PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS TERVEYSKESKUSPALVELUN LOKIKIRJA Lääkärin nimi 1
Hyvä perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittava lääkäri Kädessäsi on NLY:n koulutusvaliokunnan ja Kuopion yliopiston yleislääketieteen opetusalan yhteistyönä laatima lokikirja, joka on syntynyt tarpeesta saada asianmukaista koulutusta ja perehdyttää vastavalmistunut lääkäri perusterveydenhuoltoon nykyistä monipuolisemmin. Kirjan kehittämisessä on käytetty hyväksi Kuopion yliopiston yleislääketieteen kliinistä opintokirjaa. Lokikirja on tarkoitettu oman oppimisen työkaluksi. Siinä keskitytään sellaisiin kokonaisuuksiin ja taitoihin, jotka opitaan parhaiten käytännössä tekemällä ja kokeneempaa kollegaa konsultoimalla. Osaltaan kirjasen tavoitteena on myös parantaa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa toimivien lääkärien yhteistyötä. Ensimmäisessä osassa käsitellään perusterveydenhuollon toiminta alueet, jotka jokaisen lääkärin tulisi pääpiirteissään hallita. Osin ne ovat konkreettisia taitoja, osin abstrakteja asiakokonaisuuksia, joiden oppiminen vaatii pitempää asiaan paneutumista. Toisessa osassa esitetään yleisimmät todistukset ja yleislääkäritasoisia toimenpiteitä, joita useimmissa terveyskeskuksissa tehdään. Lopussa on koulutusosio. PTL lääkäri voi käyttää lokikirjaa oppimisensa tukena haluamallaan tavalla. Kun yksittäistä asiaa on käsitelty tai toimenpide tehty, sen kohdalle voi laittaa päivämäärän ja/tai ohjausta antaneen henkilön nimikirjaimet. Kirjasta voi käyttää myös niin, että kouluttautuja arvioi itse osaamistaan. Viimeistään terveyskeskusjakson lopuksi tulisi varata kouluttautujan ja toimipaikan kouluttajan kesken yhteinen aika, jolloin käydään läpi jakson koulutuksellinen anti. NLY suosittelee sovellettavaksi PTL vaiheessa Suomen Lääkäriliiton suositusta lääkäreiden täydennyskoulutuksen rahoittamisesta ja järjestämisestä. Työnantaja saa jokaisesta PTL ja erikoistumisvaiheessa olevasta koulutettavasta EVO korvausta, joka vuonna 2005 on 1350 /kk. EVO on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Kuopion yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja KYS:n yleislääketieteen yksikkö vastaavat asetuksen 1342/2002 mukaisen koulutuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja laadunvarmistuksesta. Toivotamme Sinulle menestystä ja oppimisen iloa. Otamme mielihyvin vastaan kaikki kirjaseen liittyvät parannusehdotukset Kuopiossa ja Joensuussa joulukuussa 2005 Esko Kumpusalo yleislääketieteen professori Tero Yli Kyyny NLY:n puheenjohtaja 2
Lääkärin perusarvot Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan hyväksymät vuonna 2003. Elämän kunnioittaminen Ihmisyys Eettisyys Korkea ammattitaito Kollegiaalisuus 3
Terveyskeskuspalvelu Terveyskeskuksen yleiset periaatteet ja toimintaympäristö tulee selvittää työsuhteen alkaessa. Mitä paremman perehdytyksen saat, sitä helpommin pääset työssäsi alkuun. Alla listatut asiat ovat hyvä läpikäydä perehdytysvaiheessa ennen työn aloittamista. TYÖHÖN LIITTYVÄT Työpaikan henkilöstö ja henkilöstöresurssit Työhön perehdytys, vastuukouluttajan nimeäminen ja tavoitettavuus Väliaika arvioinneista sopiminen Terveyskeskuksen hoitolinjat (käsikirjat, talon sisäinen ohjeistus) Paikalliset hoitoketjut Eri ammattiryhmien välinen työnjako Potilaskertomusjärjestelmä ja ajanvarausjärjestelyt Terveyskeskuksen fyysinen ympäristö Vastaanoton varustelu Potilaille jaettava materiaali ja sen täydennys Käynnissä olevat projektit Ostopalvelutoiminta Terveyskeskuksen hallinto, lähin esimiehesi, yksikön esimies (mm. lomaja koulutusanomuksia varten) Keskuksen / puhelinvaihteen toiminta Yksikön meetingtoiminta Tiedonhaku TYÖSUHTEESEEN LIITTYVÄT Työtehtävän peruspalkkaus, päivystyskorvaus, mahdolliset muut lisät ja niiden muodostuminen Mahdollisten km korvausten, pv rahojen ja muiden etuisuuksien määräytyminen Työterveyshuolto, menettely sairaustapauksissa Työpaikan pääluottamusmies 4
