Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Aktiivi-Instituutti Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Mustakangas Ilkka 15

Sivu 1 / 18

Sivu 2 / 18 1 Johdanto... 3 2 Historia... 3 3 Käsitteet... 4 3.1 Defusing - istunto eli purkukokous... 4 3.2 Debriefing eli psykologinen jälkipuinti... 4 4 Lainsäädäntö ja työturvallisuus vastuu... 4 5 Defusing- Debriefing LUP ohje... 6 6 Defusing - ryhmän työohje... 3 7 Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten ensihoito- ja pelastushenkilöstön defusing - toiminnan yhteistoimintasopimus... 6

Sivu 3 / 18 1 Johdanto Tämän hanketyön tavoitteena on tehdä Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen, Keski- Uudenmaan Pelastuslaitoksen, Itä- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja Helsingin Pelastuslaitoksen defusing - toiminta yhteensopivaksi. Selvitin Uudenmaan Pelastuslaitosten tämän hetkiset Defusing - ohjeet ja niiden pohjalta laadin yhteensopivan LUP ohjeen ja HIKLU yhteistyösopimuksen toiminnan aloittamista varten. Työssä arvioidaan työnantajan työsuojeluvastuuta fyysisesti ja henkisesti kuormittavassa työssä, lisäksi arvioidaan työntekijän velvollisuutta noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Hanketyössä kerrotaan lyhyesti Debriefing -menetelmän historiasta ja mitä käsitteet Defusing ja Debriefing tarkoittavat. Defusing - ryhmän toimintaohje kuvaa istunnon organisoinnin ja käytännön järjestelyt Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksella. Defusing - ohje määrittää milloin defusing - prosessi käynnistyy ja missä tapauksissa tarvitaan debriefing. Pelastuslaitokselta puuttui yhteen sopiva ohjeistus ja sopimus joka mahdollistaa defusing - toiminnan yhdessä muiden uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Nämä ohjeet ja yhteistoimintasopimus ovat osa tätä hanketyötä, ne löytyvät kokonaisuudessaan tästä materiaalista. Pelastustoimessa ja ensihoidossa työskentelevä henkilöstö kohtaa työtehtävissään epätavallisia ja traumaattisia kokemuksia, näiden kokemusten käsittelyn ja purkamisen tarkoituksena on nopea post-traumaattisen reaktion lieventäminen ja kokemusten normalisointi. Traumaattisesta kriisistä selviytyminen edellyttää aina psyykkistä työskentelyä. Traumaattiselle tapahtumalle luonteenomaista on, ettei siihen voi valmistautua etukäteen tai tottua. Tämä on tärkeää ymmärtää kohdattaessa traumaattisen kokemuksen läpi käyneitä uhreja tai ammattiauttajia. Akuutti ja ennaltaehkäisyyn tähtäävä kriisityö on aina yhteisöllistä työtä, joka toteutetaan traumaattisen tapahtuman jälkeen. Tavoitteena on saada hallintaan ne tunteet yhteisössä tai yksilössä, jota traumaattinen reaktio on saanut aikaan. Asianmukainen tieto ja traumaattisten tilanteiden käsittely rauhoittavat, tuovat välineitä tunteiden hallintaan ja pitävät yllä tai parantavat työhyvinvointia. Defusing - toiminnan yhteistoimintasopimuksessa määritetään HIKLU alueen pelastuslaitosten yhteinen Defusing - toiminta ja maksuperiaatteen. 2 Historia Trauman jälkeinen interventio (posttraumaattinen interventio), joka tunnetaan myös nimellä kriisiinterventio, on saanut alkunsa 1940-luvulla. Ilmiönä se lähti voimakkaaseen kasvuun 1980-luvulla. Trauman jälkeinen interventio ja katastrofipsykologia alkoivat kehittyä toisen maalimansodan aikana sodan olosuhteiden ja sotilaiden äärimmäisten kokemusten vuoksi. Debriefing-menetelmän kehitti alun perin Jeffrey Mitchell Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Hän julkaisi artikkeli When Disaster Strikes (Kun Katastrofi Iskee). Artikkelissa hän esitteli Critical Incident Stress Debriefing-mallin (CISD), johon kuuluvat psykologinen purkukeskustelu (defusing) ja jälkipuinti (debriefing). Malli on käytetyin kriisi-interventio malli maailmassa. Mitchell kuvasi mallissaan, miten ambulanssin kuljettajien kokemaa traumaattista stressiä voidaan vähentää, kun he ovat kokeneet työssään traumaattisen tilanteen. Psykologisella jälkipuinnilla on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin lieventää traumaattisen tapahtuman vaikutuksia ja toiseksi kiihdyttää normaalia toipumisprosessia, kun terve ihminen on kohdannut hyvin epätavallisen tapahtuman. Kaiken kaikkiaan psykologisella jälkipuinnilla pyritään traumaperäisen stressireaktion ehkäisemiseen. Menetelmään kuuluu, että käsitellään traumaattinen tilanne uudelleen.

Sivu 4 / 18 Ryhmämenetelmänä psykologista jälkipuintia on kehitetty ja otettu käyttöön 1980- ja 1990-luvulla. Suomeen se tuli 1990-luvulla. Se kehitettiin pelastustyötä tekevien työntekijöiden tueksi. Se laajeni myöhemmin myös onnettomuuden uhrien ja näiden läheisten auttamismenetelmäksi. 3 Käsitteet 3.1 Defusing - istunto eli purkukokous Purkukokous on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset/auttajat itse purkavat kokemuksiaan henkisesti kuormittavasta tapahtumasta tai työtehtävästä. Henkisessä mielessä purkaminen tarkoittaa traumaattisen tapahtuman aiheuttaman järkytyksen ja sokin purkua sekä lähituntien suunnittelua tapahtuman jälkeen. Prosessi tulisi käynnistää jokaisen traumaattisen tilanteen jälkeen tapahtumien ytimessä olleille jo saman työvuoron tai seuraavan 24 tunnin aikana. Defusing - istunnon tarkoituksena on nopea post-traumaattisten reaktioiden lievittäminen, kokemusten normalisointi ja sosiaalisen verkoston uudelleen vahvistaminen. Tavoitteena toisistaan eristäytymisen ehkäiseminen siten, että osallistujat havaitsisivat kokemustensa olevan samankaltaisia. Istunnolla voidaan osoittaa henkilöstölle heidän tekemänsä työn arvo ja herättää usko että tapahtumasta voidaan toipua. Defusingin jälkeen voidaan arvioida debriefingin tarve. 3.2 Debriefing eli psykologinen jälkipuinti Debriefing järjestetään 3 vuorokauden sisällä tapahtuneesta ja istunto kestää 2-3 tuntia. Istunnon tavoitteena on työstää psyykkisiä reaktioita, kohdata todellisuus, normalisoida reaktiota, helpottaa tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennalta ehkäistä myöhempiä stressireaktioita. Istunnossa pyritään käymään tapahtuma perusteellisesti läpi, samalla pyritään hyväksymään tosiasiat, se mitä on tapahtunut. Lisäksi sen avulla pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen, tukemaan normaalin surutyön käynnistymistä sekä helpottamaan ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä. Debriefing-istunnossa on tuotava esiin se, ettei kukaan selviä oireitta, jos tilanne tai tapaus on riittävän rankka, omakohtainen tai muuten puhutteleva. On tärkeää kertoa, että kaikenlaiset oireet ovat normaaleja, mutta tilanne tai tapahtuma itse on epänormaali. 4 Lainsäädäntö ja työturvallisuus vastuu Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia jälkipurku ja -puinti toimintaan. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi: ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja psyykkisten terveyden haittoja. Työturvallisuuslaki (738/2002 1 ) Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslaki (738/2002 8 1mom.)

