PÄÄTÖS Nro 19/2014/2 Dnro ESAVI/55/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2014

Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 19/2014/2 Dnro ESAVI/55/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2014 ASIA HAKIJA Veden johtamista Saimaan kanavasta laimennusvedeksi Rakkolanjoen vesistöön koskevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 115/09/2 muuttaminen, Lappeenranta Lappeenrannan Energiaverkot Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lappeenrannan Energiaverkot Oy on 28.3.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt veden johtamista Saimaan kanavasta laimennusvedeksi Rakkolanjoen vesistöön koskevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 115/09/2 muuttamista Lappeenrannan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VOIMASSA OLEVA LUPAPÄÄTÖS Vesilain 3 luvun 2 :n 4 momentti, 3 :n 1 momentin 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 16.10.2009 antamallaan, 16.11.2009 lainvoimaiseksi tulleella päätöksellä nro 115/09/2 myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan lisäveden johtamiseen Saimaan kanavasta Rakkolanjoen vesistöön kuuluvaan Kalliokoskenojaan Lappeenrannan kaupungissa, vedenottoputken rakentamiseen Saimaan kanavaan, Kalliokoskenojan ja Rakkolanjoen uoman perkaukseen sekä oikeuden Kalliokoskenojan uoman laajentamiseen ja uoman perkaustöiden suorittamiseen toisen alueella. MERKINTÄ Päätöksen nro 115/09/2 antamisen jälkeen Lappeenrannan kaupungin vesiliiketoiminta on yhtiöitetty Lappeenrannan Vesi Oy:ksi, joka vuonna 2011 on fuusioitunut Lappeenrannan Energian kanssa siten, että vastuu laimennusveden johtamishankkeesta on siirtynyt hakijalle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (21) LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Suunnitelma Lappeenrannan kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan Rakkolanjoen luoteiseen latvauomaan (Karijokeen). Jätevesistä johtuvien haittojen lieventämiseksi Rakkolanjokeen on ollut tarkoitus johtaa pumppaamalla laimennusvettä Saimaan kanavasta lupapäätöksen nro 115/09/2 mukaisesti. Hankkeen toteuttamiselle on sittemmin tutkittu vaihtoehtoisia ratkaisuja. Veden johtaminen pumppaamalla on osoittautunut kustannuksiltaan merkittäväksi, mistä syystä on pyritty löytämään painovoimaiseen johtamiseen perustuva johtamistapa. Uuden 22.3.2013 päivätyn hakemussuunnitelman mukaisesti vesi johdetaan painovoimaisesti putkella Saimaan kanavasta perattavaan Vehkasuonojaan, joka yhtyy Kalliokoskenojaan. Saimaan pinnankorkeus ja putkilinjan maaston korkeussuhteet mahdollistavat veden johtamisen ilman pumppausta. Putken loppupäähän rakennetaan venttiiliasema, jolla johdettavaa virtaamaa säädetään lupaehtojen mukaisesti. Painovoimainen veden johtaminen on todettu kustannuksiltaan selvästi edullisemmaksi kuin pumppaukseen perustuva johtaminen. Venttiiliasema on kooltaan pienempi kuin pumppaamo ja venttiiliaseman rakennuskustannukset ovat pienemmät. Pumppauksen energiankulutuksen poistuessa saavutetaan merkittävä säästö käyttökustannuksissa. Muutettu suunnitelma käsittää seuraavat pääkohdat: - vedenottoputken rakentaminen Saimaan kanavan itäosaan Mälkiän sulun läheisyyteen - vedensiirtoputken rakentaminen Itäisen Kanavatien kautta Mustolanlammen ali sekä edelleen Heimosillan Pajarilan alueen kautta Vehkasuonojaan - säätöventtiiliaseman rakentaminen vedensiirtoputken paineellisen osuuden loppupäähän - Vehkasuonojan perkaus ja rumpujen uusiminen sekä osin uoman siirto ja putkitus Kalliokoskenojan yhtymäkohtaan saakka - Kalliokoskenojan perkaus ja rumpumuutokset Vehkasuonojan yhtymäkohdasta alavirtaan kuten aiemmassa suunnitelmassa - siivousperkaus Karijoen yhtymäkohdasta alavirtaan kuten aiemmassa suunnitelmassa - veden johtaminen 0 0,5 m 3 /s kuten aiemmassa suunnitelmassa. Suunnitelmasta pois jääviä kohteita ovat pumppaamo, kaupunkialueen läpi menevä vedensiirtoputki sekä Kalliokoskenojan latvaosan perkaus- ja rumputyöt. Vedenjohtamisjärjestelmää käytetään samoin kuin aiemmassa suunnitelmassa ja myönnetyssä luvassa on edellytetty. Johdettavaa vesimäärää säädetään venttiiliasemalla alavirrassa olevien virtaamamittausasemien

3 (21) havaintojen perusteella siten, ettei johdettavasta lisävedestä aiheudu tulvimis- tai vettymishaittoja. Lupaa haetaan muutosta siten, että uusina kohteina haetaan: - oikeutta asentaa vedenottoputki Saimaan kanavan itäosaan suunnitelman mukaiseen paikkaan - oikeutta asentaa vedensiirtoputki Saimaan kanavaan kuuluvan Mustolanlammen pohjaan - oikeutta perata ja osin siirtää putkeksi muutettuna Vehkasuonoja ja tehdä tarvittavat rumpujen muutostyöt ja eroosiosuojaukset lisäveden johtamisesta aiheutuvien haittojen estämiseksi - oikeutta käyttää tilapäisesti toisten omistamaa maa-aluetta suunnitelman mukaisten töiden suorittamiseen ja kunnossapitoon Vehkasuonojan ja muiden uusien rakennuskohteiden alueella. Ennallaan säilytettävät luvan kohdat ovat seuraavat: - lupa johtaa vettä Saimaasta Rakkolanjoen vesistöön enintään 500 l/s luvassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti - Kalliokoskenojan perkaukset, rumpujen muutostyöt ja eroosiosuojaukset paalun 33750 alavirran puolella - Karijoen yhtymäkohdan alavirran puoleiset Rakkolanjoen siivousperkaukset ja toimenpiteet - oikeus käyttää tilapäisesti toisten omistamaa maa-aluetta suunnitelman mukaisten töiden suorittamiseen ja kunnossapitoon. Poistettavat luvan kohdat ovat seuraavat: - lupa asentaa vedenottoputki Saimaan kanavaan aiemman suunnitelman mukaisessa kohdassa Lappeenrannan Hakalin kaupunginosassa - lupa tehdä Kalliokoskenojan perkaukset, rumpujen muutostyöt ja eroosiosuojaukset paalun 33750 ylävirran puolella. Luvan haltija sopii erikseen maanomistajien kanssa oikeudesta sijoittaa uoman perkausmassat ja rakentaa lisäveden johtamisputki ja venttiiliasema toisen omistamalle maa-alueelle. Luvan haltija on erikseen sopinut maanomistajien kanssa korvauksista vahingoista, jotka aiheutuvat ojan perkauksesta ja työalueen käytöstä. Sopimukset on liitetty hakemukseen. Vesistötiedot Yleiskuvaus vesistöstä Hounijoen vesistöalue (6) muodostuu kahdesta toisen jakovaiheen mukaisesta vesistöstä, jotka ovat Hounijoen/Alajoen vesistöalue (6.01) ja Rakkolanjoen vesistöalue (6.02). Suomen puolella vesistö virtaa kahtena pääuomana, jotka ovat Hounijoki ja Rakkolanjoki. Hounijoki/Alajoki ylittää

