MIKKELIN KAUPUNKI KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA ORGANISAATIO 2016

1

2 MIKKELIN KAUPUNKI KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA ORGANISAATIO 2016 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tulosalueet Sivistystoimenjohtaja Johtoryhmä Tukipalvelut (lautakunta,av ustukset) Sivistystoimenjohtaja Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuurijohtaja Museot Kirjastot Museotoimenjohtaja Kirjastotoimenjohtaja Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisojohtaja Orkesteri Intendentti 15.9.2015 Footer 1

3 TALOUSARVIORAKENNE 2016 1402KN Kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntalautakunta Sivistystoimenjohtaja 1402KN1 Kultt.- ja vapaa-aika hallinto Sivistystoimenjohtaja 1402KN11 Kulttuuri- ja vapaa-aika hallinto Sivistystoimenjohtaja 1402KN2 Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuurijohtaja 1402KN21 Kulttuuripalvelut KN=5 140251001 Hallinto ja lautakunta 140251002 Teatteri 140251003 Musiikkiopisto 140251004 Mikaeli 1042KN211 Kulttuuritoiminta ja hallinto Kulttuurijohtaja 140252101 Kulttuuripalveluiden hallinto 1402KN3 1402KN4 Kaupunginorkesteri Intendentti 1402KN31 Orkesteri 140253101 Kaupunginorkesteri Museot Museotoimenjohtaja 1402KN41 Museot 140254101 Museoiden hallinto 140254102 Taidemuseo 140254103 Suur-Savon museo 140254104 Aluetaidemuseo 140254105 Päämajamuseo 140254106 Viestikeskus Lokki 140254107 Museoprojektit 140254108 Ristiina 140254109 Suomenniemi

4 1402KN5 Kirjastopalvelut Kirjastotoimenjohtaja 1402KN51 Kirjastot 1402KN511 Mikkelin kirjastot 140255101 Pääkirjasto 140255102 Mikkeli-Sali 140255103 Anttola 140255104 Mikkelin kirjastoauto 140255105 Lähemäki 140255106 Otava 140255107 Rantakylä 140255109 Haukivuoren kirjasto 140255110 Kalevankankaan kirjasto 140255111 Ristiinan kirjasto 140255112 Suomenniemen kirjasto 1402KN512 Pertunmaa 1402KN513 Puumala 1402KN514 Hirvensalmi 140255201 Pertunmaan kirjasto 140255301 Puumala kirjasto 140255401 Hirvensalmen kirjasto 1402KN52 Kirjaston projektit 1402KN6 1402KN521 Kirjaston projektit Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisojohtaja 1402KN61 Liikuntapalvelut 1402KN611 Liikuntapalvelut 140255509 Kirjaston projektit 140256001 Liikuntapalveluiden hallinto 140256002 Ohjaustoiminta 140256003 Ohjaaja-avustus 140256004 Koulutusavustus 140256005 Liikuntapaikka-avustus 140256006 Muut kohdeavustukset 140256009 Liikunnan projektit

5 1402KN612 Ulkoliikuntapaikat 1402KN613 Jäähallit ja kuplahalli 140256101 Urheilupuisto 140256102 Keinonurmikentät 140256103 Nurmikentät 140256104 Hiekka-/luistelukentät 140256105 Muut kentät 140256106 Golfkenttä 140256107 Huoltorakennukset 140256108 Koneet ja kalusto 140256109 Yhteiset kustannukset 140256110 Hänninkenttä 140256111 Ristiina 140256112 Suomenniemi 140256113 Uimarannat 140256114 Ulkoilureitit 140256115 Ostopalvelusopimukset 140256116 Retkisatamat 140256201 Kilpahalli 140256202 Harjoitushalli 140256203 Kuplahalli 1402KN614 Uimahallit ja sis.liik.tilat 1402KN6141 Uimahallit 140256301 Rantakeidas 140256302 Naisvuoren uimahalli 1402KN6142 Sisäliikuntatilat 140256311 Rantakeidas, sali 140256312 Rantakeidas, kuntosali 140256313 Runebergin urheilutalo 140256314 Muut sisäliikuntatilat 140256315 Hauki-halli 140256316 Ristiinan sisäliikuntatilat

6 1402KN62 Nuorisotyö 1402KN621 Nuorisotyö 140257001 Nuorisopalveluiden hallinto 140257002 Nuorisoavustukset 1402KN6211 Nuorisotoiminta 140257004 Kattilansilta 140257005 Starlight 140257006 Skeittihalli 140257008 Moisio-Tuukkala 140257009 Kv-toiminta 140257010 Rantakylä 140257011 Anttola 140257012 Otava 140257013 Kesätoiminta 140257014 Tapahtumat 140257015 Haukivuori 140257016 Etsivä nuorisotyö 140257017 Ristiina 140257018 Suomenniemi 140257019 Saksala 140257020 Susiniemi 140257021 Vanha Sotku 1402KN6212 Muut tilat 140257025 Vuokratut tilat 1402KN6213 Nuorisotyöprojektit 140257029 Nuorisotyöprojektit

MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 7 2016-2019 SIVISTYSTOIMI 1. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2016-2019 1.1 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa kaupungin nykyinen taloustilanne edellyttää, että palveluverkkoa tulee tiivistää edelleen. Viimeisimmän palveluverkkotyöryhmän työ on vielä kesken ja sen linjaukset eivät ole vielä käytettävissä talousarviota 2016 laadittaessa. Samaan aikaan seurataan käynnissä olevaa perusopetuksen opetussuunnitelma-uudistustyötä ja sen merkitystä opettajatarpeeseen ja opetussijoitteluun. Lukiokoulutus loppui Puumalassa 31.7.2015. Opetustoimi järjesti vakinaisten opettajien sijoittelun yhdessä Puumalan kunnan kanssa. Sivistystoimiala esittää Mikkelin lukiokoulutuksen keskittämistä yhden hallinnon alaisuuteen 1.8.2016 alkaen. Tämä tarkoittaa muutosta johtamis- ja hallintojärjestelmissä henkilöstöineen. Vuosi 2016 on kaupunginhallituksen asettaman orkesterin kehittämistyöryhmän laatiman kehittämisohjelman viimeinen vuosi. Ohjelman aikana vuodesta 2012 alkaen orkesterin toiminta on kehittynyt voimakkaasti. Orkesterin näkyvyys, julkisuuskuva, kansainvälinen maine ja hanketoiminta ovat kehittyneet merkittävästi. Kaupunginhallituksen hyväksymässä orkesterin kehittämissuunnitelmassa linjattiin yhtenä kehittämiskohteena orkesterin koon kasvattaminen. Tähän ei ole toistaiseksi osoitettu resursseja. Lisävakanssien saaminen soittajistoon olisi tärkeää. Kansalaisopistotoimintaa kehitetään toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta niin, että lukuvuotta lyhyempien kurssien suhteellista osuutta lisätään. Opiston tarjontaa ei ole kuitenkaan tarkoitus hajaasutusalueillakaan supistaa opiston aloitteesta. Toiminnan keskittyminen taajamiin tapahtuu vähitellen väestön ikärakenteen muutoksen ja keskuksiin muuttamisen myötä. Kirjastoissa henkilöresurssia tullaan kohdentamaan entistä enemmän henkilökohtaisiin asiantuntijapalveluihin kuten tiedonhankintataitojen opettamiseen sekä asiakkaan ohjaamiseen tiedon äärelle. Tämä toteutetaan rutiinitehtäviä automatisoimalla ja ulkoistamalla. 1.7.2013 annetun Kirjastoasetuksen (406/2013) määräyksiä henkilöstön koulutusrakenteesta ei kyetä Mikkelin kirjastossa täyttämään. Asetuksen määräykseen noudatetaan viiden vuoden siirtymäaikaa. Henkilöstöresurssin vähentäminen ja asetuksen noudattaminen yhtäaikaisesti ei onnistu, ellei kirjaston palveluverkkoon puututa. Museotoimessa taidemuseon uutta tilaratkaisua valmistellaan. Henkilöstötarpeen ongelmia tulisi ratkaista ennen siirtymistä uusiin toimitiloihin. Päämajahistoria on Mikkelin seudun kulttuuriperinnön keskeisintä aihepiiriä. Päämajamuseon toimintaa tulisi kehittää edelleen. Tämä kehittämistyö edellyttää riittävää henkilöstöresurssointia. Päämajamuseon asiakaspalvelun kehittämisestä sekä näyttelyistä ja kokoelmista vastaamaan tulisi saada päätoiminen amanuenssi. Vuoden 2017 kevääseen mennessä selvitetään millä edellytyksillä Mikkeliin voitaisiin perustaa Sotahistoriakeskus. Mikäli keskus toteutuu, Päämajatalon kiinteistöön saavutetaan näyttelytoiminnan, asiakaspalvelun ja toiminnan kehittämisen kannalta merkittävää synergiahyötyä Päämajamuseon osalta. Museoilla on tällä hetkellä toimintaa 14:ssä eri toimipisteessä, kun koko museotoimessa henkilötyövuosia on käytettävissä yhteensä 11,15. Museomestari vastaa eri kohteiden tekniikan toimivuudesta, hälytysjärjestelmistä ja toimitilojen kunnon tarkkailusta. Hän on mukana näyttelyiden pystyttämisessä, purkamisessa, pakkaamisessa ja kuljetuksissa. Toimipisteiden määrän lisääntyessä museomestari ei ehdi tehdä kaikkia hänelle kuuluvia työtehtäviä. Samoin museomestarin sijaistaminen lomien ja sairauslomien aikana tulisi jollakin tavalla varmistaa.

MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 8 2016 2019 Viimeisin eläköityminen museotoimessa tapahtui 1.1.2015. Tuolloin vapautunutta 0,5 henkilötyövuoden vakanssia ei ole toistaiseksi täytetty. Vakanssin muuttamista kokopäiväiseksi museolehtorin toimeksi tulisi harkita. Etsivä nuorisotyö on osoittanut tehokkuutensa hankalassa elämäntilanteessa olevien nuorten tavoittamisessa ja motivoinnissa niin valtakunnallisesti kuin Mikkelissäkin, jossa työtä on kehitetty osana sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyössä toteuttamaa Olkkari-toimintaa. Etsivää nuorisotyötä esitetään vakinaistettavaksi: esitetään perustetavaksi kuusi etsivän nuorisotyöntekijän toimea, jolloin toiminta voidaan järjestää nykyisenkaltaisena pysyväisluonteisesti. Etsivä nuorisotyö on Mikkelissä tehty erillisen valtionavun turvin ja valtionapua tullaan edelleen hakemaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on viestittänyt, että aiemmin valtionapua etsivän nuorisotyön järjestämiseen saaneet kunnat saavat sitä edelleen, joten lisärahoitusta kaupungin taholta ei ainakaan alkuvaiheessa tarvita. 1.2 Ostopalvelut ja ulkoistaminen Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön palvelusetelimalli. Mallin käyttöönotolla saattaa olla alentava vaikutus varhaiskasvatuksen henkilöstötarpeisiin. Kansalaisopisto on hankkinut liikunnan ja tanssin kurssien koordinoinnin ostopalveluna Etelä-Savon Liikunta ry:ltä. Kaupunginorkesterissa vierailevat taiteilijat kiinnitetään esiintymään lyhyillä määräaikaisilla työsopimuksilla tai hankitaan ostopalveluina. Ylikapellimestarin tehtävä hoidetaan ostopalveluna. Vilkkaimmissa kirjastoissa on viime vuosien aikana automatisoitu lainaus- ja palautustoimintoja eli niitä on ulkoistettu asiakkaille. Aineistosopimuksessa mainittu optio kirjojen muovituspalvelusta on otettu käyttöön. Luettelointitietojen ostopalvelusopimus on murrosvaiheessa. Pyrimme siihen, että jatkossakin kirjastomme pystyy ostamaan luettelointitiedot, koska niiden tuottamiseen omana työnä ei ole resursseja. Kulttuuripalvelut käyttävät ostopalveluita suurimpien kulttuuritapahtumien järjestelyissä kulttuurituottajien tukena. Vuoden aikana ostopalveluita on esityksistä aina tapahtumien suunnitteluun ja koordinointiin asti. Suurin ostopalvelu on Hulivili-karnevaali. Museotoimessa puuttuvien vakanssien ja epäkäytännöllisten toimitilojen vuoksi muutamia toimintoja hoidetaan ostopalveluina. Näitä ovat mm. museokokoelmien konservointi, museopedagogiikka (museokasvatus) sekä raskaasti tai hankalasti liikuteltavien näyttelyesineiden ja taideteosten siirto. Nykyisessä henkilöstöresurssitilanteessa ostopalveluiden tarve ei vähene vaan pikemminkin kasvaa. Haja-asutusalueiden latureittien hoitoon on tehty ostopalvelusopimuksia paikallisten palveluntarjoajien kanssa. Tarkastelujakson loppupuolella on varauduttava siihen, etteivät kaikki kelkkamiehet jatka palvelua, jolloin latureittien ylläpitoa joudutaan suunnittelemaan uudelleen, tai karsimaan palvelua. Osa liikuntapalveluiden toiminnasta on hoidettu työllistettyjen työvoimaa käyttäen. Työllistettyjä on hyödynnetty muun muassa kenttienhoidossa, jäähalleilla, ulkoilureittien raivaustehtävissä ja avustavissa töissä. Mikäli työllistettyjä ei ole jatkossa saatavilla, joudutaan palvelua ostamaan ulkoa tai palkkamaan henkilöstöä. Nuorisopalveluiden puolella tapahtuu vuonna 2016 todennäköinen eläketapahtuma siivoustehtävistä. Suunnitelma on, ettei tehtävään rekrytoida uutta henkilöä, vaan siirrytään siltä osin siivouksen ostopalveluun. Osto voitaneen toteuttaa palkkaukseen käytetyn määrärahan suuruisella summalla, jolloin muutoksella ei olisi suurta vaikutusta tulosalueen talousarvioon.

MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 9 2016 2019 2. Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti Johtamisen tukipalveluissa yhden toimistosihteerin tehtävä on siirretty liikuntapalveluihin määräajaksi 31.12.2016 asti. Yksi työntekijä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa etsitään sopivia tehtäviä varhaiskasvatuksesta ja sotesta koulunkäyntiavustajien työllistämiseksi niinä aikoina, kun koulujen toiminta on keskeytynyt. Kansalaisopistolla on kaksi toimistosihteeriä, jotka erikseen sovittaessa voivat tehdä ajoittain työtä myös toimialan muille tulosalueille. Opiston omassa vuodenkierrossa on jaksoja, joiden aikana lisätyön tekeminen ei ole mahdollista, mutta erillisin sopimuksin voidaan antaa työpanosta muiden tulosalueiden käyttöön. Toinen kansalaisopiston osa-aikaeläkkeellä olevista vahtimestareista jää eläkkeelle vuoden 2015 lopulla. Opisto valmistautuu siihen, että vahtimestarityö suunnitellaan uudelleen ja uutta osa-aikaista vahtimestaria ei rekrytoida, vaan tehtävä hoidetaan jollakin muulla järjestelyllä. Kalevankankaalla työskentelevä kirjastovirkailija tekee koulusihteerin tehtäviä Kalevankankaan koululla 0,2 htv. Yksi toimistosihteeri tekee kirjaston laskujen asiatarkastusta 0,1 htv:n verran. Seutukirjastotoimintaan kohdennetaan yhteensä 1,82 htv. Näistä saadaan korvaus ostavilta kunnilta sopimuksen mukaisesti. Keskushallinnosta siirrettiin vuoden 2015 alusta 3,5 htv Anttolan ja Haukivuoren kirjastoihin hoitamaan yhteispalvelua. He myös sijaistavat kirjastoa, ja kirjastosta sijaistetaan Yhteispalvelua. Hallintopalvelukeskuksen vaikutusta on vielä mahdoton arvioida. Yhteispalvelua tarjotaan myös Rantakylä, Ristiinan ja Suomenniemen kirjastoissa, joissa yhteispalvelu hoidetaan kirjaston henkilökunnan turvin. Kulttuuripalvelujen sihteeriresurssia tarkastellaan toimialalla tapahtuvien siirtojen tai eläköitymisten yhteydessä. Tarkastelu tehdään ensisijaisesti olemassa olevan resurssin ja tehtäväjaon pohjalta. Toimistosihteerin vakanssi on kokonaisuudessaan yleisissä kulttuuripalveluissa, mutta puolet toimistosihteerin työpanoksesta on osoitettu liikunta- ja nuorisopalveluiden asioiden hoitamiseen. Sihteeriresurssin suunnitteluun saattaa vaikuttaa myös tulossa oleva hallintopalvelukeskus. Hallintopalvelukeskuksen perustaminen koskettaa museotoimen ainoaa toimistosihteeriä. Toimistosihteerin työpiste sijaitsee tällä hetkellä museoiden toimistossa taidemuseossa. Toimistosihteeri on tarvittaessa käytettävissä museotoimen asiakaspalvelussa, mikäli henkilöstöresurssit eivät muutoin riitä. Tämä on syytä huomioida pohdittaessa hallintopalvelukeskuksen työntekijöiden sijoituspaikkoja museotoimen osalta. 3. Työkykytavoite Johtamisen tukipalveluissa, varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa, lukiokoulutuksessa ja kansalaisopistossa tavoitteena on sairauslomapäivien alentaminen. Kansalaisopistossa on tehty työyhteisölle yhteiset arvot ja opistolla on myös työhyvinvointisuunnitelma. Kaupunginorkesterin muusikontyön kuormituksen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat sopivasti mitoitetut taiteelliset haasteet sekä sellainen työohjelman suunnittelu, joka mahdollistaa tarvittavat harjoitus- ja palautumisajat. Muusikoiden työhyvinvointia seurataan säännöllisissä orkesterikokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Kirjastopalveluissa tavoitteena on sairauslomapäivien alentaminen. Kirjastoissa on viime vuosina korjattu ergonomiapuutteita suunnitelmallisesti. Työtuoleja on uusittu, ja palvelutiskejä sekä työpöytiä on vaihdettu sähköisesti säädettäviin, jotka mahdollistavat monipuolisemmat työasennot. Kirjastoissa on laadittu työhyvinvointisuunnitelma vuosille 2014 2016. Suunnitelmassa on vuosikohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain.

MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 10 2016 2019 Yleisten kulttuuripalvelujen työhyvinvointisuunnitelma on laadittu v. 2013, jonka avulla ehkäistään työuupumusta ja varmistetaan työntekijöiden hyvinvointi ja ammatillinen täydennyskoulutus. Työergonomiaa on tarkasteltu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työpöytiä on mm. muutettu paremmin ergonomiaa vastaaviksi sähköisillä pöytäratkaisuilla. Työympäristöön on kiinnitetty huomiota entistä enemmän. Museotoimen työtehtävät ovat erityisesti museovirkailijoiden ja museomestarin osalta ajoittain kuormittavia ja fyysisesti raskaita. Työssä joudutaan kantamaan raskaita ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita museoesineitä ja taideteoksia hissittömissä toimitiloissa, kiipeämään näyttelynripustustilanteissa tikapuilla ja suuntaamaan valoja korkealla katon rajassa. Huonokuntoiset ja epäkäytännölliset toimitilat hankaloittavat työtehtäviä. Tavoitteena on sairauslomapäivien alentaminen. Ergonomiapuutteita korjataan suunnitelmallisesti mahdollisuuksien mukaan. Työtuoleja on uusittu ja työpöytiä vaihdettu sellaisiin, jotka mahdollistavat paremmat työasennot. Museotoimessa on laadittu työhyvinvointisuunnitelma. Monia puutteita työolosuhteissa ei voida korjata ilman merkittäviä remontteja toimitiloihin. Tällaisia puutteita ovat mm. taidemuseon sisäilmaongelmat ja hissittömyys. Liikunta- ja nuorisopalveluiden työtehtävät sisältävät ruumiillista työtä (liikuntapaikkojen hoito, siivous), iltavalvomista (nuorisotyö, liikuntapaikat) sekä ajoittain yöllä tapahtuvaa työtä. Koneiden ja laitteiden uusimiseen paremmin työergonomian huomioon ottaviksi on kiinnitettävä huomioita, samoin kuin siivous- ja puhdistusaineiden laatuun ja työn henkiseen rasittavuuden tasoittamiseen. Yhteistyö työterveyden kanssa on hyvällä tasolla. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty useita työkokeilujaksoja niin omille kuin muilta toimialoilta tulleille, uudelleensijoittamistoimien kautta jatkuvuutta työurallaan etsiville kaupungin henkilökuntaan kuluville henkilöille. Osa kokeiluista on johtanut uudelleensijoittamisiin. 4. Määräaikainen henkilöstö Johtamisen tukipalveluihin palkataan Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeeseen kaksi projektityöntekijää lokakuusta 2015 alkaen. Alustavan suunnitelman mukaan työntekijät palkataan vuoden 2018 kesäkuuhun saakka. Perusopetuspalveluissa määräaikaista henkilöstöä palkataan vakinaisen henkilöstön pitkien työvapaiden ajaksi. Mikkelin kaupunki on saanut useina vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta opetusryhmien koon pienentämiseen. Rahoituksen turvin on saatu palkattua kymmeniä määräaikaisia opettaja. Jatkossa tämän avustuksen saaminen on epävarmaa hallitusohjelman linjausten vuoksi. Tämä tulee vaikuttamaan ryhmäkokoihin ja määräaikaisten opettajien määrään. Määräaikaisiksi koulunkäyntiavustajiksi palkataan henkilöitä, jotka ovat tietyn oppilaan henkilökohtaisia avustajia. Lisäksi koulunkäynti-avustajia palkataan Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksilla. Varhaiskasvatuksessa määräaikaista henkilöstöä palkataan henkilökohtaisiksi avustajiksi ja lisäksi tilapäisen työvoiman tarvetta tulee lisälapsiryhmien myötä. Lukiokoulutuksessa määräaikaista henkilöstöä palkataan vakinaisen henkilöstön pitkien työvapaiden ajaksi. Joidenkin valinnaisten kurssien opettajiksi palkataan tarpeen mukaan määräaikaista sivutoimista henkilöstöä. Lukioon on palkattu atk-tukihenkilö määräajaksi sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymisen onnistumisen varmistamiseksi. Kansalaisopistossa kurssitoiminnasta valtaosan hoitavat määräaikaiset tuntiopettajat ja iltavahtimestaritoiminnan hoitavat määräaikaiset työntekijät.

MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 11 2016 2019 Kaupunginorkesterin pysyvästä toiminnasta intendentin virka ja ylikapellimestarin tehtävä ovat määräaikaisia. Ylikapellimestarin tehtävä on taiteellisen toiminnan luonteen vuoksi tarkoituksenmukaisesti määräaikainen ja osa-aikainen, ja hankitaan nyt ostopalveluna. Intendentin virka tulee täyttää vakinaisesti vuoden 2016 aikana. Vierailevat kapellimestarit ja solistit ovat lyhytaikaisia määräaikaisia työntekijöitä tai ostopalveluina hankittavia. Muusikoiden sairaustapauksissa sijaisuudet ovat konserttitoiminnan vuoksi välttämättömiä. Tämä aiheuttaa ajoittain lukuisia lyhyitä määräaikaisia työsuhteita. Kulttuuripalveluissa on ollut määräaikaisia työntekijöitä noin yksi vuodessa virkavapaiden ja hankkeiden vuoksi. Harjoittelijoita ja opiskelijoita on vuosittain 1-2. Kesätyöntekijöitä on kulttuuripalveluissa ollut 5-7. Pysyvä toiminta museotoimessa on järjestetty vakituisen henkilöstön toimesta. Kesäaikana, jolloin kaikki museotoimen yleisökohteet ovat avoinna, on kohteiden avoinna pidossa ja valvonnassa museotoimen budjetista palkattuja museoalan opiskelijoita (4 opiskelijaa). Lisäksi kohteiden valvonnassa on koululaisia 8-10 hlöä vuosittain. Keskimäärin 1-2 opiskelijaa palkataan vuosittain erilaisiin projekteihin, jotka rahoitetaan ulkopuolisilla avustuksilla. Liikunta- ja nuorisopalveluissa käytetään latujenhoitoon ostopalveluja. Haja-asutusalueiden kenttienhoidossa, jäähallilla ja eräissä uimahallien laitosmiesten avustavissa tehtävissä käytetään myös työllistettyjä. Nuorisotiedotus ja nuorisotiedotussivuston kehittäminen on valtaosin hoidettu valtionavulla palkatun määräaikaisen työntekijän toimesta. 5. Eläkepoistuma Eläkepoistuma arvioidaan kaupunkitasoisesti henkilöstöpalveluiden toimesta. Toimialat voivat kuitenkin lausua tähän, jos on tulossa jotain poikkeuksellista (esim. monta saman ammattiryhmän henkilöä saavuttaa samanaikaisesti henkilökohtaisen eläkeiän). 6. Rekrytointitarve 2016 2019 ja nimikemuutokset, ns. vakanssipaketti Vakanssipaketin kokoamisesta vastaa Anne Ahonen - muutosesitykset toimeen 2016, liite 1 (esitetään vain toimia koskevat muutokset) - perustettavat vakanssit 2016, liite 2 (esitetään virkojen ja toimien perustaminen) - lakkautettavat vakanssit 2016, liite 3 (esitetään virkojen ja toimien lakkauttaminen). 7. Koulutussuunnitelma Mikkelin kaupungin koulutussuunnitelma perustuu osaamistarvearvioon. Osaamisen tarvetta arvioidaan kahdesta eri näkökulmasta. Pitkän aikavälin osaamistarve perustuu strategian toteuttamisen mukanaan tuomaan henkilöstön kehittämistarpeeseen. Lyhyen aikavälin osaaminen on nykyisen palvelutuotannon laadun varmistamiseksi tarkoitettua ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus voi olla sekä lakisääteistä että työnantajan vapaaehtoisesti kustantamaa. Strategian toteuttamista edistävää koulutusta ovat: Johtamis- ja esimieskoulutukset/valmennukset Johtamisen erikoisammattitutkinto

MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 12 2016 2019 Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Muut erikoisammattitutkinnot HHJ koulutus, Hyvä hallitustyöskentely Yliopistotasoiset, ei tutkintoon valmistavat, pitkäkestoiset koulutusohjelmat Oman yhteistyöverkostomme antama koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Pitkäkestoiset koulutukset Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus on esimerkiksi: Kaikki lakisääteinen täydennyskoulutus sivistystoimen veso päivät, siltä osin kun ne ovat koulutusta Kaikki muu ammatillinen koulutus Muuhun osaamisen kehittämiseen luetaan kuuluvaksi esim. paremman palvelun passi koulutus esimiespassi valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto) työkierto perehdyttäminen riskikoulutukset työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset Oman yhteistyöverkostomme antama ajankohtais-koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Lyhytkestoiset kurssit. muut mahdolliset toimialakohtaiset koulutukset, joita tässä ei ole mainittu Toimialalla arvioidaan yksikkökohtaisesti yllämainittuihin koulutuksiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja koulutuksiin käytettävä aika täysinä päivinä. Koulutussuunnitelman toteutumista arvioidaan puolivuosittain. Koulutuksista tehdään päätökset. Päätökset on tehty 1.1.2015 lähtien Populuspalkkaohjelmaan, jonka kautta toteutuneita koulutusmääriä ja kustannuksia seurataan. Henkilöstösuunnitelmaan tehdään suositukset koulutuksen painopistealueista ja niiden toteutumista seurataan henkilöstöraportoinnin yhteydessä. Näin pyritään varmistamaan että toimialat panostavat riittävästi strategian toteuttamista edistävään koulutukseen. Alla kaupunginvaltuuston 10.11.2014 126 hyväksymän Henkilöstösuunnitelmaan 2015 2017 suunnitellut vuoden 2015 koulutuspäivät Taulukko 4. Vuodelle 2015 suunnitellut koulutuspäivät

MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 13 2016 2019 Keskushallinto Sote Sivistys Tekninen VesilaitosYhteensä Kopa Rupu Ympäristö Pela Otava Strategiset johtamis- ja esimieskoulutukset (0936) 12 6 6 150 18 63 98 24 5 382 Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus (0934) 82 157 48 500 210 3000 2890 68 19 6974 Muu osaamisen kehittäminen (0937) 20 439 5 130 88 30 454 252 6 1424 Yhteensä 114 602 59 780 316 3093 3442 344 30 8780 Sivistys- arvio koulutuspäivistä 2016: 0936 70 0934 2600 0937 300 Tiedot tallennetaan 14.8.2016 mennessä W:\Talous\TA 2016\Henkilöstösuunnitelma, kunkin toimialan kansioon. Laadintaan liittyvät valmiit pohjat materiaali on kansioon tallennettuna. Lisätietoja henkilöstöpäällikkö Mauno Judström.

Vuonna 2016 perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet sekä vuonna 2016 tehtävät vakanssimuutokset 14 Toimielin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tulosalue Kirjastopalvelut Yhteyshenkilö Kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen Muutosesitys toimeen Nimike Muutos toimen Hinnoittelu- Muutos Kustannusmuutos nimikkeeseen kohta/palkka- ryhmä, tehtäväkohtainen palkka/kk kelpoisuusehtoon (ilman sivukuluja vuonna 2015) 2 kirjastovirkailijaa 2 kirjastonhoitajaa 02KIR042 2300 Palvelusihteeri Kirjastonhoitaja 02KIR042 2300 Muutosajankohta Vakanssinumero Yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot (kirjastoasetus 6.6.2013/406) 4 800 1.1.2016 2027 7908 Yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaa- Perustelut Vakanssilla työskentelevät työntekijät kirjastoissa, joissa on vain kaksi työntekijää, jolloin kirjastovirkailijat joutuvat tekemään kirjastonhoitajan tehtäviä muun muassa aineistovalintaan ja kirjastokäytön opetukseen sekä mediakasvatukseen liittyen. Vakanssimuutoksella pystytään kehittämään työnjakoa ja palveluita. Vakansseilla työskentelevät henkilöt ovat suorittaneet töiden ohessa vaadittavan pätevyyden ja jatkavat suostumuksellaan uusilla nimikkeillä. 3 600 1.1.2016 7907 Vakanssilla työskentelevä työskentelee puolet työajastaan kirjastossa, jossa hän on ainoa kirjastonhoitajan pätevyyden omaava työntekijä. Vakanssimuutoksella pystytään kehittämään työnjakoa ja palveluita. Vakanssilla työskentelevä on suorittanut vaadittavan pätevyyden töiden ohessa ja jatkaa suostumuksellaan uudella nimikkeellä.

15 tioalan opinnot (kirjastoasetus 6.6.2013/406) Lisätiedot Kirjastoalalla on valtakunnallisesti vakiintuneet nimikkeet kirjastoammattilaisille. Toisen asteen tutkinnon suorittaneet työskentelevät kirjastovirkailijoina ja korkeakoulutetut kirjastonhoitajina. Nimikkeen muutos on perusteltua, koska henkilöillä on kirjastonhoitajan kelpoisuus ja he tekevät kirjastonhoitajan tehtäviä. Toimielin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tulosalue Liikunta- ja nuorisopalvelut Yhteyshenkilö Liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila Perustettavat vakanssit Nimike Sijoitusyksikkö Virka/ toimi Työaika/ vko Kelpoisuusvaatimus 2 etsivää nuorisotyöntekijää 3 etsivää nuorisotyöntekijää Etsivä nuorisotyöntekijä Liikunta- ja nuorisopalvelut, Nuorisotoiminta Liikunta- ja nuorisopalvelut, Nuorisotoiminta Liikunta- ja nuorisopalvelut, Nuorisotoiminta T 38,25 h/ vko T 38,25 h/ vko T 38,25 h/ vko Soveltuva vähintään korkeakoulututkinto Soveltuva vähintään korkeakoulututkinto Soveltuva vähintään korkeakoulututkinto 02VAP050 2 200 02VAP050 2 200 Hinnoittelukohta/palkkaryhmä, tehtäväkohtainen palkka/kk 02VAP050 2 200 Palkkakustannukset vuositasolla (ilman sivukuluja vuonna 2016) 2 x 28 552 2 x 27 720 Kustannusvaikutus 0 perustettaessa, palkkaus valtionavulla 0 perustettaessa, palkkaus valtionavulla 31 752 0 perustettaessa, palkkaus valtionavulla Perustamis -ajankohta Perustelut 1.1.2016 Ks. lisätiedot kohta. 1.1.2016 Ks. lisätiedot kohta. 1.1.2016 Ks. lisätiedot kohta. Lisätiedot Etsivä nuorisotyö on vakiintunut nuorisotyön työmuoto Mikkelissä ja valtakunnallisesti. Etsivä nuorisotyö on joustava, muuta viranomaisverkostoa täydentävä työmuoto, jolla on mahdollisuus tavoittaa avun tarpeessa oleva nuori jo siinä vaiheessa, kun ongelmia on alkamassa kertyä. Etsivää nuorisotyötä on Mikkelissä tehty valtionapurahoituksella, jota on saatavissa myös jatkossa. Tästä syystä merkittävää kustannusta ei ainakaan aluksi synny. Mikäli valtionapu työmuodolle loppuisi, kustannus siirtyy kaupungille. Valtionapua on saatu 180 000 /vuosi lähinnä kuuden työntekijän palkkakustannuksiin. Esitetään perustetavaksi kuusi etsivän nuorisotyöntekijän vakanssia.

