Pohjanmaan perhekaste 2- Kaste familjeprojektet 2 i Österbotten Hankesuunnitelma 1
KASPERI II Pohjanmaan osahanke 2011 2013 6.5.2012 1. Tausta Pohjanmaa on kaksikielinen noin 177 000 asukkaan maakunta, jossa on 16 kuntaa. Useimmat kunnat ovat muodostaneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi yhteistoimintaalueita, joita maakunnassa on neljä. Maakunnan erityispiirteinä ovat kaksikielisyys ja monikulttuurisuus, kun ulkomaalaistaustaisia on 2,7 % väestöstä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja niihin liittyvää osaamista on kehitetty viimevuosina kuntien yhteistyönä pitkäjänteisesti ja maakunnan kattavasti. Tämä kehittämisen kulttuuri todentui lastensuojelun kehittämisyksikköhankkeen aikana (2007 2009). Vaasan sairaanhoitopiiri on kehittänyt toimintatapoja ja työskentelyä lasten- ja nuorten psykiatrian alalla useamman vuoden aikana. Kaste-ohjelman tavoitteita toteuttavassa Väli-Suomen Kasperihankkeessa (2009 2011) Pohjanmaan osahankkeeseen ovat sitoutuneet ja sitä rahoittavat kaikki Pohjanmaan kunnat sekä Vaasan sairaanhoitopiiri ja näin kehittämistyö laajentui perus- ja erityispalvelujen kehittämiseen yhteistyöhankkeessa. Hankkeen avulla on käynnistynyt sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä laaja kehittämisprosessi, joka koostuu useista toimenpiteistä ja joistakin piloteista, joiden tulokset näkyvät vasta pitempään toimittaessa. Kasperi-hankkeessa (2009 2011) lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja toimintamalleja kehitetään eri sektorien yhteistyönä (sosiaali- ja terveydenhuolto, koulu ja nuorisotoimi sekä järjestöt) kuntalaisen ja asiakkaan kannalta toimivammaksi ja eheäksi kokonaisuudeksi. Hankkeella on kolme kehittämisteemaa, joiden toteutuksesta seuraavassa joitakin esimerkkejä.(1) Perhepalveluverkostojen kokoaminen monikulttuuriseen ennalta ehkäisevään työhön (monikulttuurinen keskus Helmi), (2) erityisen tuen kehittäminen tukemaan peruspalveluja resurssikoulun ja -tiimin pilotoinneilla sekä monikulttuurisessa työssä. (3) Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen tarpeen kasvun vähentämiseksi pilotoidaan intensiivimallia erityistä psykososiaalisista tukea tarvitseville lapsille sekä työmenetelmää vanhemmuuden arviointiin. Perheiden kanssa työskentelevän henkilöstön osaamista vahvistetaan monialaisesti menetelmä- sekä monikulttuurista osaamista tukevilla koulutuksilla. Pohjanmaan väestön tila on terveys- ja hyvinvointitilastojen valossa valtakunnan keskitasoa tai hieman parempi. Alueellisissa ja väestöryhmittäisissä tarkastelussa on havaittavissa ongelmien kasautumista ja huomio kiinnittyy erityisesti nuoriin (häiriökäyttäytyminen, kouluvaikeudet, mielenterveydelliset ongelmat ja masennus sekä päihteiden käyttö). Kouluterveyskyselyn (2009) mukaan on nähtävissä puuttuvaa vanhemmuutta. Pohjanmaalla vanhemmat tiesivät keskimääräistä huonommin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan verrattuna koko Länsi-Suomen lääniin. Myös keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa sekä nuorten fyysisen uhan kokemukset olivat yleisempiä kuin koko läänissä. Palvelutilastoissa erityispalvelujen käyttö, lastensuojelu ja lasten ja psykiatrinen hoito, on hieman maan keskiarvoa alhaisempi (SOTKAnet). Kodinhoitoapua saaneiden perheiden prosentuaalinen osuus on valtakunnallisesti laskenut, 1,5 %:iin vuonna 2009 (SOTKAnet). Näin on myös Pohjan- 2