4 (21) Suomen ja Venäjän välisen rajan Vainikkalassa ja Rakkolanjoki ylittää sen Vainikkalasta noin 4 km koilliseen. Joet yhtyvät Venäjän puolella Luzaikan taajaman kohdalla ja joki laskee Seleznevka -nimisenä Viipurinlahteen. Rakkolanjoen vesistö alkaa Salpausselän rinteiltä useina puroina, joita ovat muun muassa Karijoki, Hiessillanoja ja Kalliokoskenoja. Ojat yhtyvät Rakkolanjoeksi, joka virtaa metsä- ja peltoalueiden halki ja laskee Haapajärveen. Haapajärven jälkeen joki virtaa kaakkoon, tekee jyrkän mutkan lähes pohjoiseen, kääntyy sitten kaakkoon ja ylittää valtakunnan rajan. Vesistön pituus Suomen puolella on noin 30 km. Rakkolanjoen Suomen puoleinen osa sijaitsee kokonaan Lappeenrannan kaupungin alueella. Rakkolanjoen vesistöosassa on vain kaksi järveä: Haapajärvi sekä sivujoen Luteenjärvi, joka ei ole lisäveden johtamisreitillä. Rakkolanjoen vesistön valuma-alueen koko Suomen puolella on 152 km 2. Haapajärven luusuassa valuma-alueen koko on noin 107 km 2 ja järvisyys noin 2,3 %. Lisäveden johtamisreitiksi suunnitellun latvauoman, Kalliokoskenojan, valuma-alueen pinta-ala on 26,6 km 2, josta osa on kaupunkialuetta. Haapajärven luusuan luonnolliset virtaamat ovat valuma-aluetietojen perusteella arvioituina seuraavat: Ylivirtaama HQ 1/20 16 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 10,5 m 3 /s Keskivirtaama MQ 1,0 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,2 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,05 m 3 /s Virtaamatiedoista puuttuu Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamosta Rakkolanjokeen johdettava jätevesimäärä, joka on keskimäärin noin 720 m 3 /h (0,2 m 3 /s). Perattava Vehkasuonoja Yleiskuvaus Saimaasta Perattavan Vehkasuonojan valuma-alueen koko on Kalliokoskenojan yhtymäkohdassa noin 2,16 km 2. Ojan keskivirtaamaksi voidaan arvioida 20 l/s. Ojan valuma-alue on maankäytöltään lähinnä pelto- ja metsäaluetta. Maksimivirtaamaksi voidaan arvioida 900 l/s. Saimaa on Suomen suurimman vesistöalueen, Vuoksen vesistön, keskusjärvi. Saimaan pinta-ala on noin 4 400 km 2 ja vesistön valuma-alueen pinta-ala noin 61 070 km 2. Vuoksen vesistö laskee Saimaasta Tainion- ja Imatrankoskien kautta Venäjän puolelle ja siellä Vuoksea pitkin Laatokkaan. Saimaan vedenkorkeus noudattaa normaalitilanteissa luonnonmukaista vedenkorkeutta. Poikkeuksellisen kuivissa tai märissä olosuhteissa voidaan Vuoksen juoksutuksissa poiketa luonnonmukaisesta vedenkorkeu-

5 (21) desta tulvien tai kuivuuden aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi Saimaalla. Saimaan Lauritsalan asteikon vedenkorkeudet vuosina 1961 1990 ovat olleet seuraavat N 60 -järjestelmässä Hydrologisen vuosikirjan mukaan: Ylivedenkorkeus HW +76,84 m Keskiylivedenkorkeus MHW +76,16 m Keskivedenkorkeus MW +75,81 m Keskialivedenkorkeus MNW +75,47 m Alivedenkorkeus NW +75,01 m Vuoksen Tainionkosken virtaamat ovat vuosina 1960 1990 olleet seuraavat Hydrologisen vuosikirjan mukaan: Ylivirtaama HQ 1 115 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 775 m 3 /s Keskivirtaama MQ 596 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 344 m 3 /s Alivirtaama NQ 165 m 3 /s Vedenottopaikan lähialue Saimaalla Lisäveden johtamissuunnitelma Johdettava vesimäärä Lappeenrannan ympäristön vesialue sijaitsee ala-saimaan lounaiskulmassa. Lappeenrannan kaupunki ja Salpausselkä rajaavat vesialuetta eteläpuolelta. Saimaan kanavan suu on kaupungin itäreunassa. Suunniteltu vedenottopaikka on Saimaan kanavassa Mälkiän sulun yläpuolella vanhan kanavan suualueella. Vanhan kanavan syvyys on vedenottokohdassa noin 3 m. Kanavan väyläalueen syvyys on noin 5 m. Mälkiän sulun alapuolella on Mustolanlampi, jonka kautta suunniteltu putkilinja kulkee. Mustolanlammen vedenkorkeus on noin +64,06 +64,36 m. Pohja on laivaväylän kohdalla korkeudella +58,86 m (haraussyvyys -5,2 m). Saimaan kanavan ylimmät sulut ovat Mälkiän sulku ja sen alapuolella oleva Mustolan sulku. Saimaan kanavan haltijana toimivat Järvi-Suomen merenkulkupiiri ja Saimaan kanavan hoitokunta. Johdettava vesimäärä ja johtamisen periaatteet ovat samat kuin aiemmassa suunnitelmassa ja myönnetyssä luvassa. Rakkolanjoen koilliseen latvauomaan johdetaan vettä Saimaan kanavan yläosasta 0 0,5 m 3 /s. Kulloinkin johdettava vesimäärä säädetään joen luonnollinen vesitilanne huomioon ottaen sellaiseksi, ettei lisävesi aiheuta haittaa ranta-alueiden käy-

6 (21) tölle. Sulamis- ja sadekausien ylivirtaamien ajaksi lisäveden johtaminen keskeytetään. Lisävesimäärä on: - noin 0,5 m 3 /s, kun joen virtaama on alle keskivirtaaman MQ - noin 0,2 m 3 /s, kun joen virtaama on keskivirtaaman MQ ja keskiylivirtaaman MHQ välillä - 0,0 m 3 /s, kun joen virtaama on suurempi kuin keskiylivirtaama MHQ. Lisäveden johtamisen ohjaus tapahtuu automaattisten mittausasemien avulla, jotka rakennetaan Rakkolanjoen uomaan ja Haapajärven alapuolelle aiemmin myönnetyn luvan mukaisesti. Tekniset vedenjohtamisjärjestelyt Vedenottoputki Vedenjohtamisjärjestelmän alkuosan muodostaa vedenottoputki (DN800), joka sijoitetaan Saimaan kanavaan. Putki rakennetaan kanavan itäpuolelle vanhan kanavan suuaukon läheisyyteen. Putki sijoitetaan siten, ettei se haittaa Saimaan kanavan liikennöintiä. Putken laki on enintään korkeudella NN +73,10 m, jolloin vesisyvyys putken päällä on noin 2 m Saimaan alivedenkorkeudesta mitattuna. Vedenottoputki varustetaan sulkuventtiilillä. Tällä estetään mahdollisessa putkirikkotapauksessa veden hallitsematon purkautuminen Saimaan kanavasta. Vedensiirtoputki ja venttiiliasema Vedenottokohdasta lähtien paineputki kulkee Itäisen Kanavatien kautta ja alittaa Mustolanlammen. Mustolanlammen jälkeen putkilinja jatkuu länteen ylittäen vedenjakajan ja päättyy Vehkasuonojaan. Paineputkiosuuden loppuun rakennetaan säätöventtiiliasema, jolla virtaamaa säädetään lupaehtojen mukaisesti. Säätöventtiiliaseman jälkeen on noin 500 m:n pituinen viettoputkiosuus ennen Vehkasuonojan avouomaosuutta. Vedensiirtoputken materiaali päätetään lopullisesti toteutussuunnitteluvaiheessa. Paineputken materiaalivaihtoehtoina ovat joko polyeteeni tai betoni (DN800). Säätöventtiiliaseman jälkeen olevalla viettoputkiosuudella putki on joko DN1000 -betoniputkea tai kerrosrakenteista DN1000 -muoviputkea. Venttiiliasema varustetaan toimilaitteellisella säätöventtiilillä ja virtausmittauksella sekä tietoliikenneyhteydellä lupaehtojen edellyttämiin Rakkolanjoen mittausasemiin. Mustolanlammen alitus Putki asennetaan Mustolanlammen pohjaan niin, ettei siitä aiheudu haittaa kanavan vesiliikenteelle. Putki painotetaan siten, ettei siitä aiheudu riskiä kanavan vesiliikenteelle. Putken laki asennetaan 1 m väylän teoreettisen

7 (21) pohjankorkeuden NN +58,96 m alapuolelle väylän kunnostusruoppausten varalta. Toimenpiteet Vehkasuonojassa Vehkasuonojassa suoritetaan kaivua, perkausta, rumpujen muutostöitä ja eroosiosuojausten rakentamista. Toimenpiteiden tarkoituksena on estää lisäveden johtamisen haitalliset vaikutukset ympäristön maanviljelylle. Lisäksi Vehkasuonojan uoma siirretään noin 400 m:n pituudelta rautatien viereen ja se muutetaan putkeksi (DN1000). Vanha uomaosuus radan alituskohdasta Kalliokoskenojaan jää nykyiselleen eikä siihen johdeta lisävettä. Yhtymäkohta varustetaan ylivuotopadolla vanhan uoman suuntaan. Mitoitusperusteena suunnittelussa on, että kesäajan keskimääräinen vedenkorkeus ei saa nousta nykyistä ylemmäksi ympäröivien peltojen kuivatuksen säilyttämiseksi. Uoman nykyinen kesän keskivedenkorkeus on arvioitu laskennallisesti. Perkaussyvyys on määritetty sellaiseksi, että lisäveden johtamistilanteessa kesäajan keskivedenkorkeus on sama kuin nykyisin. Näin on päädytty noin 0,3 0,5 m:n suuruiseen uoman syventämiseen. Niillä alueilla, joissa uomasyvyys on jo nyt yli 2 m, on katsottu, että riittävä kuivatussyvyys saavutetaan ilman perkausta lisävesitilanteessakin. Tämä perustuu peltoviljelyn kuivavaravaatimukseen noin 1,5 m ja uoman vesisyvyyteen noin 0,5 m lisävesitilanteessa. Rumpujen mitoitus on tarkistettu ottaen huomioon johdettava lisävesimäärä ja joen nykyinen virtaama. Mitoitusperiaatteena on, että rumpukoon tulee olla riittävä johtamaan lisävesi samanaikaisesti luonnollisen keskiylivirtaaman kanssa. Lisäksi suunnitteluperiaatteena on pidetty, että uoman pituuskaltevuus saa olla enintään 1 % eroosion välttämiseksi. Tämän vuoksi uoma on tarvittaessa porrastettu loiviin jaksoihin ja eroosiosuojattuihin putouksiin. Eroosiosuojaukset tehdään kiviheitokkeena. Muut toimenpiteet Kalliokoskenojassa ja Rakkolanjoessa suoritetaan perkauksia ja rumpujen muutostöitä aiemmin myönnetyn lupapäätöksen mukaisesti. Virtaaman mittausasemat (2 kpl) rakennetaan aiemmin myönnetyn luvan mukaisesti. Mittausasemien sijoituskohdat ovat Karijoen ja Kalliokoskenojan yhtymäkohdan läheisyydessä oleva Rakkolanjoen koskipaikka sekä Haapajärven lasku-uoma. Vaikutukset vesistöihin Veden johtaminen toteutetaan siten, kuten aiemmassa luvassa ja siihen liittyneessä suunnitelmassa on esitetty eikä lupaan siltä osin haeta muutosta. Vaikutukset vesistöihin on käsitelty tuolloisessa lupahakemuksessa. Yleisesti ottaen veden johtamiseen vaikutukset ovat myönteiset Rakkolanjoen vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden kannalta. Suunnitelmassa esitet-