16 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, harrastuneisuutta, lisätä poikkihallinnollisuutta, kehittää toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Lautakunta vastaa yleisten kulttuuripalvelujen, liikunta- ja nuorisopalvelujen, kirjastopalvelujen, museopalvelujen ja orkesteripalvelujen tuottamisesta. Palvelusuunnitelma Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaiset tulosalueet järjestävät asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Ne tuottavat monipuolista ja laadukasta kulttuuri- ja liikuntatarjontaa, mikä mahdollistaa kuntalaisille sekä ohjattuja että omaehtoisia palveluja. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla, kehittämällä käyttäjälähtöisiä palveluja ja markkinointia. Lautakunnan palvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla vaikeaa. Jos halutaan, että palvelut ovat käytettävissä eripuolilla kaupunkia, lautakunnan alaisista toiminnoista ei voi enää vähentää resursseja. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistyösopimuksilla ylläpidetään palvelutarjoomaa ja luodaan mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille kokeilla uudentyyppisten palveluiden tuottamista. Kaupungin eri toimijoiden kesken pyritään yhteistyöhön. Esimerkkinä poikkihallinnollisesta työstä ovat matalankynnyksen Olkkari-toiminta, kirjastojen ja yhteispalvelun yhteinen asiakaspalvelu sekä KulttuuriKameli ja Kulttuuripolku. Vuonna 2016 otetaan käyttöön perusopetuksen ja kirjastojen yhteinen Kirjastopolku. Valtakunnallisen liikuntaorganisaation Valon kanssa toteutettavalla täydellisellä liikuntavuodella tähdätään liikunnallisiin kokeiluihin ja kaupunkilaisten liikunnallisen elämäntavan, ilon, hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen. Lautakunnan alaiset tulosalueet osallistuvat aktiivisesti Suomi 100 juhlavuoden valmisteluun. Lautakunnan alaiset toimialat vaikuttavat myönteisesti Mikkelin mainekuvaan viihtyisänä kulttuurikaupunkina. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 18 Tulosalueiden päälliköt Humalajuominen, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 7 tavoite: ammattikoululaiset 30 tavoite: lukiolaiset 20. Tupakointi päivittäin, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 10 tavoite: ammattikoululaiset 32 tavoite: lukiolaiset 5 Kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet tavoite: 8-9 lk:t 5 tavoite: ammattikoululaiset 15 tavoite: lukiolaiset 8 Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: tavoite: kirjaston kävijät 500.000 tavoite: museoiden kävijät 30.000 tavoite: orkesterin kuulijamäärä 17.000 Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: kävijämäärät omissa ja yhteistyössä 24.000 tavoite: kävijämäärät kohdeavustetuissa tapahtumissa 32.000 tavoite: säännöllisiä kulttuuriavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä 22.000 tavoite: uimahallikäynnit 185.000 tavoite: teatterin kävijämäärät 55.000 Järjestetään matalan kynnyksen palveluita nuorille ja pyritään turvaamaan palvelut niiden piiriin hakeutuville. Nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen Luovasti lisää lukutaitoja hankkeessa ja Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä hankkeessa. Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa. Kehitetään palvelusisältöjä ja viestintää. Toimitilojen ajantasaisuus: Naisvuoren uimahallin peruskorjaus ja uuden taidemuseon rakentaminen sekä teatterin remontti Kirjastopalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisojohtaja Sivistystoimen johtaja ja tulosalueiden päälliköt Liikunta- ja nuorisojohtaja, museotoimenjohtaja

17 (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Nuorisopalvelut: Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen Kirjastopalvelut: ammattitaitoisen henkilöstön työajan käyttäminen asiakaskontakteihin, rutiineiden automatisointi Määräaikaisina työskentelevien etsivänuorisotyöntekijöiden työn jatkuvuuden varmistaminen Ohjaustaitojen ja osallistavien menetelmien oppiminen ja hyödyntäminen Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa Uusien osaamisvaatimusten, erityisesti sähköisten palveluiden hallinta ja osaaminen, tulee huomioida henkilöstön täydennyskoulutuksissa. Digitaalisten mahdollisuuksien parempi Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto hyödyntäminen Turvataan alueellinen Kulttuuripolun ja KulttuuriKamelin osalta tapahtumatuotanto ja monipuoliset sekä yhteistyö koulujen ja päivähoidon kanssa laadukkaat kulttuuritapahtumat. tiivistetään. Suunnitellaan toimivat yhteistyösopimukset ja toimeksiannot. Kirjastopalvelut: uusi kirjastojärjestelmä, joka mahdollistaa muun muassa sähköisten aineistojen etäkäytön, omien tietojen muokkaamisen, luku- ja kuuntelukokemusten jakamisen ja tallentamisen omiin tietoihin ja esimerkiksi verkkomaksamisen. Nuorisopalvelut: salassapitosäädösten vuoksi etsivä nuorisotyö ei voi tällä hetkellä käyttää samaa henkilötieto-ohjelmaa sosiaalitoimen Olkkariin sijoittaman henkilökunnan kanssa. Joudutaan tekemään kaksinkertaista kirjausta, mikä vie työaikaa ja vaikeuttaa yhteistoimintaa nuorten asioiden edistämisessä. Kaupunginorkesteri: konserttien välittäminen internetin kautta. Museot: Finna (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) aineiston kartuttaminen ja sitä kautta museotoimen kokoelma-aineistojen avaaminen kattavammin yleisölle internetissä. Sähköisen asiakirjahallinnan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen, esimerkiksi toteutetaan avustusten sähköinen haku. Kahden etsivän nuorisotyöntekijän vakinaistaminen maksaisi vuositasolla noin 75 000 euroa siitä lähtien, kun valtionavustusta ei enää saada. Valtionavustuskaudella avustus kattaa työntekijöiden palkkakustannukset. Tällä hetkellä avustuksella on palkattuna viisi etsivää nuorisotyöntekijää. Kirjastoammatillinen henkilöstö on turvattava ja sen määrässä on huomioitava kirjastoasetuksen määräys korkeakoulutetun henkilökunnan määrästä. Tämä tulee lisäämään henkilöstökuluja noin 22 000 /vuosi. Markkinoinnin kehittämiseen tarvitaan lisää työresurssia. Orkesterin toimintamäärärahat vaikuttavat mahdollisuuteen käyttää vierailevia taiteilijoita ja muusikkoavustajia; tällä on suora vaikutus esitettävään ohjelmistoon, konserttien houkuttelevuuteen ja järjestettävien konserttien määrään. Toisten orkesterien kanssa tehtävällä yhteistyöllä ohjelmiston mahdollisuudet monipuolistuvat. Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. Toimistosihteerin kokopäiväinen toimi kulttuuripalveluissa tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Työttömyysaste, %-osuus: Etsivän nuorisotyön turvaaminen. Liikunta- ja nuorisojohtaja tavoite: alle 25-vuotiaat 10 Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite: imagotutkimuksen 7. sija 4. sija Laadukkaiden tapahtumien, konserttien ja näyttelyiden järjestäminen. Etelä-Savon kulttuuri- ja luovien alojen tulevaisuusohjelma Kulttuurijohtaja, orkesterin intendentti, museotoimenjohtaja Tulosaluejohtajat

18 Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen Viestintä- ja markkinointikoulutuksen lisääminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. some ja kaupungin sähköiset mainos- ja infotaulut aktiiviseen käyttöön. Huomioitava kuntalaisten ohjaaminen sähköisten palveluiden käyttöön. Riittävät henkilöstön koulutusmäärärahat uusien viestintäkanavien ja -tapojen koulutukseen. Toimivat työvälineet ja atk-ohjelmat ja laitteet. Riittävä markkinointibudjetti. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43km): tavoite: opastettu ja tuotteistettu 100 %:sesti. Keskitytään tiettyihin valikoituihin reitteihin ja pidetään ne kunnossa. Liikunta- ja nuorisojohtaja Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toimitilojen kehittäminen saavutettaviksi, esteettömiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Taidemuseon peruskorjaus. Museotoimen hajallaan sijaitsevien säilytystilojen saaminen yhden katon alle. Terveelliset ja turvalliset toimintaympäristöt Digitaalitekniikan tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen pysyvissä ja vaihtuvissa näyttelyissä. Toimitilojen kehittäminen vaatii suuria investointeja pitkällä tähtäimellä. Retkeilyreittien hoitoon ei ole juurikaan varattu määrärahoja, hoito omalla työvoimalla. Kehittämismahdollisuudet rajalliset.

