OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tekniikan ja liikenteen ala Puualan perustutkinto Puusepän koulutusohjelma Opetushallituksen perusteet 2009 Voimassa alkaen: Versio: Hyväksyjä: 1.8.2010 1.1 MV Suupohjan ammatti-instituutti (06) 2318 500 hallinto@saiedu.fi Oppitie 4 PL 6 Faksi (06) 2318 559 www.saiedu.fi 61800 KAUHAJOKI 61801 KAUHAJOKI
Sisältö JOHDANTO... 3 1. INSTITUUTIN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA... 3 1.1. ARVOPERUSTA... 3 1.2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 4 1.3. ARVIOINTI... 4 2. PUUALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3. TUTKINNON RAKENNE... 7 4. OPINTOJEN AJOITUS... 8 4.1. PUUALAN KOULUTUSOHJELMAN PUUSEPPÄ TUTKINTOJEN AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT... 8 4.2. PUUSEPPÄ TUTKINTO... 9 5. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 10 5.1. KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 10 5.1.1. Materiaali ja valmistustekniikka (20 ov)... 10 5.1.2. Asiakaslähtöinen valmistustekniikka (20 ov)... 14 5.2. TUTKINTOKOHTAISET VALINNAISET TUTKINNONOSAT (60 OV)... 18 5.2.1. Massiivipuutuotteiden valmistus... 18 5.2.2. Levytuotteiden valmistus... 22 5.2.3. Cnc ohjelmointi ja työstö... 26 6. OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 29 7. TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS... 29 8. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA... 30 LIITTEET (SÄILYTETÄÄN ERILLISINÄ)... 31 Suupohjan ammatti-instituutti (06) 2318 500 hallinto@saiedu.fi Oppitie 4 PL 6 Faksi (06) 2318 559 www.saiedu.fi 61800 KAUHAJOKI 61801 KAUHAJOKI
JOHDANTO Siihen aikaan, kun kaikki työ tehtiin lihaksilla, saattoi parhaimman ja huonoimman ojankaivajan työsuorituksen ero olla kaksi-kolminkertainen. Mitä suuremmaksi työssä tulee osaamisen tarve sen suurempia voivat olla henkilöiden tuottavuuserot. Työsuorituksen tulokseen vaikuttaa osaamisen lisäksi myös asenne työhön. Henkilöllä voi olla rajallinen kyky oppia uutta työtä, mutta oikealle asenteella hänen työtuloksensa voi olla erinomainen. Ammatilliseen tulevat nuoret ovat pääsääntöisesti juuri peruskoulunsa päättäneitä, joten heidän asenteensa opiskeluun on hyvin eritasoista, johtuen nuorten erilaisesta kypsyysasteesta. Jotkut suhtautuvat opiskeluun hyvinkin aikuismaisesti, mutta osa ei, ainakaan opiskelun alkuvaiheessa, ole valmis itsenäiseen opiskeluun. Opetussuunnitelman täytyy mukautua tarpeen vaatiessa myös erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin ja heidän valmiuksiinsa oppia uutta kulloisessakin tilanteessa. Ammattien sisällön muuttumista tapahtuu kaiken aikaa, joissakin ammateissa hitaammin, joissakin nopeammin. Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan näihin muutoksiin, mieluiten ennakoiden, kuin jälkikäteen. Tämän takia opetussuunnitelmia on päivitettävä vuosittain, että oppilaitoksessa ei opeteta ammattien historiaa. Opetussuunnitelman olisi huomioitava näin ollen myös opettajien täydennyskoulutustarpeet, olipa kyseessä sitten ammatinperusosaaminen tai pedagogiset taidot. Opetussuunnitelman on muodostettava selkeä kokonaisuus, josta on selkeästi luottavissa opetuksen sisältö ja laajuus kussakin tutkinnon osassa, miten opetus toteutetaan, miten tutkinnon osa niveltyy koko tutkintoon, selkeästi käytävä esiin onko tutkinnon osa pakollinen vai valinnainen. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että arviointi perusteet ovat selkeät ja yksiselitteiset. 1. Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa 1.1. Arvoperusta Opetustoiminnan johtavina periaatteina on laatukäsikirjassa mainittu toiminta-ajatus, jonka mukaan saatamme alkuun ja tuemme opiskelijoiden taito- ja tietotason nousua ja kasvatamme heistä vastuullisia kansalaisia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty ympäristökäsikirjassa seuraavalla tavalla, Opetamme ja ohjaamme opiskelijoita ja henkilöstöä terveelliseen sekä ympäristöä kunnioittavaan ja säästävään toimintaan. Toimimme energiaa säästävällä tavalla ja käytämme raaka-aineita tehokkaasti ja taloudellisesti. Kierrätämme jätteitä ja pyrimme niiden vähentämiseen. Lisäksi laatukäsikirjassa on maininta asiakaslähtöisyydestä, jonka mukaan toimimme opiskelijoiden tarpeet huomioiden, kuitenkaan opetuksellisia ja kasvatuksellisia tavoitteita unohtamatta. Kaikki edellä mainittu on se perusta, jonka päälle varsinainen ammattitaito rakennetaan. Kansalaiseksi kasvamisen tärkeä osa on kulttuuriperinnön tiedostaminen ja sen säilyttäminen on tärkeä osa kansallista arvoperustaa. Oman kansallisen kulttuurin tiedostaminen on edellytyksenä muiden kulttuurien arvostamiselle, joita pidetään yhdenvertaisena oman kulttuurin kanssa. 3
1.2. Opetuksen järjestäminen Ammatti-instituutin ammatillinen koulutus tähtää aina pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittamiseen, mutta erityisestä syystä opiskelija voi suorittaa vain tutkinnon osan tai osia. Nuorisoasteen koulutus järjestetään opetussuunnitelma perusteisenä, joka sisältää lähipetusta, omatoimisia harjoitustehtäviä, verkko-opetusta tai edellä mainittujen yhdistelmiä ja työssäoppimisjaksoja. Aikuiskoulutus on ensisijaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin tähtäävää, jotka suoritetaan näyttöinä, mutta tarpeen vaatiessa voidaan järjestää muuta ammatillista koulutusta. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena ja myös silloin käytetään edellä mainittuja opetusmenetelmiä. Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon hallinta on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin talonrakennusalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näytöissäkin, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Tavoitteellinen opiskeluaika opetussuunnitelma perusteisessä koulutuksessa on kolme lukuvuotta, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opetussuunnitelman opiskelija voi käyttää opiskeluun aikaa neljä lukuvuotta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja mielenkiintoonsa ammatin eriosa-alueille. Kulttuuri- ja arvoperinnän säilyttämiseksi järjestetään instituutissa yhteisiä tilaisuuksia kansallisina merkkipäivinä ja muuta toimintaa, joka tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta tuo myös esiin tarpeen vaatiessa sen uusia piirteitä. Maahanmuuttaja opiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa opiskeluun valmentavaa koulutusta, joka perustuu OPH:n opetussuunnitelmien perusteisiin Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (määräys 7/011/2008). Sellaisille vammaisille opiskelijoille, joiden vamma ei estä heitä myöhemmin toimimasta opiskelemassaan ammatissa voidaan tarpeen vaatiessa järjestää lyhytaikaisia kuntouttavia toimia. Oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille järjestetään tuki- ja erityisopetusta. Opiskelijoille, joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, tarjotaan kuraattori palveluja. 1.3. Arviointi Arvioinnilla on useita tehtäviä, tarkasteltiinpa sitä opettajan tai opiskelijan kannalta. Opettajalle opiskelijoiden oppimistulokset toimivat mittarina hänen työnsä onnistumisella. Opettaja voi sen mukaan arvioida omaa opetustaan ja oppimismenetelmiään ja kehittää niitä siihen suuntaan mikä näyttäisi antavan parhaat oppimistulokset. Opetuksessa arviointi kuitenkin koskee pääasiassa opiskelijoiden oppimistuloksia, mutta kokonaisuutena ottaen arvioinnilla voidaan katsoa olevan ainakin seitsemän erilaista tehtävää. Ensimmäisenä voidaan katsoa olevan sen toimivan mittarina nykytilan kuvaukselle. Tähän tarkoitukseen arviointia käytetään lähinnä opiskelun alussa, jolloin opettaja voi päästä selville opiskelijoiden lähtötasosta ja suunnitella sen mukaan opetustaan. Toiseksi arviointi ohjaa opiskelijaa hänen opinnoissaan. Opiskelija, joka huomaa menestyvänsä jonkin alan opinnoissa hyvin todennäköisesti valitsee itselleen sen alan opintoja. Oppilaitoksen kannalta tämä asia toimii opiskelijoiden valintojen perusteena. Teknisesti lahjakkaat pyritään valitsemaan teknisille linjoille ja taiteellisesti lahjakkaat taidealoille. Kolmanneksi arvioinnin pitäisi motivoida opiskelijaa opinnoissaan. Arvioinnin täytyy olla luonteeltaan sellaista, että se motivoi opiskelijaa ponnistelemaan niillä osa-alueilla paremmin, joissa hänen osaamisensa on heikompaa. Tämä asettaa arviointia toteuttavalle opettajalle ainakin kahdenlaisia vaatimuksia, heikotkaan oppimistulokset on esitettävä niin, 4
että arviointi ei voi opiskelijalta innostusta työhön. Toiseksi arvioinnin on kyettävä erottelemaan ne osaamisalueet joissa opiskelija saavuttanut tavoitteet ja ne joissa hänellä on vielä kehittämistä. Neljäntenä tehtävänä arvioinnilla voidaan katsoa kontrollitehtävä, jossa todetaan mitä on tehty ja miten tai onko asiat tekemättä. Tämä voi tapahtua opiskelun edetessä hyvinkin pienimuotoisesti, kuten seuraamalla opiskelijan poissaoloja tai onko kotitehtävät tehty. Suuressa määrin kontrollitehtävä tapahtuu, kun tarkastellaan onko opiskelija tehnyt kaikki tutkintoon vaadittavat tutkinnon osat. Viidentenä tehtävänä arvioinnilla on pyrkiä ennustamaan opiskelijan myöhempää soveltuvuutta ja taipumuksia tulevissa työtehtävissä tai opiskelussa. Tämän merkitys on voi olla ratkaiseva, kun opiskelija hakee työ- tai opiskelupaikkaa. Tällöin työnantaja tai oppilaitos pyrkii arvioimaan henkilön soveltuvuutta työ- tai opiskelupaikkaan ja tekee valintoja sen. Kuudentena on kehittävä tehtävä, joka merkitys on antaa tietoa koulutuksen järjestäjällä ja opettajille, millaiset opetusmenetelmät tuottavat parhaita oppimistuloksia. Toiselta puolelta se antaa myös tietoa opiskelijalle itsearviointiin siitä millaiset opiskelutavat soveltuvat hänelle parhaiten. Viimeisenä ja seitsemäntenä tehtävänään arviointi tuottaa arvosanan, joka merkitään tutkintotodistukseen. Kuten edellä todetaan arviointi lähes kokonaan, lukuun ottamatta arvosanan antoa, osa opetusta jonka tarkoituksena on opiskelijan ja opetuksen kehittäminen. Arviointi on oltava myös läpinäkyvää, jolloin se toimii parhaiten opetuksen uudistamisessa ja opiskelijan motivoinnin keinona. 5
2. Puualan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen Tavoitteet Puualan perustutkinnon teollisuuspuusepän koulutusohjelma antaa laaja-alaiset perusvalmiudet puutuote- ja puusepänteollisuuden erilaisiin työtehtäviin. Lisäksi hänellä on osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito ainakin yhdessä puualan erikoistumisalassa siten, että hän voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kehittää ammattitaitoaan. Puualan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hänellä on luovuutta, rohkeutta ja oma-aloitteisuutta tehdä itsenäisiä ratkaisuja toimiessaan työntekijänä tai yrittäjänä. Hän on yhteistyökykyinen ja pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja ottamaan huomioon lähialojen, joista tärkeimpänä uuden prosessiteollisuuden sekä käsi- ja taideteollisuuden ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Puualan perustutkinto tuottaa opiskelijalle laaja-alaiset valmiudet toimia puusepän työtehtävissä Suomen puutuoteteollisuudessa ja puuteollisuudessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinnon suorittanut osaa toimia erilaisissa puusepänteollisuuden tuotteiden valmistusprosesseissa sekä niihin liittyvästä prosessinohjauksessa ja kunnossapitotöissä. Hän toimii yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän. Puuseppä ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja tavoitteet. Hänellä on elinikäisen oppimisen edellyttämät oppimisen avaintaidot, joista voidaan mainita erityisesti kyky kehittää oppimistaitojaan ja ongelmanratkaisukykyään, toimia yhteistyössä mekaanisen puuteollisuuden eri sidosryhmien kanssa sekä omassa organisaatiossa että sen ulkopuolella. Puusepän perustutkinnon suorittanut pitää kiinni yhteisesti sovituista säännöistä ja ottaa huomioon terveyden ylläpitämiseen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja. suorittaneen on ymmärrettävä työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tärkeys, omalle terveydelle, työkykyisyydelle ja työssä jaksamiselle. Hän ottaa huomioon tärkeimmät työhön liittyvät terveysvaarat ja kehittää työtään siten, että ammattitautien ja tapaturmien vaara pienenee. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja siten ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hän osaa toimia ergonomisesti noudattaen työsuojelumääräyksiä ja ohjeita. Puualan ammattilainen tukee toiminnallaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Puualan perustutkinnon suorittaneella on tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet tieto- ja viestintätekniikassa sekä tiedon hankkimisessa ja välittämisessä. Puuseppä tuntee alansa keskeisen lainsäädännön sekä sopimusjärjestelmät ja noudattaa niitä työssään ja muussa toiminnassaan. Puuala kehittyy jatkuvasti sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Puualan perustutkinnon suorittanut puusepällä on ongelmanratkaisutaidot selvittää uudet tilanteet ja lisäksi hän osaa toimia innovatiivisesti. Hän seuraa jatkuvasti puualan monipuolista kehittymistä sekä kotimaassa että ulkomailla. Kansainvälisessä toimintaympäristössä toimiva puuseppä osaa kommunikoida vieraalla kielellä ja hänellä on taito mukautua erilaisiin olosuhteisiin ja kulttuureihin sekä toimia suvaitsevasti erilaisten ihmisten kanssa. Lisäksi hän osaa luoda kansainvälisiä kontakteja ja hänellä on ajantasainen käsitys kansainvälisen puualan tilasta ja sen tarjoamista työmahdollisuuksista. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5½ ). 6
3. Tutkinnon rakenne TUTKINNON MUODOSTUMINEN Puualan perustutkinto, 120 ov Puusepän koulutusohjelma Tutkintonimike Puuseppä Ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkinnossa Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy: työssäoppimista vähintään 20 ov yrittäjyyttä vähintään 5 ov opinnäyte vähintään 2 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Materiaali ja valmistustekniikka Asiakaslähtöinen valmistustekniikka 20 ov 10 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Materiaali ja valmistustekniikka Asiakaslähtöinen valmistustekniikka Tutkintokohtaiset valinnaiset tutkinnonosat Puuseppä Massiivipuutuotteiden valmistus 20 ov Levytuotteiden valmistus 20 ov Cnc-ohjelmointi ja -työstö 20 ov Yrittäjyys 10 ov Lukio-opinnot 10 ov Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Puuseppä Massiivipuutuotteiden valmistus Levytuotteiden valmistus Cnc-ohjelmointi ja -työstö Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 ov 7
4. Opintojen ajoitus 4.1. Puualan koulutusohjelman puuseppä tutkintojen ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 20 ov 1. vuosi ov 2. vuosi ov 3. vuosi ov Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset lisäosat Äidinkieli 4 ov 2 1 1 0 4 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov 1 0 4 Vieras kieli, englanti 2 ov 1 1 0 4 Matematiikka 3 ov 2 1 0 4 Fysiikka ja kemia 2 ov 1 1 0 4 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 1 0 4 Liikunta 1 ov 1 2 0 4 Terveystieto 1 ov 1 0 4 Taide ja kulttuuri 1 ov 1 0 4 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edelliset kohdat Ympäristötieto 0 4 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 Kulttuurien tuntemus 0 4 Psykologia 0 4 Yritystoiminta 0 4 4 ov Pakolliset ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voidaan korvata lukio-opinnoilla seuraavasti: Äidinkieli: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Vieras kieli englanti: Nuori ja hänen maailmansa (A-kieli) Matematiikka: Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1 ja Geometria (MAB2) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) Fysiikka kemia: Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto: Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) Liikunta: Taitoa ja kuntoa (LI1) Terveystieto: Terveyden perusteet (TE1) Taide ja kulttuuri: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1) 8
4.2. Puuseppä tutkinto Tutkinnonosa ja teema Laajuus Ajoitus 1. ov lukuvuosi 2. lukuvuosi 3. lukuvuosi Materiaali- ja valmistustekniikka * 20 6 N / opp 6 8 Asiakaslähtöinen valmistustekniikka * 10 2 3 5 N / opp Massiivipuutuotteiden valmistus * 20 6 6 8 N / opp Massiivipuutuotteiden valmistus 1 6 Massiivipuutuotteiden valmistus 2 6 Massiivipuutuotteiden valmistus 3 8 Levytuotteiden valmistus * 20 8 6 N/opp 6 Levytuotteiden valmistus 1 8 Levytuotteiden valmistus 2 6 Levytuotteiden valmistus 3 6 Cnc-ohjelmointi ja -työstö * 20 2 8 10 N/opp Cnc-ohjelmointi ja -työstö 1 2 Cnc-ohjelmointi ja -työstö 2 8 Cnc-ohjelmointi ja -työstö 3 10 Työssäoppimisen ajoitus 2 6 12 N =ammattiosaamisen näyttö Näytön suorituspaikka: *= tarkempi sisältö ammattitaitovaatimus ja arvi-opp=oppilaitosointi -osiossa to=työssäoppiminen 9
5. Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 5.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat 5.1.1. Materiaali- ja valmistustekniikka (20 ov) Materiaali- ja valmistustekniikka sisältää puusepänteollisuuden peruskoneet, mittavälineet, ammattipiirustukset, yleisimmät alan materiaalit sekä konekohtaisen ja yleisen työturvallisuuden. Lisäksi käsitellään yleisimpien liitosten, liimauksen ja pintakäsittelyn perusteet. Tutkinnon osan painopiste on työturvallisessa ja ergonomisessa työskentelyssä sekä koneiden käytön hallinnassa. Ammattitaitovaatimukset osaa lukea ammattipiirustuksia ja suunnitella sen mukaan työjärjestyksen laatia yksinkertaisia ammattipiirustuksia laatia katkaisu- ja paloitteluluettelon käyttää alan mittavälineitä käyttää materiaaleja ja muita aineita käyttökohteen mukaan oikein mitata puutavaran kosteuden valmistaa tuotteiden rakenteita ja liitoksia valmistaa tuotteita määriteltyjen laatuvaatimusten mukaan viimeistellä valmistamansa tuotteet pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla pintakäsitellä tuotteen tarkoituksenmukaisella tavalla työskennellä työturvallisesti, huomioiden myös Atex-direktiivin velvoitteet ylläpitää työpaikan järjestystä ja siivota työpisteensä Opiskelija tai tutkinnonsuorittaja osaa käyttää vähintään seuraavia peruskoneita: pyörösaha vannesaha oikohöylä tasohöylä alajyrsin yläjyrsin monikaraporakone paineilmapuristin CNC - kone nauhahiomakone Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu tarvitsee ajoittain ohjausta suunnittelee työnsä suunnitelles- annettujen ohjeiden suunnittelee itsenäisesti työnsä ja osaa 10
Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi saan työtään mukaan esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja tarvitsee jonkin verran toimii työssään suun- toimii suunnitelmallisessa ohjausta aloituknitelmallisesti vähäisesti ja osaa ratkaista ja siirryttäessä sellä ohjauksella ongelmatilanteita työvaiheesta toiseen tarvitsee jonkin verran ohjausta saavuttaakseen työssään asetetut minimitavoitteet asennoituu työhönsä siten, ettei tietoisesti aiheuta taloudellista vahinkoa arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin, mutta arviointi ei kaikilta osin ole realistinen saavuttaa työssään asetetut laatutavoitteet toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä taloudellisia vaikutuksia arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin realistisesti käyttää materiaaleja taloudellisesti; saavuttaa työssään asetetut laatu- ja aikatavoitteet on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi arvioi työskentelyään realistisesti; osaa kehittää toimintaansa parempaan lopputulokseen pääsemiseksi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Materiaaliluettelojen laadinta Mittaimet Koneiden ja laitteiden käyttäminen osaa lukea osaa piirtää annettujen ohjeiden mu- tuotepiirustuksia kaan osa- tai ko- tarvitsee ajoittain ohjausta laatiessaan materiaaliluetteloja osaa käyttää rullamittaa luotettavasti ja työntömittaa pääsääntöisesti oikein tarvitsee ajoittain ohjausta valitessaan ja asettaessaan oikeat terät ja työstöarvot koonpanokuvia osaa laatia lähes virheettömästi materiaaliluetteloja hallitsee rulla- ja työntömitan käytön luontevasti ja luotettavasti; osaa käyttää muita mittaimia ohjeistettuna osaa valita ja asettaa annettujen ohjeiden mukaan oikeat terät ja työstöarvot osaa piirtää osa- ja kokoonpanokuvia osaa laatia materiaaliluetteloja käyttää työssä tarvittavia mittalaitteita tehokkaasti, monipuolisesti ja luotettavasti osaa valita ja asettaa lähes itsenäisesti oikeat terät ja työstöarvot työskentelee ohjattuna huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden työskentelee annettujen ohjeiden mukaan huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden työskentelee lähes itsenäisesti huomioiden työturvallisuuden ja siisteyden osaa lähes itsenäises- osaa itsenäisesti osaa itsenäisesti 11
Materiaalien valinta Viimeistely ja laaduntarkkailu Pintakäsittely Kone- ja terähuolto ti käyttää melkein kaikkia peruskoneita, mutta tarvitsee ohjausta asetteiden teossa tarvitsee jonkin verran ohjausta osatakseen valita tuotteeseen määritellyt materiaalit osaa tehdä viimeistelyjä, mutta viimeistelyssä ja laaduntarkkailussa on useita puutteita osaa pintakäsitellä käsityövälineillä tuotteen minimivaatimusten osaa teroittaa käsityökalujen terät, mutta lopputuloksessa on puutteita osallistuu koneiden huoltotoimiin käyttää lähes kaikkia peruskoneita, mutta tarvitsee vähäistä ohjausta asetteiden teossa osaa annettujen ohjeiden mukaan valita tuotteeseen määritellyt materiaalit selviytyy osien viimeistelyistä, mutta laaduntarkkailussa on pieniä puutteita osaa pintakäsitellä ohjatusti ruiskulla tuotteen osia osaa teroittaa käsityökalujen terät osaa suorittaa koneille tehtävät perushuollot käyttää peruskoneita ja tehdä niille asetteita osaa itsenäisesti valita tuotteeseen määritellyt materiaalit selviytyy kaikilta osin moitteettomasti viimeistelystä ja laaduntarkkailusta osaa pintakäsitellä ruiskulla tuotteen osia laatuvaatimusten mukaan osaa teroittaa käsityökalujen terät oikea-aikaisesti ja itsenäisesti osaa suorittaa itsenäisesti ja oikeaaikaisesti useimmat koneille tehtävät perushuollot 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Materiaalituntemus tietää yleisimmät tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa puusepänteollisuu- käytettävät dessa käytettävät puulajit puulajit tietää puusepänteollisuudessa käytettävät yleisimmät levymateriaalit ymmärtää, miten puu käyttäytyy kosteuden muuttuessa tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät levymateriaalit ymmärtää puumateriaalien anisotrooppisuuden merkityksen tuotteiden valmistukseen ja rakenteisiin tietää yleisimmät puusepänteollisuutunnistaa yleisimmät puusepänteollisuu- tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät puulajit; tietää niiden käyttökohteet tunnistaa yleisimmät puusepänteollisuudessa käytettävät levymateriaalit; tietää niiden ominaisuudet ja käyttökohteet tuntee puun fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja niiden vaikutuksen; tietää puun rakenteen merkityksen puuntyöstösstunnistaa yleisimmät puusepänteollisuu- 12
Kuivaustekniikka Matematiikka ja luonnontieteet dessa käytettävät liimat ja muut materiaalit osaa määrittää puun kosteuden osaa laskea valmiin tuotteen materiaalikustannukset dessa käytettävät liimat ja muut materiaalit ymmärtää miksi puutavara kuivataan käyttökosteuteen osaa laskea kaikkien tuotteen valistamiseen käytettyjen materiaalien kustannukset dessa käytettävät liimat ja muut materiaalit; tietää niiden käyttökohteet osaa määrittää puun kosteuden punnitusmenetelmällä ja hallitsee käsitteen tasapainokosteus ymmärtää tuotteen hinnan muodostumisen ja osaa itsenäisesti laskea kaikki materiaalikustannukset 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys noudattaa sovittuja noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjei- työaikoja ja -ohjeita ta; tekee työtä vastuuntuntoisesti ja asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan; välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä suorittanut ensiapuja työturvallisuuskoulutuksen ymmärtää raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden sovitulla tavalla vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ja suojaimet työskentelee hyvien ammattikäytänteiden ja työtään arvostaen kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa lähes itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen peottaa itsenäisesti huomioon raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii kestävän kehityksen periaatteiden 13