8 (21) tyjen perkausten ansiosta vesistössä ei tapahdu haitallista vedenkorkeuksien nousua lisäveden seurauksena. Vahingot ja haitat Lisäveden johtamisesta ei aiheudu sanottavaa vedenkorkeuden muuttumista, koska uomissa suoritettava perkaus estää veden nousun. Rantakiinteistöille tai viljelyksille ei siten aiheudu korvattavaa vettymis- tai tulvimishaittaa. Uoman leventämisestä aiheutuu maa-alueen menetystä maanomistajille. Maanomistajille maksetaan korvaukset. Uomasta kaivettavat perkausmassat läjitetään uoman viereen tai kuljetetaan muualle. Oikeudesta käyttää maa-aluetta läjittämiseen ja sen korvaamisesta sovitaan erikseen maanomistajien kanssa. Vedenjohtamisputken ja venttiiliaseman sijoittamisesta toisen omistamalle maa-alueelle sovitaan erikseen. Uomaperkausten ja rakennustyön suorittamisesta aiheutuvat ennalta arvaamattomat vahingot ja haitat korvataan rakennustyön yhteydessä. Hakijan ehdotus lupamääräyksiksi Lupa tulee myöntää (muutokset ja lisäykset kursiivilla): - lisäveden johtamiseen Saimaan kanavasta Rakkolanjoen vesistöön kuuluviin Vehkasuonojaan ja Kalliokoskenojaan Lappeenrannan kaupungissa - vedenottoputken rakentamiseen Saimaan kanavaan - vedensiirtoputken rakentamiseen Saimaan kanavaan kuuluvan Mustolanlammen pohjaan - Vehkasuonojan, Kalliokoskenojan ja Rakkolanjoen uoman perkaukseen - vedensiirtoputken rakentamiseen Vehkasuonojan alaosaan ja ojan virtauksen ohjaamiseen putken kautta - Vehkasuonojan ja Kalliokoskenojan uoman laajentamiseen ja uoman perkaustöiden suorittamiseen toisen alueella. Lupamääräyksiksi ehdotetaan seuraavaa: Lisäveden johtaminen 1. Saimaan kanavasta saadaan rakennettavalla säätöventtiiliasemalla ja putkella johtaa Vehkasuonojaan vettä enintään 0,5 m 3 /s, kun Rakkolanjoen virtaama ilman lisäveden johtamista on enintään keskivirtaaman suuruinen, ja enintään 0,2 m 3 /s, kun Rakkolanjoen virtaama ilman lisäveden johtamista on keskivirtaamaa suurempi mutta keskiylivirtaamaa pienempi. Lisäveden johtaminen on keskeytettävä, kun Rakkolanjoen virtaama on keskiylivirtaaman suuruinen tai suurempi. Virtaamankasvutilanteissa veden juoksutus on keskeytettävä riittävän ajoissa haitallisen vedenkorkeuden nousun estämiseksi. 2. Lisäveden johtamista ja määrää on säädettävä Rakkolanjokeen Kalliokoskenojan liittymiskohdan alapuolelle ja Haapajärven luusuaan sijoi-

9 (21) tettavilta automaattisilta vedenkorkeuden mittausasemilta venttiiliasemalle tulevien ohjaustietojen avulla. Ennen veden johtamisen aloittamista on laadittava lisäveden juoksutusohje ja juoksutuksen ohjausta koskeva suunnitelma, jotka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäveden juoksutusohjetta on tarpeen mukaan tarkennettava veden johtamisesta saatavien käyttökokemusten perusteella. Vedenottoputken rakentaminen Saimaan kanavaan 3. Vedenottoputken sijoitus Saimaan kanavassa Mälkiän sulun yläpuolella ilmenee asemapiirustuksesta (piirustus nro 1120, 1:500, 5.3.2013) ja leikkauspiirustuksesta (piirustus nro 1121, 1:500, 5.3.2013). Vedenottoputki on sijoitettava Saimaan kanavaan siten, ettei putkesta ja sen rakenteista aiheudu haittaa Saimaan kanavan käytölle. Vedenottoputken tarkka rakentamissuunnitelma on toimitettava ennen rakentamista Merenkulkulaitoksen tarkastettavaksi. 4. Ei muutoksia. 5. Ei muutoksia. 6. Ei muutoksia. Putken asentaminen Mustolanlampeen - Vedensiirtoputki asennetaan Saimaan kanavaan kuuluvaan Mustolanlampeen asemapiirustuksen (piirustus nro 1130, 1:1000, 5.3.2013) ja pituusleikkauspiirustuksen (piirustus nro 1131, 1:500/1:500, 5.3.2013) mukaisesti. Vehkasuonojan uomassa tehtävät työt - Vehkasuonojaa syvennetään ja levennetään noin paaluvälillä 407 907 asemapiirustuksen (piirustus nro 1110, 1:2000, 18.3.2013), pituusleikkauksen (piirustus nro 1111, 1:2000/1:100, 18.3.2013) ja poikkileikkausten (piirustukset nro 1112 ja 1113, 1:100, 18.3.2013) mukaisesti. Uoman putousporrastukset suojataan syöpymisen estävällä kiviverhouksella. - Uoman ylittävien yksityisteiden rummut ja sillat penkereineen on uusittava uoman suurentamisen vaatimalla tavalla ja tiepenkereiden luiskat on suojattava syöpymisen estävällä kiviverhouksella. - Vehkasuonojan alaosalle rakennetaan putki uoman oikaisemiseksi asemapiirustuksen (piirustus nro 1110, 1:2000, 18.3.2013) ja pituusleikkauksen (piirustus nro 1111, 1:2000/1:100, 18.3.2013) mukaisesti. Putken alkukohta paalulla 407 varustetaan ylivuotopadolla, jolla lisäveden virtaus ohjataan vanhan uoman sijasta putkeen. - Luvan saajan on pidettävä perattu Vehkasuonoja kunnossa. Uoman kunto on tarkastettava säännöllisin välein. Siltojen ja rumpujen kunnossapito kuluu niiden omistajille.

10 (21) Kalliokoskenojan uomassa tehtävät työt 7. Kalliokoskenojaa syvennetään ja levennetään noin paaluvälillä 27800 33750 asemapiirustusten nro:t 113 115, 1:5000, 15.3.2005, pituus- ja poikkileikkauspiirustusten nro:t 130 132, 1:5000/1:100, 15.3.2005 ja nro 140, 1:100, 15.3.2005 mukaisesti niin, että putousporrastetun syvennetyn uoman pohjan pituuskaltevuus on enintään 0,001. Uoman putousporrastukset suojataan syöpymisen estävällä kiviverhouksella. 8. Ei muutoksia. 9. Ei muutoksia. Rakkolanjoen uomassa tehtävät työt 10. Ei muutoksia. 11. Ei muutoksia. 12. Ei muutoksia. Töiden suorittaminen 13. Ei muutoksia. 14. Ei muutoksia. 15. Ei muutoksia. 16. Ei muutoksia. Seuranta ja tarkkailu 17. Säätöventtiiliasema on varustettava luotettavalla virtaaman mittauslaitteella. Vehkasuonojaan johdettavan veden virtaamista ja johtamisajoista on pidettävä kirjaa. 18. Ei muutoksia. 19. Ei muutoksia. 20. Ei muutoksia. 21. Ei muutoksia.