19 YLEISET KULTTUURIPALVELUT Yleisten kulttuuripalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluja, tukea asukkaiden omaa harrastustoimintaa, luoda mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen taiteen eri aloilla, jakaa avustuksia sekä edistää kotiseututyötä. Kulttuuripalvelut luovat ja edistävät kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallistamista sekä kunnan vetovoimaisuutta. Palvelusuunnitelma Painopisteenä on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut ja erilainen tapahtumatoiminta. Erityisesti tapahtumissa huomioidaan kulttuuriperintöohjelman mukaiset kaupungin merkkipäivät: 7.3.(Mikkelin syntymäpäivä), lokakuun 1. sunnuntai (Mikkelinpäivä) sekä liittyneiden kuntien vuotuispäivät ja perinteiset tapahtumat. Merkkipäiviä tullaan hyödyntämään kaupungin myönteisen imagon markkinoinnissa. Kulttuuripalvelut organisoivat edelleen myös kansallisen veteraanipäivän ja itsenäisyyspäivän juhlien ohjelmien suunnittelun. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistoimintasopimuksilla mahdollistetaan eri taiteenlajien tapahtumat ja taiteen perusopetuksen palvelut. Toteutetaan edelleen laajaa poikkihallinnollista Kulttuuripolkua Mikkelin peruskouluihin sekä päivähoidon kanssa järjestettävää KulttuuriKamelia päiväkoteihin. Kulttuuripolussa ja KulttuuriKamelissa otetaan huomioon kulttuuriperintöohjelmassa valmistetut opetusmateriaalit. Kulttuuripolku ja KulttuuriKameli ovat laajentuneet koskemaan myös Suomenniemen ja Ristiinan alueita. Lisäksi ollaan mukana kehittämässä Etelä-Savoon seudullista Lastenkulttuurikeskus Verson toimintaa. Käyttäjälähtöisiä sekä sähköisiä palveluja tullaan kehittämään vahvasti eteenpäin yhdessä kaupungin muun palvelutuotannon kanssa. Kulttuuripalvelujen alueellinen, tasa-arvoinen ja hyvä saavutettavuus tulee turvata laajentuneessa kaupungissa. Osallisuutta ja osallistumista kulttuurin toimijoiksi aktivoidaan erilaisilla toimenpiteillä. Kansainvälisyyttä ja sen edistämistä tuetaan kohdeavustuksilla. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: - kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa - kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta - säännöllistä toiminta-avustusta saavien kävijä/osallistujamäärä Vetovoimaiset ja monipuoliset kulttuuritapahtumat ja muu kulttuuritoiminta Mikkelin eri alueilla. Kulttuuriperintöohjelman jalkauttaminen: - 7.3. Mikkelin syntymäpäivän muistaminen - Mikkelinpäivä, lokakuun 1. sunnuntai - liittyneiden kuntien vuotuispäivät ja perinteiset tapahtumat - kaikki yllämainitut hyödynnetään markkinoinnissa ja tapahtumatuotannossa - asukkaiden paikallisidentiteetin vahvistaminen - alueellisen yhteisöllisyyden vahvistaminen ja osallisuuden kehittäminen kulttuuritapahtumien avulla Vuosi 2016: Kulttuuriperintöohjelman huomioiminen tapahtumatoiminnassa kulttuurituottajat: Susanna Latvala, Sirpa Pyrhönen, toimistosihteeri Aija Kuuppo, kulttuurijohtaja Marita Kajander, tietopalvelusihteeri Päivi-Kristiina Erola hoitaa Suomenniemen tapahtumien koordinointia. (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Turvataan alueellinen tapahtumatuotanto ja monipuoliset sekä laadukkaat kulttuuripalvelut. Suunnitellaan toimivat Kulttuuripolun ja KulttuuriKamelin osalta yhteistyötä koulujen ja päivähoidon kanssa tiivistetään. Lastenkulttuurikeskus Verson kanssa kehitetään yhteistyötä. Uusien osaamisvaatimusten, erityisesti sähköisten palveluiden hallinta ja osaaminen, tulee huomioida täydennyskoulutuksissa.

20 yhteistyösopimukset ja toimeksiannot Vuosi 2016: Jatketaan yhteistyötä polun ja kamelin osalta. Olemme mukana verson strategiatyössä. Vuosi 2016: Sähköisten osaamisvaatimusten hallinta, osaaminen ja mahdollinen syventäminen. Edistetään organisaatio ja yksilöhyvinvointia. Sähköisen asiakirjahallinnan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen: Toteutetaan avustusten sähköinen haku. Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Mikkelin mainekuvan kehitys Toteutetaan korkeatasoisia ja vetovoimaisia kulttuuritapahtumia. Hyvät kulttuuripalvelut lisäävät Mikkelin kaupungin vetovoimaa (mm. olemme mukana asuntomessujen ja Suomi 100v. juhlavuoden suunnittelussa) kulttuurijohtaja, kulttuurituottajat Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen omien tapahtumien osalta Viestintäkanavien kehittäminen ja hyödyntäminen nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. Markkinointisuunnitelman päivittäminen. Henkilöstön koulutuksen lisääminen markkinoinnissa ja viestinnässä sekä erityisesti sosiaalisen median käytössä Vuonna 2016: Ylläpidetään ja syvennetään viestintää ja markkinointia. Jatketaan K9- kulttuurikortin pilotoimista mobiiliversioksi, hyödennetään sähköisiä infotauluja, sosiaalinen media kattavasti käyttöön tiedotuksessa ja markkinoinnissa, kehitetään sähköistä avustusten hakua Toimivat työvälineet ja atk-ohjelmat ja laitteet. Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi

21 Museot Mikkelin kaupungin museoiden tehtävänä on säilyttää, tallentaa ja tehdä tunnetuksi paikallista aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä harjoittamalla tutkimusta, opetusta, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä tarjoamalla monipuolisia kuvataidepalveluja. Taidemuseo toimii Etelä-Savon aluetaidemuseona ja edistää museotoimintaa, visuaalista kulttuuria sekä taiteeseen liittyvän tiedon saatavuutta toiminta-alueellaan. Päämajamuseo vaalii talvi- ja jatkosodan aikaisen Mikkeliin sijoitetun Suomen armeijan päämajan historiallista perinnettä. Palvelusuunnitelma Keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tulosalueen peruspalveluiden turvaaminen museolain ja asetuksen edellyttämällä tavalla huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, ikääntyneet ja erityisryhmät. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö Kokoelmien digitointi Näyttelyiden ja tapahtumien tuottaminen ja kehittäminen Museotoimen toimialaan liittyvän tutkimuksen edistäminen Museoamanuenssit, museovirkailijat Museotoimenjohtaja, museoamanuenssit Museotoimenjohtaja, museoamanuenssit (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Finna aineiston kartuttaminen Tuotetaan digitaalisia näyttelyelementtejä Päämajamuseoon osana Sotahistoriakeskuksen selvitystyötä Suur-Savon museon perusnäyttelyn uudistus aloitetaan tuottamalla digitaalisia näyttelyelementtejä Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa Finna (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) aineiston kartuttaminen ja sitä kautta museotoimen kokoelma-aineistojen avaaminen kattavammin yleisölle internetissä. Päämajamuseon digitaalisia näyttelyelementtejä tuotetaan Sotahistoriakeskuksen selvitystyöhön osoitetulla rahoituksella. Suur- Savon museon perusnäyttelyn uudistus toteutetaan vaiheittain usean vuoden kuluessa. Tähän haetaan ulkopuolista rahoitusta. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Mikkelin mainekuvan kehitys Toteutetaan korkeatasoisia ja kiinnostavia näyttelyitä Museotoimenjohtaja, amanuenssit Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. Some Viestintä ja markkinointikoulutuksen lisääminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. Some. Korkeatasoisten näyttelyiden tuottaminen ja niiden markkinointi vaativat riittävän rahoituspohjan. Museotoimen palveluiden laajuuden ja tason säilyttäminen ei ole mahdollista mikäli resursseja yhä leikataan.

22 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Rakennetun ympäristön laatu Toimitilojen kehittäminen asiakas- ja ympäristöystävällisemmiksi Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, sivistystoimenjohtaja, museotoimenjohtaja Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toimitilojen kehittäminen saavutettaviksi, esteettömiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja olosuhteiltaan museoalan standardeja vastaaviksi. Taidemuseon siirto uusiin tiloihin. Museotoimen hajallaan sijaitsevien kokoelmasäilytystilojen yhdistäminen yhden katon alle esimerkiksi maakunnalliseen kokoelmakeskukseen. Digitaalitekniikan tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen pysyvissä ja vaihtuvissa näyttelyissä. Taidemuseon toimitiloissa uuden tekniikan tarjoamat mahdollisuuden huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Tuotetaan digitaalisia näyttelyelementtejä Päämajamuseoon osana Sotahistoriakeskuksen selvitystyötä. Digitaalitekniikan hyödyntäminen Suur-Savon museon perusnäyttelyssä. Vaatii suuria investointeja pitkällä tähtäimellä

23 Kirjastot Kirjasto tarjoaa kirjasto- ja tietopalveluja Mikkelin kaupungin asukkaille sekä yhteistoimintasopimusten mukaisesti seudun kuntien asukkaille. Mikkelin kaupunginkirjasto toimii myös Etelä-Savon maakuntakirjastona. Palvelusuunnitelma Kirjastotoimintaa kehitetään palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna, mutta taloudentasapainottamistoimenpiteet vaikuttavat siihen, voidaanko kaikki nykyiset kirjaston toimipaikat säilyttää. Keskeisimpiä haasteita ovat riittävän kirjastoammatillisen henkilökunnan säilyttäminen ja henkilökohtaisten asiantuntijapalveluiden kehittäminen muuttuvat asiakastarpeet huomioiden. Kirjastojen ja yhteispalvelupisteen yhteisen asiakaspalvelun kehittämistä jatketaan aikaisempien kokemusten perusteella. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Ei yhtään läheistä ystävää Nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen (Luovasti lisää lukutaitoja hanke) Lasten ja nuorten tiimi, Asiakaspalvelutiimi Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: kirjaston käyttö/kävijät Kokoelmien kehittäminen (e-aineistot) Palvelupäällikkö (kokoelmat), Kokoelmatiimi Palvelupäälliköt, Tapahtuma- ja viestintätiimi Tapahtumien kehittäminen: asukastupa, lukemisen edistäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Osallistavien menetelmien käyttö kirjastotyössä Koko kirjaston kattavan kokoelmapolitiikan toteuttaminen Ammattitaitoisen henkilöstön työajan käyttäminen asiakaskontakteihin Kirjastopolun lanseeraaminen Kokoelman yhteiskäyttö koko asiakaskuntaa hyödyntävästi Sähköisten aineistojen käytön laajentaminen Asiakastiedon ja palautteen kerääminen ja hyödyntäminen Asiakkaan kohtaamiseen ja osallisuuden huomioimiseen liittyvien taitojen lisääminen Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa (huomio myös asetuksen mukaiseen pätevyyteen) Esimiesten ja henkilökunnan tulee sisäistää Yksi kirjasto, yksi asiakaskunta, yksi kokoelma ajattelu Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä, joka mahdollistaa muun muassa sähköisten aineistojen etäkäytön, omien tietojen muokkaamisen, luku- ja kuuntelukokemusten jakamisen ja tallentamisen omiin tietoihin ja esimerkiksi verkkomaksamisen. Henkilöstöresurssista ei ole enää varaa supistaa ilman tuntuvia aukioloaikojen leikkauksia tai toimipaikkojen lakkauttamisia. Lisäksi ammattitaitoinen kirjastoammatillinen henkilöstö on turvattava ja sen määrässä on huomioitava kirjastoasetuksen määräys korkeakoulutetun henkilökunnan määrästä. Tämä tulee lisäämään henkilöstökuluja noin 22 000 /vuosi. Kokoelman yhteiskäyttö lisää riskiä kuljetuskustannusten kasvamiseen, mutta sen avulla on mahdollista pitää aineistohankinnan kustannukset nykytasolla ilman, että se vaikuttaa ratkaisevasti asiakkaan kokoelmasta saamaan hyötyyn. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Asukkaiden koulutustaso Edistetään omaehtoista ja tutkintoon johtavia opiskelua tarpeita palvelevan kokoelman ja tiedonhaun ohjauksen avulla. Tarjotaan väylä tietoyhteiskuntataitojen opetteluun: esimerkiksi Mobiilihelpin järjestäminen osana asukastupaa. Palvelupäällikkö (kokoelmat), Kokoelmatiimi Informaatikko

24 Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Mobiililaitteiden käyttäminen osallisuudessa ja lukemiseen innostamisessa. Käytetään mobiililaitteita osana kirjavinkkausta ja muita sisältöjen avaamisen keinoja. Koulutetaan henkilökuntaa hyödyntämään mobiililaitteita ja opastamaan niiden käyttöä asiakkaille. Luovasti lisää lukutaitoja hankkeessa on hankittu 10 tablettitietokonetta kirjaston asiakkaiden käyttöön. Jotta voimme hyödyntää laitteita esimerkiksi kirjastokäytön opetuksessa, tarvitsemme laitteita enemmän. Kirjastolle tarvittaisiin vähintään 10 tablettitietokonetta lisää asiakaskäyttöön. Vuodelle 2016 tai 2017 tulisi budjetoida käyttötalousmenoihin 4 000 e uusien tablettitietokoneiden hankintaan. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi