Opiskelija-asumisselvitys 2012

Opiskelija-asumisselvitys 2012 Mikko Sedig

ESIPUHE Ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotus valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi 2012 2015 julkaistiin 14.2.2012. Valtioneuvosto teki toimenpideohjelman pohjalta 3.5.2012 periaatepäätöksen asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi. Toimenpideohjelmassa todettiin mm. eräitä jatkoselvitystä vaativia asioita. Toimenpideohjelman mukaan ympäristöministeriö selvittää tavanomaisten nuoriso- ja opiskelija-asuntojen tukemisen kehittämistä ottaen huomioon maahanmuuttajanuorten ja ulkomailta tulevien opiskelijoiden asumisen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Tässä selvityksessä arvioidaan opiskelija-asuntojen määrälliset tarpeet, selvitetään eri sopimuskäytäntöjä ja arvioidaan tukipolitiikan kehittämistarpeita. Ympäristöministeriö asetti allekirjoittaneen oik.kand., toimitusjohtaja Mikko Sedigin selvityshenkilöksi 28.6.2012. Selvityksellä on ollut ohjausryhmä, johon kuuluivat Ville Koponen ja Tuula Tiainen ympäristöministeriöstä, Aija Tasa Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:stä, Liisa Munsterhjelm opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Hanna Koskela Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta. Parhaimmat kiitokset ohjausryhmälle ja eri tahoille, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän selvityksen tekemiseen. Erityiskiitos Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaalle, joka on avustanut sihteerinä. Helsingissä 12.11.2012 Mikko Sedig

S I S Ä L LYS Esipuhe...3 Sisällys...5 Tiivistelmä...7 1 Toimeksianto...8 1.1 Selvityksen toteutus...9 2 Opiskelijoiden asumistilanne...10 2.1 Opiskelija-asuntomäärät...10 2.2 Opiskelija-asuntojen hakijamäärät...12 2.3 Opiskelija-asuntojen saatavuus...13 2.4 Kansainväliset opiskelijat opiskelija-asunnoissa...13 2.5 Opiskelija-asuntojen käyttöaste...16 2.6 Opiskelija-asuntojen vuokrataso...17 2.7 Tulevat tarpeet...18 2.8 Kehitys- ja muutostarpeet...19 2.9 Uusien opiskelija-asuntojen sijoittuminen kaupunkikuvassa...20 3 Kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyvät erityiskysymykset...21 3.1 Kansainväliset vaihto-opiskelijat...22 3.2 Vaihto-opiskelijoiden asuttamisessa ilmenneitä ongelmia...22 3.3 Vaihto-opiskelijakiintiöt...23 3.4 Vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi...24 3.5 Kansainväliset tutkinto-opiskelijat...25 4 Opiskelija-asuntotuotannon tukijärjestelmät ja kehittämistarpeet...26 4.1 Opiskelija-asumisen erityispiirteet...27 5 Yhteenveto ja johtopäätökset...29 6 Toimenpide-esitykset...31 Liitteet...33 Liite 1: Taustamuistio opiskelija-asumista koskevasta selvityksestä...33 Liite 2: Selvitystä varten haastatellut tahot ja henkilöt...36 Liite 3: Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n jäsenyhteisöt...37 Liite 4: Webropol-kysely...38 Liite 5: Täydentävä kysely...41

Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan opiskelija-asumisessa ilmenneitä ongelmia ja näiden ongelmien erilaisia ratkaisuja. Selvityksessä tarkastellaan sekä suomalaisten että kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyviä kysymyksiä. Samoin selvitetään opiskelija-asuntojen määrällinen tarve keskeisillä opiskelija-asuntopaikkakunnilla tulevina vuosina. Selvityksessä tarkastellaan sekä kansainvälisten vaihto- että tutkintoopiskelijoiden asumista. Lisäksi selvitetään, millaisia sopimuskäytäntöjä on käytössä kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden osalta. Opiskelija-asumisen ongelmia ja ratkaisuja kartoitettiin webropol-kyselyllä, erillisellä suoralla kyselyllä sekä asiantuntijahaastatteluin. Tavoitteena on ollut se, että opiskelijoille, sekä kotimaisille että kansainvälisille, on tarjolla kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Hyvä opiskelija-asuminen tukee suomalaista koulutusjärjestelmää ja kansainvälistymistä. Tavoitteiden toteuttamiseksi selvityksessä esitetään: uustuotannon lisäämistä erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös muille keskeisille korkeakoulupaikkakunnille perusparannuslainoituksen lisäämistä, jotta jo olemassa olevat opiskelija-asunnot saataisiin kunnoltaan ja huonejakaumaltaan tarkoituksenmukaisemmiksi erityisryhmien investointiavustuksen korottamista korkotukilainan omavastuukoron puolittamista uutta rahoitusmuotoa, ns. käyttötarkoituksenmuutosavustusta kotimaisten ja kansanvälisten tutkinto-opiskelijoiden osalta noudatetaan asuntojen haussa, jakamisessa ja vuokrien määrityksessä yhtenäistä käytäntöä vaihto-opiskelijoiden osalta ensisijaisena vaihtoehtona vuosittaisia opiskelijaasuntokiintiöitä opiskelija-asumisen määrällisen ja laadullisen tarpeen seuraamiseksi ja kehittämiseksi ehdotetaan muodostettavaksi ympäristöministeriöön työryhmä/ toimikunta, jolle paikallistasolle muodostettava työryhmä/toimikunta informoisi opiskelija-asuntokysymystä Avainsanat vaihto-opiskelija, tutkinto-opiskelija, kansainvälinen opiskelija, opiskelija-asuntojen rahoitus, opiskelija-asuntoyhteisö, ARA, SOA

1 Toimeksianto Opiskelija-asuntojen erityispiirteinä ovat asuntojen pieni koko, asukkaiden nopea vaihtuvuus ja siitä johtuva asuntojen tavanomaista nopeampi kuluminen sekä asuntojen tyhjillään olo kesäaikana. Lähes kaikki opiskelijat arvostavat asumisessaan opiskelupaikan läheisyyttä, asunnon kokoa ja vuokran edullisuutta. Opiskelijoiden asumistarve on tavallisesti luonteeltaan lyhytaikaista. Myös kansainvälisten opiskelijoiden asunnontarve on useimmiten tilapäistä ja lyhytkestoista. Kalustetuissa asunnoissa kalustekulut lisäävät asumiskustannuksia. Oman erityiskysymyksensä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kohdalla muodostaa asuntojen kesäkuukausien tyhjäkäyttö. Korkeakouluissa on käytössä erilaisia malleja kansainvälisten opiskelijoiden asumisen järjestämiseksi. Kansainväliset vaihto-opiskelijaohjelmat edellyttävät riittävien asuntomäärien varaamista ulkomaisille vaihto-opiskelijoille, ja korkeakoulut ovat tehneet opiskelija-asuntoyhteisöjen kanssa sopimuksia, joissa vaihto-opiskelijoille on varattu tietty huonekiintiö. Tällainen kiintiö ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden mahdollisuus hakea opiskelija-asuntoa suomalaisia opiskelijoita aiemmin on johtanut siihen, että ulkomaisilla vaihto-opiskelijoilla on osittain paremmat mahdollisuudet asunnon saamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä selvitti korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluja vuonna 2010. Työryhmän loppuraportti julkaistiin 21.1.2011 (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:2). Vähemmistövaltuutettu on ottanut kantaa kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kiintiömalliin ja todennut ongelmalliseksi mm. hakutilanteessa kohteluun, asuinpaikan valintaan ja vuokraehtoihin liittyviä seikkoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee opiskelija-asuntojen rakentamista ja perusparantamista korkotuilla ja erityisryhmien investointiavustuksilla. Opiskelijat kuuluvat avustusten osalta erityisryhmien I tukiluokkaan, joilla asuntoolot ovat heikot ja tulot poikkeuksellisen pienet ja jossa investointituen enimmäismäärä on 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa vuosille 2012 2015 todetaan, että ympäristöministeriö selvittää tavanomaisten nuoriso- ja opiskelija-asuntojen tukemisen kehittämistä ottaen huomioon maahanmuuttajanuorten ja ulkomailta tulevien opiskelijoiden asumisen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Selvityksessä arvioidaan asuntojen määrälliset tarpeet, selvitetään eri sopimuskäytäntöjä ja arvioidaan tukipolitiikan kehittämistarpeita. (Toimeksianto liite 1) 8 Opiskelija-asumisselvitys 2012

1.1 Selvityksen toteutus Opiskelija-asumisen ongelmien ja ratkaisujen kartoittaminen toteutettiin webropolkyselynä opiskelija-asuntoyhteisöille sekä asiantuntijahaastatteluina. Asiantuntijoina kuultiin mm. opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM), ARA:a, Suomen ylioppilaskuntien liittoa, yliopisto kiinteistöjä omistavat yhtiöitä, Kelan opintotukikeskusta, yliopistoja, keskeisiä yliopistokaupunkeja ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:tä (SOA) ja sen jäsenyhteisöjen toimitusjohtajia (liite 2). Webropol-kysely suunnattiin SOA:n opiskelija-asuntoja rakennuttaville ja vuokraaville jäsenyhteisölle. SOA on opiskelija-asuntoyhteisöjen valtakunnallinen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö. Sen toiminta perustuu jo vuonna 1971 perustettuun Suomen ylioppilaskuntien liiton asuntopoliittiseen neuvottelukuntaan. SOA:aan kuuluu yleishyödylliset asuntoyhteisöt kahdeltakymmeneltä eri paikkakunnalta ja lisäksi valtakunnalliset ylioppilas- ja opiskelijajärjestöt (liite 3). Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa opiskelija-asuntoyhteisöjen yleisiä ja yhteisiä etuja ja sekä edistää opiskelija-asuntopoliittisten tavoitteiden toteutumista. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys seuraa alan taloudellista kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään alaan liittyvissä asioissa ja järjestämällä kokouksia ja neuvontatilaisuuksia, koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa koskevia selvityksiä. Tavoitteena on, että opiskelija-asuntoyhteisöt pystyvät tarjoamaan opiskelijoille ja kaikille peruskoulun jälkeisille opiskelijoille kohtuuhintaisia ja asukkaiden odotukset täyttäviä opiskelijaasuntoja ja niihin liittyviä asumispalveluita. SOA myös kerää ja ylläpitää jäsenistönsä osalta erilaisia opiskelija-asumiseen liittyviä tietoja ja tilastoja. Näitä tietoja ja tilastoja on hyödynnetty SOA:n suostumuksella myös tässä selvityksessä. Opiskelija-asumisselvitys 2012 9

2 Opiskelijoiden asumistilanne 2.1 Opiskelija-asuntomäärät Opiskelija-asuntojen määrällistä tarvetta tulevina vuosina keskeisillä opiskelupaikkakunnilla arvioitiin sekä suomalaisten että ulkomailta tulevien opiskelijoiden osalta. Kaikille opiskelija-asuntoyhteisöille lähettiin webropol-kyselyä (liite 4) täydentävä kysely (liite 5) koskien mm. koti- ja ulkomaisten hakijoiden sekä asuntopaikkojen määriä. Lisäksi selvitettiin, millaisia muutos- ja kehittämistarpeita jo olemassa olevalle opiskelija-asuntokannalle aiheutuu nykyisestä ja tulevasta asuntokysynnästä. Vuoden 2011 lopussa keskeisten koulutuspaikkakuntien opiskelija-asuntoyhteisöillä oli yhteensä 36 819 asuntoa ja 65 302 asuntopaikkaa. Asumaan voivat päästä kaikki peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa perus- tai jatkotutkintoa suorittavat, opintotukeen oikeutetut henkilöt. Opiskelija-asuntoyhteisöt tarkistavat tutkinto-opiskelijoiden asumisoikeuden määrävälein. Asumisoikeuden tarkistamista helpottaisi, jos Kelalla olisi mahdollisuus luovuttaa opiskelijatietoja opiskelija-asuntoyhteisölle asumisoikeuden tarkistamista varten. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei sitä kuitenkaan mahdollista. Kelan tilaston 12/2011 mukaan Suomessa on noin 240 000 opintotuen saajaa. Saajien kokonaismäärä ei tule olennaisesti muuttumaan lähivuosina. 18000 ASUNNOT JA ASUNTOPAIKAT yhteensä 36.799 kpl ja 65.264 kpl Asunnot, käytössä olleet kpl Asuntopaikat, käytössä olleet kpl 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 DAS ELLI HOAS KOAS KOTOPAS KUOPAS LOAS MOAS OPINTANNER LAHTI PIRKKA PORI PSOAS SAO TOAS TYS VOAS Kuvio 1. Asunnot ja asuntopaikat vuonna 2011 Lähde: SOA: Tietoja ja tilastoja opiskelijaasumisesta Suomessa 2011 10 Opiskelija-asumisselvitys 2012

Kyselyssä suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelija-asunnoissa saa asua enintään kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Muilla paikkakunnilla tehtiin lukukauden, lukuvuoden tai puolen vuoden mittaisia jatkosopimuksia, sopimuksia jatkettiin valmistumisen jälkeisen elokuun loppuun tai noudatettiin normaalia vuokrasopimuksen irtisanomisaikaa. Selvitystehtävän mukaisesti tehtiin uusi kysely ja alla olevat luvut perustuvat siihen. SOA:n tekemien selvitysten ja tätä tutkimusta varten tehtyjen selvitysten ja kyselyjen luvut eroavat toisistaan jossain määrin. Tämä johtuu siitä, että eri kyselyihin ovat vastanneet jossain määrin eri opiskelija-asuntoyhteisöt. Tässä selvityksessä lähteenä on käytetty myös SOA:n tietoja ja tilastoja vuosilta 2007 2011. Näin on toimittu esimerkiksi niissä tapauksissa, kun joltain yhteisöltä ei ole saatu pyydettyjä tietoja. Poikkeamia on ilmennyt myös verrattaessa yhteisöjen tämän selvityksen yhteydessä antamia tietoja SOAn tietoihin. Taulukko1. Opiskelija-asuntoyhteisöjen asuntopaikat vuosina 2007 2011 Asuntoyhteisö 2007 2008 2009 2010 2011 Arvio Muutos 2012 DAS 1 630 1 696 1 696 1 760 1 760 1 760 130 HOAS 16 116 16 116 16 200 16 400 16 750 17 307 1 191 HOPS 1 162 1 148 1 148-14 Joensuun Elli 3 403 3 403 3 403 3 278 3 360 3 242-161 Kiint. Oy Kajaanin Pietari 585 564 578 594 563 563-22 Kiint. Oy Marttilan kortteeri 1 128 913 901 901 901 901-227 Kiint. Oy Opintanner 1 502 1 496 1 491 1 491 1 491 1 491-11 KOAS 3 950 3 954 3 759 3 931 4 041 4 041 91 Kotopas 538 584 584 46 KUOPAS 4 015 4 015 4 013 4 013 3 975 3 971-44 LOAS 3 059 3 023 2 993 3 049 3 049 2 977-82 MOAS 1 135 1 134 1 134 1 134 1 134 1 134-1 Lahden Oppilastalo 1 100 1 046 1 046-54 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 922 981 1 179 1 246 1 399 1 399 477 Porin opiskelija-asunnot 803 803 803 0 PSOAS 5 301 5 283 5 283 5 343 5 343 5 343 42 SAO 1 253 1 253 1 253 1 181 1 181 1 131-72 TOAS 8 538 8 780 8 960 8 765 8 941 8 941 403 TYS 7 169 7 240 7 225 7 206 7 308 7 308 139 VOAS 2 946 - - - 3 072 3 072 126 YHTEENSÄ 66 255 59 851 60 068 60 292 67 849 68 162 1 957 Vuonna 2007 opiskelija-asuntoyhteisöillä on ollut 66 255 asuntopaikkaa ja ennakkotiedon mukaan vuoden 2012 päättyessä opiskelija-asuntoyhteisöillä tulee olemaan 68 162 asuntopaikkaa. Puolella vastaajista asuntopaikkamäärät ovat jopa vähentyneet tarkastelujaksona. Syynä tähän on soluasuntojen muuttaminen paremmin kysyntää vastaaviksi yksiöiksi ja perheasunnoiksi sekä muutamilla paikkakunnilla kohteiden myynti. Tulisi huolehtia siitä, että perusparantamisessa asuntojen/asuntopaikkojen määrä ei laskisi ainakaan niillä paikkakunnilla, joissa on kova kysyntä. Esimerkiksi Joensuussa asuntopaikkojen määrä on laskenut, vaikka hakijamäärä on kasvanut. Käytännössä lähes kaikki opiskelija-asuntorakentaminen ja -vuokraus tapahtuu SOA:n jäsenyhteisöjen toimesta. Opiskelija-asumisselvitys 2012 11

Merkittävämpiä SOA:n ulkopuolisia opiskelija-asuntoja omistavia yhteisöjä ovat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta: Teekkarikylä, noin 3000 asuntopaikkaa; Arcada Kampus Helsingissä 385 asuntopaikkaa; Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta: Kortepohjan ylioppilaskylä, noin 1778 asuntopaikkaa; Kokkola: kiinteistö Oy Tankkari 700 asuntopaikkaa ja Kemi: KEOAS, 318 asuntopaikkaa. Vuoden 2012 lopussa asuntopaikkoja arvioidaan olevan 74 343 kappaletta. 2.2 Opiskelija-asuntojen hakijamäärät Hakijamäärät ovat olleet korkeita koko tutkimusjakson ajan. Lisäksi hakijamäärät ovat olleet hieman kasvussa suurimmalle osalla vastaajista. Keskimäärin vain noin 39 % vuoden aikana hakeneista on saanut opiskelija-asunnon (lähde: SOA). Taulukko 2. Opiskelija-asuntojen hakijamäärät vuosina 2007 2011 Asuntoyhteisö 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos DAS 2 656 2 698 2 593 2 869 2 872 216 HOAS 20 850 20 500 19 125 20 318 19 339-1 511 Joensuun Elli 3 163 3 315 4 161 4 548 4 648 1 485 Kiint. Oy Kajaanin Pietari 871 781 896 840 864-7 Kiint. Oy Marttilan kortteeri 877 797 774 967 974 97 KOAS 6 679 7 116 7 236 7 565 7 187 508 KUOPAS 5 172 5 177 5 650 5 748 5 675 503 LOAS 3 126 3 659 3 539 3 427 3 842 716 MOAS 961 977 1 087 1 454 1 434 473 PSOAS 5 172 5 248 4 886 6 212 5 921 749 SAO 990 1 002 954 994 867-123 TOAS 12 517 12 724 12 996 12 623 13 089 572 TYS 6 039 6 531 6 116 6 355 6 861 822 Luvuissa saattaa olla jonkin verran päällekkäisyyttä; sisäisiä hakijoita (esim. Kuopas) tai mikäli hakija on hakenut useampia asuntotyyppejä, hakemus on kirjautunut tyyppikohtaisesti (esim. TOAS). Hoasin hakijamäärän lievään vähenemiseen ovat vaikuttaneet asumisoikeuteen liittyvien kriteerien tiukentaminen sekä hakemismahdollisuuden rajaaminen vain Hoasin toimialueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeleville. Joensuun huomattavaan lisäykseen on osaltaan vaikuttanut opiskelupaikkojen siirtyminen Savonlinnasta Joensuuhun sekä ammattikorkeakoulun opetuksen keskittyminen Joensuuhun. Opiskelija-asuntojen kysynnälle on tyypillistä voimakas vaihtelu vuodenaikojen mukaan. Syksyistä kysyntähuippua seuraa kysynnän tasaantuminen jouluun mennessä. Kevättalvella asuntoja on monilla, etenkin muuttotappiopaikkakunnilla, tarjolla kysyntää enemmän. Opiskelija-asuntoja vapautuu keväällä runsaasti opintojen päättymisen vuoksi. Tämä luonnollisesti helpottaa tilannetta, kun kysyntä syksyllä jälleen kasvaa. Opiskelija-asunnoista oli vuonna 2011 yksiöitä 38 %, kaksioita tai pienkaksioita 46 %, kolmioita 14,4 % ja neljä huonetta ja keittiö tai isompia asuntoja 1,6 %. Opiskelijaasuntokysyntä kohdistuu kalustamattomiin pienasuntoihin, erityisesti yksiöihin. Viime vuosina asuntoja on kalustettu vain vaihto-opiskelijoille. 12 Opiskelija-asumisselvitys 2012

2.3 Opiskelija-asuntojen saatavuus Opiskelurytmistä johtuen erityisen paha opiskelija-asuntopula on ollut syyslukukauden alussa. Suurimmalla osalla paikkakunnista syyslukukauden alussa vapautuvien opiskelija-asuntojen määrä on ollut laskussa viime vuosina. Monilla paikkakunnilla on samaan aikaan pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista myös yleisillä asuntomarkkinoilla. Viime vuosien taantuman aikana asumisajat opiskelija-asunnoissa ovat pidentyneet. Syyslukukauden alussa vapautuvat asunnot on yleensä varattu aloittaville ja vaihto-opiskelijoille. Opiskelijan ja koulutuspolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että opiskelija saa asunnon ja voi keskittyä opiskeluun heti alkusyksystä. Taulukko 3. Vuokrattavat asuntopaikat syyslukukauden alussa vuosina 2007 2011 Asuntoyhteisö 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos DAS 420 479 470 470 376-44 Joensuun Elli 760 717 766 624 680-80 Kiint. Oy Kajaanin Pietari 174 196 187 213 199 25 Kiint. Oy Marttilan kortteeri 326 255 263 256 285-41 Kiint. Oy Opintanner 4 6 4 8 9 5 KOAS 1 036 973 1 137 1 309 997-39 KUOPAS 1 550 1 450 1 550 1 450 1 550 0 LOAS 500 480 540 500 540 40 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 0 6 4 6 9 9 PSOAS 440 520 466 325 380-60 SAO 161 227 224 97 146-15 TOAS 1 291 1 363 1 972 1 305 1 588 297 TYS 1 578 1 499 1 388 1 496 1 332-246 YHTEENSÄ 8 240 8 171 8 971 8 059 8 091-149 Valtakunnallisesti tarkasteltuna asuntoa joutuu paikkakunnasta riippuen jonottamaan 1-3 kuukautta ja syksyn mittaan jonoja saadaan melko hyvin purettua. Poikkeuksen muodostaa pääkaupunkiseutu, jossa asuntojen riittämättömyys on ongelma, eikä tilanne juurikaan syksyn kuluessa helpotu. Pääkaupunkiseudulla toimivalta Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä haki asuntoa syyslukukauden 2012 alussa noin 6500 henkilöä, joista uusia hakijoita oli noin 5500 henkilöä. Elo-syyskuun alussa Hoasille muutti noin 2900 uutta asukasta. 2.4 Kansainväliset opiskelijat opiskelija-asunnoissa Viime vuosina Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen suuntautuva pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus (vaihto-opiskelu) on ollut suurin piirtein tasapainossa. Laskennallisesti tämä vastavuoroisuus vähentää painetta opiskelija-asuntojen osalta. Opetusviranomaisten arvio on, että opiskelijaliikkuvuuden saturaatiopiste on lähellä ja kasvu tullee taittumaan vuoden 2015 jälkeen. Ammatillisten oppilaitosten liikkuvuus oli vuonna 2011 2397 opiskelijaa. Opiskelija-asumisselvitys 2012 13

Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa 2000 2011 Suomesta Suomeen 12000 10000 8000 6000 4000 6880 4805 7475 7434 7555 6616 6032 5496 8241 7237 8487 8610 8415 8191 8232 7697 8843 9388 8667 8755 10123 8990 9931 9172 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 2. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa 2000-2011 Lähde: 4/2012 Tietoja ja tilastoja raportti Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 Vaihto-opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa ja heille on vuokrattu aiempaa enemmän opiskelija-asuntoja suurimmalla osalla paikkakuntia. Vuonna 2011 opiskelija-asuntoyhteisöjen asunnoissa asui 6534 vaihto-opiskelijaa. Useimmiten vaihto-opiskelija asuu opiskelija-asunnossa vain yhden lukukauden. Opiskelija-asuntoyhteisöjen vaihtoopiskelijoille varaama vuosittainen asuntopaikkamäärä on näin ollen noin puolet vaihto-opiskelijoiden määrästä. Taulukko 4. Vaihto-opiskelijoiden määrä opiskelija-asunnoissa vuosina 2007 2011 Asuntoyhteisö 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos DAS 252 249 281 258 258 6 HOAS 1537 1526 1442 1438 1447-90 Joensuun Elli 516 597 621 573 545 29 Kiint. Oy Kajaanin Pietari 42 56 64 62 70 28 Kiint. Oy Marttilan kortteeri 89 101 104 129 169 80 KOAS 450 459 498 477 424-26 KUOPAS 350 346 407 381 423 73 LOAS 200 250 280 300 300 100 MOAS 325 335 435 485 510 185 PSOAS - - - 392 405 13 SAO 30 40 35 40 40 10 TOAS 819 783 972 874 792-27 TYS 892 930 989 1036 1151 259 YHTEENSÄ 5502 5672 6128 6445 6534 640 14 Opiskelija-asumisselvitys 2012

Taulukon luvut koskevat kevät- ja syyslukukauden summaa, koska suurin osa vaihtoopiskelijoista viipyy Suomessa vain yhden lukukauden ajan. Kansainvälisten vaihtoopiskelijoiden osuus asukkaista on ollut vuonna 2011 keskimäärin 8,5 % ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus asukkaista keskimäärin 5,8 %. Tiedot ovat peräisin SOAlta. Paikkakuntakohtainen vaihtelu on merkittävä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä opiskelija-asunnoissa on kaksinkertaistunut tarkastelujaksona 2007 2011. Kaikki opiskelija-asuntoyhteisöt eivät erikseen tilastoi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määriä opiskelija-asunnoissa. Taulukko 5. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat opiskelija-asunnoissa vuosina 2007 2011 Asuntoyhteisö 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos DAS 88 103 116 114-26 Joensuun Elli - - - 82 110 28 Kiint. Oy Kajaanin Pietari 37 36 39 40 43 6 Kiint. Oy Marttilan kortteeri 10 24 25 36 44 34 KOAS 150 200 270 260 300 150 KUOPAS 40 38 45 42 47 7 LOAS 100 150 200 250 300 200 MOAS 325 335 435 485 510 185 PSOAS - - - 164 211 47 SAO 0 0 0 0 0 0 TOAS 91 87 126 159 244 153 TYS 434 852 832 952 1 043 609 YHTEENSÄ 1 275 1 825 2 088 2 584 2 852 1 445 HOASilla ei aikaisemmin ole tilastoitu kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määriä, mutta tällä hetkellä HOASin asunnoissa asuu 5000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Määrä on 30 % kaikista tutkinto-opiskelijoista (20 % vuonna 2011). Opiskelijaasunnoissa asui vuoden 2011 lopussa 7852 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa ja noin 3267 vaihto-opiskelijaa; yhteensä 11 119 kansainvälistä opiskelijaa. Opiskelun kansainvälistyminen näkyy hyvin myös opiskelija-asunnoissa. Lisääntynyt opiskelija-vaihto ja kasvava tutkinto-opiskelijoiden määrä tuovat opiskelijaasumiseen monikulttuurisuutta. Suomeen vaihto-opiskelijaksi tuleville on pyritty järjestämään opiskelija-asunto paikallisesta opiskelija-asuntoyhteisöstä. Viime vuosina tulijoiden määrä on kasvanut niin suureksi, että erityisesti syyslukukauden aloittaville opiskelijoille on jäänyt hyvin vähän asuntopaikkoja jaettavaksi. Tutkintoopiskelijaksi tulevat ulkomaalaiset ovat voineet hakea opiskelija-asuntoa normaalin hakumenettelyn kautta. Opiskelija-asumisselvitys 2012 15

2.5 Opiskelija-asuntojen käyttöaste Opiskelija-asuntojen käyttöaste pysyi vuoden 2011 aikana suhteellisen korkeana lähes kaikilla paikkakunnilla. Viime vuosina opiskelija-asuntojen kysynnässä on ollut nähtävissä aluekohtaisia eroja. Kasvukeskuksissa ja paikkakunnilla, joissa on isoja oppilaitoksia, kysyntä on ollut voimakasta, mutta joillakin paikkakunnilla asuntojen tyhjäkäyttö on lisääntynyt. Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen viestinnänlaitos siirtyi Savonlinnasta Joensuuhun vuonna 2006. Samassa yhteydessä Savonlinnasta poistui noin 360 opiskelijaa. Vähennys on paljon Savonlinnan mittakaavassa, eikä korvaavia opiskelupaikkoja ei ole tullut tilalle. Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan Savonlinnan kokonaisasuntotilannetta. Taulukko 6. Opiskelija-asuntojen käyttöaste (%) vuonna 2011 Asuntoyhteisö Käyttöaste 1.1.-31.5. Käyttöaste 1.6.-31.8. Käyttöaste 1.9.-31.12. Käyttöaste, koko vuoden % % % % DAS 98,91 91,58 99,99 97,44 ELLI 98,8 94,9 99,7 98,2 HOAS 99,27 98,47 99,44 99,14 KOAS 96,9 90,85 99,6 96,32 KOTOPAS 95,38 84,46 94,73 92,43 KUOPAS 96,4 91,3 97 95,4 LOAS 95,2 86,2 99 93,9 MOAS 94,3 88,4 98,1 94,1 OPINTANNER 99,4 99,04 99,67 99,4 LAHTI 99,3 97,1 98,7 98,7 PIRKKA 99,16 98,85 99,29 99,12 PORI 94 89,1 97,4 93,6 PSOAS 96,2 94,5 99,3 96,8 SAO 86 102 82 91 TOAS 97,13 96,74 98,97 97,65 TYS 97,24 91,23 99,42 96,5 VOAS 95,6 88,8 99,3 95,2 MINIMI 86 84,46 82 91 KESKIARVO 96,42 93,15 97,74 96,17 MEDIAANI 96,9 91,58 99,29 96,5 MAKSIMI 99,4 102 99,99 99,4 Taulukossa on kuvattu opiskelija-asuntojen käyttöastetta prosenttiosuuksina asuntopaikkamääristä vuonna 2011. Niissä yhteisöissä, joissa osa opiskelija-asunnoista on vuokrattu kesähotellille, on näiden asuntopaikkojen käyttö huomioitu kesän käyttöasteessa. Lähde: SOA 16 Opiskelija-asumisselvitys 2012

Tarkasteltavana ajanjaksona 2007 2011 käyttöasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia suurempien opiskelija-asuntoyhteisöjen osalta. Kesäaikana käyttöaste on ollut kuitenkin suurimmalla osalla opiskelija-asuntoyhteisöistä keskimäärin 5 % alhaisempi kuin lukukausien aikana. Tyhjäkäyttöön vaikuttaa osaltaan opintuen asumislisä. Asumislisää ei makseta kesäaikana, mikäli opiskelija ei suorita kesäopintoja. Osa niistä opiskelijoista, jotka eivät saa kesätyöpaikkaa, joutuvat sanomaan irti vuokrasopimuksensa. Kansainvälinen opiskelija-vaihto aiheuttaa tyhjäkäyttöä. Vaihto-opiskelijat palaavat kotimaahansa kesäksi ja uudet vaihto-opiskelijat saapuvat vasta syyslukukauden alussa. Mikäli lyhyen aikaa Suomessa olevilta kansainvälisilta vaihto-opiskelijoilta peritään vain syys- ja kevätlukukauden vuokra, heille varattujen asuntojen tyhjäkäytön joutuvat maksamaan usean vuoden kestävää, ammattiin valmistavaa tutkintoa suorittavat opiskelijat. Kevään käyttöaste on monilla paikkakunnilla selkeästi syksyn käyttöastetta alhaisempi. Opiskelija-asuntojen kysyntä kevätlukukaudella on huomattavasti laimeampaa kuin syksyllä. Syksyllä ilman opiskelija-asuntoa jääneet hakijat joutuvat ratkaisemaan asumisensa jollakin tavalla. Useimmat yksityiset vuokranantajat edellyttävät vuoden mittaisia määräaikaisia sopimuksia. Tällöin opiskelija ei voi ottaa vastaan opiskelija-asuntoa, vaikka niitä vapautuisi kevätlukukaudella. Kesäajan tyhjäkäyttö mahdollistaa asuntojen tarjoamisen syyslukukauden alussa uusille aloittaville opiskelijoille. Pääkaupunkiseudulla on myös kesäaikana hyvä käyttöaste, johtuen asuntojen voimakkaasta kysynnästä sekä alueen hyvästä kesätyötarjonnasta. Opintannerin ja Pirkan opiskelija-asuntojen (Tampere) kesän korkea käyttöaste selittyy sillä, että niissä asuu paljon perheellisiä opiskelijoita. Savonlinnassa opiskelija-asunnot ovat oopperajuhlien aikaan hotellien käytössä. Opiskelijajärjestöjen esittämä ajatus asuntotakuusta eli asunnon takaamisesta kaikille uusille opiskelijoille, on hyvä, mutta valitettavasti epärealistinen suurimmilla korkeakoulupaikkakunnilla, joissa on pula kohtuuhintaista opiskelija- ja vuokra-asunnoista. Syksyisin ei ole tarpeeksi asuntoja tyhjillään kaikkien aloittavienkaan opiskelijoiden majoittamiseksi, saati vanhojen opiskelijoiden. 2.6 Opiskelija-asuntojen vuokrataso Opiskelija-asuntojen keskineliövuokra vuonna 2011 oli 9,98 /asm²/kk sisältää yleensä myös sähkö- ja vesimaksun sekä laajakaistayhteyden. Paikkakunnittain vuoden lopussa perityt keskimääräiset neliömetrivuokrat vaihtelivat 8,89 11,09 /asm²/kk. Vuoden 2007 lopussa perityt keskimääräiset neliövuokrat vaihtelivat 8,12 9,85 / asm²/kk. Perittävä neliövuokra vaihtelee opiskelija-asunnoissa huomioon ottaen asunnon ikä, sijainti ja varustetaso. Vuokra määritellään omakustannusperiaatteella. Vuokra muodostuu todellisista hoito- ja pääomamenoista. Vaihtuvuus opiskelija-asunnoissa on huomattavasti yleisempää kuin muussa vuokra-asuntokannassa. Erityisesti vaihto-opiskelijat viipyvät asunnoissa alle puoli vuotta. Tämä merkitsee haasteita vuosikorjaustoiminnalle tiheistä muutoista aiheutuvan asuntojen kulumisen muodossa sekä merkittävää työmäärää liittyen asukkaiden valintamenettelyihin ja vuokrasopimuskäytäntöihin. Kaikki edellä kuvailtu nostaa hoitomenoja. Hoitomenoja ovat lähinnä palkkakulut, lämpö, sähkö- ja vesimaksut. Opiskelija-asumisselvitys 2012 17

Erityisesti lämpö- ja sähkökulut ovat olleet jo pitkään nousussa. Pääomamenoihin kuuluvat korot ja lyhennykset. Olemassa olevien opiskelija-asuntojen korkomenot vanhemmassa asuntokannassa eivät ole seuranneet markkinakorkojen alentumista. Hoitomenojen osuus kokonaisvuokrista on 55 60 %. Myös opiskelurytmistä aiheutuva tyhjäkäyttö heijastuu vuokriin korotuspaineina. Asuntoyhteisö Taulukko 7. Yksikkövuokratietoja 2011 Halvin neliövuokra Keskineliövuokra Poistot Kallein neliövuokra Vuokrankorotusprosentti Hoitokulut yhteensä Hoitokulut/ liikevaihto Hoitokulujen vuosimuutos /asm2/kk /asm2/kk /asm2/kk /asm2/kk % /asm2/kk % % DAS 6,97 9,22 12,09 2,27 3 5,62 55,29 8,5 ELLI 6,58 8,94 15,85 1,48 0 5,55 59,86 7,2 HOAS 7,02 10,62 17,42 3,07 1,5 5,65 50,3 0,15 KOAS 8 10,03 13,22 2,68 2,25 5,75 52,49 4,7 KOTOPAS 8,23 10,49 17,72 2,19 5,5 6,69 61,12-11,93 KUOPAS 8,72 10,18 15,07 1,99 0 5,55 55,47-0,53 LOAS 9,45 10,56 12,56 3,3 2,61 5,75 53,02 3,14 MOAS 7,9 9,88 16,6 2,38 0,82 5,44 50,71-2,66 OPINTANNER 7,88 9,5 10,14 2,86 2,4 4,8 48,58 5,47 LAHTI 9,3 10,5 13,6 2,75 1,9 6,03 49,59-4,75 PIRKKA 7,18 9,68 12 1,81 3,4 5,34 51,35 PORI 9,09 11,09 12,84 2,13 3,8 4,49 55,23 PSOAS 7,7 8,89 18,13 2,11 0 4,46 45,64 10,6 SAO 9,27 10,46 13,42 2,76 3,6 6,42 60,1 2,1 TOAS 7,95 9,75 16,41 2,99 2 4,95 44,78-5 TYS 8,71 10,44 12,91 2,49 2,5 6,07 57,43 7,86 VOAS 6,7 9,5 14,74 2 2 5,72 53,05 6,4 MINIMI 6,58 8,89 10,14 1,48 0 4,46 44,78-11,93 KESKIARVO 8,04 9,98 14,4 2,43 2,19 5,55 53,18 2,08 MEDIAANI 7,95 10,03 13,6 2,38 2,25 5,62 53,02 3,14 MAKSIMI 9,45 11,09 18,13 3,3 5,5 6,69 61,12 10,6 Lähde: SOA 2.7 Tulevat tarpeet Opiskelija-asuntojen tuotantotarvelaskelma 2003 2012 valmistui vuonna 2003. Tuotantotarvelaskelman mukaan kokonaisuutena opiskelija-asuntotarve Suomessa vuosina 2003 2012 on 16 500 asuntopaikkaa, asuntoina ilmaistuna 9 700 asuntoa. Näistä enemmän kuin puolet tulisi rakentaa pääkaupunkiseudulle. Perusparannusta tarvitsee noin 8 500 asuntoa. ARA:n avustuspäätöksiä koskevien tilastojen mukaan vuosina 2007 2011 on rakennettu 2 510 asuntoa; keskimäärin 502 asuntoa/vuosi ja perusparannettu 2 586 asuntoa; keskimäärin 505 asuntoa/vuosi. Pääkaupunkiseu- 18 Opiskelija-asumisselvitys 2012

dulla on rakennettu 785 asuntoa ja perusparannettu 1 181 asuntoa. Hankintalainalla toteutettiin vain 1 kohde. ARAn Investointiavustusten kokonaismäärä vaihtelee huomattavasti kalenterivuodesta toiseen riippuen siitä, missä vaiheessa rakennushankkeet ovat. Esimerkiksi vuonna 2010 ARA jakoi investointiavustusta opiskelija-asunnoille 11 500 000 (1 379 asuntoa) ja 2011 2 500 000 (401 asuntoa). Näissä luvuissa on mukana investointiavustuksella toteutettu perusparannus ja uustuotanto. Vuoden 2010 suurta lukua selittävät HOASin suuret uudiskohteet. Kaikkien erityisryhmien investointiavustus on kuluvana vuonna yhteensä 110 000 000. Opiskelija-asuntoyhteisöiltä kysyttiin arviota oman opiskelija-asuntoyhteisön uusien valmistuvien opiskelija-asuntopaikkojen määristä vuosina 2013 2017. Arvio oman paikkakunnan valmistuvien opiskelija-asuntojen määristä vaihteli koko maan tasolla 2 500 3 400 asuntopaikkaan. Kolmella vastaajalla ei ollut aikeita toteuttaa uustuotantoa kyseisenä jaksona. Enimmillään yhteisöt olivat rakentamassa 800 1 000 asuntoa (HOAS) eli 1 500 1 800 asuntopaikkaa ja vähimmillään 50 asuntopaikkaa. Viiden vastaajan kohdalla määrät vaihtelivat 100 500 asuntopaikkaan. Yksi rakentanee 80 110 asuntopaikkaa (yksiötä keskustan tuntumaan) ja myynee samaan aikaan kenties 50 80 asuntopaikkaa kaukana sijaitsevasta kohteesta; nettolisäys 30 asuntopaikkaa. Opiskelija-asuntoyhteisöjä pyydettiin myös arvioimaan oman paikkakunnan opiskelija-asuntotarvetta vuosille 2013 2017. Tarpeet olivat hyvin lähellä ko. jaksoille suunniteltujen uudishankkeiden tuotantomääriä. Opiskelija-asuntojen hakijamäärät ovat kuitenkin tällä hetkellä hyvin korkeita. Tämä tarkoittaa sitä, että myöskään jatkossa ei kaikille syyslukukauden alussa hakeville tule löytymään opiskelija-asuntoa. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat valmiita rakentamaan korkotukilainoitettuja opiskelija-asuntoja tarpeen mukaan. Suurin vaikeus on sopivien tonttien saanti ja rakennuskustannusten nousu. Perusparannustarve on suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin uustuotantotarve. Jollain paikkakunnilla saattaa olla tarvetta yleisten ARA-vuokra-asuntojen perusparantamiseen opiskelija-asuntokäyttöön. Opiskelija-asuntoyhteisöt pyrkivät vuosikorjaustoiminnalla estämään suurten perusparannustarpeiden syntymisen. Isoiltakaan perusparannuksilta ei kuitenkaan voida välttyä, tähän vaikuttaa huoneistojakaumat, energiataloudelliset korjaustarpeet sekä asuntojen yleinen tekninen kunto. Perusparannuslainoituksen tarve lisääntynee myös, jos päädytään kiinteistöjen käyttötarkoituksenmuutoksen investointiavustukseen. 2.8 Kehitys- ja muutostarpeet Vastaajilta kysyttiin, millaisia muutos- ja kehittämistarpeita jo olemassa olevalle opiskelija-asuntokannalle aiheutuu nykyisestä ja tulevasta asuntokysynnästä. Yleisellä tasolla kysyntään nähtiin vaikuttavan mm. suhdanteet, yleinen vuokra-asuntotuotanto sekä varsinkin kansainvälisten opiskelijoiden määrän kehitys. Huomattava vaikutus saattaa olla esimerkiksi mahdollisilla kansainvälisiä opiskelijoita koskevilla lukukausimaksuilla. Korkeat lukukausimaksut saattavat vähentää merkittävästi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määriä. Vastauksissa nähtiin tärkeäksi tarjonnan räätälöinti. Opiskelijat tulevat opiskelemaan eri kanavista, eri-ikäisinä ja suorittavat erilaisia jatko- yms. tutkintoja. Tälle asiakasryhmälle tulee aikaansaada tarjontaa, esimerkiksi opiskelijahotellityyppistä toimintaa. Tämä voi myös aiheuttaa perusparannus- tai uudisrakentamistarvetta. Opiskelija-asumisselvitys 2012 19

2.9 Uusien opiskelija-asuntojen sijoittuminen kaupunkikuvassa Vastaajilta kysyttiin, missä uusien opiskelija-asuntojen tulisi sijaita. Vastaajien mielestä opiskelija-asuntojen tulisi sijaita lähellä keskustaa tai oppilaitoksia ja/tai hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Lisäksi opiskelija-asuntojen rakentaminen yliopistojen alueelle täydennyskaavoituksella/käyttötarkoituksen muutoksella nähtiin yhdeksi toimivaksi vaihtoehdoksi. Suurin osa vastaajista näki uustuotantotarpeen kohdistuvan yksiöihin, pieniin kaksioihin ja yksilöllisiin kimppa-asuntoihin, joissa asukkaalla on oma suihku/wc ja yhteinen keittiö. Myös energiaystävällisyys nousi esille. Pääkaupunkiseudulla tarvetta on soluista perheasuntoihin; kaikkien keskikoko noin 35-40 m². Vaikka muualla maassa soluasuntojen suosio on laskussa, pääkaupunkiseudulla niitä edelleen tarvitaan edullisina ja parhaimmillaan yhteisöllisinä asumismuotoina. Helsingissä vapautunee lähivuosina merkittävää valtion ja yksityisten omistamaa toimitilakiinteistökantaa, jota voisi mahdollisesti perusparantaa käyttötarkoituksen muutosavustuksella opiskelija-asunnoiksi. Vapautuvaa kiinteistökantaa tulisi selvittää erikseen. Parhaillaan onkin menossa valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitys, jossa kartoitetaan valtion tai valtionyhtiöiden omistamia asuntotuotantoon soveltuvia maa-alueita Helsingin seudulla. Vastaajien mielestä on valitettavaa, että asumisen tuet eivät ole riittäviä ja tämä ohjaa suunnittelua asumisviihtyvyyden kannalta liian pieniin asumisyksikköihin. Opiskelija-asuntoyhteisöillä on pääsääntöisesti yhteistyötä kaupunkien, oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa. 20 Opiskelija-asumisselvitys 2012

3 Kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyvät erityiskysymykset Kansainvälisten opiskelijoiden osalta selvityksessä tarkasteltiin sekä tutkinto-opiskelijoiden että vaihto-opiskelijoiden asumista ja selvitettiin, millaisia sopimuskäytäntöjä eri opiskelupaikkakunnilla on näiden ryhmien käyttöön tarkoitettujen opiskelijaasuntojen tarjoamiseen ja varaamiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin kansainvälisille vaihto-opiskelijoille tarkoitettujen opiskelija-asuntojen kesäaikaista tyhjäkäyttöä sekä siitä aiheutuvien kustannusten jakamista. Erityistä huomiota kiinnitettiin suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja esimerkiksi vähemmistövaltuutetun asiassa esille nostamiin näkökohtiin. Vähemmistövaltuutettu on lausunnossaan suositellut, että kansanvälisten tutkintoopiskelijoiden osalta noudatetaan samaa käytäntöä kuin kotimaistenkin tutkintoopiskelijoiden osalta. Vaihto-opiskelija voi päättää, hakeeko hän normaalia opiskelija-asuntoa vai vaihto-opiskelijoille kiintiöityä asuntoa. Mikäli vaihto-opiskelija päättää hakea ns. normaalia opiskelija-asuntoa, hän ei todennäköisesti saa asuntoa esim. syyslukukauden alusta. Kiintiöasunnot, joissa pääsääntöisesti asutaan vain lukukausien ajan, aiheuttavat kohtuutonta tyhjäkäyttöä. Opiskelija-asuntoyhteisöjen pitäisi vuokrata kiintiöasunnot kokonaisuudessaan oppilaitoksille ja/tai periä koko vuoden vuokra asumiskuukausien aikana. Kaikki (kotimaiset ja kansainväliset) tutkinto-opiskelijat maksavat vuokrissaan oman tyhjäkäyttönsä. Jyvityskäytäntö ei ole ulkomaisia opiskelijoita syrjivä, jos jokaisella opiskelijalla on tosiasialliset mahdollisuudet itse päättää, hakeeko hän kiintiöasuntoa vai hakeeko hän asuntoa tavallisen hakumenettelyn kautta. Jos opiskelijoita tiedotetaan tasapuolisesti molemmista hakuvaihtoehdoista ja hakulomakkeita on saatavilla myös muilla kielillä kuin suomeksi, opiskelija-asuntoyhteisö voi vähemmistövaltuutetun näkemyksen mukaan periä kiintiöasunnon valinneelta opiskelijalta korkeampaa vuokraa (jyvityskäytäntö). Kiintiöasunnon valinneelle opiskelijallehan on varmuudella taattu asunto ja tällöin hän saa parempaa palvelua kuin suomalainen tai ulkomaalainen opiskelija, joka hakee asuntoa niin sanotussa tavallisessa hakumenettelyssä. (VVT/2009/164) Kansainvälisten opiskelijoiden asumista koskevia erityiskysymyksiä kartoitettiin opiskelija-asuntoyhteisöille suunnatulla webropol-kyselyllä. Vuonna 2011 julkaistussa Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvät asumispalvelut-työryhmän loppuraportissa on myös käsitelty vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden asumiseen liittyviä kysymyksiä. Opiskelija-asumisselvitys 2012 21

3.1 Kansainväliset vaihto-opiskelijat Suurin osa vastaajista ilmoitti ongelmaksi sen, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Asuntoja on tarjolla liian vähän erityisesti syyslukukauden alussa. Monilla yhteisöillä oli huoli kotimaisten aloittavien opiskelijoiden mahdollisuudesta saada asunto syyslukukauden alussa. Syyslukukauden alun asuntopulaa aiheuttaa mm. kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden määrien kasvu. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että vaihto-opiskelijamäärien muutosta on vaikea ennakoida. Lisäksi vaihto-opiskelijamäärien epätasapaino syysja kevätlukukauden välillä aiheuttaa omalta osaltaan tyhjäkäyttöä kevätlukukaudella. Useimmiten syksyllä ilman opiskelija-asuntoa jäänyt hakija ei voi kevätlukukaudella muuttaa vapautuviin opiskelija-asuntoihin. Mikäli opiskelija solmii vuokrasopimuksen ns. vapaiden markkinoiden tarjoajan kanssa, häneltä edellytetään useimmiten vuoden mittaista vuokrasopimusta. Kun monilla paikkakunnilla alkusyksystä sopimukset tehdään pelkästään uusien opiskelijoiden kanssa, osa kotimaisista ja kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista ei voi saada opiskelija-asuntoa koko opiskeluaikanaan. Ratkaisuksi ongelmaan opiskelija-asuntoyhteisöt ehdottivat uusien opiskelijaasuntojen rakentamista ja vaihto-opiskelijamäärien kiintiöimistä. Tosin osassa niitäkin paikkakuntia, joissa kiintiöt ovat käytössä, ongelmana on kiintiöiden riittämättömyys vaihto-opiskelijoiden osalta. Opiskelija-asunnot on ensisijaisesti tarkoitettu tutkintoopiskelijoille. Ilman erillistä vaihto-opiskelijakiintiötä kaikki vapautuvat asunnot tarjottaisiin tutkinto-opiskelijoille. Nähtiin tärkeäksi, että oppilaitokset pyrkisivät tasapainottomaan kevät- ja syyslukukauden vaihto-opiskelijamääriä. Suurimmassa osassa korkeakoulukaupunkeja opiskelija-asuntopulaa on aina syyslukukaudella, mutta muina ajankohtina esiintyy tyhjäkäyttöä. Vaihto-opiskelijoita pitäisi olla kevätlukukaudella enemmän kuin syyslukukaudella. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat halukkaita tukemaan oppilaitosten kansainvälistymisstrategioita ja hoitamaan vaihto-opiskelijoiden asumispalveluja. Edellytyksenä on, että oppilaitokset ovat valmiita taloudellisesti vastaamaan omien kiintiöidensä vaihto-opiskelijapaikoista. 3.2 Vaihto-opiskelijoiden asuttamisessa ilmenneitä ongelmia Suurimmalla osalla vastaajista on ilmennyt ongelmia vaihto-opiskelijoiden asuttamisessa. Suurimmaksi ongelmaksi nähtiin vaihto-opiskelijamäärien hallitsematon kasvu erityisesti syyslukukauden alussa. Opiskelija-asuntoyhteisöt toivoivat tasapainoa kotimaisten hakijoiden ja kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden välille erityisesti syyslukukauden alussa. Ongelmaksi nähtiin myös se, että osa vaihto-opiskelijoista kuvittelee, että asunto on automaattisesti valmiina odottamassa ja että asuntohakemus on sama kuin varaus. Jollain paikkakunnalla puolestaan ongelmana oli se, että vaihto-opiskelijat eivät hae ajoissa opiskelija-asuntoa. Toinen selkeästi esiin nouseva ongelma oli vaihto-opiskelun kokemuksia keräävä luonne. Lisäksi lyhyet vaihtoperiodit aiheuttavat tyhjäkäyttöä, jonka kustannukset kaatuvat ympäri vuoden asuvien maksettaviksi. 22 Opiskelija-asumisselvitys 2012

Opiskelija-asuntoyhteisöille kuluja aiheuttaa myös vaihto-opiskelija-asuntojen varustelu. Kotimaiset opiskelijat haluavat useimmiten vuokrata asuntonsa kalustamattomina, mutta vaihto-opiskelija-asunnoissa edellytyksenä on vähintään peruskalustus. Asuntojen kalustaminen vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden tarpeisiin on haasteellinen prosessi ja nostaa opiskelija-asuntoyhteisöjen kustannuksia. Esiin nousi myös taloudellisia ja kulttuurieroja sekä viisumiongelmia. Osalle, esim. Itä-Euroopan maista tuleville vaihto-opiskelijoista, Suomen vuokrataso on liian korkea. Solu- ja kimppa-asunnoissa saattaa nousta esille yhteistilojen keittiö ja kylpyhuone käytössä eri kulttuureista johtuvia ongelmia. Niihin vaikuttaminen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa heti alkuvaiheessa olisi tärkeää. Myös viisumiongelmat aiheuttavat tyhjäkäyttöä; sopimus/varaus asuntoon tehty, mutta vuokralainen ei koskaan saavukaan Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat pohtineet myös vaihto-opiskelija-asuntojen hajauttamista /keskittämistä asuntokannassa. Osa opiskelija-asuntoyhteisöistä haluaa tukea kulttuurivaihtoa ja tarjoaa asuntoja kotimaisille ja vaihto-opiskelijoille samoista asunnoista. Osassa tapauksia kotimaiset opiskelijat kokevat kämppiksen vaihtumisen liian tiheästi rasituksena. Lisäksi erilainen asumiskulttuuri tuo omia haasteitaan ja englannin kielen taidossa olevat erot vaikeuttavat kommunikaatiota Opiskelija-asuntoyhteisöt toivoivat oppilaitoksilta vahvaa, opastavaa sitoutumista opiskeluun ja opiskelijaan myös opetuksen ulkopuolella. Oleskelun Suomessa pitäisi painottua opiskeluun eikä juhlimiseen. Oppilaitoksilta toivottiin mm. puuttumista opiskeluoikeuteen, mikäli opintopisteitä ei kartu. Lisäksi toivottiin, että opetusohjelmilla saataisiin syksyn ja kevään opiskelijamäärät tasapainoon. Oppilaitoksilta toivottiin myös sitoutumista vajaakäytön kustannuksiin, mikäli opiskelija-asuntoyhteisöiltä edellytetään varautumista yhä kasvaviin vaihto-opiskelijamääriin. Lisäksi oppilaitoksilta toivottiin aikaisempaa parempaa ennakkotietoa vuosittaisista vaihto-opiskelijamääristä sekä ennusteita pidemmän aikavälin kehityksestä. Ehdotettiin myös kesälukukauden kehittämistä niin, että syntyisi kesäaikaista kysyntää. Opiskelijavaihdosta aiheutuvan tyhjäkäytön eliminoimiseksi ehdotettiin mahdollisuutta jakaa koko vuoden vuokra lukuvuoden opiskelukuukausille. Niillä paikkakunnilla, joissa kiintiöt eivät ole vielä käytössä, toivottiin ympärivuotisia kiintiöitä. Lisäksi toivottiin pidempiaikaisia vuokrasopimuksia kalustetuista kohteista oppilaitosten kanssa, koska vaihto-opiskelija-asuntojen kalustaminen aiheuttaa opiskelijaasuntoyhteisöille kustannuksia. Opiskelija-asuntoyhteisöt olivat huolissaan opiskelijavaihtoon liittyvän asumisen vastavuoroisuudesta. Onko suomalaisten vaihtoon lähtevien opiskelijoiden asuminen hoidettu vastaavalla tavalla ulkomailla? Asuntotarjonnan monipuolistamiseksi ja opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamiseksi ehdotettiin kahden hengen huoneita enintään lukukauden ajan asuville opiskelijoille. Vaihto-opiskelijoiden asuntojen tulisi olla kalustettuja, vaikka se saattaa soluasunnoissa olla haasteellista. 3.3 Vaihto-opiskelijakiintiöt Kaikki kyselyyn vastanneet opiskelija-asuntoyhteisöt tekevät vuokrasopimukset suoraan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Neljällä opiskelija-asuntosäätiöllä on sopimus kiintiöstä vaihto-opiskelijoiden osalta oppilaitoksen kanssa. Helsingin Seudun Opiskelija-asuntosäätiöllä on sopimus HERA-konsortion kanssa 12 eri oppilaitok- Opiskelija-asumisselvitys 2012 23

sen osalta. TOASilla on oppilaitosten kanssa sopimukset koskien vuositasolla noin 700 800 vaihto-opiskelijaa. Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiöillä on sopimus Oulun yliopiston kanssa ja Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiöllä on sopimus Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi Turussa vaihto-opiskelijoiden määrä on kiintiöity 500 asuntopaikkaan. Vaihto-opiskelijoille asuntoja tarjoavat TYSsin lisäksi Turun kaupunki ja Turun Vuokratalot Oy (noin 150 asuntopaikkaa). HOASilla on 900 asuntopaikkaa jakaantuneina yksiöihin, kahdelle jaettuihin yksiöihin, soluhuoneisiin ja kahdelle jaettuihin soluhuoneisiin. Asuntopaikkojen määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka monta huonetta jaetaan kahdelle hengelle. PSOASilla yliopiston kiintiö koskee syyslukukaudella noin 130-200 vaihto-opiskelijaa ja kevätlukukaudella noin 80 vaihto-opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun osalta syyslukukaudella on kysymys 60 ja kevätlukukaudella 40 vaihto-opiskelijasta. KOASilla Jyväskylän yliopistolla on 170 vaihto-opiskelijan kiintiö ja Jyväskylän ammattikorkeakoululla 160 vaihto-opiskelijan kiintiö. Vuokrasopimukset ovat useimmiten määräaikaisia ja vähintään lukukauden mittaisia. Vain yhdellä paikkakunnalla vaihto-opiskelijoille varattavat asuntopaikkamäärät on suhteutettu oppilaitosten vaihto-opiskelijamääriin. Puolella vastaajista on mahdollisuus vuokrata kahden hengen huoneita vaihto-opiskelijoille. Oppilaitokset ovat kahdella paikkakunnalla maksaneet opiskelija-asuntoyhteisölle korvausta vaihto-opiskelijoiden aiheuttamasta tyhjäkäytöstä. Korvausta on peritty joko vuokraan sisältyvänä palvelulisänä tai erillisenä euromääräisenä korvauksena. 3.4 Vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi Vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi poikkeaa useimmilla opiskelijayhteisöillä hieman tutkinto-opiskelijoiden hakuprosessista. Vaihto-opiskelijat saatetaan majoittaa esimerkiksi määrättyihin kohteisiin ja kalustettuihin asuntoihin. Oppilaitoksilta saadaan tiedot hakijoista etukäteen ja oppilaitokset myös osallistuvat ohjeistuksen antamiseen koskien opiskelija-asuntojen hakua ja opiskelija-asumista. Luottotietojen tarkistaminen ei ole mahdollista vaihto-opiskelijoiden osalta. Kolmella opiskelija-asuntoyhteisöllä on käytössään korotettu vakuusmaksu. Yhdellä yhteisöllä korotettu vakuusmaksu koskee vaihto-opiskelijoita; vaihto-opiskelijoilta peritään 500 euron vakuusmaksu ja tutkinto-opiskelijoita 260 euron suuruinen vakuusmaksu. Perusteena on, että vaihto-opiskelijoiden asunnot ovat kalustettuja ja tutkinto-opiskelijoiden asunnot ovat kalustamattomia. Yhdellä yhteisöllä korotettu vakuusmaksu määritellään yksilöllisesti, mikäli hakijalla on ollut aiemmin vuokranmaksuongelmia. Osalla vastaajista on käytössä muita erillismaksuja esimerkiksi koskien määräaikaisia vuokrasopimuksia. Lähes kaikilla opiskelija-asuntoyhteisöillä hakija varmistaa tarjotun asuntopaikan vastaanottamisen maksamalla vakuusmaksun määräajassa. Lisäksi osalla yhteisöistä hakija vahvistaa asuntotarjouksen sähköpostitse, asukkaaksi hyväksymisilmoituksella tai selaimen kautta. Yhdellä yhteisöllä hakijan pitää lisäksi palauttaa hänelle lähetetty vuokrasopimus allekirjoitettuna. 24 Opiskelija-asumisselvitys 2012

3.5 Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suurimmalla osalla opiskelija-asuntoyhteisöistä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hakuprosessi ei poikkea kotimaisten opiskelijoiden hakuprosessista eikä heidän asuntopaikkojaan ole kiintiöity. Osalla kuitenkin oppilaitos toimittaa myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osalta tarvittavat opiskelutodistukset ja listat hakijoista. Myöskään kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden luottotietoja ei ole mahdollista tarkistaa hakuprosessin yhteydessä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vuokrahinnoittelu ei poikkea kotimaisten opiskelijoiden vuokrahinnoittelusta millään paikkakunnalla. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa suurin osa opiskelija-asuntoyhteisöistä tekee toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, joissa normaali irtisanomisaika, ellei ole kiinteistökohtaisia rajoituksia jotka koskevat kaikkia tutkinto-opiskelijoita. Osalla sopimuksen kestoon vaikuttaa opiskelutodistuksesta ilmenevä arvioitu opintojen kesto tai arvioitu asunnon tarve. Joillain opiskelija-asuntoyhteisöillä tutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus vuokrata kahden hengen huoneita. Opiskelija-asumisselvitys 2012 25

4 Opiskelija-asuntotuotannon tukijärjestelmät ja kehittämistarpeet Opiskelija-asunnot rakennetaan käytännössä kokonaan ARAn tuella. Opiskelijaasuntoja koskevat lähtökohtaisesti samat tuet kuin muitakin ns. ARA-vuokra-asuntoja pienin poikkeuksin. Opiskelija-asuntojen uustuotanto ja perusparannukset rahoitetaan pääosin ARAn hyväksymillä korkotukilainoilla. ARA hyväksyy lainoja kuntien puoltamille kohteille. Korkotukilaina on pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämä laina, jonka korosta osan Valtiokonttori maksaa suoraan lainanantajalle valtion asuntorahastosta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön erityisryhmien investointiavustus, jota ARA voi myöntää korkotukilainaa saaneeseen kohteeseen. Erityisryhmiä ovat esimerkiksi asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, erityistukea tarvitsevat nuoret, vammaiset ja huonokuntoiset vanhukset. Avustuksen määrä on 10 50 % hankinta-arvosta. Opiskelija-asuntokohteiden avustuksen enimmäismäärä on ollut vuoden 2008 alusta kymmenen prosenttia. Avustusta on myönnetty sen perusteella, että opiskelijoiden asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet. Opiskelijoiden opiskeluaikaiset tulot muodostuvat pääsääntöisesti opintorahasta ja -lainasta sekä tilapäistöistä saaduista ansioista. Investointiavustus on ollut merkittävä tekijä rahoituksen järjestämisessä. Korkotuki on ollut viime vuosina, ja tälläkin hetkellä, todellisuudessa lähes olematon. Korkotukilainassa lainansaajan perusomavastuu on 3,4 %. Ylimenevä osa maksetaan korkotukena rakentamisajan (12 kk). Seuraavana vuonna korkotuki on 95 % omavastuun ylittävästä korosta. Tuki alenee vuosittain. Korkotuki on ollut viime vuosina ja tälläkin hetkellä lähes olematon matalan yleisen korkotason vuoksi. Korkotukilainan enimmäismäärä on 95 % kohteen hankinta-arvosta. Korkotukilainan laina-aika on 41 45 vuotta. Valtioneuvoston 6.10.2011 päättämä omavastuukoron puolitus vuoden 2014 loppuun saakka ei koske erityisryhmiä. Aikaisemmin käytössä olleet käynnistysavustukset 10 000 15 000 e / asunto eivät myöskään koskeneet erityisryhmiä. Kyselyyn vastaajien mielestä opiskelija-asumisen tuet eivät saisi olla normaalia ARA-rakentamista huonommassa asemassa, kuten on käynyt esim. käynnistysavustuksen ja väliaikaisen omavastuukoron puolituksen osalta. Opiskelija-asuminen on erityisasumista ja tukien pitäisi olla parempia kuin normaalissa ARA-rakentamisessa. Tukia tulisi kohdistaa sinne missä tarve on suurinta, samoin niissä pitäisi huomioida alueelliset erot rakentamis- ja tonttikustannuksissa. Korkotukilainan ehdot pitäisi saada joustavammiksi. Toivottiin vähintään samoja investointitukia kuin muullekin erityisryhmien vuokra-asunnoille (10 20 %). Toivottiin myös helpotusta niiden asuntojen purkamiseen, joiden sijainti on epäedullinen. Mikäli kohteen sijainti kaupunkirakenteessa on huono ja kysyntää ei ole, perusparannus ei ratkaise ongelmaa. Lisäksi pitäisi saada tukea (investointi-/energia-avustukset), kun toteutetaan uustuotantoa korvaamaan purettuja kohteita. 26 Opiskelija-asumisselvitys 2012