11 (21) 22. Ei muutoksia. Vahinkojen ja haittojen korvaaminen 23. Ei muutoksia. 24. Ei muutoksia. Luvan saajan on maksettava Vehkasuonojan uoman suurentamisesta aiheutuvasta maa-alueen menetyksestä ja kaivutyön aiheuttamasta haitasta päätöksen liitteenä olevan taulukon mukaiset kiinteistökohtaiset korvaukset. Jälkihoitotyöt 25. Ei muutoksia. Rakentamisaika 26. Ei muutoksia. Ilmoitukset 27. Ei muutoksia. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 11.11.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousviranomaiselta sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta, Lappeenrannan kaupungilta, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksikön Lappeenrannan toimipisteeltä, Liikenneviraston rautatieosastolta sekä Metsähallitukselta. LAUSUNNOT 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, ettei sillä ole huomauttamista luvan muutoshakemuksen johdosta. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousviranomainen on antanut samansisältöisen lausunnon kuin kohdassa 1).

12 (21) 3) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on todennut, ettei lisäveden johtamisjärjestelmän rakentamisesta saa aiheutua ympäristöhaittoja kuten liettymistä, kohtuutonta samentumista tai ympäröivää maankäyttöä haittaavaa padottamista. Lisäveden johtaminen ei myöskään saa aiheuttaa eroosiota Vehkasuonojassa tai sen alapuolisessa uomastossa. Rakentaminen tulee ajoittaa niin, ettei se haittaa kohtuuttomasti ympäröivän alueen varsinaista maankäyttöä. Perkaamisen aiheuttama massojen sijoittaminen perattavan uoman läheisyyteen tulee tehdä haitattomasti maanomistajien kanssa sopien tai sitten massat tulee toimittaa muuhun hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Rakentamisen ja perkaamisen aikaisia vaikutuksia tulee tarkkailla työn kestäessä ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, jos haittoja ilmenee. 4) Lappeenrannan kaupunginhallitus on ilmoittanut yhtyvänsä kohdassa 3) mainittuun lausuntoon. 5) Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksikön Lappeenrannan toimipiste on todennut, että suunniteltu putki kulkee osittain Liikenneviraston omistamalla alueella ja risteää Saimaan kanavan kulkusyvyydeltään 4,35 m:n julkista kulkuväylää Mustolanlammen kohdalla. Vedenottoputken pää sijoittuu Saimaan vanhan kanavanuoman suulle Mälkiän sulun läheisyyteen Liikenneviraston omistamalle alueelle. Jos putken rakentamisella on vaikutuksia patoturvallisuuslainsäädännön mukaiseen patojen luokitteluun, tulee putken omistajan osallistua osaltaan lainsäädännön vaatimusten täyttämiseen. Putken rakentaminen Saimaan kanavan alitse tulee toteuttaa Saimaan kanavan liikennekauden ulkopuolella. Putken rakentaminen, käyttö ja huolto eivät saa haitata vesiliikennettä. Rakentamisen aikataulu tulee sopia Liikenneviraston kanssa. Putki tulee upottaa suunnitelman mukaisesti pohjaan tehtävään kaivantoon ja peittää. Vesistöalitus on merkittävä Liikenneviraston ohjeen ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen asettamisesta ja merkitsemisestä (dnro 6155/040/2010) mukaisesti. Hankkeesta vastaavan on ilmoitettava työn valmistumisesta edellä mainitun ohjeen mukaisesti Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksikön Lappeenrannan toimipisteelle. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 6) Saimaan kanavavaltuutetun toimisto on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Asian käsittelyssä tulee ottaa huomioon Liikenneviraston antamat lausunnot, määräykset ja ohjeet. 7) Fortum Power and Heat Oy on todennut, että Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt päätöksellään nro 115/09/2 luvan lisäveden johtamiseen Saimaan kanavasta Rakkolanjoen vesistöön. Päätöksen mukaan veden johtamisesta Vuoksen vesistöstä Rakkolanjoen vesistöön aiheutuu vesivoiman menetystä Imatrankosken ja Tainionkosken vesivoimalaitoksille. Hankkeesta vastaava on ilmoittanut sopivansa vesivoiman menetyksen

13 (21) korvaamisesta vesivoimalaitosten omistajien kanssa. Muistuttajalle ei ole tähän mennessä esitetty sopimusehdotusta. Nyt hakija on ilmoittanut, että neuvottelut aloitetaan vuoden 2013 aikana. Muutoshakemuksen mukaan vesi johdetaan putkella ilman pumppausta Saimaan kanavan itäpuolelta Mustolanlammen kautta ja vedenjakajan yli Vehkasuonojaan. Vehkasuonojaa perataan tätä varten. Vehkasuonojasta vesi johdetaan putkea myöten Mustolan raiteen viertä myöten Kalliokoskenojaan, jonka perkaus sisältyy aiempaan suunnitelmaan ja lupapäätökseen. Putken yhteyteen rakennetaan venttiiliasema, jolla johdettavaa virtaamaa säädetään lupaehtojen mukaisesti. Lupaan johtaa vettä Saimaasta Rakkolanjoen vesistöön enintään 500 l/s ei haeta muutosta. Haettu muutos ei muuta hankkeen vaikutusta Imatran ja Tainionkosken vesivoimalaitosten voimantuotantoon Vuoksessa. Muistuttaja pyytää, että päätökseen kirjataan aiemman luvan mukaisesti otettujen vesimäärien tarkkailu ja mittaus, ja että tiedot otetuista vesimääristä toimitetaan muistuttajalle. 8) AA (Tuomela RN:o 7:0, Mustola, Lappeenranta), BB (Koivikko RN:o 6:5, Mustola, Lappeenranta) sekä CC DDn kuolinpesän puolesta (Suopelto RN:o 6:22, Mustola, Lappeenranta) ovat esittäneet seuraavat vaatimukset: - Hakijan on korvattava kaikki työnaikaiset haitat ja vahingot täysimääräisesti riippumatta siitä, onko niitä osattu vaatia ennalta korvattavaksi. - Jos maanomistaja joutuu käyttämään aikaansa, neuvottelemaan, tekemään selvityksiä tai valvomaan työtä, on hän oikeutettu korvauksiin, päivärahaan, tuntipalkkaan ja kilometrirahaan. Työn valvonnan tarve määräytyy maanomistajan harkinnan perusteella. Työmaa-alueella on useita poikkeuksellisen vaurioitumisalttiita kohteita (juomavesikaivoja, salaojitusta, asuinrakennuksia ja kotieläimiä), jotka vaativat erityistä huomiota työskentelyn johdosta. Ennen töiden aloittamista ja niiden päättyessä tulee siitä erikseen ilmoittaa maanomistajalle edellä mainittujen seikkojen perusteella. - Työt peltoalueilla on tehtävä satokauden ulkopuolella ja siten, että pellot ovat viljelykäyttökunnossa 1.4. mennessä. Muussa tapauksessa hakijan on korvattava pellon haltijalle sadon ja EU-tukien menetys. - Veden vapaa virtaama on taattava Vehkasuonojan latvoilla. Pajarilantien alittava rumpu on mitoitettava sellaiseksi, ettei veden pinta ojassa missään olosuhteissa nouse salaojien laskuaukkojen tasalle tai niiden yläpuolelle. Veden pinnan mahdollinen nousu Vehkasuonojassa voi liettää salaojaputkistot, jolloin niiden toiminta heikkenee tai lakkaa. Hakijan on vastattava salaojitukselle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. - Kaivumaat on levitettävä maanomistajan osoittamaan paikkaan hänen ilmoittamanaan ajankohtana tai kuljetettava maanomistajan osoittamaan paikkaan myyntiä varten. Mikäli läjitysalueella on puustoa, on se poistetta-