Sivu 5 / 18 Jos työntekijä todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissä olevin keinon ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Työturvallisuuslaki (738/2002 25 ) Työntekijän on noudatettava työantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työturvallisuuslaki (738/2002 18 1mom.) Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinon niin omasta kuin muiden työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työturvallisuuslaki (738/2002 18 2mom.) Psyykkinen terveys on työturvallisuuslain 1 mainittuja siihen perustuen ja muiden lain kohtien tukemana, työnantajalla on velvollisuus psyykkisenterveyden ylläpitämiseen ja suojaamiseen. Työtuvallisuuslaki velvoittaa työantajan jälkipurku ja -puinti toimintaan. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työtekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kriittisten tilanteiden jälkipurku ja -puinti ovat psyykkisenterveyden ylläpitämistä ja vakavampien seuraamusten ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain edellyttämää vastuuta ei voi siirtää. Vastuu on hajautettu organisaatiossa ylimmälle johdolle, keskijohdolle, työnjohdolle ja yksittäiselle työntekijälle. Jokainen esimies tai työantajan edustaja vastaa oman toimivaltansa mukaan työsuojeluasioista. Esimiehellä vastuu rajoittuu sellaisiin asioihin, joissa hänellä on oikeus tehdä päätöksiä oman toimivaltansa, harkintansa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Työtekijän velvollisuus on noudattaa satuja määräyksiä ja ohjeita.

Sivu 6 / 18 5 Defusing- Debriefing LUP ohje LÄNSI-UUDENMAAN PELASTULAITOS IM Defusing- Debriefing LUP ohje Tarkenne Käyttö: Pelastuslaitoksen henkilöstön käyttöön Käyttöalue: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Hyväksytty: Päivämäärä: Laatijat: Tulee voimaan: ETUNIMI SUKUNIMI xx.xx.2014 IM xx.xx.2014

Sivu 1 / 18 Yleistä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ylläpitää defusing - järjestelmää, joka koostuu toimintaa määrittelevistä ohjeista, koulutuksesta, raportoinnista sekä defusing - ryhmän toiminnasta. Defusing - ryhmään kuuluvat asianmukaisen koulutuksen saaneet defusing - istuntojen ohjaajat. Ohjeen tarkoitus Defusing tarkoittaa traumaattisen kokemuksen välitöntä purkua. Istunnon tavoitteena on pelastuslaitoksen koko henkilökunnan työkyvyn nopea palautuminen ja henkisen kuormittavuuden vähentäminen. Debriefing tarkoittaa pitemmällä aika välillä tapahtuvaa traumaattisen kokemusten purkua. Debriefing istunnot järjestää työterveyshuolto. Ennakoivat toimenpiteet Jälkipurku toteutetaan mahdollisemman pian traumaattisen tapahtuman jälkeen. Vuorotyötä tekevälle henkilökunnalle istunto järjestetään saman työvuoron aikana tai välittömästi työvuoron jälkeen. Istunto on osa työtehtävää ja siten myös työvuoron jälkeen tulee siihen osallistua. Päivähenkilökunnalle istunto pidetään mahdollisimman nopeasti. Istunto kestää noin yhden (1) tunnin. Toimenpiteet Esimerkkejä psyykkisesti vaikeista tilanteista jotka vaativat purkua - Lapsipotilaan vaikea loukkaantuminen tai kuolema - Potilaan poikkeava tai tuskainen loukkaantuminen tai kuolema - Poikkeuksellisen paljon onnettomuuden uhreja (suuronnettomuus) - Omaa henkeä ja terveyttä uhannut läheltä piti tilanne - Työkaverin tai hänen omaisen vaikea loukkaantuminen tai kuolema - Väkivallan uhka tai toteutuminen - Itse aiheutettu haittatapahtuma sivulliselle, kuten esimerkiksi liikenneonnettomuus - Monta peräkkäistä rankkaa tilannetta, josta jää kierrokset päälle - Mikä tahansa psyykkisesti kuormittava tilanne, jonka työntekijä kokee tarpeelliseksi käsitellä systemaattisesti Defusing- toiminta prosessina ja miten se käynnistetään Kuka tahansa asianomainen henkilö voi tarpeen vaatiessa käynnistää defusing istunnon, ottamalla yhteyttä omaan lähi esimieheen. Erityisesti kokeneempien ammattihenkilöiden on kiinnitettävä huomiota tarvearviointiin, kun tilanteessa on mukana nuorempia/kokemattomampia työntekijöitä/työharjoittelijoita. Kun defusing istunnon kriteerit täyttyvät, TIKE välittää tiedon päivystävälle palomestarille, päivystävälle lääkintäesimiehelle ja asemapaikan esimiehelle. Heidän tehtävänään on ottaa yh-

