KOUVOLAN KAUPUNKI Kouvolan ammatillisen koulutuksen selvitys Raportti FCG KONSULTOINTI OY P28772
Raportti 1 (47) Ekuri, Oksanen, Kallio-Savela Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoituksen leikkaukset... 1 1.2 Kouvolan kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat... 2 1.3 Toimintaympäristö... 3 2 Ammatillinen koulutus Kouvolassa... 9 2.1 Kouvolan seudun ammattiopisto... 9 2.1.1 Organisaatio... 9 2.1.2 Koulutusalat... 10 2.1.3 Toimipaikat... 11 2.1.4 Henkilöstö... 12 2.1.5 Tutkinnot... 13 2.2 Ammatillisen koulutuksen strateginen johtaminen... 13 2.2.1 Ammatillinen koulutus lasten ja nuorten lautakunnan päätösvallassa... 13 2.2.2 Sopimusohjaus ja ammatillinen koulutus palveluorganisaatiossa... 14 2.2.3 Ratkaisuvalta toisen asteen koulutuksen järjestämistä koskevissa kysymyksissä... 15 2.3 Opiskelijat... 16 2.3.1 Ammatillinen peruskoulutus... 16 2.3.2 Oppisopimuskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus... 17 2.3.3 Muutokset opiskelijamäärissä... 18 2.4 Talous... 20 2.4.1 Koulutusalakohtainen tarkastelu... 22 2.4.2 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017 2018... 25 3 Johtamisjärjestelmän toimivuus ja kehittämistarpeet... 26 3.1 KSAO:n johtaminen... 26 3.1.1 Rehtori... 26 3.1.2 KSAO:n johtoryhmä... 27 3.1.3 Talousjohtaminen... 28 4 Luonnonvara-alan koulutus... 29 4.1 KSAO:n kuvaus koulutusalasta (nykytila)... 29 4.1.1 Koulutustarjonta vuonna 2016... 29 4.1.2 Hakijat... 30 4.1.3 Opiskelijamäärät ja koulutuksesta eronneet... 31 4.1.4 Oppimisympäristöt... 31 4.1.5 Henkilöstö... 31 4.1.6 Talous ja talouden tasapainottamistoimet... 31 4.2 Tulevaisuuden näkymät... 32
Raportti 2 (47) Ekuri, Oksanen, Kallio-Savela 4.3 Biosampo... 32 4.3.1 Biotalouden koulutuksen ja kehittämisen toimintasuunnitelma... 32 4.3.2 Talouden perusta suunnitelman mukaan... 33 4.3.3 Biotalouden koulutuksen ja kehittämisen toimintasuunnitelman seuranta... 34 4.3.4 Biosampon tulevaisuus... 34 5 Talouden tasapainottaminen... 35 5.1 Rahoitusleikkausten vaikutus... 36 5.2 Tasapainottamisen tarve... 37 5.3 Tasapainottamisen keinot... 38 5.3.1 Henkilöstön liittyvät tasapainottamiskeinot... 38 5.3.2 Toimitilat... 39 5.3.3 Opetus... 39 5.3.4 Organisaatio... 39 5.3.5 Muita havaintoja... 40 6 Strategiajohtaminen... 41 6.1 Kouvolan kaupunkistrategian kriittiset menestystekijät... 41 6.2 KSAO:n sisäinen strategia... 41 7 Johtopäätökset... 43 7.1.1 KSAO:n johtamisjärjestelmän arviointi ja kehittämisehdotukset... 43 7.1.2 Toimenpide-ehdotukset KSAO:n talouden saattamiseksi tasapainoon... 43 7.1.3 Luonnonvaran koulutuksen nykytilan arviointi ja kehittämisehdotukset... 44 7.1.4 KSAO:n koulutusstrategian arviointi ja kehittämisehdotukset... 44 7.1.5 Lopuksi... 44
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (44) Kouvolan ammatillisen koulutuksen selvitys 1 Johdanto Kouvolan kaupungin Lasten ja nuortenlautakunta antoi päätöksellään 5/20.1.2016 :lle tehtäväksi Kouvolan seudun ammattiopiston strategian, johtamisjärjestelmän ja talouden kuntoon saattamista sekä luonnonvaran koulutuksen arviointia koskevan selvitystyön toimeksiannon. Tehtävän toteuttamisessa käytettiin pääsääntöisesti olemassa olevia selvityksiä ja aineistoja toimeksiannon kohteena olevasta ammatillista koulutusta. Aineistoanalyysien lisäksi toteutettiin avainhenkilöiden haastattelut ja järjestettiin selvityksen esittely- ja keskustelutilaisuus ao. henkilöille ja ohjausryhmälle. Selvitystyön ohjausryhmän muodostivat Jari Larikka, kaupunginhallituksen pj., ohjausryhmän pj. Päivi Kossila, lautakunnan puheenjohtaja Veikko Niemi, asiakkuuspäällikkö Timo Tiainen, palvelupäällikkö Tuukka Forsell, talous- ja rahoitusjohtaja Päivi Karhu, henkilöstöjohtaja 1.1 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoituksen leikkaukset Sipilän hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jossa hallitusohjelman mukaan: Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin keskeisiä linjauksia on toimintalaki, jonka lähtökohtana on osaamis- ja asiakasperusteisuus. Tästä seuraisi, että jatkossa ammatillisessa koulutuksessa olisi vain yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto. Lisäksi hallitus on linjannut, että osa nykyisestä työhallinnon kilpailuttamasta työvoimakoulutuksesta siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaisuuteen. Vuoden 2016 valtion talousarviossa on linjattu ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja toiminnan tehostamisesta siten, että rahoituksessa huomioidaan koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen), opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) ja toiminnan te-
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 2 (44) hokkuuden (läpäisy, aikaisemman osaamien tunnustaminen) painoarvot. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja koulutuksen joustavuutta kehittämällä rahoitusta siten, että se mahdollistaa koulutuksen järjestämisessä eri koulutusmuotojen joustavan yhdistelyn vastaamaan työelämän ja yksilöiden tarpeita. Sipilän hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2018 toteutetaan 190 milj. euron rakenteellisten uudistusten säästöt. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut jo edellisellä hallituskaudella merkittäviä säästöjä. Vuonna 2017 päättyy viime hallituskauden Nuorten aikuisten osaamisohjelma, johon vielä vuonna 2016 on varattu 37 milj.. Vuonna 2018 poistetaan nuorten oppisopimuksen laajentamiseen myönnettäviin avustuksiin varattu lisärahoitus 19 milj.. Lisärahoituksen poisto ei vaikutusta oppisopimuskoulutuksen perusrahoitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että ammatillisen koulutuksen säästö toteutetaan määrittämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä järjestämisluvan enimmäismäärää alhaisemmalle tasolle. Näin ollen koulutuksen järjestäjälle maksettaisiin rahoitusta enintään noin 90 prosenttia sen järjestämisluvan ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärän mukaisesta rahoituksesta. Koulutuksen järjestäjä voi päättää toteuttaako säästön opiskelijamäärää vähentämällä, toimintaansa tehostamalla tai näiden yhdistelmänä sen mukaan, mikä on koulutuksen järjestäjän toimintaympäristön koulutustarpeiden ja toimintaedellytysten turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaisinta. Keinot ovat yhteydessä järjestäjän opiskelijamäärään ja -rakenteeseen ja alakohtaiseen tarjontaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee vuoden 2016 aikana tarvittavat muutokset järjestämislupiin, jotta säästö kohdentuu tasapuolisesti kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille. Säästön toteuttaminen edellyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan lain muuttamista. Hallituksen esitys laista annetaan eduskunnalle syksyllä 2016 vuoden 2017 budjettiesityksen antamisen yhteydessä. Opetushallituksen ennakollisen rahoitusraportin mukaan Kouvolan kaupungille myönnetään valtionosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen 21 093 832 euroa. Ministerityöryhmän linjauksen mukaan supistunut ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuus Kouvolan kaupungille olisi noin 18 984 448 euroa. 1.2 Kouvolan kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt seuraavat ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat Kouvolan kaupungille (LIITE 1): Koulutuksen järjestämislupa (111/531/2013) Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä v. 2015 on enintään 2 360 ja vuonna 2016 enintään 2 330 opiskelijaa. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (236/531/2012) Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden perusteena käytettävä opiskelijatyövuosien vähimmäismäärä on 43 ja oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 256. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan sisältyvän koulutustehtävän muuttaminen (14/531/2015)
2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 3 (44) Vuoden 2016 rahoituspäätöksen mukaan ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnettiin 56,6 opiskelijatyövuotta ja oppisopimuskoulutuksen kiintiöksi 283. 1.3 Toimintaympäristö Kouvolan kaupungin väestöennuste on laskeva. Kaupungissa oli tammikuun lopussa 2016 asukkaita 85 861. Tilastokeskuksen lähtötieto on vuodelta 2014, jolloin Kouvolassa oli 86 453 asukasta (kuva 1). Ennusteen mukaan vuonna 2029 Kouvolassa tulee olemaan viisi prosenttia vuoden 2014 määrää vähemmän asukkaita eli 81 999 asukasta. Tilastokeskuksen ennuste ja nykyinen väestökehitys näyttävät toistaiseksi olevan yhtenevät. Tilastokeskuksen väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu nykyisellään. Ennusteen mukaan Kouvolan kaupungin asukasmäärä vähenee seuraavan viidentoista vuoden aikana 4 454 asukkaalla. Ennustettu väestökehitys 2014-2029: -5% Koko väestö 110 Kouvola Kymenlaakso Koko maa 105 100 95 90 85 80 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Kouvola Kymenlaakso Koko maa 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 86 453 85 356 84 130 83 041 81 999 2014=100 100 99 97 96 95 Asukkaita 179 858 178 042 176 039 174 239 172 504 2014=100 100 99 98 97 96 Asukkaita 5 471 753 5 532 857 5 615 382 5 690 988 5 755 110 2014=100 100 101 103 104 105 Kuva 1. Kouvolan, Kymenlaakson ja koko maan väestöennuste vuosille 2014 2029 (Tilastokeskus 2015)