14 (21) va hakijan kustannuksella. Raivattava puusto on koottava maanomistajan osoittamaan paikkaan. Läjitysalueille on istutettava uusi puusto hakijan kustannuksella. - Ennen töiden aloittamista on työmaa-alueen läheisyydessä sijaitsevat juomavesikaivot tarkastettava kuten myös töiden päättymisen jälkeen. Tällä varmistetaan niiden käyttöarvon säilyminen. Mahdollinen juomavesikaivojen turmeltuminen tulee korvata täysimääräisesti sivukuluineen rakentamalla uusi kaivo. - Mikäli työmaa-alueella on tarve louhia kalliota räjäyttämällä, tulee lähistöllä sijaitsevissa rakennuksissa suorittaa katselmus ennen ja jälkeen louhintatyön. Mahdolliset rakennuksille aiheutuneet vahingot tulee korvata täysimääräisesti. - Mikäli työmaa-alueella suoritetaan räjäytystyötä, tulee maanomistajien kanssa sopia kotieläinten (hevoset) siirtämisestä pois räjäytysalueen läheisyydestä eläinten pillastumisvaaran takia. Siirtämisen tulee tapahtua maanomistajan ilmoittamana ajankohtana hakijan kustannuksella. Hakemuksessa esitetystä poiketen korvauksista maanomistajien kanssa ei ole sovittu. Maa-alueiden esitetyt korvausperusteet eivät vastaa alueen nykyisiä arvoja ottaen huomioon alueelle rakenteilla oleva infrastruktuuri. Alue on potentiaalista tonttimaata sijaintinsa ja jo toteutumassa olevien hankkeiden johdosta. Korvausperusteena on käytettävä viimeaikaisia Pajarila Mustola -alueella toteutuneiden tienpohjien lunastuksien arvoja. Poiketen muista rakennushankkeen maa-alueista kyseisten tilojen osalta viljelyja metsänkasvatuspinta-alaa vähentää rakennettava huoltotie sekä venttiiliasema. Muiden tilojen osalla kyseistä tuotantoalan vähenemistä ei tapahdu, vaan se voi jopa lisääntyä ojan putkittamisen johdosta. Tästä johtuen maksettavaa korvausta ei tule arvioida pelkästään vertaamalla muiden tilojen aiheutuneesta haitasta saamaan korvaukseen. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selitys lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on 19.12.2013 aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä todennut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausunnon osalta, että suunnitelmissa on otettu huomioon eroosiosuojaukset Vehkasuonojassa ja Kalliokoskenojassa. Rakentamisaikaista samentumista tarkkaillaan työn aikana. Rakentaminen ajoitetaan alkuperäisten lupaehtojen mukaiselle ajalle. Perkauksesta syntyvien massojen läjittämisestä sovitaan maanomistajien kanssa yhteisesti. Hakija on todennut Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksikön Lappeenrannan toimipisteen lausunnon osalta, että lisäveden johtamiseen suunniteltu vedenottoputki (DN800) asennetaan kanavan itäpuolelle louhittavaan kalliokaivantoon tai porataan kalliokynnyksen läpi, jolloin vesi purkautuu painovoimaisesti putkessa putkilinjaa pitkin kohti putken loppupäähän rakennettavaa venttiiliasemaa (selityksen kuvat 1 ja 2). Vedenottoputki on nykyiseen rantaluiskaan rakennettavaan kaivantoon asennettava ns. läpi-

15 (21) vientirakenne eikä sillä voida katsoa olevan merkitystä patoturvallisuuden kannalta. Vedenottoputken kunnossapito suoritetaan siten, ettei nykyisille rantarakenteille aiheuteta haittaa tai vahinkoa. Patoturvallisuuslain (494/2009) 14 :n mukaisesti patoturvallisuusviranomainen tekee päätöksen padon luokittelusta ja padon omistajan tulee toimittaa luokittelupäätöstä varten tarvittavat selvitykset. Vedenottoputken asentaminen ei hakijan käsityksen mukaan vaikuta padon luokitukseen. Toteutusvaihtoehdosta (putkikaivanto/kalliokynnyksen läpiporaus) riippuen rakennustöissä otetaan huomioon, ettei vesi pääse hallitsemattomasti suotautumaan kaivantoon asennetun vedenottoputken vierustäyttöä pitkin. Tämä estetään rakenteellisin toimenpitein esimerkiksi kaivantoon tehtävien moreenikatkojen tms. avulla. Hakijan käsityksen mukaan vedenottoon liittyvän putkilinjan rakentaminen ei heikennä nykyisen rantaluiskan rakennetta nykytilaan verrattuna. Vedenottoputken kaivannon rakennustyöt sekä putken asentaminen tehdään siten, ettei siitä aiheudu mitään haittaa tai vahingonvaaraa nykytilanteeseen verrattuna. Hakija on todennut Fortum Power and Heat Oy:n muistutuksen osalta, että se on sopinut muistuttajan kanssa 29.11.2013, että neuvottelut aloitetaan alkuvuodesta 2014. Hakija on todennut AAn ym. muistutuksen osalta, että työnaikaiset ennakoimattomat vahingot korvataan maanomistajille täysimääräisesti. Luvan hakija huolehtii neuvotteluista, tekee selvitykset ja valvoo työn. Hakija ilmoittaa töiden aloittamisesta ja niiden päättymisestä maanomistajille. Korvausperusteena käytetään Pajarila Mustola -alueella toteutuneita lunastettujen maapohjien arvoja. Peltoalueilla tehtävien uomien ja putkilinjojen perkaus-, kaivu- ja rakennustyöt tehdään 1.10. 31.3. Työt peltoalueilla tehdään satokauden ulkopuolella siten, että pellot ovat viljelykäytössä 1.4. mennessä. Mikäli peltoa ei päästä viljelemään 1.4. mennessä, korvataan sato- ja tukimenetykset täysimääräisinä. Oja ja rummut on mitoitettu siten, että ne eivät aiheuta vedenpinnan nousua. Uoman kaivumassat ja puusto läjitetään peltoalueilla 1.10. 31.3. maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla tai kuljetetaan pois. Muilla alueilla maa-aineksien ja puiden läjittäminen tapahtuu työhön valittavan päätoteuttajan työaikataulun mukaisesti maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla tai kuljetetaan pois. Luvan hakija vastaa kyseessä olevien töiden kustannuksista. Hakija vastaa läjitysalueiden puiden uudelleenistutuksesta. Poistettavan puuston arvo määritellään ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Juomavesikaivot tarkastetaan ennen töiden aloittamista ja niiden päättymisen jälkeen. Luvan hakija vastaa siitä, että ennen louhintatöiden aloittamista läheisillä kiinteistöillä tehdään tarvittavat katselmukset. Katselmusten yhteydessä sovitaan mahdollisista kotieläinten (hevoset) siirtotarpeista. Hakija vastaa kotieläinten siirtokustannuksista.