Vuorovaikutus ja yhteistyö pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä vuorovaikutustilanteissa riaatteiden osaa toimia työn vaatimissa vuorovaikutustilanteissa osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri vuorovaikutustilanteissa Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa valmistamalla itsenäisesti suullisia ohjeita noudattaen tai kirjallisia työsuunnitelmia tulkiten yksinkertaisen tuotteen tai tuotteen osia. Työ tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinnasta työn kokonaisuuden hallinta ja oman työn arviointi työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinnasta koneiden ja laitteiden käyttö työn perustana olevan tiedon hallinta niiltä osin, mitä voidaan liittää kyseisiin työtehtäviin elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja työkyky Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen tutkintotilaisuudessa ammattitaito osoitetaan pääasiassa todellisessa työympäristössä. Siltä osin kun tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintosuorituksessa osoittaa, täydennetään suoritusta haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 5.1.2. Asiakaslähtöinen valmistustekniikka (20 ov) Asiakaslähtöisessä valmistustoiminnassa selvitetään tuotteen ulkonäkö, mitat ja laatuvaatimukset, tehdään valmistuksessa tarvittavat dokumentit, sekä valmistetaan tuote tai tuotteen osa laatukriteereiden mukaan aikataulua noudattaen. Tutkinnon osan painopiste on mittatarkkuuden, laatukriteereiden ja aikataulun noudattamisessa. Ammattitaitovaatimukset osaa selvittää asiakkaan tarpeen laatia tarvittavat dokumentit tuotteen valmistamiseksi valmistaa tuotteen annettujen kriteereiden viimeistellä tuotteen pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. 14
1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi tarvitsee ajoittain ohjausta suunnittelee työnsä suunnitelles- annettujen ohjeiden saan työtään mukaan tarvitsee jonkin verran ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen tarvitsee jonkin verran ohjausta saavuttaakseen työssään asetetut minimitavoitteet asennoituu työhönsä siten, ettei tietoisesti aiheuta taloudellista vahinkoa arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin, mutta arviointi ei kaikilta osin ole realistinen toimii työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella saavuttaa työssään asetetut laatutavoitteet toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä taloudellisia vaikutuksia arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin realistisesti suunnittelee itsenäisesti työnsä ja osaa esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja toimii suunnitelmallisesti ja osaa ratkaista ongelmatilanteita käyttää materiaaleja taloudellisesti; saavuttaa työssään asetetut laatu- ja aikatavoitteet on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi arvioi työskentelyään realistisesti; osaa kehittää toimintaansa parempaan lopputulokseen pääsemiseksi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työn vastaanotto Materiaalien käyttö osaa ohjattuna selvittää osaa annettujen tuotteen ulko- ohjeiden mukaan näön, mittatarkkuuden selvittää tuotteen ja laatukriteerit ulkonäön, mitta- tarkkuuden ja laa- tarvitsee jonkin verran ohjausta aikataulun laatimisessa tarvitsee opastusta materiaalien käytössä tukriteerit osaa laatia aikataulun tuotteen valmistamiselle, mutta se vaatii hieman ohjausta osaa pääsääntöisesti käyttää materiaaleja taloudellisesti ja tuotteen laatuvaatimusten osaa itsenäisesti selvittää tuotteen ulkonäön, mittatarkkuuden ja laatukriteerit sekä muut yksityiskohdat osaa laatia realistisen aikataulun tuotteen valmistamiselle osaa käyttää materiaaleja taloudellisesti ja tuotteen laatuvaatimusten Koneiden ja laitteiden osaa vaihtaa konei- osaa käyttää konei- osaa itsenäisesti 15
käyttäminen Viimeistely siin terät ja tehdä yksinkertaiset asetteet pystyy valmistamaan tuotteen ohjattuna noudattaen annettuja työturvallisuusohjeita ja aiheuttamatta vaaraa tarvitsee opastusta tuotteen viimeistelyssä ta monipuolisesti oikeilla menetelmillä valmistaa tuotteen annettujen ohjeiden mukaan, melko joutuisasti ja huomioiden työturvallisuuden osaa annettujen ohjeiden mukaan viimeistellä tuotteen pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla käyttää koneita monipuolisesti sekä suorittaa koneistukset oikeassa järjestyksessä valmistaa tuotteen itsenäisesti, joutuisasti ja huomioiden työturvallisuuden osaa viimeistellä tuotteen pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Koneiden käyttämiseen liittyvä tietoperusta Dokumentit Matematiikka ja luonnontieteet ammatillisen tiedon ammatillisen tiedon soveltaminen tuotteen soveltaminen tuot- valmistukseen teen valmistukseen vaatii ohjausta on itsenäistä osaa laatia ohjattuna valmistuksessa tarvittavat dokumentit osaa laskea valmiin tuotteen materiaalikustannukset osaa laatia lähes virheettömästi valmistuksessa tarvittavat dokumentit osaa laskea kaikkien tuotteen valistamiseen käytettyjen materiaalien kustannukset ammatillisen tiedon soveltaminen tuotteen valmistukseen on itsenäistä, perusteltua ja luontevaa osaa laatia valmistuksessa tarvittavat dokumentit ymmärtää tuotteen hinnan muodostumisen ja osaa itsenäisesti laskea kaikki materiaalikustannukset 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa sovittuja noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjei- työaikoja ja -ohjeita ta; tekee työtä vastuuntuntoisesti ja asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan; välttää riskejä työssään sovitulla tavalla vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta työskentelee hyvien ammattikäytänteiden ja työtään arvostaen kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta noudattaa työstä an- noudattaa työyhtei- havaitsee ja tunnis- 16
Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Oppiminen ja ongelmanratkaisu nettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ymmärtää raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ja huomioi ohjattuna asiakkaan tarpeet tuotteen valmistuksessa sön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ja suojaimet ottaa lähes itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia työn vaatimissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ja huomioi annettujen ohjeiden mukaan asiakkaan tarpeet tuotteen valmistuksessa taa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti huomioon raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ja huomioi itsenäisesti asiakkaan tarpeet tuotteen valmistuksessa Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa valmistamalla itsenäisesti suullisia ohjeita noudattaen tai kirjallisia työsuunnitelmia tulkiten tuotteen tai tuotteen osia. Työn arvioinnissa korostetaan työn aikataulussa pysymistä ja valmiin tuotteen laatua. Työ tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinnasta työn kokonaisuuden hallinta ja oman työn arviointi työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinnasta materiaalien, koneiden ja laitteiden käyttö sekä viimeistely työn perustana olevan tiedon hallinta niiltä osin, mitä voidaan liittää kyseisiin työtehtäviin elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja työkyky Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 17
Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen tutkintotilaisuudessa ammattitaito osoitetaan pääasiassa todellisessa työympäristössä. Siltä osin kun tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintosuorituksessa osoittaa, täydennetään suoritusta haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 5.2. Tutkintokohtaiset valinnaiset tutkinnonosat (60 ov) 5.2.1. Massiivipuutuotteiden valmistus Massiivipuutuotteiden valmistus on pääsääntöisesti tuotteiden tai niiden komponenttien valmistusta puusta käyttäen puusepänalan keskeisimpiä työstökoneita. Ammattitaitovaatimukset osaa valmistaa massiivipuutuotteita tai niiden osia. lukea työpiirustuksia ja laatia osaluettelon valita tuotteen käyttökohteeseen soveltuvat puu- ja muut materiaalit käyttää valmistuksessa käytettäviä puuntyöstökoneita, laitteita ja teriä valita massiivipuutuotteen valmistukseen liittyviä erilaisia liitosmenetelmiä, mallineita ja/tai valmistustekniikoita toimia asiakaslähtöisesti Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi tarvitsee ajoittain ohjausta suunnitellessaan työtään mukaan tarvitsee alussa jonkin verran ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen tarvitsee jonkin verran ohjausta saavuttaakseen työssään asetetut minimitavoitteet asennoituu työhönsä siten ettei tietoisesti aiheuta taloudellista vahinkoa suunnittelee työnsä annettujen ohjeiden toimii työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella saavuttaa työssään asetetut laatutavoitteet suunnittelee itsenäisesti työnsä toimii suunnitelmallisesti ja itsenäisesti osaa käyttää materiaaleja taloudellisesti; saavuttaa työssään asetetut laatu- ja aikatavoitteet on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi arvioi työskentelyään suhteessa tavoittei- toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä taloudellisia vaikutuksia arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteiarvioi työskentelyään realistisesti ja itsenäi- 18
siin, mutta arviointi ei kaikilta osin ole realistinen siin realistisesti sesti 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tuotteiden valmistus käyttää ohjattuna valitsee oikeat työmenetelmät sekä hal- oikeita työmenetelmilitsee käytön annettujen ohjeiden mukaan valitsee oikeat työmenetelmät sekä osaa toimia itsenäisesti osaa käyttää mallineita valmistuksessa osaa valmistaa mallineita ohjeiden osaa valmistaa erilaisia mallineita lähes itsenäisesti Koneiden ja laitteiden käyttäminen osaa käyttää koneita ja laitteita sekä tehdä asetteita ohjattuna työturvallisuuden huomioiden hallitsee koneiden ja laitteiden turvallisen työskentelyn; osaa tehdä asetteita annettujen ohjeiden hallitsee koneiden ja laitteiden turvallisen käytön; käyttää välineitä tehokkaasti Viimeistely ja laaduntarkkailu Materiaalin valinta osaa vaihtaa ja asettaa terät ja työstöarvot ohjattuna osaa tehdä viimeistelyjä, mutta viimeistelyssä ja laaduntarkkailussa on puutteita tarvitsee jonkin verran ohjausta osatakseen valita tuotteeseen oikeat materiaalit osaa valita, vaihtaa ja asettaa terät ja työstöarvot annettujen ohjeiden selviytyy osien viimeistelyistä, mutta laaduntarkkailussa on pieniä puutteita osaa valita tuotteeseen oikeat materiaalit annettujen ohjeiden osaa valita, vaihtaa ja asettaa kuhunkin työvaiheeseen sopivimmat terät sekä valita terille sopivat työstöarvot itsenäisesti viimeistelee työvaiheet itsenäisesti ja laadukkaasti osaa valita itsenäisesti tuotteeseen oikeat materiaalit ja käyttää niitä taloudellisesti 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten lukutaito Liimaustekniikka tunnistaa tuotannon piirustukset ja osaa lukea niitä ohjatusti tietää, että eri käyttökohteissa käytetään lukee piirustuksia lähes itsenäisesti osaa lukea piirustuksia tietää mitä liimaa käytetään tavantuntee tavallisimmat käytössä olevat lii- 19
Materiaalituntemus Helat Materiaalilaskenta erilaisia liimoja ja liimausmenetelmiä tunnistaa yleisimmät kotimaiset puulajit tietää, että kuivauksella on merkitystä puuainekselle tunnistaa puun tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ohjattuna tunnistaa erilaisia heloja ja kiinnittimiä sekä osaa asentaa ne ohjattuna ymmärtää materiaalilaskennan perusteet sekä osaa laskea ohjattuna tuotteeseen menneen materiaalin ja sen hinnan omaisiin käyttökohteisiin ja tuntee erilaisia liimausmenetelmiä tunnistaa kotimaiset puulajit sekä niiden keskeisimmät ominaisuudet ymmärtää kuivauksen merkityksen puuainekselle tuntee puun tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet tunnistaa erilaisia heloja ja kiinnittimiä sekä osaa asentaa ne annettujen ohjeiden ymmärtää materiaalilaskennan perusteet sekä osaa laskea lähes itsenäisesti tuotteeseen menneen materiaalin ja sen hinnan mat, niiden käyttökohteet ja niiden ominaisuudet, sekä osaa itsenäisesti valita oikean liimausmenetelmän tunnistaa yleisimmät puulajit ominaisuuksineen ja osaa valita sopivan raaka-aineen käyttökohteen mukaan ymmärtää kuivauksen merkityksen puuainekselle tuntee puun tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja ymmärtää niiden merkityksen tunnistaa erilaisia heloja ja kiinnittimiä sekä osaa asentaa ne itsenäisesti oikeisiin kohteisiin laskee itsenäisesti tuotteeseen menneen materiaalin ja sen hinnan sekä osaa tehdä vertailuja eri vaihtoehdoista Terätekniikka tunnistaa eri työvaiheisiin liittyvät terät ohjattuna tunnistaa ohjattuna eri teräaineita tunnistaa kuhunkin työvaiheeseen sopivimmat terät annettujen ohjeiden tietää eri teräaineita merkintöineen ja tietää joitain käyttökohteita osaa valita kuhunkin työvaiheeseen sopivimmat terät sekä niille työstön edellyttämät pyörimis- ja syöttönopeudet tuntee teräaineet ominaisuuksineen ja osaa valita terän käyttökohteen mukaan 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka noudattaa sovittuja noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjei- työaikoja ja -ohjeita ta; tekee työtä vastyöskentelee hyvien ammattikäytänteiden ja työtään 20
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan; välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ymmärtää raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä vuorovaikutustilanteissa tuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ja suojaimet ottaa lähes itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia työn vaatimissa vuorovaikutustilanteissa arvostaen kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti huomioon raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii kestävän kehityksen periaatteiden osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri vuorovaikutustilanteissa Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa valmistamalla massiivipuutuotteen annettujen ohjeiden. Työ tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaito voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ammattitaito osoitetaan keskeisten ammattitaitovaatimusten osalta ammattiosaamisen näytöllä ja muilta osilta muulla arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinnasta työn kokonaisuuden hallinta ja oman työn arviointi työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinnasta tuotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden käyttäminen sekä materiaalin valinta työn perustana olevan tiedon hallinta niiltä osin, mitä voidaan liittää kyseisiin työtehtäviin elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja työkyky 21
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen tutkintotilaisuudessa ammattitaito osoitetaan pääasiassa todellisessa työympäristössä. Siltä osin kun tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintosuorituksessa osoittaa, täydennetään suoritusta haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 5.2.2. Levytuotteiden valmistus Levytuotteiden valmistusta on puutuotealan erilaisten levyjen jalostaminen valmiiksi tuotteiksi ja osakomponenteiksi sekä erilaisten levyjen jatkojalostaminen. Valmistaminen voi tapahtua joko konelinjoilla tai yksittäisillä koneilla. Levytuotteiden valmistusta on mm. seuraavanlainen puusepänalan toiminta: kiintokalusteiden ja niiden osien valmistaminen erilaisten levystä valmistettujen huonekalujen valmistaminen erilaisten puutuotelevyjen jatkojalostaminen Ammattitaitovaatimukset osaa tehdä asetteita ja säätöjä levykalusteita jalostaville koneille valita ja suorittaa terien vaihtoja käyttämiinsä koneisiin käyttää sekä konelinjan koneita, että yksittäisiä koneita käyttää numeerista työstötekniikkaa levytuotteiden valmistuksessa pinnoittaa puutuotealan levyjä tuottaa laadukkaita ja mittatarkkoja komponentteja tehdä levykalusteiden kokoonpanoja Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ajoittain ohjausta suunnittelee työnsä suunnitelles- annettujen ohjeiden saan työtään mukaan tarvitsee jonkin verran ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen toimii työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella suunnittelee itsenäisesti työnsä ja osaa esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja toimii suunnitelmallisesti osaten ratkaista ongelmatilanteita Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta tarvitsee ohjausta saavuttaakseen työssään asetetut minimisaavuttaa työssään asetetut laatutavoitteet osaa käyttää materiaaleja taloudellisesti; saavuttaa työssään 22
