Varsinais-Suomen kuntapäivä Turussa 29.9.2015 Ajankohtaiskatsaus kuntarakenteesta ja -taloudesta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuonna 2014 sekä vuosien 2010 2014 keskiarvo Ahvenanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Kainuu Lappi Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Satakunta Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa 2010-2014 ka 2014 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 2 Lähde: Tilastokeskus
% Kuntien vuosikate % poistoista 2000 2014 Varsinais-Suomi 250 200 Varsinais-Suomi Koko maa 150 100 50 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus 3
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi yhteensä 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 0 4 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Turun seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 5 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 700 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi pl. Turun seutukunta 700 700 600 500 400 300 200 100 0-100 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 6 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 600 500 400 300 200 100 0-100 Lähde: Tilastokeskus
Varsinais-Suomen kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000 2014, milj. 250 200 Vuosikate Tilikauden tulos 250 200 150 150 100 100 50 50 0 0-50 -50-100 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus -100 7
Kuntien lainakanta sekä rahavarat maakunnittain 31.1.2014, /asukas Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa KOKO MAA Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lainakanta Rahavarat 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 8 Lähde: Tilastokeskus
3 000 2 500 2 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.2000 2014, /as. Varsinais-Suomi Rahavarat, Varsinais-Suomi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Varsinais-Suomi Lainakanta, koko maa 1 500 1 000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus 9
BKT:n määrä, 2007=100 10 Lähde: Nordea Markets, Macrobond
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan EI ENNUSTE) Tulorah. korjauserät -0,62-2,56-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,44 2,24 2,00 2,00 2,11 2,07 1,89 Investoinnit, netto -3,53-2,34-3,57-3,61-3,61-3,61-3,61 Rahoitusjäämä 2) -1,09-0,10-1,57-1,61-1,50-1,54-1,72 Lainakanta Rahavarat 2013-26,45 20,63 8,29 0,21 2,69-2,63 0,37 0,43 15,55 5,16 2014* -26,67 21,18 8,20 0,17 2,88-2,64 1,92 2,16 16,53 5,30 2015** -28,07 21,78 8,23 0,24 2,18-2,64 0,27-0,19 18,20 5,30 2016** -28,54 21,67 8,84 0,21 2,18-2,74 0,27-0,29 19,91 5,30 2017** -28,64 22,11 8,64 0,19 2,30-2,84 0,27-0,27 21,51 5,30 2019** -30,29 23,73 8,54 0,10 2,07-3,04 0,27-0,70 24,97 5,30 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 11 1) 1) 2018** -29,45 22,86 8,70 0,15 2,26-2,94 0,27-0,42 23,15 5,31 Lähde: Vuodet 2013 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 14.9.2015
Kuntien verotulot vuosina 2013 2019, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2015 2019 samoina) Verolaji Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 2013 17,97 1,31 1,36 2014* 18,19 1,47 1,51 2015** 18,60 1,57 1,61 2016** 18,69 1,32 1,66 2017** 19,04 1,35 1,72 2018** 19,67 1,40 1,79 2019** 20,43 1,46 1,84 Verotulot yhteensä 20,64 21,17 21,78 21,67 22,11 22,86 23,73 Muutos, %: Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 6,7 8,2 7,2 1,3 12,0 11,0 2,2 7,1 6,5 0,5-15,9 2,8 1,9 1,8 3,9 3,3 4,2 3,8 3,8 4,1 3,1 Verotulot yhteensä 6,8 2,6 2,9-0,5 2,1 3,4 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. Yhteisöveroprosentti 19,38 24,5 19,74 20,0 19,84 20,0 19,84 20,0 19,84 20,0 19,84 20,0 19,84 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 29,49 35,56 36,87 1) 30,92 2) 30,34 30,34 30,34 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä 2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2016 12 Lähde: Vuodet 2013 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 14.9.2015