16 (21) LAUSUNTO Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta patoturvallisuusviranomaisena. 9) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue patoturvallisuusviranomaisena on 16.1.2014 aluehallintovirastoon toimittamassaan lausunnossa todennut, että Saimaan kanavan patorakenteiden vahingonvaara-arviointi ja mahdollinen luokittelu patoturvallisuuslain 11 :n mukaisiin luokkiin on parhaillaan käynnissä, koska vuonna 2009 voimaan tullutta patoturvallisuuslakia (494/2009) sovelletaan myös kanaviin liittyviin patorakenteisiin. Hakemusasiakirjojen perusteella suunniteltu vedenottoputki sijoittuu lähelle Mälkiän vanhan sulkuryhmän yläpään maapatoa ylävirran puolelle. Maapadon läpi johtaa betonirakenteinen juoksutusputki. Maapadon rakenne ja täsmällinen sijainti ei ilmene hakemusasiakirjoista. Ennen rakennustöiden aloittamista on selvitettävä, ulottuuko Mälkiän vanhan sulkuryhmän maapato kohtaan, jossa tuleva putkilinja alittaa padon yli johtavan tien. Mikäli putkilinja läpäisee patorakenteet, tulee putkikaivannon tiivistäminen suunnitella ja toteuttaa siten, että läpiviennistä ei aiheudu vaaraa padolle. Putken asennus Saimaan kanavaan tehdään hakemusasiakirjojen mukaan joko kuivatyönä työpadon suojassa tai kalliokynnyksen läpiporauksena. Mikäli työ tehdään kuivatyönä työpadon suojassa, on vesi altaasta tyhjennettävä riittävän hitaasti, jotta Mälkiän vanhan sulkuryhmän maapatoon ei pääse muodostumaan rakenteen stabiliteetin kannalta liian suurta vedenpainetta. Putkilinjan rakentaminen ei lisää padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa eikä sillä ole vaikutusta padon luokkaan. TÄYDENNYS Hakija on 29.1.2014 aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä todennut, että 20.9.2013 päivätyssä ehdotuksessa uusiksi lupamääräyksiksi sivulla 4 oleva kohta Luvan saajan on maksettava Vehkasuonojan uoman suurentamisesta aiheutuvasta maa-alueen menetyksestä ja kaivutyön aiheuttamasta haitasta päätöksen liitteenä olevan taulukon mukaiset kiinteistökohtaiset korvaukset. on tarpeeton. Hakija on korvannut kohdan seuraavalla tekstillä (suunnitelman kohta 1.3): Luvan hakija on erikseen sopinut maanomistajien kanssa vahingonkorvauksien periaatteista, jotka aiheutuvat ojan perkauksesta ja työalueen käytöstä. Sopimukset (4 kpl) ovat tämän hakemuksen liitteenä.

17 (21) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Itä-Suomen ympäristölupaviraston 16.10.2009 antamaa päätöstä nro 115/09/2 ja myöntää Lappeenrannan Energiaverkot Oy:lle luvan lisäveden johtamiseen Saimaan kanavasta Rakkolanjoen vesistöön kuuluviin Vehkasuonojaan ja Kalliokoskenojaan, vedenottoputken rakentamiseen Saimaan kanavaan ja vedensiirtoputken rakentamiseen kanavaan kuuluvan Mustolanlammen pohjaan, Vehkasuonojan, Kalliokoskenojan ja Rakkolanjoen uomien perkaukseen, vedensiirtoputken rakentamiseen Vehkasuonojan alaosaan ja ojan virtauksen ohjaamiseen putken kautta sekä oikeuden Vehkasuonojan ja Kalliokoskenojan uomien laajentamiseen ja uomien perkaustöiden suorittamiseen toisen alueella hakemukseen liitetyn 22.3.2013 päivätyn muutossuunnitelman mukaisesti Lappeenrannan kaupungissa. Muutetut lupamääräykset Aluehallintovirasto muuttaa päätöksen nro 115/09/02 lupamääräykset 1 9 ja 17 jäljempänä olevan mukaisiksi sekä lisää päätökseen uuden lupamääräyksen 28. Tämän päätöksen mukaisesti muutetusta hankkeesta ei aiheudu sellaista vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä, joka tulisi määrätä korvattavaksi. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Muilta osin on noudatettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöstä nro 115/09/2 ja siinä annettuja lupamääräyksiä. Muutetut ja uusi lupamääräys kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutetut ja lisätyt kohdat kursiivilla). Lisäveden johtaminen 1. Saimaan kanavasta saadaan rakennettavalla säätöventtiiliasemalla ja putkella johtaa Vehkasuonojaan vettä enintään 0,5 m 3 /s, kun Rakkolanjoen virtaama ilman lisäveden johtamista on enintään keskivirtaaman suuruinen, ja enintään 0,2 m 3 /s, kun Rakkolanjoen virtaama ilman lisäveden johtamista on keskivirtaamaa suurempi mutta keskiylivirtaamaa pienempi. Lisäveden johtaminen on keskeytettävä, kun Rakkolanjoen virtaama on keskiylivirtaaman suuruinen tai suurempi. Virtaamankasvutilanteissa veden juoksutus on keskeytettävä riittävän ajoissa haitallisen vedenkorkeuden nousun estämiseksi. 2. Lisäveden johtamista ja määrää on säädettävä Rakkolanjokeen Kalliokoskenojan liittymiskohdan alapuolelle ja Haapajärven luusuaan sijoitettavilta automaattisilta vedenkorkeuden mittausasemilta venttiiliasemalle tulevien ohjaustietojen avulla. Ennen veden johtamisen aloittamista on laadittava lisäveden juoksutusohje ja juoksutuksen ohjausta koskeva suunnitelma, jotka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