maalla, mutta kunnittain vaihtelua oli 0-6,2 %:n välillä, kuudessa kunnassa yli maan keskiarvon. Pohjanmaan maakuntien hyvinvointibarometrin tuloksissa (2009) näkyy, että hyvinvoinnin vajeiden ja palvelujen hankkimisen välille on kuntien omien arvioiden mukaan syntymässä haasteellinen yhtälö. Tuloksen mukaisesti huomiota olisi kiinnitettävä peruspalvelujen turvaamiseen. 2. Hankkeen tavoitteet, rajaus ja perustelut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujen kehittäminen on Pohjanmaan maakunnassa keskeinen painopistealue sekä maakuntasuunnitelman 2040 että ohjelman sisällöissä. Palvelurakenteiden muutokset jatkuvat Paras-hankkeen mukaisten isäntäkunta-, kuntayhtymämalliin siirtymisten ja kuntaliitosten edetessä. Uusi Kasperi II hanke kytkeytyy kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kehittämisen linjauksiin (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat, hyvinvointistrategiat). Käynnissä olevan Kasperi-hankkeen arviointi valmistuu elokuussa 2011 ja sen tuloksia hyödynnetään uuden hankkeen suunnitelman tarkentamisessa. Prosessiarviointi ja vertaisarvioinnit Väli-Suomen joidenkin osioiden kanssa yhdessä tuottavat tietoa verkottumisesta, vaikutuksista ja muutoksista sekä monialaisen työn johtamisesta ja ohjaamisesta. Arviointi koostaa tietoa erityisesti asiakkaiden osallisuudesta ja kokemasta hyödystä palveluissa, mikä auttaa varmistamaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä rakenteita uudistettaessa. Kasperi-hanke on käynnistynyt monialaisen kehittämisprosessin, jonka halutaan jatkuvan Kasperi II hankkeena. Kasperi II hankeen uutuusarvona on tietoinen toimintakulttuurin muutosprosessi lasten-, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisessä. Muutosprosessissa etenemiseksi keskitytään kolmeen seikkaan. Kasperi-hankkeessa on huomattu, että (i) ennalta ehkäisevä ja perheitä tukeva toiminta tarvitsee kehittämistä ja peruspalveluja on vahvistettava. Hankkeen painopiste on ennalta ehkäisemisen ja varhaisen tukemisen vahvistamisessa monialaisesti (päivähoito, neuvola, kotipalvelu, koulu, järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat sekä yksityiset palvelutuottajat) niin palveluilla kuin niiden sisällöissäkin(esim. vertaistoiminta, vanhemmuuden vahvistaminen ohjaamalla ja arkea tukemalla, varhainen tukeminen). Varhaisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan rakenteen vahvistaminen edellyttää jatkossa myös strategista, monialaista johtamista niin yhteistoiminta-alueiden kuin koko maakunnan tasolla. (ii) Nivelkohtien ja palveluprosessin sujuvuus ja tukevuus on tärkeä lasten, nuorten ja perheiden kannalta, kun erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Myös henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan rakenteita ja pysyvästi niitä maakunnallisesti organisoiva taho mm. niin, että työmenetelmien koulutukset ja kouluttajatyöntekijät ovat tarvittaessa käytettävissä. Tässä kehittämisen vaiheessa hankkeen olennaisena tehtävän on (iii) tukea osaamisen ja toimintamallien juurruttamista työn ja palvelujen käytöntöihin ja osaamisen jatkuvuutta turvaavia ratkaisuja. Kasperi II hanke Pohjanmaan osahanke keskittyy sekä yhteistoiminta-alueiden että maakuntatason yhteisiin ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin, mikä on resurssien käytön kannalta järkevää. Kunnat ja yhteistoiminta-alueet painottavat hankkeen tavoitealueita sen mukaan, 3