Oman työn arviointi tavoitteet asennoituu työhönsä siten, ettei tietoisesti aiheuta taloudellista vahinkoa arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin, mutta arviointi ei kaikilta osin ole realistinen toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä taloudellisia vaikutuksia arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin realistisesti asetetut laatu- ja aikatavoitteet on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi arvioi työskentelyään realistisesti; osaa kehittää toimintaansa parempaan lopputulokseen pääsemiseksi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Materiaalin valinta Kone asetteiden teko Koneiden käytön ylläpito Numeeristen työstökoneiden käyttäminen Levyjen pinnoittaminen (viilujen sahaus tai leikkaus, yhtyeenliittäminen ja liimaus) Valmistettujen osien viimeistely ja laaduntarkkailu Kokoonpanon hallinta tarvitsee ohjausta tuotteiden materiaalin valinnassa suoriutuu lähes itsenäisesti yksittäisten koneiden asetteiden teosta tarvitsee jonkin verran ohjausta koneiden käytössä osaa vaihtaa teriä työstökoneisiin tarvitsee jonkin verran ohjausta koneiden käyttämisessä valitsee tuotteissa tarvittavat materiaalit lähes itsenäisesti pystyy tekemään lähes itsenäisesti koneiden asetteet ja valitsemaan terät valmistusdokumenttien suoriutuu koneiden käytöstä lähes itsenäisesti seuraa koneiden ja terien kuntoa, mutta ei osaa ajoittaa terien vaihtoa pystyy itsenäiseen koneiden käyttämiseen pystyy pienen ohjauksen jälkeen suorittamaan levyjen pinnoittamistyön eri vaiheita selviytyy osien viimeistelyistä, mutta laaduntarkkailu vaatii hallitsee perusasiat, mutta ei kokonaisuutta; eri työvaiheiden hallinnassa on puutteita osaa tehdä viimeistelyjä, mutta viimeistelyssä ja laaduntarkkailussa on puutteita suoriutuu yksikertaisista osakokoonpa- hieman ohjausta suoriutuu jo suuremmasta kokoonpanos- valitsee tuotteissa tarvittavat materiaalit itsenäisesti pystyy valitsemaan itsenäisesti työstöissä tarvittavat terät ja tekemään koneiden asetteet valmistusdokumenttien suoriutuu koneiden käytöstä ongelmitta ja osaa ylläpitää laadukasta tuotantoa tunnistaa itsenäisesti työstökoneiden terien vaihdon tarpeen; osaa vaihtaa terät itsenäisesti itsenäisen koneiden käytön lisäksi osaa tehdä muutoksia työstöohjelmiin hallitsee kaikki levyjen pinnoittamisen liittyvät työvaiheet itsenäisesti selviytyy kaikilta osin moitteettomasti viimeistelystä ja laaduntarkkailustsuoriutuu tuotteiden kokoonpanoista it- 23
Laadukas työskentely noista ja annettujen helojen kiinnittämisestä tietää laadukkaan levykalustevalmistuksen periaatteet ta ja helojen kiinnittämisestä lähes itsenäisesti osaa käyttää levykalustevalmistuksen laatuohjeita senäisesti soveltaa itsenäisesti levykalustevalmistuksen laatuohjeita käytäntöön 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Valmistusdokumentit Materiaalituntemus Koneiden käyttämiseen liittyvä tietoperusta Standardit tunnistaa tuotannon ymmärtää tuotannon dokumentit ja osaa dokumentteja ja toimia lukea niitä ohjatusti niiden mukaan tunnistaa levytuotevalmistuksen tavanomaisimpia puu materiaaleja pystyy ohjatusti laskemaan materiaalimääriä tietää alalla käytettäviä rakenneratkaisuja ammatillisen tiedon soveltaminen tuotantoon vaatii ohjausta tietää standardimitoituksen perusperiaatteet pienellä opastuksella tunnistaa levytuotevalmistuksen yleisimmät käytetyt materiaalit pystyy hinnoittelemaan valmistettavan tuotteen materiaalit osaa hakea ja esittää erilaisia rakenneratkaisuja ammatillisen tiedon soveltaminen tuotantoon on itsenäistä osaa käyttää kalustevalmistusta ohjaavia standardeja osaa viedä valmistusta itsenäisesti eteenpäin dokumenttien avulla tunnistaa levytuotevalmistuksen yleisimmät käytetyt materiaalit; tietää niiden ominaisuuksia ja käyttökohteita pystyy itsenäisesti hinnoittelemaan valmistettuja materiaalieriä huomioiden kaikki materiaalit osaa itsenäisesti hakea ja soveltaa erilaisia rakenne- ja liitosratkaisuja käytäntöön ammatillisen tiedon soveltaminen tuotantoon on itsenäistä, perusteltua ja luontevaa osaa käyttää ja soveltaa kalustevalmistusta ohjaavia standardeja 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka noudattaa sovittuja noudattaa työyhteisön sääntöjä ja ohjei- työaikoja ja -ohjeita ta; tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla työskentelee hyvien ammattikäytänteiden ja työtään arvostaen Terveys, turvallisuus asennoituu myöntei- vastaa itsenäisesti kehittää itsenäisesti 24
ja toimintakyky Kestävä kehitys Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö sesti turvalliseen toimintaan; välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ymmärtää raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden osaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa pystyy toimimaan työn kannalta välttämättömissä vuorovaikutustilanteissa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita; ottaa työssään huomion muut työyhteisön jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden; poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ja suojaimet ottaa lähes itsenäisesti huomioon raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii pääsääntöisesti kestävän kehityksen periaatteiden osaa esittää ongelmallisiin tilanteisiin ratkaisuja osaa toimia työn vaatimissa vuorovaikutustilanteissa toimintansa turvallisuutta havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat sekä ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti huomioon raakaaineiden ja kemikaalien käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset; toimii kestävän kehityksen periaatteiden ratkaisee työssään esiintyviä ongelmatilanteita ja osaa esittää ratkaisuvaihtoehtoja; välttää joutumasta niihin osaa toimia joustavasti ja yhteistyötä edistävästi eri vuorovaikutustilanteissa Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tekemällä puutuotealan levyjen jalostamista valmiiksi tuotteiksi, osakomponenteiksi, tai suorittamalla erilaisten levyjen jatkojalostamista. Valmistaminen voi tapahtua joko konelinjoilla tai yksittäisillä koneilla, puutuotealan tehtaassa tai mahdollisimman aidossa levykalusteiden valmistuksen ympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ammattitaito osoitetaan keskeisten ammattitaitovaatimusten osalta ammattiosaamisen näytöllä ja muilta osilta muulla arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinnasta työn kokonaisuuden hallinta ja oman työn arviointi 25