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997 2019, mrd. (arviot painelaskelman mukaan EI ENNUSTE) Vuosikate Tilikauden tulos HSY:n perustaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 0,95 mrd. euroa. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. euroa. 13 Lähde: Vuodet 1997 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 14.9.2015
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000 Vuosien 2012 2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-1 394-1 354-1 394-1 444-1 444-40 -40-35 -1 469-50 -40-40 -40-35 -84-119 -240-121 -1 603-126 -1 724-1 850 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012 2015. Kaudella 2016 2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019. -40 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) 14
Vuosien 2012 2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten Mrd. vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,5 4,0 3,5 1,12 3,0 0,76 1,39 1,47 1,60 1,72 1,85 2,5 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012 2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015 2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. Lähde: Vuodet 2000 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 14.9.2015 15
26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2019, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan EI ENNUSTE) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 16 Lähde: Vuodet 1991 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 14.9.2015
Kuntien lainakannan muutos 2000 2014, milj. 1600 1400 1200 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000 2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000 2014 lainakannan muutoksesta. 17 Lähde: Tilastokeskus
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2013, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 2013 13,8 1,7 14,7 30,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 10.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus
Kuntajohtamisen kokonaisuus 19
Hallituksen budjettiesitys, kuntatalousohjelma, JTS ja kunnat Työllisyys- talousnäkymien heikkeneminen vaikeuttivat valmistelua 8.9. ns. tuottavuutta lisäävät toimenpiteet eivät sisältyne budjettiesitykseen jää liikkumavaraa neuvotteluille Pakolaiskysymys ei riittävästi esillä kotouttaminen erityishaaste Ei uusia tehtäviä, ei myöskään merkittäviä tehtävien vähentämistä tulevat vaikuttamaan vasta 2017 tulo- ja menoarvioon tehtävien ja velvoitteiden purun jatkovalmistelusta linjauksia lähiaikoina Kuntien valtionosuudet kasvavat veroperustemuutosten kompensaation ja täysimääräisen kustannusten jaon tarkistuksen takia, indeksitarkistus leikataan pois ja yhteisöveron korotettua jako-osuutta ei jatketa (lain voimassaolo päättyy) Hallituksen budjettiesitys vahvistaa kuntataloutta vm:n arvion mukaan runsaalla 200 milj. Lisäbudjetissa tuli 21,6 milj. euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin summa ei riittävä 20
21
22
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa (ns. sakkomaksut) Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 23
Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava Hyödynnetään tänä vuonna päättymässä olevan kuntakokeilun hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan vertaisoppimista Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 24
Budjettiriihen pohjana synkät talousnäkymät Suomen talous supistuu neljänä peräkkäisenä vuonna, 2016 BKT kasvaa reilun prosentin Työllisyyskehitys tulee olemaan heikkoa lähivuodet Julkisen talouden rahoitusasema pienenee kolmen prosentin viitearvon alle 2016 (alijäämäkriteeri) Julkinen velka ylittää 60 prosentin rajan suhteessa BKT:hen tänä ja ensi vuonna (velkakriteeri) 25
Poimintoja vuoden 2016 talousarvioesityksestä Budjettitalouden menot 54,1 mrd. ; menot laskevat vain hieman vuodesta 2015» Sopeutustoimien (netto 0,8 mrd. vuonna 2016) ohella menoja nostavat mm. kärkihankkeet, korjausvelan vähentäminen, turvapaikanhakijat, valtion ja kuntien välinen kustannustenjaontarkistus» Ehdolliset 1,5 mrd. euron lisätoimet eivät ole mukana Budjettitalouden tulot 49,1 mrd.» Verotulot 40,8 mrd.» Tuloarvioissa mukana päätetyt veroperustemuutokset Valtionvelkaa otetaan lisää 5 mrd. euroa 27