2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 4 (44) Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta olennaista on myös koko Kymenlaakson väestökehitys. Tilastokeskuksen ennuste ennakoi neljän prosentin laskua koko maakunnan väestömäärään. Vuosille 2014 2029 ajoittuva ikäryhmittäisen väestötarkastelun (kuva 2) perusteella voidaan todeta seuraavaa: alle kouluikäisten laskee 10 prosenttia, joka tarkoittaa keskimäärin 0,67 % vuodessa. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa 1-6-vuotiaiden ikäryhmän pienenemistä 453 lapsella. peruskouluikäisten ja nuorten määrä laskee 11 prosenttia, joka tarkoittaa keskimäärin 0,73 % vuodessa. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa 7-18-vuotiaiden ikäryhmän pienenemistä 1 159 lapsella ja nuorella. työikäisten määrä laskee 16 prosenttia, joka tarkoittaa reilun prosentin laskua vuodessa. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa työikäisten ikäryhmän pienenemistä 8 324 hengellä. ns. nuorten eläkeläisten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä 13 prosenttia, mutta kyseisen ikäryhmän vanhentuessa vuoden 2029 ennuste on vain kolme prosenttia vuotta 2014 suurempi. vanhusväestön määrä kasvaa lähes 30 prosenttia eli noin 2 660 hengellä. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Kouvola 140 130 120 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 110 100 90 80 70 60 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 97 95 93 90 7-18-vuotiaat 100 97 94 91 89 Työikäiset (17-64 v) 100 96 91 87 84 65-74-vuotiaat 100 110 113 106 103 Vanhusväestö* 100 104 104 118 128 Väestö 100 99 97 96 95 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 733 727 711 686 663 1-6-vuotiaat 4 701 4 578 4 482 4 386 4 248 7-18-vuotiaat 10 706 10 355 10 060 9 787 9 547 Työikäiset (17-64 v) 51 346 49 136 46 714 44 682 43 022 65-74-vuotiaat 11 501 12 608 12 945 12 218 11 874 Vanhusväestö* 9 405 9 801 9 826 11 125 12 063 Kaikki 86 453 85 356 84 130 83 041 81 999 *yli 75-vuotiaat vuonna 2013, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat 2029 Kuva 2. Kouvolan kaupungin ikäryhmittäiset väestöennusteet vuosina 2014 2029 (Tilastokeskus 2015)
2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (44) Vuosille 2014-2029 ajoittuva nuorten ikäryhmän väestöennusteen (kuva 3) tarkastelun perusteella voidaan todeta seuraavaa: Kouvolassa 16-18-vuotiaiden määrä vähenee 13 prosenttia. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa 386 nuorta. Kymenlaaksossa 16-18-vuotiaiden määrä vähenee 10 prosenttia. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa 615 nuorta. Lukiolaisten osuus on ollut 46,7 %. Jos hakeutuminen pysynee ennallaan, ennustetaan lukiolaisten määrän vähenevän 180 nuorella. 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen opiskelijat Muutos 2014-2029: -13% 16-18 -vuotiaat 120 Kouvola Kymenlaakso Koko maa 110 100 90 80 70 60 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Kouvola Kymenlaakso Koko maa 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 2 887 2 754 2 650 2 528 2 501 2014=100 100 95 92 88 87 16-18 -vuotiaat 5 906 5 690 5 511 5 385 5 291 2014=100 100 96 93 91 90 16-18 -vuotiaat 182 232 177 470 181 446 189 647 189 113 2014=100 100 97 100 104 104 Kouvola Lukion oppilaat* 1 350 1 288 1 239 1 182 1 170 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) opiskelijat 2014, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 3. Kouvolan kaupungin nuorten ikäryhmän kehittyminen vuosina 2014-2029 (Tilastokeskus 2015) Tarkasteltaessa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten määrään muutosta (kuva 4), havaitaan, että ikäryhmä pienenee 12 prosentilla vuosien 2014-2029 aikana. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa lähes 3 200 henkeä. Tilanne on lähes yhtä heikko koko Kymenlaakson osalta (11%) ja myös koko maan ennuste on laskeva (2%).
2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 6 (44) Nuoriso Muutos 2014-2029: -12% 0-29 -vuotiaat 105 Kouvola Kymenlaakso Koko maa 100 95 90 85 80 75 70 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Kouvola Kymenlaakso Koko maa 0-29 -vuotiaat 25 913 25 080 24 058 23 231 22 717 2014=100 100 97 93 90 88 0-29 -vuotiaat 53 346 51 860 50 040 48 351 47 268 2014=100 100 97 94 91 89 0-29 -vuotiaat 1 884 841 1 879 851 1 862 570 1 843 179 1 841 666 2014=100 100 100 99 98 98 Kuva 4. Kouvolan kaupungin alle 29-vuotiaiden ikäryhmän ennuste vuosille 2014-2029 (Tilastokeskus 2015) Palvelutarpeiden kehitys on yhtenevä kyseisen palvelun ikäryhmittäisten väestöennusteiden kanssa (kuva 5). Päivähoidon ja perusopetuksen palvelutarve laskee vuosina 2014-2029 kymmenen prosenttia kumpikin. Toisen asteen koulutuksen tarve vähenee 13 prosenttia. Työikäisen väestön lähes 10 000 asukkaan väheneminen vaikuttanee osaltaan toisen asteen koulutustarpeiden vähenemiseen.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 7 (44) Kuva 5. Palvelutarve-ennuste vuosille 2014-2029 Perusopetuksensa päättävien lasten määrä pienenee seuraavien 13 vuoden aikana 134 lapsella (kuva 6). Vuosina 2017-2018 ikäluokkien suuruus pienenee lähes sadalla lapsella (920->825) ja vastaavanlainen pudotus ikäluokkien suuruudessa tapahtuu ennusteen mukaan vuosina 2026-2027 (824->703). Huomattakoon, että ikäluokkien suuruuden vaihteluväli reilun kymmenen vuoden aikana on yli 200 lasta. Lisäksi tulee huomata, että lukion ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus vaihtelee ja eri oppilaitosmuotoihin kohdistuvan kiinnostuksen ennustaminen on vaikeaa. Kouvolassa toisen asteen koulutukseen hakeutumisen jako on viime vuosina vakiintunut siten, että 45 prosenttia ikäluokasta hakeutuu lukioon ja 55 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 8 (44) Kuva 6. Peruskoulunsa päättävien ikäluokkien ennuste vuosille 2016-2029 Toisen asteen palvelutarpeen laskennallinen kehitys on laskettu taulukossa 1 siten, että peruskoulunsa päättävien ikäluokasta 45 % on laskettu lukioon ja 55 % ammatilliseen koulutukseen. Ennustejaksolla vuonna 2017 ammatilliseen koulutukseen hakeutuisi laskennallisesti eniten opiskelijoita, yli 500. Toisaalta jo 2020-luvun puolessa välin ammatillisen koulutuksen laskennallinen palvelutarve on laskenut ensimmäisen kerran alle 400 opiskelijan. Jako 45%/55% 201 6 201 7 201 8 201 9 202 0 202 1 Ikäluokka 899 920 825 854 844 842 841 815 782 742 824 703 785 765 lukioon 405 414 371 384 380 379 378 367 352 334 371 316 353 344 ammatilliseen 494 506 454 470 464 463 463 448 430 408 453 387 432 421 202 2 Taulukko 1. Laskennallinen toisen asteen koulutuksen palvelutarpeen kehitys vuosina 2016 2029 202 3 202 4 202 5 202 6 202 7 202 8 202 9
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 9 (44) 2 Ammatillinen koulutus Kouvolassa 2.1 Kouvolan seudun ammattiopisto 2.1.1 Organisaatio Kouvolan seudun ammattiopiston koulutuksen järjestäjä on Kouvolan kaupunki ja koulutusta voidaan järjestää Kouvolan kaupungin alueella. Oppilaitoksen opetuskieli on suomi. Kouvolan seudun ammattiopiston muodostavat Ammattiopisto ja KSAO Aikuisopisto (kuva 7). Oppilaitosta johtaa rehtori. Kuva 7. Kouvolan seudun ammattiopiston organisaatio 1.1.2016 (http://www.ksao.fi/organisaatio/)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 10 (44) Opiskeluhuolto ja erityisopetus Sari Metso Koulutuspäällikkö Markku Maunula Liike-talous Sosiaali- ja terveys Irina Oksanen Tapani Ranta Hannu Salminen Kulttuuri ja tekniikka Tekniikka ja palvelut Matkailu, ravitsemis ja talous Leena Vuorenpää Samu Linnimaa Päivi Pylkkö Marja Sarante Lentokone Luonnonvara Aikuiskoulutus Henkilöstöä 20 25 30 26 14 8 20 59 31 Opiskelijoita 330 300 400 450 180 54 65 vaihtelee - Taulukko 2. Yhteenveto Kouvolan seudun ammattiopiston koulutusaloista, henkilöstö- ja opiskelijamääristä Kouvolan kaupungin palveluorganisaatiossa toisen asteen koulutus kuuluu hyvinvointipalveluihin, joita johtaa toimialajohtajana hyvinvointipalvelujen johtaja. Hyvinvointipalvelujen alaista lasten ja nuorten palveluketjua johtaa lasten ja nuorten palvelujen johtaja. Toisen asteen koulutuksen johtajana toimii palvelupäällikkö. Kouvolan seudun ammattiopisto toimii toisen asteen koulutuksen palvelualueen alaisuudessa yhdessä kaupungin muiden toisen asteen koulutuksen oppilaitosten, lukioiden, kanssa. Ammattiopistoa johtaa siis rehtori. Hänen suorassa alaisuudessaan on 12 työntekijää. Näistä apulaisrehtori, tiedottaja/graafikko, kehittämispäällikkö ja laatupäällikkö sijoittuvat organisaatiossa rehtorin toimistoon, KSAO Aikuisopiston ja ammattiopiston yhteiseksi henkilöstöksi. KSAO Aikuisopistoa johtaa aikuiskoulutuspäällikkö ja ammattiopistossa jokaisella koulutusalalla on oma koulutuspäällikkönsä. Kouluttajat ja opettajat ovat koulutuspäälliköiden alaisuudessa. Aikuisopistossa oppisopimusasioista vastaa lisäksi koulutustarkastaja. Oppilaitoksella ei ole johtokuntaa. 2.1.2 Koulutusalat Kouvolan seudun ammattiopiston koulutusaloja ovat koulutuksen järjestämisluvan (111/531/2013) mukaisesti 1) kulttuuriala, 2) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, 3) luonnontieteiden ala, 4) tekniikan ja liikenteen ala, 5) luonnonvara- ja ympäristöala, 6) sosiaali-, ja terveys- ja liikunta-ala sekä 7) matkailu, ravitsemis- ja talousala. Tarkemmat rajaukset on esitetty koulutuksen järjestämisluvissa. Erityinen koulutustehtävä kohdistuu maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestämiseen, vieraskielisen opetuksen järjestämiseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen järjestämiseen. Keväällä 2015 erityistä koulutustehtävää muutettiin tutkintoon johtamattoman valmentavan koulutuksen osalta siten, että Kouvolan seudun ammattiopistolla on lupa järjestää järjestämisluvassa määritellyn kokonaisopiskelijamäärän puitteissa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma). Maahanmuutta-