18 (21) tökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Lisäveden juoksutusohjetta on tarpeen mukaan tarkennettava veden johtamisesta saatavien käyttökokemusten perusteella. Putkien rakentaminen Saimaan kanavaan ja Mustolanlampeen 3. Vedenottoputken sijoitus Saimaan kanavassa Mälkiän sulun yläpuolella ilmenee asemapiirustuksesta (nro 1120, 1:500, 5.3.2013) ja leikkauspiirustuksesta (nro 1121, 1:500, 5.3.2013) sekä vedensiirtoputken sijoitus Saimaan kanavaan kuuluvan Mustolanlammen pohjassa asemapiirustuksesta (nro 1130, 1:1000, 5.3.2013) ja pituusleikkauspiirustuksesta (nro 1131, 1:500/1:500, 5.3.2013). Vedenottoputki on sijoitettava Saimaan kanavaan siten, ettei putkesta ja sen rakenteista aiheudu haittaa kanavan käytölle. Vedensiirtoputki on upotettava Mustolanlammen pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitettävä tai muutoin suojattava sekä tarvittaessa painotettava niin, että se pysyy paikallaan. Putkien tarkka rakentamissuunnitelma on toimitettava ennen rakentamista Liikenneviraston ja Saimaan kanavavaltuutetun toimiston tarkastettavaksi. 4. Putkien sijainti vesialueella on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. 5. Putket merkintöineen on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 6. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Putkien rakennustyöt on tehtävä Saimaan kanavan vesiliikennekauden ulkopuolisena aikana. Vehkasuonojan ja Kalliokoskenojan uomissa tehtävät työt 7. Vehkasuonojaa syvennetään ja levennetään noin paaluvälillä 407 907 asemapiirustuksen (nro 1110, 1:2000, 18.3.2013), pituusleikkauspiirustuksen (nro 1111, 1:2000/1:100, 18.3.2013) ja poikkileikkauspiirustusten (nro:t 1112 ja 1113, 1:100/1:100, 18.3.2013) mukaisesti. Vehkasuonojan alaosaan rakennetaan putki uoman oikaisemiseksi asemapiirustuksen (nro 1110, 1:2000, 18.3.2013) ja pituusleikkauspiirustuksen (nro 1111, 1:2000/1:100, 18.3.2013) mukaisesti. Putken alkukohta paalulla 407 varustetaan ylivuotopadolla, jolla lisäveden virtaus ohjataan vanhan uoman sijasta putkeen. Kalliokoskenojaa syvennetään ja levennetään noin paaluvälillä 27800 33750 asemapiirustusten (nro:t 113 115, 1:5000, 15.3.2005) sekä pituusja poikkileikkauspiirustusten (nro:t 130 132, 1:5000/1:100, 15.3.2005 ja nro 140, 1:100, 15.3.2005) mukaisesti niin, että putousporrastetun syvennetyn uoman pohjan pituuskaltevuus on enintään 0,001. Uomien putousporrastukset suojataan syöpymisen estävällä kiviverhouksella.

19 (21) 8. Uomien ylittävien yksityisteiden rummut ja sillat penkereineen on uusittava uoman suurentamisen vaatimalla tavalla ja tiepenkereiden luiskat on suojattava syöpymisen estävällä kiviverhouksella. 9. Luvan saajan on pidettävä peratut Vehkasuonoja ja Kalliokoskenoja kunnossa. Uomien kunto on tarkastettava säännöllisin välein. Siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu niiden omistajille. Luvan saajan on pidettävä vedenottoputki kunnossa siten, että putkesta ei aiheudu patoturvallisuuslaissa tarkoitettua vaaraa turvallisuudelle. 17. Säätöventtiiliasema on varustettava luotettavalla virtaaman mittauslaitteella. Vehkasuonojaan johdettavan veden virtaamista ja johtamisajoista on pidettävä kirjaa. Uusi lupamääräys Perustelut Sovelletut säännökset 28. Luvan saajan on selvitettävä ennen rakennustöiden aloittamista, ulottuuko Mälkiän vanhan sulkuryhmän maapato kohtaan, jossa vedenottoputki alittaa padon yli johtavan tien. Mikäli putki läpäisee patorakenteet, tulee putkikaivannon tiivistäminen suunnitella ja toteuttaa siten, ettei läpiviennistä aiheudu vaaraa padolle. Mikäli vedenottoputken asennus Saimaan kanavaan tehdään kuivatyönä työpadon suojassa, on vesi altaasta tyhjennettävä riittävän hitaasti, jotta Mälkiän vanhan sulkuryhmän maapatoon ei pääse muodostumaan rakenteen vakauden kannalta liian suurta vedenpainetta. Hankkeen toteuttaminen muutetun hakemussuunnitelman mukaisesti on luvan saajan esittämillä perusteilla teknis-taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Vedensiirtoputken rakentamisesta Mustolanlammen pohjaan aiheutuu vähäistä ja lyhytaikaista veden samentumista. Lisäveden johtamisesta ei aiheudu sanottavaa vedenkorkeuksien muuttumista, koska uomissa suoritettava perkaus estää veden nousun. Hankkeen muutos ei ennalta arvioiden vaikeuta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttamista. Luvan saaja on kirjallisesti sopinut hakemuksen mukaisen hankealueen maanomistajien kanssa edunmenetysten korvaamisen periaatteista sekä ilmoittanut sopivansa alueiden ja vesivoimalaitosten omistajien kanssa muutetun hankkeen aiheuttamien edunmenetysten korvaamisesta. Töiden aikaisista vahingoista on päätöksessä nro 115/09/2 lupamääräys 24. Hakemuksen mukaisesta hankkeen muuttamisesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille ja yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 6 ja 7, 7 luvun 2 sekä 11 luvun 21 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto viittaa Fortum Power and Heat Oy:n ja AAn ym. muistutusten osalta edellä perusteluissa sanottuun ja luvan saajan antamaan selitykseen.

20 (21) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 5 940 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemus on tullut vireille vuonna 2013, jolloin maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 7 luvun mukaisen alle 10 km 2 :n suuruisen vesialueen säännöstelyä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 11 880 euroa. Luvan muuttamista tai tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Asian käsittelymaksu on näin ollen 5 940 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lappeenrannan Energiaverkot Oy Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue/kalatalous (sähköpostitse) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksikkö, Lappeenrannan toimipiste Liikenneviraston rautatieosasto Metsähallitus Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-55-04-09-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

21 (21) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sk

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.3.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.