Sivu 2 / 18 teyttä defusing ohjaajaan ja järjestää istunto. Apunaan defusing ohjaajalla on apuohjaaja, jolloin tilaisuudessa on kaksi (2) ohjaajaa. Tarvittaessa debriefing istunnon järjestää työterveyshuolto. Rankan työtilanteen jälkeen altistunut tai altistuneet (työvuoro) vapautetaan työvelvoitteesta jälkipurun ajaksi. Vakavia oireita kokevat henkilöt vapautetaan tarvittaessa työvelvoitteesta loppu työvuoron/työpäivän ajaksi. Altistuneet korvataan valmiussiirroilla tai vapaavuorolla. Jos istunto pidetään työyhteisössä tapahtuneesta syystä, ohjaajaksi kutsutaan ulkopuolinen henkilö, ennalta määrätyistä yhteistyötahoista. Raportointi Defusing tilaisuuksista tulee aina informoida pelastuspäälliköitä, ensihoitopäällikköä, PALI:n työsuojelupäällikköä, työsuojelusta vastaavaa palopäällikköä ja työsuojeluvaltuutettua. Istuntojen määrästä pidetään vuosittaista kirjanpitoa. Laskutus Ulkopuolisen defusing vetäjän kustannukset korvataan pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitokselle kerran vuodessa tehtävällä ns. tasalaskutuksella.

Sivu 3 / 18 6 Defusing - ryhmän työohje DEFUSING - RYHMÄN TYÖOHJE Tilannekeskus lähettää defusing - ryhmälle tekstiviestin: Defusing tarve Länsi-Uusimaa, lisätietoja P20, P3, L4. Viestiin tieto paikkakunnasta ja siitä kuka defusingia pyytää. Kun olet saanut tehtävän: - kysy tapahtumatiedot/tapahtumapaikka - selvitä monta osallista (ei mielellään yli 10 henkilöä, 2 istuntoa on parempi ratkaisu) - sovi ilmoittajan kanssa istunnon pitopaikka ja aika - sovi ilmoittajan tai aseman yhteyshenkilön kanssa järjestelyistä asemalla ja anna tarvittavat ohjeet (muun muassa rauhallinen paikka, vaihtomiehistö, osallisten informointi jne.) - ota yhteys pariisi ja sovi aikataulu myös hänen kanssa - tee arvio oletko oikea henkilö istunnon vetäjäksi Matkajärjestelyt - -Jos mahdollista, käytetään matkoihin LUP:n ajoneuvoa. Jos kuitenkin on järkevämpää käyttää omaa ajoneuvoa, niin km-korvaus voidaan laskuttaa pelastuslaitokselta. Toiminta ennen defusing - istuntoa - Käy istunnon järjestelyt läpi yhdyshenkilön kanssa ja tee tarvittavat lisäjärjestelyt. (järjestä osallistujien paikat siten, että kaikki näkevät toisensa, varmista paikan rauhallisuus, kahvit, ym.) - Tee toimintasuunnitelma parisi kanssa ja sopikaa työnjaosta Istuntorakenne - ALOITUSVAIHE vetäjät ottavat istuntoon tulijat vastaan vetäjien avauspuheenvuoro

Sivu 4 / 18 1. vetäjien esittely 2. istunnon tarkoitus ja tavoitteet 3. pelisäännöt (luottamuksellisuus ja vaitiolo) 4. turvallisuuden ja luottamuksen tukeminen - TOSIASIA- ELI FAKTAVAIHE osallistujat esittäytyvät osallistujat kertovat kuinka saivat tiedon tapahtumasta ja miten siihen liittyvät tavoite: saada jäsentynyt kuva siitä mitä todella tapahtui - AJATUSVAIHE osallistujat kertovat aistihavainnoistaan (konkreettisesti: äänet, näköhavainnot, hajut, kosketusmuistot jne.) osallistujat kertovat, mitä ajatuksia havainnot synnyttivät osallistujat kertovat, mitä tulkintoja ja ratkaisuja he ajatustensa pohjalta tekivät (normalisointi ja ymmärrys) - Kaikenkaikkiaan istuntokesto maks. 1 t, aikaa ei ole tarkoituksenmukaista venyttää. Kaikille tulee antaa kuitenkin mahdollisuus puhua rauhassa. Tosin, jos joku ei halua puhua, niin ok, mutta läsnäolo on suotavaa. Kesken istunnon ei voi poistua. Jos näin kuitenkin käy, apuvetajä lähtee mukaan. Lopuksi kerro jatkotoimet, eli 3 vuorokauden sisällä mahdollisuus debriefinistuntoon, jolloin mukana kriisipsykologi työterveyshuollosta ja jompikumpi istunnon vetäjistä. Istunnon jälkeen - Käy vielä jatkotoimet läpi vastuuesimiehen kanssa - Käy parisi kanssa istunto läpi ja miettikää tarvitsetteko itse defusing - istunnon - Tee istunnosta raportti (lomake) - Tee mahdolliset työsuojeluhavannot istunnon purusteella ja välitä tieto työsuojeluvaltuutetulle

Sivu 5 / 18 - Raportoi istunto/tapahtuma toimintaohjeen mukaisesti Ylityökorvaus Ylityökorvaus alkaa silloin, kun otat tehtävän vastaan ja aloitat valmistelemaan istuntoa ja loppuu, kun olet taas kotona. Yhden istunnon vaatima työaika alkujärjestelyistä loppuraportointiin on keskimäärin viisi tuntia ( 5h). Raporttiin sisällytetään työajankäyttö kellonaikoineen, esimies kirjaa raportin perusteella tunnit ylityölistaan. Ylityöt määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti. Defusing - istunto HIKLU-alueella Tilanteissa, joissa ei omaa defusing henkilöstöä saada aktivoitua tai jos istunto pidetään työyhteisössä tapahtuneesta syystä voidaan pyytää apua Helsingin, Itä-Uudenmaan tai Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilta defusing vetäjiä. Muuten yllä olevien periaatteiden mukaisesti, mutta aina ilmoitus ennen lähtöä P20:lle ja matkat AINA LUP:n (tai tässäkin harkintaa, jos asuu Vantaalla niin ei tarvitse LUPin autoa Vantaalla olevaan KUP istuntoon) autolla. Korvaus maksetaan LUP:N toimesta saman kaavan mukaan. Ulkopuolisen vetäjän kustannukset korvataan pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitokselle kerran vuodessa ns. tasalaskutuksella. Yhteystietoja: (puhelinnumerot yksityisiä)

Sivu 6 / 18 7 Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten ensihoito- ja pelastushenkilöstön defusing - toiminnan yhteistoimintasopimus HELSINGIN, ITÄ-UUDENMAAN, KESKI-UUDENMAAN JA LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOSTEN ENSIHOITO- JA PE- LASTUSHENKILÖSTÖN DEFUSINGTOIMINNAN YHTEISTOIMINTA- SOPIMUS 1.SOPIJAPUOLET Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Osoite: Teknikontie 4, 01530 Vantaa Helsingin pelastuslaitos Osoite: PL 112, 00099 Helsinki Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Osoite: Ruiskumestarinkatu 2, 06100 Porvoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Osoite: PL 47, 02070 Espoon kaupunki Jäljempänä Hiklu - alueen pelastuslaitokset, pelastuslaitokset 2.SOPIMUKSEN TARKOITUS Ensihoito- ja pelastushenkilöstö kohtaavat päivittäisessä työssään usein henkisesti traumatisoivia tilanteita. Ensihoitopalvelulla ja pelastustoimella tulee olla kattava mahdollisuus tarjota henkilöstölleen tarvittaessa nopeasti mahdollisuus

Sivu 7 / 18 jälkipurkuun (defusing), jonka vetäjinä toimivat defusing- ja/tai debriefing-koulutuksen saaneet vertaistukihenkilöt. Kriisitilanteiden henkinen huolto koostuu kahdesta osiosta: - välittömästä, saman työvuoron aikana tapahtuman kanssa järjestettävästä oman henkilöstön defusing - toiminnasta sekä - pitkäjänteisemmästä henkisen huollon ammattilaisten sekä defusing vetäjien (apuvetäjä) järjestämästä debriefingistä. Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan (HIKLU) pelastuslaitosten defusing - järjestelmä perustuu pelastuslaitosten defusing - ja debriefing - koulutuksen saaneiden henkilöiden yhteiseen verkostoon ja mahdollisuuteen käyttää heitä tilaisuuksien vetäjinä yli kunta-, palveluntuottaja- ja toimialarajojen. Sopimuksen tarkoituksena on selkeyttää HIKLU - alueella laitosrajat ylittävien defusing istuntojen järjestämisperiaatteet, siitä suoritettavat korvaukset laitosten välillä sekä raportoinnin periaatteet. 3.DEFUSING - TILAISUUDEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Defusing - toiminta perustuu koulutuksen saaneiden henkilöiden saman työvuoron puitteissa järjestämiin purkutilaisuuksiin. Olennaista toiminnassa on, että defusing pyyntöön, joka voi tulla esimieheltä tai henkilöstöltä, reagoidaan välittömästi ja kaikki traumaattisessa tilanteessa mukana olleet osallistuvat esimiehen määräyksellä istuntoon riippumatta organisaatio- tai kuntarajoista. Tilaisuus järjestetään mahdollisimman nopeasti työvuoron aikana tai viimeistään sen päätteeksi, tilaisuus on aina osallistujille työaikaa. Erityistapauksissa, defusing - istunnon vetäjän niin suosittaessa, traumatisoivassa tilanteessa olleet työntekijät vapautetaan mahdollisimman nopeasti työtehtävistä ja työnantaja järjestää vastaavan tarvittavan henkilöstön valmiuden ylläpitoon. Näin traumaattiseen tehtävään osallistuneelle henkilöstölle tarjotaan välittömästi mahdollisuus vertaistukeen pohjautuvaan apuun. Defusing - istunnossa arvioidaan debriefingin tarve, jonka jälkeen sovitaan työnjohdon kanssa istunnon organisoinnista. Debriefing - toiminnasta vastaa pääsääntöisesti työterveydenhuolto tai muu asianomaisen koulutuksen saanut taho.

Sivu 8 / 18 Työnjohdon tehtäviin kuuluu tilanteen jälkiseuranta sekä työterveyshuollon palvelun piiriin ohjaus tarvittaessa. Myös muiden viranomaisten, sopimuspalokuntien, muiden vapaaehtoisten pelastusorganisaatioiden edustajilla sekä yksityisillä ensihoitopalveluiden tuottajilla tulee olla mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin. Kukin pelastuslaitos päättää itse kuinka he näissä tapauksissa jyvittävät järjestämiskustannuksia. Kun traumaattinen tapahtuma tapahtuu työyhteisön sisällä siten, että mahdolliset defusing - vetäjät ovat lähellä ko. yhteisöä, on vetäjä pyydettävä yhteistyöalueelta. Tilaisuuden vetäjä ei saa olla ollut osallisena ao. tehtävään tai tapahtumaan. Jos omalta alueelta ei löydy istunnon vetäjää tai tapahtuneen johdosta oman alueen vetäjät ovat liian lähellä tapahtumaa ja yhteisöä, pyydetään istunnon vetäjä muiden alueiden TIKE:n kautta. Kukin laitos määrittelee omat sisäiset työnjohdolliset käytännöt laitosrajat ylittävien tehtävien osalta. Laitosrajat ylittävän defusing järjestelmän avulla pyritään turvaamaan myös ruotsinkielisen henkilöstön mahdollisuus saada keskusteluapua omalla äidinkielellään. Defusing - istunto voidaan järjestää yhden henkilön vetämänä, mutta suositeltavaa on, että istunto vedetään kahden henkilön kokoonpanolla. HIKLU-ALUEEN DEFUSING VETÄJÄT Defusing - koulutuksen saaneista ja tehtävään hyväksytyistä työntekijöistä ylläpidetään yhteistä rekisteriä ja yhteystietokantaa, jonka perusteella alueen vastuuhenkilö kussakin tilanteessa järjestää tilaisuuden vetäjän.