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 11 (44) jille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen sekä vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen koulutuksen järjestäminen päättyi 31.12.2015. Talvella 2016 ammattiopistossa on vireillä esitys liikunnan erityisestä koulutustehtävästä. Erityistehtävä kohdistuisi urheilijoiden valmennukseen. Ammattiopistolla on lupa toimia kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena ja lupa järjestää perustason ammattipätevyyskoulutusta ammatillisena perus- ja lisäkoulutuksena. Kouvolan seudun ammattiopisto voi antaa ammatillista lisäkoulutusta ammatillisena aikuiskoulutuksen ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilta koulutusaloilta. Osana ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämistehtävää Kouvolan seudun ammattiopistolla on lisäksi työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. 2.1.3 Toimipaikat Järjestämisluvassa määritellään, koulutuksen järjestämisestä siten, että Kouvolan seudun ammattiopisto voi järjestää koulutuksen lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena ja työpaikoilla tapahtuvana käytännön työtehtävien parissa tai oppisopimuskoulutuksena. Kouvolan seudun ammattiopiston toimii yhdeksässä toimipisteessä (kuva 8). Toimipisteitä on viime vuosina yhdistelty ja toimintoja keskitetty. Nykyisin koulutusalat ovat keskitetty kukin yhteen toimipaikkaan. Kuva 8. Kouvolan seudun ammattiopiston toimipisteet
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 12 (44) Oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta myös Kouvolan kaupungin rajojen ulkopuolella, järjestämisluvan koulutusalojen lisäksi myös muilta koulutusaloilta ja ilman opiskelijamäärärajoitteita. Oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen koulutus toteutetaan joko KSAO:ssa tai hankkimalla toiselta koulutuksen järjestäjältä. Oppisopimustoimisto on sijoitettu KSAO Aikuisopiston Salpausselänkadun toimintojen kanssa samaan kiinteistöön. Ammatillisen koulutuksen kehittämisyksikkö toimii Tekniikan ja palvelut koulutusalojen kanssa Utinkadun kampuksella. Biosampo koulutus- ja tutkimuskeskus on sijoittunut luonnonvarakoulutuksen läheisyyteen Anjalaan. 2.1.4 Henkilöstö Ammattiopistolla on henkilökuntaa noin 280 henkeä. Nämä jakautuvat koulutusaloittain kuvassa 9 ja 10 esitetyllä tavalla (kuva 9 ja 10). Kuvassa 9 on esitetty OVTES:n alaisen henkilöstön määrät työsuhteen ja virkanimikkeen mukaisesti ja kuvassa 10 kunnallisen virkaehtosopimuksen alaisen henkilöstön määrät nimikkeittäin. Kuva 9. OVTES-henkilöstön määrä toimipaikoittain Kuvassa 10 huomio kiinnittyy ammattiopiston hallinnossa työskentelevien projektihenkilöstön suureen määrään.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 13 (44) Kuva 10. KVTES-henkilöstön määrä toimipaikoittain 2.1.5 Tutkinnot Kouvolan seudun ammattiopistossa voi kevättalven 2016 tilanteen mukaan suorittaa perustutkinnon 19 koulutusalalta, ammattitutkinnon 13 koulutusalalta ja yhdeksän alan erikoisammattitutkinnon ja. Lisäksi ammattiopistossa on mahdollista suorittaa maahanmuuttajille suunnatussa tuetussa S2-painotteisissa opinnoissa perustutkinto kuudelta koulutusalalta (LIITE 2). Oppilaitos mahdollistaa yhdistelmäopintojen avulla ammatillisen perustutkinnon rinnalla ylioppilastutkinnon suorittamisen. KSAO Aikuisopistossa voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja näyttötutkintoina. Koulutus voidaan toteuttaa opiskelijan omaehtoisena koulutuksena, oppisopimuskoulutuksen tai työvoima- ja henkilöstökoulutuksena. Täydennyskoulutusta annetaan 16 eri aiheesta. 2.2 Ammatillisen koulutuksen strateginen johtaminen 2.2.1 Ammatillinen koulutus lasten ja nuorten lautakunnan päätösvallassa Kouvolan kaupungissa Lasten ja nuorten lautakunnan tehtävänä on järjestää kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemiseen liittyvät palvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. päivähoitolain, perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, nuorisolain ja lastensuojelulain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 14 (44) Lisäksi lautakunta järjestää terveydenhuoltolain mukaiset neuvolapalvelut sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset palvelut [ ] sekä hoitaa joukkoliikennelain mukaiset tehtävät sikäli, kun näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty. Lasten ja nuorten lautakunta käyttää ratkaisuvaltaa edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvista asioista. Kouvolan kaupungin hallintosäännön mukaan Lasten ja nuorten lautakunnalle on osoitettu päätösvalta ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavana toimielimenä toimiminen sekä toimia opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa lain edellyttämänä toimielimenä. 2.2.2 Sopimusohjaus ja ammatillinen koulutus palveluorganisaatiossa Kouvolan kaupungissa toiminnan ja talouden ohjaaminen tapahtuu sopimusohjausjärjestelmän kautta. Kaupunginvaltuuston hyväksyy strategisessa palvelusopimuksessa toimialan strategiset vaikuttavuustavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit (talousarvio). Lautakuntien tulee laatia ja hyväksyä strateginen tuotantosopimus (käyttösuunnitelma), jossa määritellään palvelun (tuotteiden) saatavuus, määrä, sisältö, hinta ja laatu yleisellä tavoitetasolla. Käytännössä erillisiä sopimuksia ei ole laadittu, vaan talousarvio ja käyttösuunnitelma ohjaavat strategista tuotantoa (lähde: Timo Tiainen). Sopimusohjauksessa on määritelty, että palvelun prosessin omistaja vastaa prosessin toteuttamisesta, kehittämisestä ja suorituskyvyn parantamisesta sekä päättää resurssien kohdentamisesta ja ristiriitojen ratkaisemisesta. Ammattiopisto on oma taseyksikkönsä ja ammattiopiston palvelun prosessin omistaja on rehtori. Palveluorganisaatiossa toteutetaan prosessilähtöistä toimintamallia. Prosessin hierarkia on: palveluketju, palvelu ja palveluyksikkö. Lähin toimielin määrää palveluketjun ja toimialajohtaja palvelun omistajan. Ammatillinen koulutus sijoittuu hyvinvointipalveluissa Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen palveluketjun Nuoresta aikuiseksi palveluun. Palvelusta on määritelty seuraavasti: Lukiot ja ammattiopisto jatkavat peruskoulun jälkeen nuoren koulutuspolkua kohti toisen asteen tutkintoa ja ensimmäistä työpaikkaa. Kouvolan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa (KH 22.9. 2014) on kuvattu hyvää johtamis- ja hallintotapaa osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Ohjeen mukaan operatiiviseen johtamiseen kuuluva sisäinen valvonta ja sen järjestäminen on kaupungin toimivan johdon ja tilivelvollisten tehtävänä ja vastuulla. Sisäinen valvonta jakautuu luottamushenkilöille kuuluvaan seurantaan, esimiesten suorittamaan valvontaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joiden avulla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätökset perustuvat riittävään ja luotettavaan tietoon, lakeja ja säädöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja resurssit turvataan.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 15 (44) 2.2.3 Ratkaisuvalta toisen asteen koulutuksen järjestämistä koskevissa kysymyksissä Ammatillisen koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämislupansa puitteissa ammatillisen koulutuksen organisoinnista omalla alueellaan, koulutuksen suuntaamisesta alueensa elinkeino- ja työelämän tarpeiden mukaisesti, sekä opetussuunnitelmien sisällöistä opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Järjestäjä päättää itsenäisesti myös sitä, millaisia oppilaitoksia tai toimipisteitä ne ylläpitävät. Koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan järjestämislupien ohella mm. lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden kautta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä on Kouvolan kaupunki, joka on hallintosäännössä määritellyt koulutuksen järjestäjän edustajaksi Lasten ja nuorten lautakunnan. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (40 Henkilöstö) edellyttää, että jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Laki määrittää rehtorin toimivaltaa lähinnä opiskeluoikeuteen ja kurinpitoon liittyvissä asioissa. Rehtorin toimivallasta ja tehtävistä määrätään kaupungin hallintosäännössä. Yleensä tämä on yleiskuvaus rehtorin tehtävistä ja kuvausta täydennetään yksityiskohtaisemmalla luettelolla niistä tehtävistä, jotka on määrätty nimenomaan rehtorin tehtäviksi. Rehtorille voidaan lisäksi erillisellä päätöksellä siirtää (delegoida) organisaatiossa hänen yläpuolellaan olevan viranhaltijan päätösvaltaa. KSAO:lla on rehtori ja apulaisrehtori. Kouvolan kaupungin hallintosäännön mukaan esimiesasemassa olevan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla on määrätty: 1) johtaa organisaatiota tulosvastuullisesti siten, että talousarviossa ja suunnitelmassa sekä palvelusopimuksissa asetetut tavoitteet saavutetaan; 2) toimia työnantajan edustajana johtamassaan organisaatiossa; 3) valvoa säännösten, suunnitelmien, talousarvion ja muiden määräysten, päätösten ja tehtyjen sopimusten noudattamista; 4) vastata tarpeellisesta yksiköiden välisestä ja sisäisestä yhteistoiminnasta, ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä ja kehittämisestä sekä yhteistyöstä sidosryhmien kanssa 5) vastata työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta sekä välittömästä työsuojelusta 6) päättää työnantajan tavanomaiseen työnjohto-oikeuteen kuuluvat asiat (alaisensa vuosiloma ja sen siirto, matkalasku, sairausloma, enintään 3 päivän Suomessa tapahtuva koulutus ja 7 päivän virka- ja työvapaa) Apulaiskaupunginjohtajan yleinen päätös 11 /24.1.2013 mukaan KSAO:n muun kuin opetushenkilöstön valinnasta päättää rehtori ja vakinaisesta opetushenkilöstöstä apulaisrehtori. Koulutuspäällikön ratkaisuvaltaan kuuluu määräaikaiseen työtai virkasuhteeseen ottamisesta päättäminen oman toimintayksikön alaisuudessa sekä tutkivan opettajan määrääminen. Delegointipäätöksessä on myös määritelty näille henkilöille päätösvalta osasta alaisuudessa olevien henkilöiden henkilöstöhallinnollisista tehtävistä. Toisen asteen koulutuksen palvelualueen sisällä viranhaltijoiden ratkaisuvaltaa oppilasasioiden osalta on delegoitu siten, että KSAO:ssa oppilaitoksen oppilaitostasoisista toimintaohjeista vastaa apulaisrehtori.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 16 (44) 2.3 Opiskelijat 2.3.1 Ammatillinen peruskoulutus Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä saa Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämisluvan (111/531/2013) mukaan enimmillään vuonna 2015 olla 2 360 opiskelijaa ja vuonna 2016 enintään 2 330 opiskelijaa. Taulukosta 3 voi havaita, että ammattiopistossa ammatillisia perusopintoja opiskeli yhteensä 2 279 opiskelijaa, joista aikuisia oli 558 opiskelijaa. Opiskelijamäärät alittavat opetus- ja kulttuuriministeriön luvan enimmäisopiskelijamäärät. Vuonna 2015 opiskelijat jakautuivat seuraavasti koulutusaloittain (taulukko 3): Koulutusala 20.1.15 20.1.15 20.9.15 20.9.15 nuoret aikuiset nuoret aikuiset Kulttuuriala 105 24 129 31 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden 184 74 195 43 ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 121 0 106 39 Tekniikan ja liikenteen ala 779 64 791 83 Luonnonvara- ja ympäristöala 49 9 54 20 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 252 262 272 262 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 191 59 152 68 Vammaisten valmentava ja 27 0 0 0 kuntouttava opetus Ammattistartti, ohjaava ja 16 0 22 0 valmentava koulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen 9 53 0 12 valmistava koulutus Yhteensä 1733 545 1721 558 Taulukko 3. Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuonna 2015 (Kouvolan kaupunki 2015) Tammikuussa 2016 opiskelijoita oli yhteensä 2 253. Opiskelijoista 1 981:llä oli kotikuntana Kouvola, 79:llä Iitti ja 48:lla opiskelijalla Kotka. Lisäksi yksittäisiä opiskelijoita hieman suurempia määriä oli mm. Luumäeltä, Lahdesta ja Haminasta. Opiskelijoista 66 suoritti kahta tutkintoa. Opiskelijoista 1 532 (68%) on suorittamassa ensimmäistä perusopetuksen jälkeistä tutkintoaan. Vuonna 2014 Kouvolan seudun ammattiopistossa suoritettiin ammatillisia perustutkintoja seuraavasti: 699 ammatillista perustutkintoa, joista o 530 oli opetussuunnitelmaperusteisia perustutkintoja ja o 169 näyttötutkintoa
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 17 (44) 2.3.2 Oppisopimuskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutuksessa koulutettavia oli syksyllä 2015 yhteensä 454 opiskelijaa sisältäen ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijat. Opiskelijamäärä on yli 200 opiskelijaa vähemmän kuin parhaimpina vuosina (2009 ja 2011). 800 700 600 500 400 300 200 100 0 OPPISOPIMUSKOULUTUS YHTEENSÄ 669 623 640 686 587 582 557 516 502 494 416 434 427 454 Kuva 11. Oppisopimuskoulutuksen valtionosuusperusteen mukaisten opiskelijamäärän kehitys vuosina 2009-2015 (Lähde: Kouvolan kaupunki) Kuva 12. Oppisopimuskoulutukseen osallistuvien jakautumien peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen kesken syksyllä 2015 Oppisopimuskoulutus keskittyy lähinnä kolmelle koulutusalalle (taulukko 4): yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle (181 opiskelijaa), tekniikan ja liikenteen alalle (117 opiskelijaa) ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle (97 opiskelijaa).
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 18 (44) Koulutusaloittain: OPPISOPIMUS 20.1.2015 20.9.2015 Humanistinen ala 8 7 Kulttuuriala 8 7 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 163 181 Luonnontieteiden ala: 1 1 Tekniikan ja liikenteen ala 116 117 Luonnonvara- ja ympäristöala 26 22 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 86 97 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 19 22 Yhteensä 427 454 Taulukko 4. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat vuonna 2015 tilastointipäivinä Ammatillinen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien valtionosuuden perustana käytetään vuotuista 43 vähimmäismäärää. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusten osalta valtionosuuden perusteena käytettävä oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 256. Taulukossa 5 on esitetty ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet vuonna 2015. Koulutusala Opiskelijatyövuodet 2015 Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 11,81 Tekniikka ja liikenne 14,7 Luonnonvara ja ympäristö 14,01 Sosiaali ja terveys 7,54 Matkailu, ravitsemis ja talous 7,92 Ei-tutkintotavoitteinen 6,09 Yhteensä 62,07 Taulukko 5. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet vuonna 2015 Vuonna 2014 Kouvolan seudun ammattiopistossa suoritettiin 97 ammattitutkintoa ja 30 erikoisammattitutkintoa. 2.3.3 Muutokset opiskelijamäärissä KSAO:n kokonaisopiskelijamäärä on laskenut 136 opiskelijalla vuosina 2010-2015. Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden vuotuiset määrät ovat vaihdelleet 122 ja 280 opiskelijan välillä. Viime vuonna eronneita oli 190 opiskelijaa (taulukko 6).
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 19 (44) KSAO Vuosi Painotettu opiskelijamäärä Eronneet KSAO Eronneet KSAO % 2010 2414 122 5,05 2011 2359 296 12,55 2012 2363 235 9,94 2013 2363 289 12,23 2014 2294 277 12,07 2015 2278 190 8,34 Nuoret Aikuiset Vuosi Painotettu opiskelijamäärä Eronneet KSAO Eronneet KSAO % Vuosi Painotettu opiskelijamäärä Eronneet KSAO Eronneet KSAO % 2010 2205 110 4,99 2010 209 12 5,74 2011 2127 253 11,89 2011 232 43 18,53 2012 2087 184 8,82 2012 276 51 18,48 2013 1990 210 10,55 2013 373 59 15,82 2014 1866 205 10,99 2014 427 73 17,10 2015 1728 124 7,18 2015 550 68 12,36 *) Mukana ei ole ammatti- eikä erikoisammattitutkinnot Taulukko 6. KSAO:n kokonaisopiskelijamäärä ja eronneet vuosina 2010-2015 Eronneiden opiskelijoiden enemmistö oli vuonna 2015 nuorisoasteen opiskelijoita (kuva 13). Toisaalta suhteessa koulutusmuodon opiskelijamääriin aikuisopiskelijoiden eronneiden määrät ovat olleet koko 2010-luvun nuorisoastetta korkeammat ja keskimäärin joka kuudes opiskelija erosi oppilaitoksesta vuosina 2010 2015. Kuva 13. KSAO:sta eronneet opiskelijat vuonna 2015 koulutusmuodon mukaan
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 20 (44) 2.4 Talous Ammatillinen koulutus on Kouvolan kaupungin taseyksikkö, joka muodostettiin vuonna 2011. Toiminta on ollut alijäämäistä viimeisen kolmen vuoden ajan. Tilinpäätöksen 2015 mukaan taseen kertyneet alijäämät olivat 4,1 miljoonaa euroa. Liitteenä 4. esitetään tuloslaskelma ja tase 31.12.2015. Kolmen viime toimintavuoden tulos toteutui seuraavasti: Tuloslaskelma 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013 Liikevaihto 25 912 473 33 052 504 28 157 524 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 60 874 0 0 Muut tuet ja avustukset 852 662 1 998 806 2 087 039 Materiaalit ja palvelut -6 252 928-12 021 120-6 772 485 Henkilöstökulut -15 729 595-17 281 774-16 437 990 Poistot ja arvonalentumiset -127 508-224 897-238 862 Liiketoiminnan muut kulut -7 273 829-8 245 825-7 237 666 Liikeylijäämä (-alijäämä) -2 430 343-2 497 410-203 578 Rahoitustuotot ja kulut -1 129-460 -510 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -2 431 472-2 497 869-204 088 Satunnaiset tuotot 700 000 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 731 472-2 497 869-204 088 Taulukko 7. Tuloslaskelma vuosina 2013 2015 Toiminta oli kaikkina em. tarkasteluvuosina alijäämäistä. Vuonna 2013 osalta kannattavuutta paransi KSAO:ssa toteutetut koko henkilöstön lomautukset, joiden tulosta parantava vaikutus oli 0,4 milj. euroa. Lomautuksen kesto oli 2 viikkoa henkilöä kohden. Huomio kiinnittyy erityisesti vuoteen 2014, jolloin alijäämä kasvoi lähes 2,5 miljoonaan, vaikka liikevaihto oli tuolloin tarkasteluvuosista selvästi suurin. Vuoden 2014 lukuihin sisältyy rautatiealan koulutus, joka yhtiöitettiin vuoden 2015 alusta. Jos rautatieala eliminoitaisiin vuoden 2014 tuloslaskelmasta, KSAO:n alijäämä mainittuna vuonna olisi noin 3,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tilikauden tulosta paransi rautatiealan yhtiöittämisestä saatu luovutusvoitto 0,7 miljoonaa euroa. Mainitun vuoden alijäämä toteutui ennen satunnaisia eriä likimain yhtä suurena kuin vuonna 2014. Seuraavissa kuvissa (kuva 14) on esitetty liikevaihdon ja tilikauden alijäämän kehittymistä:
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 21 (44) Kuva 14. Liikevaihto ja tilikauden alijäämät 2013 2015 Taseyksikkönä KSAO tekee tilinpäätöksessään oman taseen, joka on viime vuosina muodostunut seuraavaksi: 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 0 121 668 0 Aineelliset hyödykkeet 487 690 701 232 776 430 PYSYVÄT VASTAAVAT 487 690 822 900 776 430 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 293 885 485 012 430 834 Saamiset 630 173 6 367 796 1 068 098 Rahat ja pankkisaamiset 608 750 750 VAIHTUVAT VASTAAVAT 924 666 6 853 558 1 499 682 V A S T A A V A A 1 412 356 7 676 458 2 276 112 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Edellisten tilik. yli/alijäämä -2 392 511 105 358 0 Tilikauden yli/alijäämä -1 731 472-2 497 869 0 OMA PÄÄOMA -4 123 983-2 392 511 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen 5 536 339 10 068 969 2 943 441 VIERAS PÄÄOMA 5 536 339 10 068 969 2 943 441 V A S T A T T A V A A 1 412 356 7 676 458 2 943 441
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 22 (44) KSAO:n taseen muodostavat käyttöpääomaan liittyvät erät (vaihtuvat vastaavat ja lyhytaikainen vieras pääoma) sekä omassa pääoma kertynyt alijäämä yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. KSAO:lla ei ole merkittäviä määriä kiinteää omaisuutta. KSAO:n vuokraamat toimitilat ovat emokaupungin taseessa. 2.4.1 Koulutusalakohtainen tarkastelu Toimintatulot Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on raportoida vuosittain valtionosuuden käytöstä Opetushallituksen tiedonkeruujärjestelmään. Valtionosuudella rahoitetun koulutuksen lisäksi raportoidaan maksullisen palvelutoiminnan tuotot ja kustannukset. Seuraavissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat KSAO:n laatimiin yhteenvetoraportteihin vuoden 2015 toteutumaluvuista. Luvut poikkeavat jonkin verran tilinpäätöksestä, koska koulutuksen kustannuksiin raportoidaan myös koulutuksen järjestäjän toiminnalle kohdentuvat kustannukset. Myös investointien, poistojen ja tilakustannusten osalta saattaa esiintyä poikkeamia tilinpäätökseen johtuen tiedonkeruun ohjeista. Seuraavassa taulukossa 8. on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen kannattavuus koulutusaloittain: Tekniikka ja liikenne yht. Muu sosiaali ja terveys Matkailu, ravitsemis ja talous Kulttuuri Liiketalous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Yksikköhintarahoitus 1 456 775 1 897 716 995 207 9 159 164 818 680 4 556 836 2 531 750 Tulot yht. 1 456 775 1 897 716 995 207 9 159 164 818 680 4 556 836 2 531 750 Toimintamenot Henkilöstö 998 124 1 420 659 737 784 5 382 600 991 155 2 862 626 1 542 720 Muut menot 893 133 643 565 357 667 4 746 369 982 416 1 537 886 1 114 671 Menot yht. 1 891 257 2 064 224 1 095 451 10 128 969 1 973 571 4 400 512 2 657 391 Poistot 246 934 1 419 648 473 213 51 422 16 782 32 230 Liiketulos -681 416-167 927-100 892-1 443 018-1 206 313 139 542-157 871 Taulukko 8. Koulutusalakohtainen kannattavuus vuonna 2015 Koulutusaloille on kohdennettu osuus valtionosuuden yksikköhintarahoituksesta, joka on laskettu vuoden 2015 painotetun opiskelijamäärän ja koulutusalakohtaisen yksikköhinnan mukaan. Toimintamenot sisältävät koulutustoiminnan välittömät menot, osuuden yleiskustannuksista ja koulutuksen järjestäjän kustannuksista. Taulukko osoittaa, että ainoastaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa yksikköhintarahoitus kattaisi kaikki kustannukset.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 23 (44) Kuva 15. Koulutusalakohtainen liiketulos /opiskelija vuonna 2015 Yllä oleva kuva osoittaa, että luonnonvara-alan koulutus on kaikkein tappiollisinta eli - 18.654 /opiskelija. Myös kulttuurialalla tappio on määrältään suuri - 4.802 /opiskelija. Tekniikan ja liikenteen koulutusala sisältää laajan valikoiman eri koulutuksia, joiden keskinäistä vaikutusta tappiollisuuteen ei nähdä tässä tarkastelussa. Koulutusta on toteutettu myös ammatillisen lisäkoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena ja maksullisena palvelutoimintana. Maksullinen palvelutoiminta Toimintatulot 5 814 1 867 839 Amm. lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Yksikköhintarahoitus 456 097 1 865 118 Tulot yht. 461 911 1 865 118 1 867 839 Toimintamenot Henkilöstö 209 852 162 747 992 602 Muut menot 243 131 1 061 143 1 016 517 Menot yht. 452 983 1 223 890 2 009 119 Poistot 16 416 Liiketulos 8 928 641 228-157 696 Menot /opisk. 7298 2775 Liiketulos /opisk. 144 1454 Taulukko 9. Koulutustoiminnan kannattavuus 2015
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 24 (44) Ammatillinen lisäkoulutus sisältää ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavan näyttötutkintoperusteisen koulutuksen eri koulutusaloilla. Lisäksi ammatillinen lisäkoulutus sisältää vähäisessä määrin muuta kuin tutkintoon johtavaa sekä yritysten henkilöstökoulutusta. Oppisopimuskoulutus sisältää sekä perustutkintoon että ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen eri koulutusaloilla. Oppisopimuskoulutusta voidaan järjestää myös muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen, mutta vähäisessä määrin. Maksullisen palvelutoiminnan tulot jakautuivat vuonna 2015 seuraavasti: Kuva 16. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen jakauma vuonna 2015 Tuotot Kustannukset Kate Työvoimakoulutus 748 948 637 728 111 220 Opetuksen yhteydessä tuotetut 359 201 390 884-31 683 palvelut ja tuotteet Opetusmaatila ja harjoitusmetsä 121 473 214 526-93 053 Koulutuksen ja osaamisen myynti 435 610 656 834-221 224 Muu maksullinen palvelutoiminta 202 607 109 147 93 460 Yhteensä 1 867 839 2 009 119-141 280 Taulukko 10. Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus 2015 Työvoimakoulutus muodosti suurimman osuuden maksullisen palvelutoiminnan tuloista määrältään 749.000 euroa ollen myös kannattavaa. Koulutuksen ja osaamisen myynti näyttää tässä tarkastelussa olevan selvästi tappiollista. Kokonaisuudessaan maksullinen palvelutoiminta oli alijäämäistä vuonna 2015 kasvattaen osaltaan koko KSAO:n alijäämää.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 25 (44) 2.4.2 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017 2018 Kouvolan kaupungin talousarvioon kohderahoitteisena tehtävänä sisältyvä KSAO:n osalta on kirjattu oleellisista muutoksista ja kehittämiskohteista suunnittelukaudella 2016-2018 seuraavaa: KSAO jatkaa toimintaansa kirjanpidollisena taseyksikkönä. Isona muutoksena suunnittelukaudella on ammatillisen koulutuksen reformi, joka koskee koko Suomen ammatillista koulutusta. Toinen suunnittelukauden iso haaste on KSAO:n talouden tasapainottaminen ja ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen tarvittavien resurssien palauttaminen. Talouden tasapainottamiseen on tehty ohjelma, jota on jo toteutettu vuodesta 2014 alkaen ja se jatkuu vuoteen 2018 saakka. Säästöohjelma koostuu pääasiassa kiinteiden kustannusten vähentämisestä (toiminnan tiivistäminen) ja toiminnan tehostamisesta (toimintaresurssien vähentäminen). KSAO:n tärkein kehittämishanke vuosien 2016 2018 aikana on edelleen Tornionmäen kampus. KSAO:n taloudelliset tavoitteet vuosille 2016 2018 on määritelty seuraavasti (taulukko 11): Taulukko 11. Taloudelliset tavoitteet 2016-2018 Taloudellisten tavoitteiden osalta huomio kiinnittyy taloussuunnitelmavuosiin 2017 ja 2018. Talousarvion laadintahetkellä tiedossa olleita rahoituksen leikkauksia ei näy toimintatuloissa, joiden euromääräinen tavoite pysyy vuoden 2016 tasolla. Myös toimintamenot pysyvät vuoden 2016 tasolla. Taloussuunnitelmavuosien suunnitteluun ei nähtävästi ole erityisesti kiinnitetty huomiota.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 26 (44) 3 Johtamisjärjestelmän toimivuus ja kehittämistarpeet 3.1 KSAO:n johtaminen Tämän selvityksen yhtenä tehtävänä oli havainnoida KSAO:n johtamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tarkastelun painopiste oli KSAO:n sisäisessä johtamisessa. 3.1.1 Rehtori Taloudellinen tilanne ja sen yhä heikkenevä kehitys edellyttävät johtamiselta vahvaa panostusta ja kykyä muutosjohtamiseen muuttuvissa tilanteissa. Oppilaitoksen toimintaprosesseja tulee kehittää ja tehostaa kaikkien resurssien käytön osalta kokonaisuutena. Johtaminen ei voi kohdistua yksittäisten nippeleiden käsittelyyn. Talouden tasapainottamisen suunnittelu, toimeenpanon johtaminen ja toteutumisen seuranta kuuluvat KSAO:n johtajan ydintehtäviin. Muutostilanteessa kyky ymmärtää muutoksen vaikutuksia ja johtaa ihmisiä on keskeistä. Siihen on myös varattava ja käytettävä aikaa. Henkilöstömäärän sopeuttaminen taloudellisiin reunaehtoihin tulee johtamaan raskaisiin henkilöstöratkaisuihin, sisältäen irtisanomisia, osa-aikaistamisia, eläköitymisten hyödyntämistä sekä mahdollisia muita henkilöstöjärjestelyjä. Muutosten jälkeen oppilaitokseen jäävän henkilöstön osaamisesta ja työmotivaatiosta tulee huolehtia ja sitä tulee vahvistaa. Vaikka käytännössä henkilöstöjohtamisen hallinnolliset asiat ovat delegoitu apulaisrehtorille ja koulutuspäälliköille, vastaa rehtori oppilaitoksen toiminnasta vastaavana henkilönä viime kädessä asemansa puolesta henkilöstöstään ja heidän johtamisesta. Oppilaitoksen kaikki työprosessit tulee tehokkaasti kohdentaa koulutustoiminnan tarpeita vastaaviksi. Toiminnan jatkuvuus ja laatu tulee turvata muutosprosessin jälkeen osana jokaisen työntekijän työtä. Tässä muutostyössä tarvitaan osaamista ja kiinnostusta vaativaan henkilöstöjohtamiseen. Muutostilanteessa johtajan tulee kääntää huomio ulkoisten tekijöiden sijaan itse organisaation johtamiseen, jotta muutoksen edellyttämät vaikeat ratkaisut haittaavat mahdollisimman vähän henkilöstön arkityötä. Rehtorin tehtävänä on näyttää muutoksen suunta ja johtaa organisaationsa kohti haluttua lopputulosta. Talouden tasapainottaminen edellyttää pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja järjestelmällistä johtamista ja kykyä tehdä perustellusti myös ikäviä päätöksiä. Menestyksellinen tasapainottaminen edellyttää johtajalta jatkuvaa talouden ja toiminnan seurantaa, tiedottamista ja vuorovaikutusta sekä lähiesimiesten (koulutuspäälliköiden) työn johtamista ja tukemista. Haastatteluissa kaivattiin rehtorilta erityisesti tämänkaltaista johtamista. Tasapainottamissuunnitelman tuloksellinen toimeenpano ja toimenpiteiden seuranta ovat keskeinen tehtävä johtajan arjessa. Jos tasapainottamissuunnitelma ja sen toteuttaminen eivät tuota tulosta odotetulla tavalla, johtajalla tulee olla kykyä ja mahdollisuuksia tehdä korjaavia toimenpiteitä nopealla aikataululla. Kysymys on suunnan kääntämisestä ja toiminnan johtamisesta haluttuun suuntaan. Osa haastateltavista katsoi suunnan olevan epäselvä.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 27 (44) KSAO:n toiminta on ollut erittäin tappiollista jo kolmen vuoden ajan. Toteutettujen säästöjen vaikutus on ollut vaatimaton. Talouden suuntaa ei ole pyritty johdonmukaisesti ja määrätietoisesti kääntämään. Taloustilannetta on muistioiden perusteella käsitelty johtoryhmän kokouksissa harvoin. Päivitetyn strategian avulla ei myöskään ole luotu linjauksia tukemaan tasapainottamista. Rehtori ei ole asetetussa aikataulussa laatinut esimiestensä toimeksiannosta KSAO:n tasapainottamissuunnitelmaa toimenpide-ehdotuksineen. Muutosjohtajalla tulee olla strategisen ja operatiivisen johtamisen ohella vahva talous- ja henkilöstöjohtamisen osaaminen. Ennen kaikkea muutosjohtajan tulee olla kykenevä organisaationsa muutosjohtamiseen sekä kiinnostunut ja jopa innostunut muutoksen edistämisestä omassa organisaatiossaan. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan kokonaisuudessaan sekä toiminta- että rahoituslainsäädäntö. Lisäksi vuonna 2017 ammatilliseen peruskoulutuksen rahoitukseen kohdentuu noin 10 %:n leikkaukset. Asiakaskeskeisyyteen ja osaamisperusteisuuteen siirtyminen vaatii merkittävää opettajuuden muutosta. Tuleva toisen asteen reformin aiheuttama voimakas muutos edellyttää erityisiä johtamistaitoja. Todettakoon, että Kouvolan toisen asteen koulutuksen delegointipäätöksen mukaan oppilaitostasoisista toimintaohjeista, pedagogisesta johtamisesta sekä henkilöstöhallinnosta vastaa apulaisrehtori. Aiemmin rehtorin apuna toimi kaksi opetusalajohtajaa. Lakien ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta mukaan rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta. Tätä rehtorin kokonaisvastuuta ei voida delegointipäätöksin siirtää toiselle. 3.1.2 KSAO:n johtoryhmä KSAO:lla on johtoryhmä, johon kuuluu rehtorin lisäksi apulaisrehtori, laatupäällikkö, kehittämispäällikkö, aikuiskoulutuspäällikkö sekä vuosittain vaihtuva jäsen koulutuspäälliköiden joukosta. Johtoryhmän tarkoitusta, tehtäviä ja kokoonpanoa tulisi tarkastella ja arvioida uudelleen. Johtoryhmän kokoonpanon ja KSAO:n perustehtävän toteuttamisen yhteydelle ei ole luotu riittävää yhteyttä toiminnan organisoinnissa tai KSAOn organisaatiossa. Tällä hetkellä KSAO:n ydintoimintaa eli ammatillista koulutusta ja sen toteuttamista edustaa johtoryhmässä vuosittain vaihtuva koulutuspäällikköjäsen. Johtoryhmän pysyvistä jäsenistä laatupäälliköllä ja kehittämispäälliköllä rooli itse ydintoiminnassa on pienempi kuin koulutuspäälliköillä. Johtoryhmän kokoonpano saattaa ohjata työskentelyä oppilaitoksen perustehtävän näkökulmasta epäolennaiseen ja ehkäpä myös epätoivottuun suuntaan. Tulee myös huomata, että KSAO:ssa eikä siten myöskään sen johtoryhmän jäsenenä ole talouden asiantuntijaa. Johtoryhmätyöskentelyä tarkasteltiin käymällä läpi vuoden 2015 johtoryhmän muistiot. Keskeiset havainnot johtoryhmätyöskentelystä: kokouksia pidettiin usein ja ne kestivät useita tunteja taloudellista tilannetta käsiteltiin hyvin harvoin käsiteltävät asiat olivat hyvin moninaisia strategia ja sen toteutuminen/toteutumisen seuranta ei noussut esille johtoryhmätyöskentely ei vaikuttanut kovin suunnitelmalliselta
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 28 (44) Johtoryhmän lisäksi KSAO:ssa toimii esimiestiimi, johon kuuluvat rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kaikki koulutuspäälliköt. Esimiestiimin muistioita ei raporttia laadittaessa ollut käytettävissä. Haastateltavien mukaan rehtori osallistuu esimiestiimin kokouksiin vaihtelevasti. 3.1.3 Talousjohtaminen KSAO:n hallinnossa havaittiin selvityksen yhteydessä kuin myös haastateltavien mukaan selviä puutteita talouden johtamisen asiantuntemuksessa. KSAO:ssa ei tällä hetkellä ole asiantuntijatason taloushenkilöstöä. Raportointi ja juoksevat taloushallinnon tehtävät hoidetaan taloussihteerin ja Taitoa Oy:n toimesta. KSAO:n toiminnan laajuus ja tulevat taloudelliset haasteet edellyttävät talouspäällikkötason osaamista ja siten pikaisen rekrytointiprosessin aloittamista. Talouspäällikön tehtäviin tulisi kuulua mm. tulosvastuullisten henkilöiden ja muutosjohtamisen tuki, talouden suunnittelu ja raportointi, ennusteet, investointilaskelmat ja adhoc -laskelmat. Lisäksi talouspäällikkö olisi keskeinen henkilö tasapainottamissuunnitelman valmistelussa yhdessä rehtorin kanssa kuin myös toteutumisen valvonnassa.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 29 (44) 4 Luonnonvara-alan koulutus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen tutkinnoilla saavutetaan maa- ja metsätalouden tai muiden luonnonläheisten elinkeinojen eri tehtävissä tarvittava osaaminen. Luonnonvara- ja ympäristöalalla on kuusi ammatillista perustutkintoa. Osa ammatillisista perustutkinnoista jakaantuu lisäksi osaamisaloihin, joten tutkintonimikkeitä on yhteensä 16. Lisäksi luonnonvara- ja ympäristöalalla on 25 ammattitutkintoa ja 14 erikoisammattitutkintoa. (Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta 863/2015) Kuva 17. Luonnonvara-alan koulutuspisteet ammatillinen koulutus ja AMK (Lähde MKT) 4.1 KSAO:n kuvaus koulutusalasta (nykytila) 4.1.1 Koulutustarjonta vuonna 2016 Kouvolan kaupungilla on ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa lupa järjestää luonnonvara-alan koulutusta, pois lukien hevostalouden perustutkinnon koulutus perustutkinnon maatalousteknologian koulutusohjelman koulutus maatatusalan perustutkinnon eläintenhoidon koulutusohjelman koulutus metsäalan perustutkinnon metsäkoneenasennuksen koulutusohjelman koulutus metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelman koulutus
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 30 (44) Kouvolan seudun ammattiopistossa koulutetaan nuoria maatalousalan perustutkintoon, maatilatalouden osaamisalalla, josta valmistuu maaseutuyrittäjiä. Lisäksi luonnonvara- ja ympäristöalalla Kouvolan seudun ammattiopistossa koulutetaan nuoria luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon kolmella eri osaamisalalla ympäristöalan osaamisala, ympäristönhoitaja luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja luontoalan osaamisala, luonnonvaratuottaja Luonnonvara-alalla koulutetaan aikuisia: maaseutuyrittäjän perustutkintoon viljelijän ammattitutkintoon sukupolvenvaihdoskoulutus (EU-vaatimusten mukainen koulutus tukikelpoisuutta varten aloittavalle viljelijälle) kalastusoppaan ammattitutkinto ympäristön hoitajan perustutkinto (käynnistyy S2015) Luonnonvara-alalla on lisäksi lupa toteuttaa seuraavaa aikuiskoulutusta: maatalouskoneasentajan ammattitutkinto bioenergia-alan ammattitutkinto tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto 4.1.2 Hakijat Anjalan toimipisteen vetovoimaisuus on vaihdellut vuosien 2002-2014 aikana 0,2-0,9, ollen 0,9 vuonna 2002. Sen jälkeen vetovoimaisuus on pudonnut alle 0,6. Kevään 2016 yhteishaussa maatalousalan perustutkintoon peruskoulupohjaisia aloituspaikkoja on 16 ja erillishaussa paikkoja on 4, yhteensä aloituspaikkoja on 20. Ensisijaisia hakijoita maatalousalan perustutkintoon on kevään 2016 yhteishaun ennakkotietojen mukaan 6. Yhteensä hakijoita 1-5 toive on vain 25. Kevään 2016 yhteishaussa peruskoulupohjaisia luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon aloituspaikkoja on 12 ja erillishaussa paikkoja on 8, yhteensä aloituspaikkoja on 20. Ensisijaisia hakijoita luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon on kevään 2016 yhteishaun ennakkotietojen mukaan 7. Yhteensä hakijoita 1-5 toive on vain 22. Yhteishaun ennakkotietojen perusteella ei pysty päättelemään saadaanko erillishaussa olevan paikat täytettyä suunnitelmien mukaisesti. Nuorten ikäluokka on Kouvolan seudulla pienenemässä merkittävästi, joten hakijamäärien kasvua ei ole odotettavissa. Ikäluokkien pieneneminen vähentänee myös Anjalan toimipisteeseen hakeutuvien nuorten määrää tulevaisuudessa.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 31 (44) 4.1.3 Opiskelijamäärät ja koulutuksesta eronneet Luonnonvara-alan opiskelijamäärä on Anjalan varsin pieni ja koulutuksen vetovoima on yhteisvalinnan tilastotietojen perusteella heikko. Vuonna 2015 luonnonvara- ja ympäristöalalla opiskeli 40 opiskelijaa maatalousalan perustutkintoon ja 25 nuorta luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon. Yhteensä ammatilliseen perustutkintoon Anjalassa opiskeli 65 opiskelijaa. Anjalassa opiskelevien ammatillisen lisäkoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja muun maksullisen palvelutoiminnan opiskelijoiden määrää ei tilastoista ilmene. Arvion mukaan näiden opiskelijoiden määrä ei kuitenkaan ole merkittävä. Vuonna 2015 luonnonvara-alalta erosi seitsemän opiskelijaa, mikä on yksitoista prosenttia opiskelijoista. Luonnonvara-alalla eroamisprosentti on vuosina 2010-2015 vaihdellut seitsemästä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. 4.1.4 Oppimisympäristöt Anjalassa luonnonvara- ja ympäristöalan käytössä olevat tilat ovat huonokuntoiset. Ne eivät vastaa nykyaikaisen luonnonvara- ja ympäristöalan tarpeita. Lisäksi ne ovat nykyiseen opiskelijamäärään nähden myös liian suuret. Luonnonvara-alan koulutuksen käytössä on tiloja 9 141 m 2 (Biosampo ei ole mukana) eli noin 140 m 2 /opiskelija, joista KSAO maksaa sisäisiä vuokria 885 268. (Selvitys 12.11.2015) eli noin 13 600 /opiskelija. KSAO:n luonnonvara- ja ympäristöalan vuoden 2016 yksikköhinta on 12 060 /opiskelija. 4.1.5 Henkilöstö 12.11.2015 tehdyn selvityksen mukaan Anjalan toimipisteessä työskenteli 20 henkilöä, joista 2 Biosampossa. Lisäksi kahden henkilön työpanoksesta 20 % ja yhdenhenkilön työpanoksesta 10% kohdistui Biosampoon. Henkilöstöä Anjalassa on siis laskennallisesti 1 työntekijä 3,7 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa kohden. Vuoden 2015 tuloslaskelman mukaan luonnonvara- ja ympäristöalan henkilöstömenot olivat 914 388 eli laskennallisesti 14 067 /opiskelija. 4.1.6 Talous ja talouden tasapainottamistoimet Vuoden 2015 tuloslaskelman mukaan luonnonvara- ja ympäristöalan toimintakate oli - 2 045 627. Luonnonvara- ja ympäristöalan valtionosuus oli 835 581. Merkillepantavaa on, että vaikka koko luonnonvara- ja ympäristöalan valtionosuustulo ei riitä kattamaan koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia vaan joko KSAO tai Kouvolan kaupunki olisi joutunut laittamaan -1 210 046 :n lisärahoituksen Anjalan toimipisteeseen. Selvityksen aikana KSAO on käynnistänyt talouden tasapainottamistoimet, joista arvioidaan Anjalan luonnonvara-alan koulutuksen osalta kertyvän noin 900 000 säästöt. Talouden tasapainottamistoimenpiteissä vähennetään mm. tila- ja henkilöstökustannuksia.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 32 (44) 4.2 Tulevaisuuden näkymät Anjalan toimipisteen tilat ovat huonokuntoiset ja opiskelijamäärä pieni. Mikäli luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus aiotaan säilyttää Anjalassa, se vaatii merkittäviä panostuksia tilojen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja näin investointeja Kouvolan kaupungilta. Kouvolan seudulla nuorten ikäluokkien määrä pienenee merkittävästi, joten haasteena on sopeuttaa koulutustarjonta pienenevään koulutustarpeeseen. Kouvolan kaupungin/ksaon saamat luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen valtionosuudet eivät kata käyttökustannuksia. Toisen asteen ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuu lisäksi vuonna 2017 noin 10 % säästöt, jotka vähentävät Kouvolan kaupungin ammatillisesta peruskoulutuksesta saamaan valtionosuutta noin 2,1 miljoonaa euroa. Koska koulutustarpeet vähenevät ja samaan aikaan rahoitus supistuu, Anjalan toimipisteen kehittämistä ei siten voi perustaa oletukseen KSAO:n kasvavasta opiskelijamäärästä. Kaakkois-Suomeen on kuitenkin muodostumassa luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen osalta aukko, mikäli Anjalasta lopetetaan em. koulutus. Pentti Rauhala esitti Kymenlaakson liitolle 31.12.2014 tekemässään selvityksessä Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja järjestäjäverkon uudistaminen selvitettäväksi Kouvolan seudun ammattiopiston maatalousyrittäjä-koulutuksen siirron Harjun oppimiskeskukseen - ottamalla kuitenkin huomioon uusiutuvan energian koulutuksen toteutusedellytykset Anjalassa. Vuonna 2015 luonnonvara- ja ympäristöalan menot olivat 2 234 275. Arvion vuonna 2016 mukaan luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitus on noin 670 000 (10 854 /opiskelija x 65 opiskelijaa - hallintokulut 5 % = 670 000 ). Nyt toteutetuista säästötoimenpiteistä huolimatta (- 900 000 ) valtionosuusrahoitus (noin 670 000 ) ei riitä kattamaa toiminnasta aiheutuvia menoja (2 234 275-900 000 ) 1 334 275. 4.3 Biosampo 4.3.1 Biotalouden koulutuksen ja kehittämisen toimintasuunnitelma Biosampon rakentaminen on alkanut vuonna 2008 ja se vihittiin käyttöön syksyllä 2009. Biosampolle on tehty 8.4.2014 Biotalouden koulutuksen ja kehittämisen toimintasuunnitelma. Suunnitelman mukaan Biosampolla olisi paljon erilaisia mahdollisuuksia ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämisessä, koulutusviennissä sekä yhteistyössä korkeakoulujen ja lukion kanssa. Biosampo järjestää ja kehittää koulutusta sekä tekee kokeellista tutkimusta biotalouden osaamisen lisäämiseksi.