Ihmisen paras ympäristö Häme

Samankaltaiset tiedostot
Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Savon ilmasto-ohjelma

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

ASIKKALAN KUNTA Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

Janakkalan kunta Turenki

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Satakunnan maakuntaohjelma

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Maisema-alueet maankäytössä

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset tuovat kaavasta yleisesti esille seuraavaa:

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Keski-Suomen kasvuohjelma

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km.

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen. Maanmittauspäivät 2019 Ympäristöministeriö Antti Irjala

Kirkonkylän osayleiskaava

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Transkriptio:

Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena on saada kaikki toimimaan tämän näkemyksen puolesta ja antaa reunaehtoja muille suunnitelmille ja ohjelmille. Visio vuoteen 2020: Häme säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee: puhtaat vedet, hyvä ilman laatu, monimuotoinen luonto, terveellinen elinympäristö ja rikas kulttuuriympäristö. Häme ja hämäläiset vastaavat osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Visiota toteuttavat teemat: 1. Energia ja ympäristö 2. Yhdyskunta 3. Luonnon monimuotoisuus 1. Edistetään energian säästöä, tuotannon ja kulutuksen siirtymistä aineellisista aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin sekä materiaali- ja energiatehokkuutta kaikessa toiminnassa. 2. Osaamista kohdennetaan ja teknologiaa kehitetään siten, että Hämeen uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään energiatehokkaasti ja kestävästi välttäen elinkaaren haitalliset vaikutukset ennakolta. Kehitetään aineeseen (mm. biomassa, kierrätyskelvottomat jätteet jne.) sidotun energian muuttamista sekä sähköksi että lämmöksi ja minimoidaan erityisesti haitallisia päästöjä. Teema 1: Energia ja ympäristö Häme vastaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä niin, että vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 20 % Hämeen vuoden 1990 tasosta uusiutuvan kotimaisen energian osuus on vähintään 20 % Hämeen energian kulutuksesta ja tuotannosta energia- ja materiaalitehokkuus paranevat merkittävästi kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee merkittävästi. uudet riskit ehkäistään ennakolta. 3. Palvelujen ja tuotteiden hankinnassa käytetään vahvemmin valintakriteerinä kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Tällöin lähipalvelujen ja -tuotteiden kilpailukyky paranee, samoin etätyön osuus kasvaa. 4. Maaperää, pohjavesiä ja pintavesiä suojellaan, hoidetaan ja kunnostetaan aktiivisesti.

Teeman toteutuksessa seuraavat ohjelmat Jätteiden hyödyntäminen Hämeessä vuosina 2000 2011 Vesienhoitoalueiden 2 ja 3 vesienhoitosuunnitelmat sekä Hämeen toimenpideohjelma Hämeen energia- ja ilmasto-ohjelmat (Hämeen ja Päijät-Hämeen liitto) Alueellinen metsäohjelma (Suomen metsäkeskuksen Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö) Vihreän kasvun Häme - maaseutuohjelma vuosille 2014-2020 (Hämeen ELY-keskus) Aalborgin sitoumus Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma Onko strategiassa luetelluissa suunnitelmissa huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen tarkastelu säännöllisesti Energiaindikaattori o Rakennusten lämmitysmuotojakauma o Kaukolämmitettyjen rakennusten ominaislämmön kulutus (kwh/m2) o Asumisväljyys (m2/hlö) o Kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti (kwh/hlö) o Työpaikkojen sähkönkulutus (teollisuus, palvelut, maatalous, kwh/hlö) o Teollisuuden energiatehokkuusinvestoinnit (kwh) o Jätteen kokonaismäärä asukasta kohti (kg/hlö) o Materiaalina hyödynnettävän jätteen osuus kokonaisjätemäärästä (%) o Kotimaisen uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista o Energiatuotannon ominaishiilidioksidipäästöt o Energiatehokkuusohjelmien määrä o Energia-avustukset ja energiatuki o Hämeen kuntien energiansäästöohjelmat ja niiden toteutuminen Vesien hoidon toimenpideohjelmien toteutuminen Ympäristösertifiointien määrä Pohjavesien suojelusuunnitelmien toteutuminen Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus / Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Soran ja kalliokiviaineksen ottomäärät vuosina 2000 2011 Lähde: NOTTO-tietokanta