Lokikirjan sisältö: sivu TOIMINTA ALUEET 6 Oman työajan järjestely Päivystys Lastenneuvola Äitiysneuvola Perhesuunnitteluneuvola Koulu ja opiskelijaterveydenhuolto Aikuisten terveystarkastukset, terveysneuvonta ja seulontatutkimukset Kotisairaanhoito Vuodeosasto ja muut hoitolaitokset Työterveyshuolto Kuntoutustoiminta Tartuntatautien vastustaminen ja ympäristöterveydenhuolto Virkalääkärin tehtävät Mielenterveystyö Päihdehuolto Muut palvelutoiminnat ja erityistyöntekijät YLEISIMMÄT LAUSUNNOT JA TOIMENPITEET 10 Lausunnot Toimenpiteet Injektiot ja punktiot Kipsaukset ja sidonta Pienkirurgiset toimenpiteet Muut toimenpiteet KOULUTUS 12 Teoreettinen koulutus Jakson aikana olleet meeting koulutukset Muut koulutukset HYVÄN TYÖPAIKAN KRITEERIT 13 ASETUS LÄÄKÄRIN PERUSTERVEYDEN HUOLLON LISÄKOULUTUKSESTA 15 5
TOIMINTA ALUEET OMAN TYÖAJAN JÄRJESTELY Toteutuminen (pvm tai +++/ ) ajanvarausjärjestelyt vastaanoton kesto oman päivittäisen työajan järjestely vastaanottoajat puhelinajat toimistoajat toimenpideajat ruoka ja kahvitunnit PÄIVYSTYS päivystyspotilaan adekvaatti hoito tutkimusvalikoima päivystysaikana jatkohoidon järjestäminen hoidon tarkoituksenmukainen porrastus sairaankuljetus ja ensihoito LASTENNEUVOLA lääkärin ja terveydenhoitajan tarkastukset ja painopistealueet lapsen normaali kehitys kouluvalmiuden arviointi lapsi asiakkaana ja potilaana kokonaisvaltainen terveyden edistäminen riskiperheiden tunnistaminen yhteistyö sosiaalitoimen kanssa rokotusohjelman mukaiset rokotukset ÄITIYSNEUVOLA lääkärin ja terveydenhoitajan tarkastukset ja painopistealueet äitiyspoliklinikalle lähettämisen indikaatiot työnjako ja yhteistyö poliklinikan kanssa synnynnäisten sairauksien, epämuodostumien ja infektiotautien seulonta synnytyspelon lievitys perhevalmennus synnytyksen jälkeinen ehkäisy 6
PERHESUUNNITTELUNEUVOLA Toteutuminen (pvm tai +++/ ) terveyskeskuksen ehkäisyvälinevalikoima ja maksuttomuusperiaatteet eri asiakasryhmien neuvonta sukupuolitautien ehkäisy ehkäisypillereiden, kierukan, ihonalaisen ehkäisykapselin ja ehkäisyruiskeen käytön/asennuksen periaatteet KOULU JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO nuorten terveystarkastukset puberteettikehitys psykososiaalinen selviytyminen koulukiusaaminen kouluyhteisö ja koulun oppilashuolto ammatinvalinta ongelmanuoren kohtaaminen nuorten päihteiden käyttö ja tunnistaminen tyypilliset terveysongelmat eri ikäkausina AIKUISTEN TERVEYSTARKASTUKSET JA NEUVONTA kutsuntatarkastukset työ ja eläkeikäisten terveystarkastukset ajokorttitarkastus seulonnat (PAPA ja mammografia) KOTISAIRAANHOITO kotikäynnit ikääntyvä potilas terveydenhuollossa sosiaalietuudet kotipalvelu ja muut tukipalvelut VUODEOSASTO JA MUUT HOITOLAITOKSET lähettäminen vuodeosastolle tai muuhun hoitolaitokseen hoitoketju akuuttihoito pitkäaikaishoito intervallihoito kuntoutus saattohoito 7
TYÖTERVEYSHUOLTO työpaikkaselvitykset / ennaltaehkäisy terveystarkastukset vajaakuntoisen työntekijän seuranta ammattitaudit ja työperäiset sairaudet varhaiskuntoutus / työkyvyn ylläpito työkyvyn arviointi työterveyshuollon rahoitus KUNTOUTUSTOIMINTA kuntoutusta järjestävät tahot (julkinen, KELA, potilasjärjestöt, yksityinen) työnjako ja lähetekäytännöt kuntoutussuunnitelma kuntoutustyöryhmä veteraanikuntoutus fysioterapia, toimintaterapia apuvälinelainaus Toteutuminen (pvm tai +++/ ) TARTUNTATAUTIEN VASTUSTAMINEN JA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO infektioiden torjunta toiminta ruokamyrkytysepäilytapauksissa tartuntatautien ilmoitusmenettely lain mukaiset terveystarkastukset rokotukset (rokotusohjelman ulkopuoliset) kunnan terveystarkastajan konsultointi VIRKALÄÄKÄRIN TEHTÄVÄT raskaudenkeskeytys ja sterilointiasiat isyystutkimukset kuolemansyyn selvittäminen virka apu poliisille: pahoinpitely / raiskaus edunvalvontalausuntojen antaminen 8
MIELENTERVEYSTYÖ Toteutuminen (pvm tai +++/ ) mielenterveystoimisto ja sen palvelut kriisityöryhmän toiminta lähettäminen tahdosta riippumattomaan hoitoon (MI lähete) terveyskeskuspsykologin tehtäväkenttä perheneuvolatoiminta PÄIHDEHUOLTO ennaltaehkäisy riippuvuuden varhaistunnistaminen hoitojärjestelmät (katkaisuhoito, eri laitoshoitomuodot) ja lähetekäytännöt pakkohoitokriteerit ja muu lainsäädäntö MUUT PALVELUTOIMINNAT JA ERITYISTYÖNTEKIJÄT (katso myös kuntoutustoiminta ja mielenterveystyö) laboratorio röntgen tietotekniikan tuki sosiaalityöntekijät puheterapeutti jalkojenhoitaja ravitsemusterapia (terveyskasvatuksen yhdyshenkilö) potilasasiamies 9
YLEISIMMÄT LAUSUNNOT JA TOIMENPITEET Toteutuminen (pvm tai +++/ ) Ajokortti todistus T todistus Nuorison terveystodistus Kutsuntatodistus A todistus B lausunnot C lausunnot E lausunto vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut invaliditeettilausunnot / pysäköinti lausunnot muut lausunnot huumereseptit TOIMENPITEET Injektiot ja punktiot kortisoni tai puuduteinjektio pehmytosiin johtopuudutus poskiontelopunktio nivelpunktio rakkopunktio tai Cystofixin laitto verinäytteen otto tyhjiöputkeen iv infuusion laitto Kipsaukset ja sidonta nilkan venähdyksen tuenta/sidonta nilkan kipsisidos polven lastoitus rannemurtuman repositio ja kipsaus sormivammojen oikea asentoinen lastoitus/kipsaus 10
Pienkirurgiset toimenpiteet Toteutuminen (pvm tai +++/ ) haavan puudutus ja ompelu haavan liimaus paiseen avaus ihotuumorin poisto, koepala kiilaekskiisio kynnen juuren fenolisaatio kynnen poisto ongenkoukun poisto punkin poisto Muita toimenpiteitä virtsarakon katetrointi prolapsirenkaan asennus mahahuuhtelu kierukan asennus ja poisto proktoskopia sinusscan tutkimus EKG:n otto alkometrin käyttö PEF:n ja spirometrian otto ja tulkinta Spira laitteen käyttö CPAP ja happihoidon toteutus korvavahan poisto tympanometrin käyttö ja tulkinta kuulokäyrän tulkinta nenäverenvuodon hoito nielun bakteerinäytteen otto PAPA näytteen otto ehkäisykapselin asennus ja poisto sarveiskalvorikan poisto silmänpaineen mittaus sieninäytteen otto iholta/kynnestä pulssioksimetrin käyttö tärykalvopisto eli parasenteesi elvytys 11
KOULUTUS PAKOLLINEN TEOREETTINEN KOULUTUS, 16 tuntia Aihe ja paikka pvm JAKSON AIKANA OLLEET TERVEYSKESKUKSEN MEETING KOULUTUKSET Aihe Pvm MUUT KOULUTUKSET aihe ja järjestäjä pvm 12
HYVÄN TYÖPAIKAN KRITEERIT Nuorten Lääkärien Yhdistys ry. PALKKAUS Palkkauksesta on sovittava kirjallisesti ennen työsuhteen alkua. Määräyskirja on kirjoitettava heti työsuhteen alusta lähtien niin pitkäksi aikaa, kuin näköpiirissä oleva työtilaisuus kestää. Palkkauksen tulee olla kilpailukykyinen ja siihen liittyvistä asioista on voitava keskustella avoimesti. Palkkaukseen on kytkettävä kannustavia elementtejä, joiden määräytymisen kriteeristön tulee olla avoin ja oikeudenmukainen. Kouluttautumisesta, erityisosaamisesta, kokemuksesta ja vastuusta on palkittava. TYÖOLOT Lääkärin on voitava vaikuttaa itse päiväohjelmaansa, kuten työn rytmitykseen ja työtahtiin. Työtilojen on oltava asianmukaiset ja hyvin varustellut niin tutkimusvälineiden kuin instrumenttienkin osalta. Käytettävissä tulee olla riittävissä määrin kirjallisuutta sekä sähköposti ja internetyhteydet, jotka mahdollistavat nopeat tiedonhaut. Päivystykset on jaettava riittävän suuren lääkärijoukon kesken. Päivystysten jaossa tulee olla mahdollisuus joustoon työntekijän elämäntilanteen mukaan. Päivystysten jakamiskäytännön tulee olla avoin ja oikeudenmukainen, ja ikävimpiä vuoroja tulee kierrättää tasapuolisesti. Lomat on voitava pitää ajallaan ja niiden ajankohdasta on pystyttävä sopimaan. Sijaisia on käytettävä riittävästi ja heidän perehdytykseensä on nimettävä vastuuhenkilö. Perehdytykseen on varattava riittävästi aikaa työsuhteen alussa. Esimiesten on kiinnitettävä huomiota työpaikan henkiseen työilmapiiriin sekä mahdollisuuteen tauottaa työ riittävässä määrin. Työnantajan on kiinnitettävä huomiota työntekijöille tarjottaviin työsuhde etuihin ja harrastus sekä virkistysmahdollisuuksiin. Hyvän työyhteisöhengen muodostumista on tuettava. KOULUTUS Koulutuksen järjestämisessä tulee noudattaa Suomen Lääkäriliiton koulutussuositusta. Työnantajan järjestämän erikoistumiskoulutuksen on oltava laadukasta. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että kaikki sen palveluksessa olevat lääkärit osallistuvat vuosittain työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen (2 viikkoa vuodessa), mutta tästä riippumatta tarjolla on oltava myös laadukasta sisäistä koulutusta. Työviikon aikana on oltava mahdollisuus omaehtoiseen kouluttautumiseen (lehdet, kirjallisuus, osallistuminen naapuriyksiköiden meetingeihin jne.). Seniorilääkäreiltä saatavan ohjauksen ja konsultaatioavun tulee olla kattavaa niin tutkimuksen, hoidon kuin toimenpiteidenkin osalta. Seniorien päiväohjelmiin on varattava aikaa/väljyyttä, joka mahdollistaa sujuvan konsultoimisen. Lääkäreille on varattava työaikaa esitelmien ja muiden vastaavien esitysten valmisteluun. 13
JOHTAMINEN Henkilöjohtamisen keskeinen tavoite on luoda asiantuntijaorganisaatiolle optimaaliset toimintaedellytykset. Terveydenhuollon byrokratia on vähennettävä minimiin. Työn arvioinnin apuvälineenä tulee käyttää säännöllisesti käytäviä kehittämiskeskusteluja, joiden aikana arvioidaan työntekijän ja hänen esimiehensä onnistuminen työssään sekä laaditaan tavoitteet ja kehittämiskohteet tulevalle kaudelle. Esimiehen on annettava rakentavaa palautetta työntekijän onnistumisesta myös näiden kehittämiskeskustelujen ulkopuolella. Lääkärien koulutusohjelmaan on sisällytettävä myös johtamiskoulutusta. Johdon tulee tukea lääkäreitä työyhteisöjensä käytännön johtamistyössä. TUTKIMUS Tutkimustyöhön on kannustettava ja siihen on työntekijän niin halutessa luotava käytännön mahdollisuus. Myös täysipäiväiseen tutkimustyöhön irrottautumisen tulisi ajoittain olla mahdollista. PTL vaiheen suorittaminen: terveyskeskukselle ja sairaalalle asetetut kriteerit (ks. http://www.uku.fi/laake/perusterveydenhuolto.shtml) Perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen hyväksyttävän terveyskeskus ja sairaalapalvelun tulee tapahtua tiedekunnan hyväksymässä koulutuspaikassa. Kunkin lääketieteellisen tiedekunnan yleislääketieteen oppialat solmivat koulutussopimukset omalla vastuualueellaan. Hyväksytyssä koulutuspaikassa tulee täyttyä ainakin seuraavat kriteerit: Koulutuspaikassa tulee olla tehtävään nimetty ohjaaja/kouluttajalääkäri, joka vastaa työn monipuolisuudesta, käytännön työn ohjauksesta ja antaa todistuksen suoritetusta palvelusta. Hänellä tulee olla mahdollisuus kouluttautua tehtävään yliopiston kanssa sovitulla tavalla. Koulutuspaikassa on säännöllistä toimipaikkakoulutusta vähintään 100 tuntia vuodessa. Opiskelijalla on mahdollisuus halutessaan osallistua ulkopuoliseen koulutukseen keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa. Opiskelijan käytössä ovat sähköposti sekä yhteydet verkossa oleviin tietokantoihin ja kirjastoihin. Tampereen yliopistossa ylläpidetään listaa valtakunnan koulutusterveyskeskuksista. Lista ilmoitetaan myös EVO korvauksia maksaville lääninhallituksille. Perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen sisältyvän sairaalapalvelun voi suorittaa sairaaloissa, jotka on hyväksytty erikoislääkärikoulutuksen koulutuspaikoiksi. Tämän lisäksi sairaalapalvelua voi suorittaa muissa sairaaloissa, jotka koulutusyksiköt ovat hyväksyneet koulutuspaikaksi edellä mainittujen kriteereiden perusteella. 14
N:o 1435/ 1993 Asetus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993 4 muutettu Valtioneuvoston asetuksella N:o1342/2002 30.12.2002. Muutettua asetusta sovelletaan niihin, jotka aloittavat lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen opinnot 1 päivänä tammikuutta 2003 tai sen jälkeen 1 Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus voidaan suorittaa Helsingin yliopiston, Kuopion yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, joita tässä asetuksessa kutsutaan koulutusyksiköiksi. 2 Koulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on Suomen tai Euroopan talousalueen muun valtion kansalainen ja suorittanut Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tai ulkomailla vastaavan tutkinnon, joka kuuluu lääkärintoimen harjoittamisen vaatimuksiin. 3 Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. 4 Koulutus kestää kokopäiväisenä kaksi vuotta. Osa koulutuksesta voidaan suorittaa osapäiväisenä, jos koulutuksen kokonaisaika ei lyhene, jos koulutuksen tavoite saavutetaan ja jos osapäiväinen palvelu on viikoittain vähintään 50 prosenttia kokopäiväisestä palvelusta. Koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee 1) palvella lääkärin tehtävissä koulutusyksikön hyväksymässä terveyskeskuksessa kokopäiväisesti vähintään yhdeksän kuukauden ajan; 2) palvella lääkärin tehtävissä koulutusyksikön hyväksymässä sairaalassa kokopäiväisesti vähintään kuuden kuukauden ajan; 3) osallistua säännöllisesti 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun toimintayksikön toimipaikkakoulutukseen; sekä 4) suorittaa koulutusyksikön hyväksymä tai järjestämä vähintään 16 tunnin kurssimuotoinen koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään. Koulutuksesta voidaan enintään kuuden kuukauden palvelu suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 :n 1 momentissa tarkoitetussa ja koulutusyksikön hyväksymässä muussa yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä kuin 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa toimintayksikössä. 5 Koulutusyksikkö päättää lääkärin suorittaman palvelun ja aikaisemman opiskelun hyväksymisestä koulutukseen kuuluvaksi. 15
6 Koulutusyksikkö antaa todistuksen lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta. 7 Yhteistoimintaelimenä koulutusta koskevissa kysymyksissä toimii lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (562/78) 25 :ssä tarkoitettu neuvottelukunta. 8 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. ETA sopimuksen liite VII: neuvoston direktiivi (86/457/ETY) Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Riitta Uosukainen 16
18