Preventio Käypä hoito Työhyvinvointi miniinterventio masennushoitajat päihdehoitajat masennustalkoot mtensi apu kurssit
Hankkeen jatko / ulkopolitiikka Eurooppalainen taso EU rooli terveyden edistämisessä Pohjanmaa mallimaakunta konkreettinen esimerkki EAAD masennustalkoot Pohjoismainen yhteistyö NOPUS / SONet Botnia mielenterveys ja sosiaaliala rooli TLP menetelmien edistämisessä Kansallinen taso aiemmat perustelut, terveydenhuollon hanke, sosiaalihanke vastuu kolmen kärkihankkeen intergroijana vastuu kansallisen ohjelman valmistelussa ja pilotoinnissa laaja alaisin kärkihankkeista koko julkinen sektori järjestöt, työelämän kysymykset
Hankkeen jatko / sisäpolitiikka Sairaanhoitopiirin/maakuntien taso nykyisiin kustannuksiin vaikuttaminen nykyisten toimintamallien uudistaminen tuki strategisen tason työlle ja bechmarking kolmen piirin kesken SONet Botnian ja terveyssektorin yhteistyön tiivistäminen Terveyskeskustaso muotoutuvien toimintayksiköiden kehittämisen tuki työn sisällön uudistaminen ja mahdollistava kumppanuus Kunnallinen taso menossa olevien mielenterveys ja päihdestrategioiden jatkaminen toiminta neutraalissa positiossa verkostojen kehittämiseksi ja ylikunnallisten toimintojen lisäämiseksi etenkin päihdetyössä järjestöjen kanssa tehtävän työn konkretisointi preventiossa
Kuntastrategiat Mielenterveys ja päihdestrategiat: Seinäjoen kaupungin mielenterveys ja päihdestrategia (2008) Kuusiokuntien mielenterveysja päihdestrategia (2008) Mielenterveysstrategiat: Keski Pohjanmaan maakunnallinen mielenterveysstrategia (2009) Pohjanmaan maakunnallinen mielenterveysstrategia (2009) Etelä Pohjanmaan maakunnallisen mielenterveysstrategia päivitys (2009) Päihdestrategiat: Pietarsaarenseudun päihdestrategia (2007) Sydösterbottensregion päihdestrategia (2007) Järviseudun päihdestrategia (2008) Härmänmaan päihdestragia (2008) Keski Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian vaikuttavuusarviointi ja tarkistus (2008) Vaasan seudun päihdestrategia (2008)
Promootio ja preventio Vanhemmuuden ja lasten varhaiskehityksen tukeminen Mielenterveyden edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Työpaikoilla toteutuva mielenterveyden edistäminen Ikääntyvien mielenterveyden tukeminen Riskiryhmien mielenterveyden edistäminen Masennuksen ja itsetuhoisuuden ennaltaehkäisy Väkivallan ja haitallisen päihteidenkäytön ennaltaehkäisy Lisätä ja tukea sosiaali ja terveydenhuollon työntekijöiden ennaltaehkäisevää työotetta mielenterveyden häiriöiden ja päihdeongelmien hoidossa. Vähentää syrjäytymistä ja stigmaa Lisätä eri toimintasektoreiden välistä yhteistyötä
Hoidon laatu, saatavuus ja saavutettavuus hoito, hoitoketjut työ keskittyy Käypä hoitosuositusten mukaisen hoidon saatavuuteen tavoitteena yhtenäiset hoitoketjut 3 shp:ssä niistä sairauksista missä suositus on tehty tavoitteiden määrittely tärkeä porrastus skitsofrenia depressio kaksisuuntainen (tulossa) alkoholiongelmainen huumeongelmainen anoreksia seksuaalinen hyväksikäyttö ADHD
Kuntoutus Kuntoutusosin visio: Asenteet, osaaminen ja rakenteet mahdollistavat kuntoutukseen liittyvän osallisuuden, asumisen ja työn. Kaikki nämä näkökulmat toteutuvat läpäisyperiaatteella kansalais, käyttäjä, palveluntuottaja, rahoittaja, kunta ja poliittisen päätöksen teon tasoilla. 1:Kuntoutumistarpeen varhainen tunnistaminen 2:Avohoitokeskeisen kuntoutuksen toteutuminen 3:Psykiatrisen kuntoutuksen korkea laatu ja vaikuttavuus 4:Kuntouttavan asumisen alueellinen kattavuus ja korkea laatu 5:Kuntouttavan työtoiminnan monipuolisuus 6:Mielenterveyskuntoutujien omaisten osallisuus ja hyvinvointi 7:Mielenterveyskuntoutujien tarpeiden huomioon ottaminen kunnan ja terveydenhuollon suunnitelmissa
Työhyvinvointi Työhyvinvointiosin visio: (kesken) Asenteet, osaaminen ja rakenteet mahdollistavat sen, että työelämä tukee psyykkistä hyvinvointia ja työelämässä pysymisen silloinkin, kun ihminen kohtaa psyykkisiä vaikeuksia. Työterveyshuolto käyttää ajanmukaisia ja vaikuttavia keinoja masennuksen ja päihdeongelmien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. ikäjohtaminen työelämän muutosten hallinta ja esimiestyön kehittäminen esimiestyö ja mielenterveys mielenterveys ja päihdelähtöisten poissaolojen hallinnan kehittäminen työterveyshuollon osaaminen masennus päihteet osasairauspäivärahan käytön seuranta ja kehittäminen työpaikkakiusaamisen vastainen alueellinen ohjelma
Kansallinen ohjelma Pohjanmaa hankkeen visio 2007 2009: hanke on alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kumppani mielenterveys ja päihdeasioissa hanke on STM:n paras kumppani kansallisen mielenterveys ja päihdeohjelman toimeenpanossa hanke on aktiivinen toimija eurooppalaisissa terveyttä edistävissä verkostoissa