Teema 2: Yhdyskunta Hämäläinen yhdyskuntarakenne tukee energian ekotehokasta käyttöä, säilyttää ympäristöä ja säästää luonnonvaroja. Häme on rikkaaseen kulttuuriperintöön tukeutuva luonnonläheinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö. 1. Yhdyskuntarakennetta eheytetään taloudellisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi ohjaamalla rakentaminen olemassa oleviin taajamiin ja maaseudun kyliin. 2. Liikenteen kasvua hillitään kytkemällä liikennejärjestelmien ja maankäytön suunnittelu toisiinsa ja luomalla toimivia matkaketjuja maaseudun kylien, taajamien ja kaupunkien välille. 3. Säilytetään elinympäristö hyvänä ja viihtyisänä ja parannetaan sitä turvaamalla kaikille väestöryhmille saavutettavissa olevat palvelut ja luonnonläheiset virkistysalueet sekä varmistamalla kulttuuriympäristön (rakennusperinnön, kulttuurimaiseman ja muinaismuistojen) asianmukainen käyttö, suojelu ja hoito. 4. Rakennettaessa uusia verkostoja ja rakennuksia hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria. Ratkaisut ovat ilmastonmuutosta hillitseviä ja siihen sopeuttavia. Teeman toteutuksessa seuraavat ohjelmat Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntakaavat Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kaupunkiseutujen rakennemallit (Lahden, Hämeenlinnan, Janakkalan, Riihimäen ja Forssan seudut) Metropolialueen kestävä aluerakenne (METKA) Aalborgin sitoumuksen toteuttaminen Onko strategiassa luetelluissa suunnitelmissa huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, tarkastelu säännöllisesti Liikenneindikaattorit o Joukkoliikennekaupungissa asuvien osuus väestöstä (%) o Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (%) o Joukkoliikenteen osuus ajoneuvomatkoista ja julkisen liikenteen tuen määrä sekä julkisen liikenteen verkostojen kattavuus o Ajoneuvosuorite asukasta kohti (ajokm/hlö) o Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus (lähietäisyydellä asuvien %) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat ja suunnitelmat o Seudulliseen kehityskuvaan perustuvat oikeusvaikutteiset yleiskaavat o Yleiskaavat Hämeen maisema-alueilla ja kulttuuriympäristöissä (Hertta/YKR) o Asemakaavat kulttuuriympäristöissä o Virkistys- ja viheralueet maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa o Kyläkaavat o Rakennetun alueen aluetehokkuusluku Kuntien arkkitehtuuriohjelmat Kuntien kestävän kehityksen ohjelmien kattavuus

Teema 3: Luonnon monimuotoisuus Hämäläinen luonto on monimuotoinen vesien, metsien, viljelymaiden, lehtojen, harjujen ja soiden tasapainoinen kokonaisuus, jossa ihmisten yhteys luontoon on arkipäivää. 1. Luonnon biologinen ja geologinen monimuotoisuus otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, maaaineslupien myöntämisessä sekä maa- ja metsätalouden toiminnassa. 2. Edistetään olemassa olevien luonnonsuojeluohjelmien ja METSO-ohjelman toteutumista sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien elinympäristöjen suojelua. Lisätään tietoa uhanalaisista lajeista ja edistetään luonnon monimuotoisuuden seurantiedon saatavuutta. 3. Luonnon kauneusarvot ja arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tavoitteena on laajentaa tai tukea nykyisiä suojelualueita pitkällä aikavälillä tai luoda ekologisia yhteyksiä erillään olevien suojelualueiden välille (METSO-ohjelma). Teeman toteutuksessa seuraavat ohjelmat METSO-ohjelman alueellinen toteuttaminen (metsäkeskus, ELY-keskus, metsänomistajien liitto, metsänhoitoyhdistykset), Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntakaavat Natura 2000 -ohjelma Onko strategiassa luetelluissa suunnitelmissa huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, tarkastelu säännöllisesti Vesien ekologisen tilan (pinta-alojen) muutos Hämäläisten lajistojen runsausmuutokset o Maatalousympäristön linnuston muutokset o Metsäkanalintukantojen määräkehitys o Hämeenkylmänkukka (suojellut kpl, ha) o Kalasääski o Suurpedot Kulotusalat

Sitoutuminen Ympäristöstrategialla ei ole erillistä toimintaohjelmaa, vaan sen toteutumista seurataan ja tarkastellaan vuosittaisissa seminaareissa. Ympäristöstrategia luo yhteistä tahtotilaa ja kokoaa keskeiset sidosryhmät toimimaan ympäristön, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän hyväksi. Vaikutusten arviointi Hämeen ympäristöstrategian ympäristövaikutukset arvioitiin toukokuussa 2008. Hämeen ympäristöstrategialla todettiin olevan positiivisia vaikutuksia Kanta- ja Päijät-Hämeen ympäristöön. Strategian tavoitteet ja painopisteet tukevat kestävää kehitystä. Indikaattorit olivat arviointiryhmän mielestä erittäin tärkeitä strategian toteutumisen seuraamisessa. Jatkossa tuleekin panostaa indikaattorien kehittämiseen sekä niiden tarjoaman tiedon tulkintaan ja levittämiseen. Hämeen ympäristöasiat verkossa: ely-keskus.fi/hame http://www.elykeskus.fi/web/ely/ymparisto