Hallituskauden julkisen talouden suunnitelmasta (JTS) päätetty 10.9.2015 JTS on EU:n komissiolle toimitettava Suomen vakausohjelma, joka sisältää:» valtiontalouden kehyspäätöksen 2016-2019» Julkisen sektorin rahoitusasematavoitteet 1. Valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen 2. Kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen, mikä merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä 3. työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:hen 4. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa» Kuntatalouden menorajoitteen Jatkossa valtion kunnille aiheuttamilla menoilla on yläraja 28
Valtion ja paikallishallinnon nettoluotonanto 2000-2014, milj. euroa Kuntien tehtäviä lisätty 2000-luvulla kiivaasti ja tuloja leikattu 6000 6000 4000 4000 2000 2000 0 0-2000 -2000-4000 -4000-6000 -6000-8000 -10000-12000 paikallishallinto valtio 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014-8000 -10000-12000 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
Sopeutustoimet 2016-2019 Hallitusohjelmaan kirjattu 4 mrd. euron menoleikkausten ja maksutulokorotusten nettomääräinen vaikutus on tarkentunut budjettiriihessä 3,5 mrd. euroon vuoden 2019 tasolla» Lisäpäätöksenä esim. KEL- ja elinkustannusindeksisidonnaisten etuuksien indeksikorotusten jäädytys Hallitusohjelmassa sovitut sopeutustoimet on pääsääntöisesti sisällytetty JTS:aan» Kuntatalouden sopeutustoimet 700 milj. v. 2019 tasolla (hallitusohjelma) 30
Vuoden 2016 säästöt kohdistuvat muun muassa Indeksikorotuksiin (70 milj. ) Kehitysyhteistyöhön (200 milj. ) Sairausvakuutuskorvauksiin (60 milj. ) Varhaiskasvatukseen, perus-, toisen asteen ja korkeakouluopetukseen (n. 150 milj. ) Hallinto- ja ICT-menoihin (50 milj. ) Lisäyksiä mm. takuueläkkeeseen ja puolustusvoimille 31
Budjettiriihen lisäpäätöksiä Pääomatuloverotuksen ylempää verokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin» Lisää valtion verotuloja noin 30 milj. euroa Solidaarisuusveron alarajaa alennetaan 90 000 eurosta 72 300 euroon vuosina 2016 ja 2017.» Lisää valtion verotuloja noin 34 milj. euroa, ulottuu 150 000 180 000 henkilöön Eläkkeensaajan asumistuki yhdenmukaistetaan yleisen asumistuen kanssa, leikkausta lievennettiin 30 milj. eurolla 32
Hallituksen kärkihankkeiden toteutus: Viisi strategista painopistettä kärkihankkeineen ja rakenteelliset uudistukset eli reformit = hallituksen muutosohjelma 1,6 mrd. euroa 26 kärkihankkeeseen ja korjausvelan pienentämiseen vuosina 2016 2018 Reformit: eläkeuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, Tulevaisuuden kunta sekä alue- ja keskushallinnon uudistukset Lähde: Pääministeri Sipilä 31.8.2015 / hallituksen info 33
34
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista Päätös alueiden määrästä ja rahoi-tuksen perusratkaisusta Järjestämislaki lausuntokierrokselle HE eduskuntaan Sotejärjestämis laki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis vastuu sotealueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio soteuudistuksen yhteydessä. Lähde: STM 35
Selvityshenkilöiden esitys valmistelun etenemisestä STM Raportteja ja muistioita 2015:36 36
Auki olevia kysymyksiä sotessa riittää Monikanavarahoituksen ongelmien ratkaisu vielä alkutekijöissään Miten sote-uudistus valmistellaan selvitysmiesten esitys 14.8.15 selkeytti tilannetta => Selkeämpää on, kun kuntien rahoitusvastuu sote-palveluihin loppumassa Pelkkä valtionosuuksien jako kuntien ja sote-alueiden kesken ei riitä sote (yli 22 mrd ) tarvitsee enemmän resursseja: siirretäänkö osa kuntien verotuloista sote-alueille, miten? Mistä muualta verotuloja? Kunnat ja itsehallinnolliset alueet tarvitsevat oman vos-rahoituksen Mistä saadaan aikaan tavoitellut 3 mrd säästöt pidemmällä aikavälillä Kiinteistöjen hallinta ja sen organisointi, palkkojen harmonisointi, eläkevastuiden jako kuntien ja sote-alueiden kesken ovat vielä auki Kevan ja KT:n rooli sote-alueilla edellyttää ao. lakien muuttamista myös Kuran/KTK:n, jos sitä halutaan Mikä on sote-uudistuksen suhde muuhun aluehallinnon uudistukseen: valtion aluehallinto, 2. aste, maakuntaliitot, pelastustoimi jne. Mikä on tulevaisuuden kunta? 37
Kiitos mielenkiinnosta! timo.kietavainen@kuntaliitto.fi Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net