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 33 (44) Suunnitelman mukaan Biosampon koulutustarjonta perustuu KSAO:n perus- ja ammattitutkintojen muun koulutuksen tukemiseen oppimisympäristönä. Hankkeilla on luotu oppimisympäristö, joka tarjoaa lähes kaikille teknisen alan opiskelijoille valinnaisten opintojen mahdollisuuden. Biosampossa on toteutettu bio-energia-alan ammattitutkintoja. Biosampo tarjoaa suunnitelman mukaan KSAO:n perustutkintoihin ja bioenergia-alan ammattitutkintoon laajentavia ja täydentäviä opintoja. Lisäksi tarkoituksena on suunnitelman mukaan KSAO:n ulkopuolelle tilauksesta räätälöitävien biotalouden opintojaksojen myyminen ja koulutusvienti. Suunnitelman mukaan Biosampon kysyntä on lisääntymässä kansainvälisillä markkinoilla. Koulutuksen markkina-arvo on huomattava ja onnistuessaan kansainvälinen koulutus tuo usean miljoonan euron vuositulot KSAO:n toimintaan. Suunnitelman mukaan Afrikan kehityspankin jäsen Ecowas tilaa kuusi Biosampon satelliittikoulua Länsi-Afrikan maihin. Suunnitelman mukaan Biosampo vientikouluja avataan vähintään kuusi lähivuosien aikana. Biosammon toimintaan ja opettajaohjelmaan kohdistuu laaja kysyntä. Suunnitelman mukaan Biosampo tarjoaa ammatillisen koulutuksen opettajille mahdollisuuden kouluttaa itsestään nykypäivän osaajan ja kehittää ammatillisen osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasolle biotalouden kestävän koulutuksen alueella. Suunnitelman mukaan Biosampo palvelee myös yliopistojen tutkimusta. Yliopistot, yritykset sekä kansainväliset kumppanit ovat lisänneet yhteistyötä Biosammon kanssa. Biosampo vastaa akateemisen maailman käytännön testauksen tarpeeseen, jossa yliopistot ja korkeakoulut hyödyntävät Test-bed-palvelua maksua v suunnattujen siltaopintojen kautta, jossa biotalouden ammatilliseen koulutukseen ja lukio-opintoihin integroidaan uudenlainen opintopolku alan korkeakouluopintoihin. Suunnitelman mukaan Biosampo toimii myös matkailukohteena. Opintomatkailu, tutustumismatkailu ja suunnitelmallinen benchmarking lisääntyy merkittävästi. Tavoitteena on ollut turvata luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon opetuksen järjestäminen tulevaisuudessa, kunhan koulutusohjelma profiloidaan houkuttelevammaksi ja luodaan nykyistä vahvempia jatko-opintomahdollisuuksia siltaopintojen avulla. 4.3.2 Talouden perusta suunnitelman mukaan Biosammon talouden peruste on suunnitelman mukaan koulutuksen järjestäminen perustutkintojen ja aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Lisäansaintalogiikkaan kuuluu palveluiden tuottaminen muille organisaatioille. Myös vientikoulujen kansainvälisten opettajien koulutusohjelmilla sekä prosessien ja tutkimuksen tukitoimilla saadaan tuloja (taulukko 12). Vuosi Liikevaihto Tulos 2014 270 000 60 000 2015 370 000 100 000 2016 370 000 100 000 2017 370 000 100 000 2018 400 000 200 000 e Taulukko 12. KSAO:n laatima liikevaihtosuunnitelma Biosammolle
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 34 (44) 4.3.3 Biotalouden koulutuksen ja kehittämisen toimintasuunnitelman seuranta Suunnitelmassa on monia hyviä ajatuksia. Liikevaihtosuunnitelman mukaan toiminnan pitäisi tuottaa merkittävää tulosta KSAO:lle. Suunnitelmasta kuitenkin puuttuvat selkeät toimenpiteet, aikataulutus sekä eri toimenpiteiden budjetointi. Suunnitelman toiminnan ja talouden seuranta on puutteellista. Vaikuttaa siltä, että suunnitelmassa kuvaillut Biosampon erilaiset mahdollisuudet eivät ole kahdessa vuodessa toteutuneet kuin erittäin pieneltä osalta. Talousarviossa ei Biosampolla ole omaa seurantaa. Saatavilla oli vain Biosampoon liittyvät hankkeet vuodelta 2015. Saadun tuloslaskelman mukaan Biosampoon liittyvät hanketulot eivät riittäneet kattamaan menoja. Merkillepantavaa on, että käsityksemme mukaan haketoiminnan rahoituksella katettiin pääosin henkilöstökuluja, ei siis esimerkiksi Biosampon kiinteistökuluja. Biosampon kiinteistökulut on käsityksemme mukaan kirjattu kokonaisuudessaan luonnonvara- ja ympäristöalan menoiksi. Toimintatulot 167 709 Toimintamenot 183 702 Tilikauden tulos - 15 993 4.3.4 Biosampon tulevaisuus Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Biotalous ja puhtaat ratkaisut muodostaa yhden kärkihakekokonaisuuden. Biotaloutta pidetään yleisesti yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena. Näin ollen Biosampolla on merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Biosampossa työskentelee myös alan osaajia, joilla on kehittämispotentiaalia. Biosampon toiminta tulisi käsityksemme mukaan koota yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka talous budjetoitaisiin omana kokonaisuutena ja taloutta seurattaisiin. Biosampon asiantuntijoiden tulisi laatia uusi tulevaisuuteen suuntaava toimintasuunnitelma, joka sisältäisi selkeästi eri toimenpiteiden aikataulutuksen ja talousarvioin. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista tulisi seurata säännöllisesti. Biosampon toiminta-ajatus perustuu vahvasti kehittämis- ja tutkimustyöhön sekä hanketoimintaan. Kouvolan kaupungin tulisi pohtia ja päättää haluaako se säilyttää Biosampon omana toimintanaan vai olisiko tarkoituksenmukaisempaa sijoittaa Biosampo ammattikorkeakoulun yhteyteen. Ammattikorkeakoululain 4 :n 2 mom. mukaan Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. Ammatillisella koulutuksella ei vastaavaa ammattikorkeakoululle osoitettua TKItehtävää ole.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 35 (44) 5 Talouden tasapainottaminen Tässä kappaleessa tarkastellaan KSAO:n talouden tasapainoa tuloslaskelmalähtöisesti, jolla tarkoitetaan tulojen ja menojen tasapainoa siten, että tuloslaskelma osoittaa joko nollaa tai ylijäämää. Talouden tasapainottamisen keinoja voidaan jaotella rakenteellisiin tai ei-rakenteellisiin. Keinot voivat olla myös yhdistelmä edellä mainituista. Rakenteelliset tasapainottamisen keinot vaikuttavat vastaiseen menojen ja tulojen kehitykseen esim. muuttamalla järjestettävien palvelujen rakennetta. Yleisiä esimerkkejä rakenteellisista keinoista ovat mm. keskittäminen, lakkauttaminen, palvelurakenteiden muutos, laatu. Rakenteellisina keinoina pidetään myös ennaltaehkäiseviä toimia sekä kehittämistä, joita pidetään yleensä enemmän nousukauteen liittyvinä keinoina. Talouden tasapainottamiseen voidaan käyttää myös ei-rakenteellisia keinoja. Nämä ovat kuitenkin pahimmillaan tekohengitystä ja tilapäisapua, joka jättää varsinaisen ongelman ratkaisematta, mikäli rakenteisiin ei samalla puututa. Ei-rakenteellisia tasapainottamiskeinoja ovat esimerkiksi taksojen ja maksujen korottaminen, lomautus, omaisuuden myyminen, kustannusten juustohöyläys ja erilaiset tasejärjestelyt. KSAO:n toimintaa on pyritty tasapainottamaan tähän mennessä lähinnä ei-rakenteellisin keinoin: aineiden ja tarvikkeiden hankintakielloin, vähentämällä lähiopetuksen määrää jne. KSAO on laatinut talouden tasapainottamissuunnitelman, joka on päivätty 10.8.2015 ja hyväksytty myöhemmin lautakunnassa. Kyseisessä suunnitelmassa on tarkasteltu talouden tasapainottamista lähinnä opetuksen sijoittumisen ja kampusalueen tilantarpeen kautta. Suunnitelmassa käydään perusteellisesti läpi koulutuspalvelujen tarjontaa, aloituspaikkojen määrää ja palveluverkkoa toimitilojen näkökulmasta. Vuokrakustannuksia on vertailtu kolmen eri vaihtoehdon välillä. KSAO:n tasapainottamissuunnitelmassa ei ole toimitilojen lisäksi käsitelty muita kustannuseriä tasapainottamisen näkökulmasta. Tasapainottamissuunnitelmasta puuttuu myös aikataulutettu, euromääräinen säästöarvio. Tuloksellisessa tasapainottamissuunnitelmassa tulee määritellä säästötavoite, kuvata keinot, niiden euromääräinen vaikutus ja aikatauluttaa vastuuhenkilöille määritellyt toimenpiteet. Tasapainottamissuunnitelman toteutumista seurataan määräajoin, jolloin myös sovitaan korjaavat toimenpiteet, mikäli suunnitelma ei näytä toteutuvan aiotulla tavalla. Rakenteelliset säästökeinot kohdistuvat aina suurimpiin kustannuseriin. KSAO:n kustannukset jakautuvat seuraavasti (kuva 18):
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 36 (44) Vuokrat 26 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 % Palvelujen ostot 17 % Henkilöstö 53 % Kuva 18. Kustannusten suhteellinen jakauma, toteutuma 2015 Yllä esitetyn kuvan mukaan suurimman kustannuserän muodostaa henkilöstöön liittyvät kulut 53 % (palkat, lakisääteiset sivukulut, muut henkilöstökulut). Vuokrat muodostavat kustannuksista 26 %. Vuokrista suurimman osan muodostaa toimitiloista perittävä sisäinen vuokra. Palvelujen ostot muodostavat 17 % ja pienimpänä kulueränä Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 %. KSAO:n alijäämiä aiheuttavina tekijöinä on havaittu toimitilat ovat tarpeettoman suuret luonnonvara-alan koulutus on voimakkaan tappiollista ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on laskenut opiskelijamäärä on laskenut Talouden tasapainottamissuunnitelmassa keskeistä on toiminnan ja talouden yhteensovittaminen: ryhmäkoot, annettavan opetuksen muoto (lähiopetus, etäopetus, työssäoppiminen) opetus omissa tiloissa tai työpaikalla. Jos toteutettava koulutus on riittävän vetovoimaista ja opetukseen käytettävä resurssi on tasapainossa suhteessa rahoitukseen, talous on mahdollista saada tasapainoon. 5.1 Rahoitusleikkausten vaikutus Koulutuksen järjestäjä voi valita valtionosuuden leikkauksen toteuttavaksi joko opiskelijamäärästä, yksikköhinnasta tai niiden yhdistelmänä. Opetushallituksen ennakollisen rahoitusraportin mukaan Kouvolan kaupungille myönnetään valtionosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen 21 093 832 euroa. Ministerityöryhmän linjauksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuus Kouvolan kaupungille olisi noin 18 984 448 euroa. Valtionosuuden määrä vähenisi tällöin 2 109 384 euroa eli 10 %.