Sivu 9 / 18 4.KOULUTUS Tavoitteena on, että pelastuslaitoksilla on riittävä lukumäärä defusing -koulutuksen saaneita henkilöitä, mikä mahdollistaa järjestelmän toimintavarmuuden. Kukin laitos määrittelee oman tarpeensa ja vastaa oman henkilöstönsä koulutuksesta. Vähintään kerran kalenterivuodessa järjestetään defusing - istuntojen vetäjien ylläpitokoulutus, sekä alueiden yhteishenkilöiden yhteistapaaminen. Myös valtakunnallista henkisen hyvinvoinnin vuosittaista seminaaria koordinoidaan HIKLU alueen defusing - toimijoiden ja Palopäällystöliiton yhteistyönä. 5.RAPORTOINTI Defusing - istunnon jälkeen tilaisuuden vetovastuussa ollut henkilö antaa kirjallisen (sähköpostin välityksellä) raportin tilaisuudesta. Raportista tulee ilmeitä tilaisuuden ajankohta (alkamis- ja päättymisaika), paikka sekä tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden nimilista ja työnantaja. Raportissa ei kuvata keskustelutilaisuuden sisältöä tai tilaisuudessa esiin nousseita asioita. Sen sijaan raportin antajana tulee tehdä mahdolliset jatkotoimenpide-ehdotukset ja ottaa kantaa kehittämis- sekä työsuojelutarpeen arviointiin. Raportointia varten laaditaan yhdenmukainen lomake. Raportti toimitetaan traumaattisen tapahtuman kohteeksi joutuneen henkilöstön työnantajalle. Pelastuslaitokset nimeävät vastuuhenkilöt, joille raportit toimitetaan viimeistään viikon kuluessa istunnon pitämisestä. Vuosittain, kunkin vuoden joulukuun 15. päivään mennessä raportoidaan HIKLU alueen pelastuslaitoksille yhteenvetona alueella järjestetyt istunnot sekä rajat ylittäneet laskutettavat tehtävät.

Sivu 10 / 18 6.DEFUSING ISTUNNON VETÄJÄN KORVAUKSET JA HENKI- LÖSTÖN KORVAUKSET Kukin pelastuslaitos määrittelee toimintaan osallistuville istunnon vetäjille ja istuntoon osallistuvalle henkilöstölle maksettavat korvaukset, kuten palkka ja matkakorvaukset, omien palkkarakenteiden mukaisesti. Defusing - istunto on henkilöstölle työtehtäväksi luokiteltava tapahtuma. 7.TALOUS Defusing vetäjien kustannukset korvataan pelastustoiminnan yhteistoimintasopimusen mukaisesti pelastuslaitokselle kerran vuodessa tehtävällä ns. tasalaskutuksella. 8.SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Kukin pelastuslaitos voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi vain kalenterivuoden vaihtuessa. Irtisanominen on tehtävä vähintään kuusi kuukautta ennen. 9. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Sopimusta on laadittu ja allekirjoitettu neljä samansanaista kappaletta, yksi kullekin pelastuslaitokselle. Sopimus tulee voimaan x.xx.xxxx alkaen. Paikka ja päiväys

Sivu 11 / 18 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos