JULKISIVUYHDISTYS DIPOLI 25.11.2008 Energiatehokkuus korjausrakentamisessa, case Raahen Kummatti - PURA JA RAKENNA - projekti 1970-luvun lähiössä Yliassistentti Harri Hagan TTY Rakennetun ympäristön tiedekunta Arkkitehtuurin laitos
EKOARKKITEHTUURI? Perinteinen käsitys - elämäntapamuutos - paikallisuus, kulutuksen vähentäminen - luonnonmukainen rakentaminen, paluu maalle - viherrakentaminen, perinteiset rakentamistavat Tulevaisuuteen tähtäävä - rakennusten energiatehokkuus saatava muiden teknologioiden tasolle - uudet teknologiat käyttöön tutkimusta ja koerakentamista lisäämällä - geotermoteknologia, maalämpö, lämmön talteenotto - tuulivoima - aurinkoteknologia (nanokennot, biokennot, kvanttifysiikka) - lasiteknologia - biomateriaalit, nanoteknologia - biomimetiikka, bioniikka - fuusioenergia, fotosynteesi
Matalaenergiatalo? Normitalon lämmitysenergian kulutus 100-120 kwh/ka-m2 Matalaenergiatalon kulutus tulee olla alle 60 kwh/ka-m2 Passiivitalon kulutus 20-30 kwh/ka-m2 1970-80 luvun Sandwich-elementeissä on lämmöneristettä 100-140 mm ja nekin usein kosteita (saumavuodot, huono pintabetoni) Nykyinen uudisrakentamisen tavoitteellinen lämmöneristystaso (uarvo 0,16) edellyttäisi 250 mm eristettä, ns. normitalossa (u-arvo 0,24) 175 mm Matalaenergiatasoon vaaditaan 275-300 mm eristettä Yläpohjassa (u-arvo 0,09) pitäisi olla matalaenergiatalossa 450-500 mm eristettä, nyt ns. normitalossa n.300 mm
Matalaenergiatalo? Tärkein energiaa säästävä toimenpide on vaipan lämmöneristys Myös muun talotekniikan energiatehokkuutta parannettava Uusiutuvien energialähteiden osuus moninkertaistuu lähivuosikymmeninä Myös nykyinen rakennuskanta tulisi korjata matalaenergiatasoon Betonielementtilähiöt ovat kiitollisia ekokorjauskohteita Lähiörakennusten muoto on yksinkertainen ja energiatehokas (pohjan muoto 2:3, parvekesivut lämpimään ilmansuuntaan )
Lähiöt? Nykyiset uudisrakennukset Tavoite???
Miten rakennusala ja arkkitehtuuri on vastannut teknologian kehitykseen? Katsaus1920-luvulta nykypäivään.. 90 vuotta sitten tekniikka oli vielä alkutaipaleellaan Nyt se on kehittymässä lähes eksponentiaalisessa tilassa Miten vuonna 2100?
Aurinkoenergia Aurinko = Lämpöydinreaktio eli fuusio, joka lähettää maapallolle koko ajan 170 000 terawattia eli n. 12 000 kertaa nykyisen energian tehotarpeen (14 terawattia) Nyt vielä pääosin 1. sukupolven keräimiä (piikennoja) Tulossa 2. sukupolvi (CIGS-kennot) eli ns. ohutkalvokennot Tutkimuksessa 3. sukupolvi eli nanokennot ja orgaaniset puolijohteet Teoriatasolla 4. sukupolvi eli kvanttifysiikkaan ja fotoniikkaan perustuvat kennot
LED (light-emitting diodes)-lamppu konvertoi suoraan sähköenergiaa valoksi muuttamatta sitä lämmöksi Käyttöikä lähes rajaton, esim. kylpyhuoneen valaisimena 20-30 vuotta Huoltovapaa Saadaan aikaiseksi kaikki värisävyt ja värilämpötilat Energiapihi, kuluttaa vain murtoosan hehkulampun energiasta Hehkulamppu 45W, LED 0,6W
Rakennusten energiatehokkuus tulee olemaan selviö tulevina vuosikymmeninä -uudet teknologiat käyttöön myös korjaamisessa -geotermoteknologia, maalämpö -tuulivoima -lämmön talteenotto uusilla tekniikoilla -aurinkoteknologia (nanokennot, biokennot,kvanttifysiikka) -lasiteknologia -biomateriaalit, nanoteknologia -biomimetiikka, bioniikka -fuusioenergia -tai joku muu energiantuottotapa,? Hyväksyttävä uusi estetiikka myös rakentamisessa
Raahen Kummatti PURA JA RAKENNA suomalainen pilottikohde
RAAHEN KUMMATIN ASUINALUE Alueella nyt 13 kerrostaloa, joista 3 matalaa (3krs) ja 10 korkeaa (6 + 1 krs) Asuntoja nyt 364 kpl, asuntoja jätetään 244 kpl, purettavia asuntoja 120 kpl eli joka kolmas asunto Asuntojen keskipinta-alatavoite 50 h-m2 Alue on rakennettu vaiheittain vuosina 1967-1980 Ideakilpailun taustalla Valtion asuntorahaston ja 40 kunnan yhteinen Käyttöasteprojekti
KUMMATIN ARKKITEHTUURIKILPAILUN TAVOITTEET Asuntojen määrä ja koko saatava kysyntää vastaavaksi Alueen esteettistä ilmettä parannettava ja siten vaikutettava alueen haluttavuuteen asuinympäristönä Asuntojen käyttöaste tällä hetkellä n. 70%, kysyntää pienasunnoista Yhtään rakennusta ei saa kokonaan purkaa Alueen identiteettiä korostettava
KAUHUSKENAARIO mikäli lähiöitä ei korjata houkuttavammiksi Tilastokeskuksen arvion mukaan tyhjien aravavuokraasuntojen määrä kasvaa kiihtyvästi, mikäli mitään ei tehdä Pahin arvio - v.2020 on 12 000 tyhjää asuntoa muuttotappiokunnissa Jos niiden keskikoko on n. 55 h-m2, tyhjillään on 660 000 h-m2 Jos arvioidaan neliön arvoksi esim. 1500 euroa, makaa kansallista omaisuutta käyttämättömänä n.990 miljoonaa euroa Jos vuokrataso on 8,5 euroa/kk/h-m2 (maan keskiarvo 2006), jää vuodessa saamatta vuokratuloja n.67,3 miljoonaa euroa
RATSUKATU 7 B Asuntoja nyt 27 kpl, asuntoja jätetään 9 kpl Osa rakennuksesta (n.1/3) muutetaan toimistotiloiksi (Kiinteistöyhtiön tilat) Kerrosala nyt 1875 k-m2 Puretaan 832 k-m2 Jää 1043 k-m2 Rakennuksesta puretaan koko ylin kerros ja puolet toisesta kerroksesta (56%) Purettava rakennusmateriaali pyritään kierrättämään tai uusiokäyttämään
OHJASPOLKU 7 A Asuntoja nyt 24 kpl, asuntoja jätetään 18 kpl Maantasokerroksen asunnot jaetaan pieniksi yksiöiksi a 32 h-m2 Kerrosala nyt 1602 k-m2 Puretaan 720 k-m2 Jää 882 k-m2 Rakennuksesta puretaan koko ylin kerros ja puolet toisesta kerroksesta (55%)
Uusi parveke ------- Uusi parveke Soluasunnot muutetaan yksiöiksi a 32 m2
OHJASPOLKU 7 B Asuntoja nyt 27 kpl, asuntoja jätetään 14 kpl Kerrosala nyt 1633 k-m2 Puretaan 720 k-m2 Jää 913 k-m2 Rakennuksesta puretaan koko ylin kerros ja puolet toisesta kerroksesta (56%)
RATSUKATU 7A JA 9B Toinen rakennusvaihe 2009 Kaksi 6 krs tornitaloa Asuntoja nyt 60 kpl, asuntoja jätetään 32 kpl Huoneistoala nyt 3486 m2 Puretaan 1779 m2 Jää 1707 m2 Rakennuksesta puretaan 1/3 poistamalla suuret, pohjoisen puoleiset asunnot. Muut asunnot (lämpimiin ilmansuuntiin) avarretaan purkamalla kevyitä väliseiniä ja muuttamalla kylpyhuoneet esteettömiksi. Kattokerrokseen tulee saunaosasto ja kuntohuone, maantasoon asukastupa ja puutarha. Lämmön talteenottolaitteisto asennetaan uuteen ivkonehuoneeseen katolle, samoin aurinkokennojen ja tuulivoiman keskusyksiköt sekä invertterit
Rakennusten ulkovaippa lisälämmöneristetään 100 mm ja päällystetään vettä hylkivällä, vaalealla komposiittilevyllä (lämpimät ilmansuunnat) Puretut julkisivuosat lämmöneristetään 300 mm lamellieristeellä, pinnalle tumma komposiittilevy (kylmät ilmansuunnat) Rakennukset varustetaan lämmön talteenotolla, aurinkokennoilla ja tuuliturbiineilla. Ikkunat ja ovet vaihdetaan U- arvon parantamiseksi ja parvekeovet levennetään Parvekkeet lasitetaan Esteettömyys läpikäyvä teema, mm. talo-tv, puhuva hissi ja asuntojen valvontajärjestelmä
Nykytila maantasokerros
Nykytila maantasokerros
Nykytila 1-5 kerros
Nykytila 1-5 kerros
nykytilanne
KIITOS