millainen kehittämisen tilanne heidän alueellaan on. Näin voidaan huomioida myös maakunnan erityispiirteet kaksikielisyys ja monikulttuurisuus. Palvelujen toimivuuteen ja monikulttuuristen perheiden tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota kaksisuuntaisen integraation näkökulmasta. Kasperi II hanke toteuttaa Kaste-ohjelman mukaisia tavoitteita, jotka ovat 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehitetään ja uudistetaan laajempana kokonaisuutena 2. Palvelut tuodaan suoraan lasten ja nuorten kasvuympäristöihin 3. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla 4. Puretaan laitoskeskeisyyttä 5. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla 6. Luodaan rakenteet vaikuttavuuden seuraamiselle ja palveluiden jatkuvalle kehittämiselle 7. Viestinnällä tuetaan hankkeen tavoitteiden toteutumista. 3. Tehtävät ja odotetut vaikutukset Pohjanmaan osahankkeen tehtävänä on kehittää ja vahvistaa lapsen, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta niin, että syntyy eheä ja saumaton palveluprosessi ennaltaehkäisevästä työstä erityispalveluihin ja että se on eheä kokonaisuus asiakkaan kannalta. Kasperi IIhankkeen painotus on ennaltaehkäisevien toimien ja peruspalvelujen vahvistamisessa sekä varhaisemmassa tuessa ja puuttumisessa, jolloin auttaminen on helpompaa. Toisena kantavana ajatuksena on erityisen tukemisen kehittämisessä niin, että se voi tapahtua lapsen, nuoren tai perheen tavanomaisissa ympäristöissä ja peruspalveluissa, jotka ovat perheille jo tuttuja. Kolmantena tätä mahdollistavana ajatuksena on eri sektorien ja ammattilaisten yhteistyön parantaminen tukemisessa moniammatillisesti ja erityispalvelujen tuella. Hankkeessa syvennetään kehittämistyötä testaamalla ja juurruttamalla kokeiluja ja hyviä käytäntöjä sekä luodaan rakenteita toimintamallien pysyvälle käyttöönottamiselle, myös henkilöstön osaamisen kannalta. Tavoitteena maakunnassa on palvelurakenteen muutos, uudet käytännöt ja toimintamallit, joista osaa toteutetaan tällä hankeresurssilla. Tavoitteiden mukaiset keinot ja toimenpiteet ovat seuraavat: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehitetään ja uudistetaan laajempana kokonaisuutena 1.1. Perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli sektorirajojen. Seuraavat tavoitteet tarkentavat tämän päätavoitteen sisältöä ja keinoja sekä toimenpiteitä, miten hankkeen toiminta tämän kokonaistavoitteen edistämiseksi kohdistuu. 2. Palvelut tuodaan suoraan lasten ja nuorten kasvuympäristöihin 4
Varhaista ja ennaltaehkäisevää toimintaa ja peruspalveluja vahvistetaan seuraavilla keinoilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä: 2.1.Vahvistetaan ja yhtenäistetään kuntien ja yhteistoiminta-alueiden perhetyön ja kotipalvelun kokonaisuutta perheiden palveluissa ja kehitetään sitä osana palvelurakennetta. - laaditaan yhteiset suuntaviivat perhetyön ja kotipalvelun sisällölle, ja mikäli kyseessä on yhteistoiminta-alue, myös rakenteelle ja hallinnolle - selkiinnytetään perhetyön ja kotipalvelun rajapintaa, toimenkuvaa, tehtäviä ja työmenetelmiä sekä hyödynnetään prosessikuvausta - työmenetelmiä kootaan, kehitetään ja järjestetään tarvittava tuki kokeiluun sekä huomioidaan sisältöinä monikulttuurisuus ja mielenterveys- ja päihdeperheiden tukeminen, varpu-malli sekä parityön mahdollisuus toisten tarvittavien ammattiryhmien kanssa - perhetyön toiminnan sisällöissä kiinnitetään eritetyistä huomioita perheiden osallisuuteen ja toimintaa arvioidaan myös tältä kannalta - perhetyöntekijöiden foorumityöskentely tukee perhetyöntekijöitä ja kehittämistä koko maakunnan alueella - kuntien esimiehet ja johto ovat mukana kehittämisprosessissa 2.2.Varhaisen tuen ja puuttumisen juurruttaminen ennaltaehkäisevänä, monialaisena toimintana. - maakunnassa ja yhteistoiminta-alueilla on käynnissä olevan hankkeen päätyttyä kouluttajia, jotka kouluttavat alueella monisektorisesti henkilöstöä huolen puheeksi ottamisesta (Varpu Ta till tals) - otetaan menetelmä käyttöön ja hanke tukee henkilöstöä kokeilussa sekä mentoroi kouluttajia sekä käyttöönottoa - sovitaan tavoitetaso, jolle kehittämisessä kunnassa/yhteistoiminta-alueella edetään hankkeen avulla ja miten kunnat/yhteistoiminta-alueet jatkavat tästä omana toimintana ja tarvittaessa laaditaan jatkosuunnitelma, miten organisaatioissa (esim. päivähoito, neuvola, koulu) toimintaan varhaisessa tukemisessa huolen herättyä (moniammatillinen ja dialoginen verkostotoiminta) - suunnitellaan ja käynnistetään seuranta 3. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla Keinot koostuvat asiakaslähtöisten palveluprosessien tukemisesta arviointi- ja työmenetelmillä ja toimintamalleilla erilaisissa kriisitilanteissa, tilanteissa joissa lapsi, nuori ja perhe tarvitsevat paljon tukea tai jotka ovat nivelvaiheita sekä perus- ja erityispalveluja tarvittaessa. 3.1. Kehitetään Vaasassa toimintatapa lapsiperheiden eroauttamistyöhön ennaltaehkäisevänä toimintana lasten kannalta. - käytetään muualla jo toimivia malleja apuna ja sovelletaan Pohjanmaalle sopiva kaksikielinen malli (Päijät-Hämeen malli, Barnet i centrum, LSKL:n Neuvo- ja neuvokeskusprojektit) 5
- kehitetään vertaisryhmätoimintaa ja koulutetaan työntekijäpari (yksi henkilötyövuosi) tekemään ennaltaehkäisevää ero- ja perhekriisipalvelua - tavoitetaan ja tuetaan eroamassa tai erilleen muuttamassa olevia pariskuntia, jotka ovat tekemässä sopimusta ja ennen kuin asia tulee esille riita-asiana selvitetään kokemusasiantuntijakäytännön tarve ja mahdollisuus ottaa se käyttöön - etsitään sopiva sijoittumispaikka/rakenne eroauttamistyölle hanke tiedottaa osion etenemisestä ja sisällöistä Pohjanmaan laajuisesti 3.2. Syvennetään ja laajennetaan resurssikoulu- ja resurssitiimimallin käyttöä lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa, kun lapsella on psyykkisiä psykososiaalisia ongelmia, jotka estävät normaalia koulunkäyntiä. Toiminta on monialaista ja ammatillista ja tiimi muodostuu lapsen ja perheen tarpeen mukaisesti (esim. opettaja, nuorisotyöntekijä, perhetyöntekijä, Vshp:n erikoissairaanhoitaja). Työskentelyssä on oleellista perheen osallisuus ja tukeminen. - resurssikoulun toimintaa jatketaan Pietarsaaren seudulla ja sitä laajennetaan yläasteikäisille ja maahanmuuttajalapsille sekä muihin Pietarsaaren-seudun kuntiin ilman hankeresurssia johdon monialaisen koordinaatioryhmän ja toiminnalle luodun hallintomallin puitteissa - resurssitiimin toimintaa laajennetaan ja aikaistetaan nuorista lapsiin esim. esikouluikäisiin - laajennetaan resurssitiimin käyttöä lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten tueksi sekä kytketään mukaan toimintaterapia Vshp:n osaamista hyödyntäen - moniammatillisen tiimin toimintaa ja toimintatapaa kehitetään edelleen ja hankitaan lisää kokemusta - hyödynnetään prosessikuvausta ja dokumentointia juurruttamisen apuna - sairaanhoitopiirin konsultaatiolle, parityöskentelylle ja toimintatavalle luodaan pelisäännöt, neuvotellaan yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirin kesken vakiinnuttamisesta ja juurrutetaan käytäntöön pysyväksi toimintatavaksi Pohjanmaan alueella - intensiivihoitomalli kytkeytyy tarvittaessa toimintaan, ja intensiivihoitomallin paikka hankkeessa ja jatkotoimenpiteet keskustellaan vielä hankkeen ohjausryhmässä - seuranta ja arviointi - Vanhemmuuden arvioinnin sekä lastensuojelutarpeen arvioinnin juurruttaminen käyttöön ennaltaehkäisevän työn menetelmänä perheiden peruspalveluissa sekä lastensuojelutyössä vanhemmuuden arvioinnin (Kasperi I:n menetelmät) sekä lastensuojelutarpeen arvioinnin juurruttaminen työn käytäntöön ja hanke mentoroi työntekijöitä menetelmän juurruttamisessa - menetelmät otetaan käyttöön monikulttuuristen perheiden kanssa työskenneltäessä ja kehitetään näitä tarpeita vastaavaksi - lastensuojelutarpeen arviointia kehitetään edelleen ja nyt käytössä olevien menetelmien (Pesäpuun menetelmä ja joissakin kunnissa Baro-menetelmä) lisäksi osaamista täydennetään ja kokeillaan hankkeen aikana yhtä uutta mallia, koska em. menetelmät eivät sovellu kaikille perheille maakunnallisesti on jatkossa tarvetta uusiin lastensuojelutarpeen arviointi-koulutuksiin ja koulutusten jatkuvuuden turvaamiseksi organisoidaan uusien koulu- 6
tustarpeiden koonti ja kouluttajatyöntekijöiden saatavuus pysyvästi jollekin vastuutaholle Pohjanmaalla (opetus- ja tutkimusklinikalle) - hanke koordinaatio ja mentoroi kokonaisuutta 3.4. Erityisosaamisen tuominen peruspalvelujen tueksi konsultaation avulla - psykiatrisen sairaanhoitajan osaaminen (Vshp) tuodaan peruspalvelujen tueksi perhelähtöisesti konsultaationa - voidaan toteuttaa esim. työparityötä tai moniammatillisessa työryhmässä - kehitetään ja kootaan konsultaatiotyöskentelyn mallia resurssitiimimallin yhteydessä - hanke tukee konsultaatiokäytäntöjen toteuttamista 3.5. Moniammatillinen ja ylisektoriaalinen yhteistyö - luodaan ja vakiinnutetaan kuntiin/yhteistoiminta-alueelle toimintatavaksi monialainen välitason rakenne, joka ohjaa ja johtaa ennalta ehkäisevää ja ylisektoriaalista yhteistyötä strategisesti kunnat ja yhteistoiminta-alueet perustavat ja juurruttavat toimintatavaksi moniammatillisia yhteistyöryhmiä, joiden tehtävä painottuu perhekohtaisesti (lapsen/nuoren tiimi-periaatteella, varhaisen tukemisen ja ennaltaehkäisevän työn moniammatilliseksi työryhmäksi, erityisosaamista vaativaan työhön suuntautuvaksi moniammatilliseksi työryhmäksi tai monikulttuurisen työn moniammatilliseksi työryhmäksi - jälkimmäisessä osallistujina järjestöjä, koulu, oppilashuolto & koulukuraattori, päivähoito, neuvola, perhetyö, lastensuojelun sosiaalityö, erikoissairaanhoito, konsultaatio erityispalveluista tarvittaessa 4. Laitoshoidon purkaminen 4.1. Palvelurakenne tukee lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon purkamista ja laitoshoidon tarvetta sijaishuollossa sekä ehkäisee huostaanoton tarvetta - Vshp:n ja kuntien yhteistyössä laajennetaan ja monipuolistetaan työmenetelmiä, niiden käyttöä ja palveluita tämän tavoitteen edistämiseksi ks. resurssikoulu ja tiimi sekä konsultaatio 5. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen - konsultaation avulla ja konsultaation pelisäännöt luomalla ja testaamalla juurrutettavaksi - hankkeesta tehtävällä mentoroinnilla työmenetelmien ja mallien juurruttamisen aikana sekä kouluttajatyöntekijöiden oppimisprosessin tueksi. Osa mentoroinnista voidaan hankkia ostopalveluna alueen muilta toimijoilta esim. tutkimus- ja opetusklinikkatoiminnan kokeiluvaiheessa - oman työn arvioinnilla ja siinä hyväksi havaituilla menetelmillä esim. Kuvastin, dialogiset menetelmät - täydennyskoulutustarpeiden välittäminen täydennyskoulutusta järjestäville organisaatioille - neuvottelut oppilaitosten kanssa opetussuunnitelmia sekä opetusklinikkaa varten, jotta työmenetelmät esim. puheeksi ottamisen ja varhaisen tuen mallit kuuluvat tulevien työntekijöiden ammattitaitoon 7
