Biologia ja maantieto



Samankaltaiset tiedostot
Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Biologia ja maantieto

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT lk

Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

5.8 Maantieto/Maantiede

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Biologia. Maantieto Maantiede

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

9.2.8 Biologia ja maantieto BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKILLA 5 6

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Eliöt ja elinympäristöt (7. 9. luokilla luonto ja ekosysteemit/elämä ja evoluutio) 5. luokka 6. luokka 7. luokka Oppilas oppii.

7.8. Biologia ja maantieto

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Ympäristö ja luonnontieto

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Aikuisten perusopetus

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

MAANTIETO VUOSILUOKAT 7-9

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

3.lk 4.lk 5.lk 6.lk (valtakunnalliset kriteerit) Oppilas ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja osaa lajitella jätteitä.

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO, BIOLOGIA JA MAANTIETO

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9

Ilmaisun monet muodot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

Biologia. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 VUOSILUOKAT 7-9

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

5. ja 6. vuosiluokalla ympäristö- ja luonnontiedon ala eriytyy biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian erillisiksi oppiaineiksi.

6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet

KOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille

ARVIOINTI MURROKSESSA -

5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet

YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

hyvä osaaminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa Merkitys, arvot, asenteet 3 Ympäristöopin merkityksen 4. 3 Tavoitteellinen työskentely ja 4

Sisältöalueita on jaettu eri vuosiluokille Pisarakirjasarjan jaottelun pohjalta (luokka-aste suluissa)

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

5.12 Elämänkatsomustieto

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa.

6.6 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus Jukka Tulivuori Opetushallitus

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

Maantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan 8. keskeisen paikannimistön tunteminen 7 Luonnonmaantiete ellisten ilmiöiden 8

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4

5.8 MAANTIEDE. Opetuksen tavoitteet

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Matematiikka vuosiluokat 7 9

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1)

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

arvioinnin kohde

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN 2016 TAVOITTEET: YMPÄRISTÖOPPI. TVT vuosiluokilla 1-2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet

OPETUSSUUNNITELMAT 2016 OPETUKSEN TAVOITTEET: BIOLOGIA; MAANTIETO JA TERVEYSTIETO TVT Vuosiluokilla 7-9

arvioinnin kohde

Transkriptio:

Biologia ja maantieto Aineen kuvaus Biologia ja maantieto muodostavat oppiaineparin, joiden opetuksella luodaan pohja ihmisen ja luonnon välisten suhteiden ymmärtämiselle. Sisältöjen kautta oppilaille annetaan jatkuvasti lisää keinoja jäsentää monimutkaisia rakenteita ympärillään ja ottaa kantaa yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin päätöksiin. Aineiden opetus luo osaltaan yhteyden luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välille. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto muodostavat yhden oppiaineen ja vuosiluokilla 7 9 ne ovat erillisinä oppiaineina. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Biologiassa ja maantiedossa arviointi kohdistuu oppilaan tiedolliseen ja taidolliseen edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Palautetta edistymisestä annetaan opiskelujaksojen tai vastaavien yhteydessä ja niiden päättyessä. Arviointi pohjautuu esimerkiksi oppilaan tuotosten ja työskentelyprosessien sekä kokeiden arviointiin. Arviointi on numeerinen (4 10), ja se perustuu kunkin vuosiluokan tavoitteisiin ja sisältöihin. Biologia (5-9) Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus pohjautuu aiempaan ympäristö- ja luonnontiedon ainekseen, jonka opiskelun yhteydessä oppilas on hankkinut luonnontuntemuksen ja -tutkimisen perustiedot ja -taidot. Biologian opetus kehittää edelleen oppilaan luonnontuntemusta ja antaa ymmärryksen luonnon perusilmiöistä. Lajien tunnistamisen ja ekologian perusteiden lisäksi oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opetuksessa korostetaan yksilön ja yhteisön vastuullisten valintojen merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, ympäristön tilan ja kestävän kehityksen kannalta. Biologian opetuksessa oppilaalle syntyy kuva myös eliökunnan evoluutiosta ja ihmisestä itsestään biologisena kokonaisuutena. Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen perustan muodostavat maastotyöskentely, jossa tehdään havaintoja, suoritetaan mittauksia ja kerätään materiaalia sekä opiskelu luokassa lajiston määrityksineen, idätys- ja kasvatuskokeineen, mikroskopointeineen, laborointeineen ja preparointeineen. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat opiskelussaan myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia, jolloin heille kehittyy sellainen luontosuhde, että he haluavat myös omassa arkipäivässään tehdä luontoa ja muuta ympäristöä säästäviä ratkaisuja ja pyrkiä kestävään kehitykseen. Maantieto (5-9) Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa, sen erilaisia alueita ja alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetuksella autetaan oppilasta ymmärtämään luonnonilmiöitä ja ihmisen toimintaa sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Oppilasta ohjataan myös ymmärtämään, että jokaisella ihmisellä on vastuu ympäristön tilasta, luonnonvarojen riittävyydestä ja koko maapallon tulevaisuudesta.

Tavoitteena on ohjata oppilaat näkemään luonnon- ja kulttuuriympäristöjen rikkaus eri puolilla maapalloa. Samalla opettaja ohjaa heidät arvostamaan maapallon monipuolisuutta, unohtamatta oman kulttuuriidentiteetin vahvistamista ja kotimaan ja kotiseudun arvostamista. Maantiedon opetuksella luodaan pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Opetuksen avulla oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen oppimiseen. Oppilaita harjaannutetaan tekemään erilaisia havaintoja maastotöiden, karttojen, tilastojen ja muiden tietolähteiden avulla sekä niiden antamien tietojen pohjalta kehittämään maantieteellistä ajatteluaan, päättelykykyään ja ongelmanratkaisutaitoaan. Monipuolisen tiedon hankkimisen ohella oppilaita ohjataan itse tuottamaan ja havainnollistamaan maantieteellistä tietoa. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään tiedonhaussa (sanomalehdet, aikakausilehdet, CD-ROM, Internet) erityisesti ajankohtaisten asioiden seuraamisessa. Lisäksi harjoitellaan verkkopohjaisen karttamateriaalin etsimistä ja hyödyntämistä alueita tutkittaessa. Erilaisia väestöön liittyviä lukuja havainnollistetaan diagrammien avulla. Eri valtioita käsitteleviä pieniä tutkielmia tehtäessä syvennetään tekstinkäsittelytaitoja. Luokat 5-6 5. LUOKKA Biologia tuntemaan kaupunkiympäristön eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöönsä ohjatusti keräämään kasveja liikkumaan kaupunkiluonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan sitä selostamaan tekemiään tutkimuksia ja niiden tuloksia perusasioita energian kierrosta eliöiden välillä perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista ymmärtämään seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä sekä ottamaan vastuuta teoistaan ja huomioimaan toiset tekemään omaa terveyttä ylläpitäviä valintoja selittämään peruselintarvikkeiden alkuperän ja ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta ottamaan vastuuta ympäristönsä vaalimisesta ja luonnon suojelemisesta sekä ymmärtämään kestävään elämäntapaan liittyviä valintoja

Maantieto laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään kriittisesti ja arvioiden tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon hankkimiseen ja esittämiseen tuntemaan Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden piirteitä hahmottamaan Euroopan maailman kartalla ja tuntemaan sen valtioita ja keskeistä nimistöä tunnistamaan oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä sekä arvostamaan muita maita ja kulttuureja tuntemaan Euroopan luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen moninaisuutta sekä ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristöstä Euroopan eri alueilla. Sisällöt Eliölajien tunteminen kaupunkiympäristön eläinlajeja o ravintoketju o eliökunnan järjestelmä tarkentaen o lajeja selkärankaisista ja selkärangattomista o esimerkkilajeihin perehtyminen o eliöiden sopeutuminen ympäristöön: hengitys, liikkuminen, ihon peite, ravinnonhankinta, sopeutuminen talveen jne. kasvien kasvu ja sen tutkiminen kokeellisesti kasvien lisääntyminen (suvullinen ja suvuton, pölytystavat) kasvien tunnistaminen ja ohjattu kerääminen (yhteinen projekti 5. 7. luokalle) Elintarvikkeiden alkuperä vihannekset, juurekset, hedelmät, puutarhan marjat viljalajit maitotalous liha ja kala o kalan rakenne, kalalajeja, kalastus Ihminen kehon rakenne keskeiset elimistöt ja elintoiminnot (hengitys, ruoansulatus, verenkierto, hermosto ja aistit) murrosikä ja lisääntyminen, kehityksen yksilöllinen vaihtelu, oman kehon arvostaminen laillisuuskasvatus: ikäkauteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, fyysinen ja henkinen koskemattomuus, sosiaalisuus ja ihmissuhteet, liikennekäyttäytyminen

Eurooppa Euroopan karttakuva ja nimistöä Euroopan ilmasto o ja kasvillisuusvyöhykkeet, eläimistöä Euroopan valtioita ja niiden pääkaupungit 6. LUOKKA Biologia tuntemaan metsän eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöönsä kartuttamaan itsenäisesti aloittamaansa kasvistoa liikkumaan metsässä sekä havainnoimaan ja tutkimaan sitä toimimaan ympäristöä arvostaen, huolehtimaan ympäristöstä ja suojelemaan sitä Maantieto hahmottamaan maailman karttakuvia ja tuntemaan niissä esiintyvää keskeistä nimistöä yhä monipuolisemmin käyttämään graafisia ja tilastollisia esityksiä tiedon hankkimiseen ja esittämiseen sekä arviomaan niiden luotettavuutta ymmärtämään planetaarisuudesta johtuvaa maapallon vyöhykkeisyyttä ja tuntemaan eri vyöhykkeiden tunnuspiirteitä ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta luonnosta eri puolilla maapalloa ja ihmisen toiminnan merkitystä ympäristön muuttumiselle tunnistamaan oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä sekä arvostamaan muita maita ja kulttuureja Sisällöt Kasvilajien tunteminen herbaarioiden arviointi, esittely, lajitentti keväällä ohjeet seuraavan kesän keräilyä varten

Metsä elinympäristönä lajistoa kasvien kasvu ja sen tutkiminen kokeellisesti kasvien lisääntyminen (suvullinen ja suvuton, pölytystavat) metsä ravinnon tuottajana: sienet, marjat, riista (esimerkkilajien elämään tutustuminen) metsätalous metsän virkistyskäyttö mahdollisesti leirikoulu o suon ja metsän tutkiminen o jokamiehenoikeudet Monimuotoinen maapallo nimistöä (vuoristoja, jokia, suuralueita) ilmaston piirteitä eri paikoissa (diagrammit ja teemakartat) ilmaston merkitys kasvillisuuteen erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä: sademetsät, savannit ihmisen elinolosuhteiden riippuvuus ilmastosta ja kasvillisuudesta o esimerkkeinä elinkeinoja ympäri maailmaa: matkailu, kalastus, viljely ihminen muuttaa olosuhteita ja ympäristöä Ajankohtaista esim. ilmastonmuutos, rakennetun ympäristön muutokset yms. ympäristöasioiden käsittely medioissa Arviointi biologiassa ja maantiedossa Arviointia ovat jatkuva arviointi, tuotosten arviointi, itsearviointi ja kokeet. Sisällöt ja painotukset vaikuttavat kunkin opiskelujakson arviointiin. Jatkuva arviointi perustuu opettajan havaintoihin ja muistiinpanoihin oppilaan suoriutumisesta eri opiskelutehtävissä ja -tilanteissa. Tuotoksina arvioidaan esimerkiksi yksin tai ryhmissä tehtyjä projektitöitä, vihkotyötä, esitelmiä ja malleja. Oppilaat tekevät itsearviointeja samoista asioista kuin mitä opettaja arvioi. Eri laajuisia kokeita pidetään opiskelujaksojen aikana tai niiden päättyessä. Arvioinnin kohteena ovat oppilaat saavuttamat tiedot opiskelluista asiakokonaisuuksista, luonnontieteisiin liittyvät taidot, yleiset opiskelutaidot ja työskentelymenetelmät. Työskentelytaitoihin kuuluvat seuraavat arvioitavat osa-alueet: työskentelyn toteutus ja säätely: kuinka oppilas kykenee ottamaan vastaan ja noudattamaan toimintaohjeita, noudattamaan laatimaansa tai annettua työskentelyn suunnitelmaa ja olemaan pitkäjänteinen

suunnittelu: kuinka oppilas kykenee laatimaan suunnitelman työskentelylleen opettajan ohjeiden mukaan ja kuinka hän osaa valita työhön sopivat välineet ja materiaalit sekä lähteet vastuullisuus: kuinka oppilas ottaa vastuun työskentelystään yksin ja ryhmässä, omista ja yhteisistä välineistä sekä aikataulun noudattamisesta yhteistyö: kuinka oppilas kykenee työskentelemään tutkimusryhmissä, kuinka hän osallistuu ryhmien tuotosten laatimiseen ja esittämiseen Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Biologia Oppilas tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella osaa kuvata perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia eri sukupuolilla ja antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä sekä osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä myönteisiä muutoksia osaa kuvata tunteiden ilmaisutapoja ja antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä sekä osaa tarkastella asioita myös muiden ihmisten näkökulmasta ja tietää omat oikeutensa ja vastuunsa. Maantieto Oppilas osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja ja tulkita kartaston erilaisia karttoja sekä käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja diagrammien avulla tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua Euroopassa tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä, ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä, sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä

osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, millaisia muutoksia ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen on aiheuttanut ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä Biologia 7-9 7. LUOKKA tunnistamaan kotiseudun keskeisimmät lajit erityisesti vesiekosysteemin ymmärtämään, että eliölajit ovat sopeutuneet elinympäristöönsä rakenteen ja elintapojen avulla kuvaamaan ekosysteemin rakenteen ja toiminnan ymmärtämään luonnossa vallitsevia syy- ja seuraussuhteita arvostamaan luonnon monimuotoisuutta Sisällöt Luonto ja ekosysteemit Vesiekosysteemi vesiekosysteemien peruslajisto ja sen luokittelu ekosysteemin rakenne ja toiminta vedenkierrot järvityypit ja niiden vertailu virtaavat vedet vesistöjen ja niiden ympäristön hyödyntämisen vaikutus vesiekosysteemiin retkikohteina Pyhäselkä, Varaslampi, Pielisjoki, Höytiäisen kanava ja Siilaisenpuro pienimuotoinen tutkimus kotiseudun ekosysteemistä metsä- ja vesiekosysteemien ominaispiirteiden vertailu herbaarioiden arviointi, esittely ja mahdollinen lajitentti 8. LUOKKA tuntemaan ja kuvaamaan elämän perusilmiöitä, kuten esim. fotosynteesiä ja evoluutiota hahmottamaan eliökunnan rakennetta ja toimintaa

tunnistamaan eri ryhmiin kuuluvia eliöitä, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen ymmärtämään biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri aloilla ja ympäristössä Sisällöt Elämä ja evoluutio solun rakenne ja toiminta fotosynteesi ja sen merkitys eliökunnalle eliökunnan synty, evoluutio ja eliöiden lisääntymistavat eliökunnan järjestelmä ja sen jaotteluperusteet ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset luonnon monimuotoisuus 9. LUOKKA ymmärtämään ihmisen eri elimistöjen muodostamana toiminnallisena kokonaisuutena ihmisen tärkeimpien elinten perusrakenteen, toiminnan ja säätelyn tekemään ja tulkitsemaan ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan liittyviä mittauksia, kokeita ja tutkimuksia ymmärtämään, että seksuaalisuus on olennainen osa elämää naisen ja miehen keskeisiä rakenteellisia ja toiminnallisia eroja sekä niiden merkityksen lisääntymiselle miten ei-toivotun raskauden ja sukupuolitaudin voi välttää mikä merkitys yksilön ominaisuuksien määräytymisessä on perimällä ja ymmärtää että ympäristö vaikuttaa yksilön kehittymiseen ymmärtää syntymän, kasvun, vanhenemisen ja kuoleman osana ihmisen elämänkaarta tunnistamaan ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet tekemään pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristön tilasta kertomaan esimerkkejä oman kotiseudun luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti mediakriittisyyttä ja eettisten arvojen tunnistamista viestinnässä arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksuu kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

Sisällöt Ihminen ihmisen rakenne solu-, kudos-, elin- ja elimistötasolla keskeisten elinten toiminta ja säätely sekä niihin liittyviä sairauksia ihmisen seksuaalisuus, hedelmöitys, raskauden kulku, synnytys ja ehkäisy perinnöllisyyden peruskäsitteet ja lainalaisuudet ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen Yhteinen ympäristö kasvinviljelyn ja metsänhoidon perusteet maailmanlaajuiset ja paikalliset ympäristömuutokset; ilmastonmuutos, happamoituminen, rehevöityminen, otsonikerroksen oheneminen ja elinympäristön kemikalisoituminen muutokset luonnon monimuotoisuudessa uhanalaiset lajit ja niiden suojelu oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman elinympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arvioiminen ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa, tuotteen elinkaari ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet mahdollisia vierailukohteita ovat jätevedenpuhdistamo, Kontiosuon jäteasema, kierrätyspisteet, luonnonsuojelualueet, Noljakan perinnemaisema Arviointi biologiassa Arviointia ovat jatkuva arviointi, tuotosten arviointi, itsearviointi ja kokeet. Sisällöt ja painotukset vaikuttavat kunkin opiskelujakson arviointiin. Jatkuva arviointi perustuu opettajan havaintoihin ja muistiinpanoihin oppilaan suoriutumisesta eri opiskelutehtävissä ja -tilanteissa. Tuotoksina arvioidaan esimerkiksi yksin tai ryhmissä tehtyjä projektitöitä, vihkotyötä, esitelmiä ja malleja. Oppilaat tekevät itsearviointeja samoista asioista kuin mitä opettaja arvioi. Eri laajuisia kokeita pidetään opiskelujaksojen aikana tai niiden päättyessä. Arvioinnin kohteena ovat oppilaat saavuttamat tiedot opiskelluista asiakokonaisuuksista, luonnontieteisiin liittyvät taidot, yleiset opiskelutaidot ja työskentelymenetelmät. Työskentelytaitoihin kuuluvat seuraavat arvioitavat osa-alueet: - työskentelyn toteutus ja säätely: kuinka oppilas kykenee ottamaan vastaan ja noudattamaan toimintaohjeita, noudattamaan laatimaansa tai annettua työskentelyn suunnitelmaa ja olemaan pitkäjänteinen - suunnittelu: kuinka oppilas kykenee laatimaan suunnitelman työskentelylleen opettajan ohjeiden mukaan ja kuinka hän osaa valita työhön sopivat välineet ja materiaalit sekä lähteet - vastuullisuus: kuinka oppilas ottaa vastuun työskentelystään yksin ja ryhmässä, omista ja yhteisistä välineistä sekä aikataulun noudattamisesta

- yhteistyö: kuinka oppilas kykenee työskentelemään tutkimusryhmissä, kuinka hän osallistuu ryhmien tuotosten laatimiseen ja esittämiseen Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet

selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Maantieto 7-9 7. LUOKKA ymmärtämään, että maapallo on planeetta, jonka takia luonnonolot jakautuvat eri vyöhykkeisiin ymmärtämään, miksi maankuori muuttuu jatkuvasti huomaamaan, että luonnon tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat ihmisten elinoloihin ja toimintojen sijoittumiseen arvostamaan vieraita maita, niiden ihmisiä ja kulttuureja tiedostamaan kehitysmaiden ongelmia, niiden syitä ja ratkaisumahdollisuuksia hankkimaan ajankohtaista tietoa monipuolisista lähteistä ja suhtautumaan kriittisesti hankkimaansa tietoon sekä havainnollistamaan lukuja diagrammien avulla tietotekniikkaa hyödyntäen Sisällöt Maa Ihmisen kotiplaneetta Maapallon sisä- ja ulkosyntyiset tapahtumat Maapallon liikkeet Amerikan luonnonolot: pinnanmuodot, ilmasto, kasvillisuus, eläimistö Amerikan väestön tyypilliset piirteet Ihmisen elämää erilaisissa ympäristöissä Latinalaisessa Amerikassa Luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen Väestön sijoittumiseen vaikuttavat tekijät

Latinalaisen Amerikan ongelmia Elämää eri puolilla Anglo-Amerikkaa Yhdysvaltojen suurvalta-asema maailmassa Latinalaisen ja Anglo-Amerikan vertailu 8. LUOKKA tuntemaan Euroopan karttakuvan hahmottamaan Euroopan luonnonolojen vaikutuksia ihmisen toimintaan ja toisaalta havaitsemaan ihmisen toiminnan vaikutuksia luontoon ja maisemaan tuntemaan ja arvostamaan Euroopan maita ja kansoja, näiden elinkeinoja, tapoja ja kulttuuria miten hän voi vaikuttaa Euroopan valtioiden ja kansalaisten elämään sekä tulevaisuuteen hahmottamaan Eurooppa osana maailmaa havaitsemaan Euroopan ja muiden maanosien vuorovaikutuksen ja riippuvuuden Sisällöt Eurooppa Euroopan karttakuva, ilmasto, kasvillisuus ja elinkeinot Euroopan väestö ja sen sijoittumiseen vaikuttavat seikat Euroopan kulttuurien mosaiikki Kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa Ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus Eurooppa muuttuvana maanosana ja EU Euroopan ympäristöongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet 9. LUOKKA tuntemaan Suomen ja kotiseudun karttakuvan Suomen geologisen historian ja jääkauden vaikutuksen nykyiseen luonnonympäristöön ja maisemaan tunnistamaan ympäristöstä jääkauden aiheuttamia jälkiä ymmärtämään ihmisten toiminnan vaikutukset luontoon ja rakennettuun ympäristöön ymmärtämään ilmaston ja luonnonolojen vaikutuksen ihmisen elämään ja elinkeinoihin Suomen eri osissa tiedostamaan yksilön vaikutusmahdollisuudet lähiympäristön suunnittelussa havainnoimaan rakennetussa ja luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia

hankkimaan Suomesta ja kotiseudusta tietoja, tulkitsemaan niitä sekä tekemään niistä pieniä tutkimuksia ymmärtämään oman kulttuurin merkityksen alueellisen identiteetin muovaajana ymmärtämään Suomen osana kansainvälistyvää maailmaa Sisällöt Suomi maailmassa Suomen geologinen kehitys Suomen sijainti maapallolla ja sen vaikutukset ilmastoon ja luonnonoloihin jääkauden vaikutus luonnonmaiseman muokkaajana Fennoskandiassa Suomen väestö, muuttoliike, siirtolaisuus ja pakolaisuus elinkeinoelämän mahdollisuudet eri puolilla Suomea rakennettu ympäristö, kulttuuri ja perinnemaisemat Pohjoismaat, Karjala, Baltian maat ja Itämeri mahdollisia vierailukohteita: jääkauden jäljet lähiympäristössä, Joensuun ja lähikuntien teollisuuslaitokset, Heinävaaran perinnemaisema Arviointi maantiedossa Arviointia ovat jatkuva arviointi, tuotosten arviointi, itsearviointi ja kokeet. Sisällöt ja painotukset vaikuttavat kunkin opiskelujakson arviointiin. Jatkuva arviointi perustuu opettajan havaintoihin ja muistiinpanoihin oppilaan suoriutumisesta eri opiskelutehtävissä ja -tilanteissa. Tuotoksina arvioidaan esimerkiksi yksin tai ryhmissä tehtyjä projektitöitä, vihkotyötä, esitelmiä ja malleja. Oppilaat tekevät itsearviointeja samoista asioista kuin mitä opettaja arvioi. Eri laajuisia kokeita pidetään opiskelujaksojen aikana tai niiden päättyessä. Arvioinnin kohteena ovat oppilaat saavuttamat tiedot opiskelluista asiakokonaisuuksista, luonnontieteisiin liittyvät taidot, yleiset opiskelutaidot ja työskentelymenetelmät. Työskentelytaitoihin kuuluvat seuraavat arvioitavat osa-alueet: työskentelyn toteutus ja säätely: kuinka oppilas kykenee ottamaan vastaan ja noudattamaan toimintaohjeita, noudattamaan laatimaansa tai annettua työskentelyn suunnitelmaa ja olemaan pitkäjänteinen suunnittelu: kuinka oppilas kykenee laatimaan suunnitelman työskentelylleen opettajan ohjeiden mukaan ja kuinka hän osaa valita työhön sopivat välineet ja materiaalit sekä lähteet vastuullisuus: kuinka oppilas ottaa vastuun työskentelystään yksin ja ryhmässä, omista ja yhteisistä välineistä sekä aikataulun noudattamisesta yhteistyö: kuinka oppilas kykenee työskentelemään tutkimusryhmissä, kuinka hän osallistuu ryhmien tuotosten laatimiseen ja esittämiseen Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Maantieteelliset taidot etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkkojen tarjontaa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä tutkimuksia, jotka liittyvät hänen kotiseutunsa ympäristöön oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa.

Yhteinen ympäristö selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja, joilla voidaan parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.