- kytkentä Pohjanmaan kestävän kehittämisen rakenteeseen tutkimus- ja opetusklinikkatoimintaan: menetelmien kouluttajia kootaan ja toiminta organisoidaan lastensuojelun tarpeen arvioinnin ja vanhemmuuden arvioinnin sekä Varpu ja verkostodialogin osaajien osalta vakituisesti käytettäväksi sekä organisoidaan hankkeen jälkeen heidän vertaistoimintansa ja tukensa tässä yhteydessä 6. Luodaan rakenteet vaikuttavuuden seuraamiselle ja palveluiden jatkuvalle kehittämiselle - luodaan kuntiin/yhteistoiminta-alueelle monialainen välitason rakenne, joka ohjaa ja johtaa ennalta ehkäisevän yhteistyötä strategisesti ja sen kehittämistä käytetään apuna jo toimivia käytäntöjä esim. Pietarsaaren seudulta - kehitetään kustannusseurantaa ja erityisesti ennalta ehkäisevien toimien vaikuttavuuden seurantaa esim. Lahden mallin mukaisesti - kytkentä Pohjanmaan kestävän kehittämisen rakenteeseen, jotta tietotuotanto saadaan tukemaan palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa lasten, nuorten ja perheiden arjesta ja palvelujen kehittämiseksi. Yhteistyötä tiivistetään yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa koulutuksen, opetuksen, arvioinnin ja tietotuotannon sekä tutkimuksen liittämiseksi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen. - yhteistyö ylisektorialisen johtamisen kehittämiseksi koko Väli-Suomen hankkeessa 7. Viestintä tukee hankkeen tavoitteiden toteutumista Toimintakulttuurin muutoksessa viestinnällä ja tiedottamisella on tärkeä tehtävä niin kuntalaisten, henkilöstön, luottamusmiesten, johtamisen ja sektoreiden välisen yhteistyön etenemiseksi ja onnistumiseksi tavoitteiden suuntaisesti. Myös tiedottaminen ja viestintä oppilaitosten ja hankkeen välillä parantaa tavoitteiden toteutumista. Hankkeelle laaditaan viestintäsuunnitelma koko Väli-Suomen alueella ja sitä tarkennetaan Pohjanmaan osahankkeessa sen tarpeita erityisemmin palvelevaksi ja toteutettavaksi. Tulokset ja odotetut vaikutukset Hankkeen konkreettisia tuloksia ovat seuraavat: - Asiakkaat kokevat osallisuutta ja hyötyä - Yhteistyöprosessit ja työskentelymallit toimivat asiakkaan kannalta sekä henkilöstön kannalta ja niille on laadittu pelisäännöt - Perhetyöllä ja kotipalvelulla on yhtenäisempi sisältö, toimenkuvat, tehtävät sekä työmenetelmiä ja ne toimivat osana perheiden palvelujen kokonaisuutta - Varhaisen tuen ja puuttumisen kulttuuri on edennyt, sillä on seuranta ja toimintatapa tunnetaan/on käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa - Moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt ja siitä on hyötyä asiakkaalle 8
- Henkilöstö on saanut tukea työlleen, menetelmät ovat käytössä ja osaaminen on lisääntynyt - Entistä yhdenvertaisemmat palvelut kuntalaisille Pohjanmaan alueella - Suunniteltuja toimia on vakiinnutettu kunnissa, yhteistoiminta-alueilla, Pohjanmaan alueella sekä oppilaitoksissa ja toimintatavat ovat selkeät - Monialainen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtaminen ja kustannusseuranta ovat kehittyneet kunnissa Pitemmän aikavälin vaikutuksia ovat 1) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat helpommin saavutettavia ja toimivat perhettä tukevasti kasvu- ja kehitysympäristössä niin että ennaltaehkäisevä työskentely ja palvelurakenne vahvistuvat ja erityispalvelut tukevat peruspalveluita toimivilla käytännöillä koko Pohjanmaan alueella 2) Moniammattillinen ja ylisektorialinen työskentely ja johtaminen on lasten, nuorten ja perheiden tukemisen toimintakulttuuria 3) Lasten ja nuorten huostaanotot ja laitoshoito eivät lisäänny/vähenevät 4) Lasten, nuorten ja perheiden syrjäytyminen vähenee ja osallisuus lisääntyy ja tätä voidaan seurata. 5) Yhteisiä maakunnanlaajuisia laatukriteereitä on olemassa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osalta. Aikataulu Hanke toteutetaan ajalla 11/2011-10/2013 11/ 2011 loppuvuosi - ohjausryhmän perustaminen ja hankkeen organisoituminen - henkilöstön rekrytointi - sopimusten, toimeenpano- ja talous- ja viestintäsuunnitelman laatiminen Väli-Suomen alueella - hankesuunnitelman tarkentaminen toimintasuunnitelmalla ja yhteistyö siinä Väli- Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Pohjanmaan osahankkeen kanssa - toimintasuunnitelma sisältää juurruttamissuunnitelman ja tavoitetason, johon hankkeen resursseilla edetään - arviointi- ja viestintäsuunnitelman laatiminen käynnistetään vuosi 2012 3/2013 - hankkeen kehittämistoiminta tavoitteiden mukaisesti on käynnissä - arviointisuunnitelma valmistuu ja arviointi käynnistetään hanketta tukevana - hankesuunnitelmassa valittujen toimintamallien juurruttaminen hankkeen tukemana ja uusien toimintamallien ja työkäytäntöjen kokeileminen - arviointi- ja viestintäsuunnitelma ovat valmiit ja niiden mukainen toiminta käynnistetään 4-10/2013 9
- rakenteelliset ratkaisut kouluttajatyöntekijöiden toiminnan jatkumiseksi sovitaan esim. opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan yhteydessä - eroneuvontatoiminnan sijoittaminen sopivaan rakenteeseen - hankkeen loppuraportointi ja arviointi valmistuvat - mallinnukset ja toimintamallien ja muiden kokonaisuuksien kuvaukset valmistuvat toimijoiden käyttöön Hankkeen organisointi ja johtaminen Väli-Suomen kokoanishankkeen koordinoinnista vastaa Tampereen kaupunki yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa. Pohjanmaan osahanketta hallinnoi Vaasan kaupunki. Hankkeen toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jossa on edustuksellisuus kuntien/yhteistoiminta-alueiden kunnista, Vaasan sairaanhoitopiiristä, sosiaalialan osaamiskeskuksista Det FSKC ja SONet BOTNIA, THL:n Vaasan toimipaikasta, järjestöistä sekä kutsuttuja asiantuntijoita esim. koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Ohjausryhmä vahvistaa toimintaan liittyvät suunnitelmat ja ohjaa hankkeen toimintaa. Budjettiehdotus Pohjanmaan osa-hankkeen kokonaisbudjetti on 340 000e. Tarkempi erittely on budjettiliitteessä. Budjetti sisältää resurssin kolmeen henkilötyövuoteen hankkeen ajaksi. Henkilöstöresurssi sisältää yhdenosa-aikaisen koordinaattori työn. Hankkeessa mukana olevat toimijatahot ja niiden rooli Hankkeessa keskeisinä toimijatahona ovat mukana olevien kuntien, yhteistoiminta-alueiden sosiaalijohto yhteistyössä terveydenhuollon kanssa sekä Vaasan sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten psykiatria. Keskiset yhteistyötahot ja kumppanit osallistuvat hankkeeseen omalla työpanoksellaan ja resursseillaan (esim. koulusektori, nuorisotoimi, järjestöt, seurakunnat). Järjestöillä on mahdollisuus hakea erillistä rahoitusta, jolla kattaa suunnitelmallisesti toimintaansa esim. perhekeskusyhteistyössä. Tämän onnistumiseksi hankkeen viestintään tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Hankkeessa yhteistyötä tehdään keskeisten alan oppilaitosten kuten Vaasan ammattiinstituutin, Svenska yrkesinstitutin sekä vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa, samoin opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaan sisältyvien yliopistojen kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskukset det FSKC ja SONet BOTNIA sekä THL:n Vaasan aluetoimisto tukevat hankkeen toimintaa. 10