1 (13) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 22.4.2016 Käsittelijä Katriina Säisä Hakemusnumero 102523 Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/3932/09 02 01 01/2016/ESAELY Puhelinnumero 029 502 4090 Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Sulkavan kunta Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Kauppatie 1 PL 25 Postinumero 58700 Tilinumero (IBAN) FI3054370410000378 WWW-osoite http://www.sulkava.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi JÄÄSKELÄINEN PAUL ERIK Yhteyshenkilön sähköpostiosoite paul.jaaskelainen@gmail.com Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0167265-0 Puhelinnumero 015-527 5200 Postitoimipaikka Sulkava BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Asiantuntija Yhteyshenkilön puhelinnumero 0407606656 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi TOTTA! - Työllisyydenhoidon toimivat ohjauspolut Etelä-Savossa Alkamispäivämäärä 1.9.2016 Päättymispäivämäärä 31.8.2018 Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä
2 (13) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Kuntien vastuu työllisyydenhoidosta on lisääntynyt merkittävästi ja vastuun myötä jokaisen kunnan olisi syytä rakentaa aktiivinen työvoimapolitiikka ja toiminnallinen työllisyydenhoidon konsepti. Totta-hankkeessa Sulkavan, Juvan ja Rantasalmen kunnat kehittävät alueen työvoimavaroja yhdessä yritysten kanssa: osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan yksilöllisen ohjauksen ja valmennuksen avulla. Hanke tekee tukensa avulla työllistämisen yrityksille helpommaksi ja monialaista ohjausta kehittämällä auttaa työn ja työvoiman kohtaantoa. Työllistämisen kynnys madaltuu. Kunnilla on mahdollisuus ja velvollisuus tuottaa asiakaspinnassa tapahtuvaa ohjausta työelämäsiirtymissä oleville. Tämän heterogeenisen ryhmän kytkeminen ohjauksellisen tuen piiriin on kuitenkin usein jäsentymätöntä, eikä siksi osata verkostoitua tavalla, joka riittävästi edistää sille suunnattujen palveluiden yhteensovittamista ja vaikuttavuutta. Työvoimapoliittinen huoli tulee osaksi asiakaskohtaamista ja tätä rajapintaa kehitetään yhdessä Te-toimiston asiantuntijoiden kanssa. Työllistymistä tukevat, vaikuttavat ohjauspolut vaativat usean eri toimijan saumatonta ja yhdenaikaista ohjaamista sekä kommunikaatiota. Tämä toiminta pitäisi näyttäytyä ohjattavan suuntaan yhteisenä, koordinoituna ja selkeänä toimintana, joka kuitenkin kykenee ottamaan yksilölliset ohjaustarpeet riittävästi huomioon. Tavoitteena on saada yksilöllisen tuen ja ohjauksen piiriin jokainen alueen työelämän siirtymävaihetta elävä, jonka työllistymistä voitaisiin edistää monialaisella ohjauksella. Hänen ei tarvitse olla syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alla oleva ihminen. Hankkeessa kartoitetaan sekä mallinnetaan työllistymistä tukevia, vaikuttavia ohjauspolkuja. Hanke käynnistää työn etsinnän avoimilla markkinoilla. Sitä tukee räätälöity palvelu työnhakijoille ja yrityksille. Hankkeessa kehitetään samanaikaisesti työllisyydenhoidon monialaista verkostotyötä, ohjaustyön osaamista ja seurantaa sekä toimintatapoja. Hankkeessa kehitetään ja koulutetaan monialaisessa verkostotyössä tarvittavaa asiakastyötä, sen menetelmiä ja toimintatapoja, sekä toiminnan laadullisen seurannan ja arvioinnin välineitä. Tuotetaan verkostossa toimimisen jäsennys ja toimintamalli sekä verkostosopimukset ja kehitetään verkoston sisälla ja verkostosta ulos tapahtuvaa kommunikaatiota. Myös edellä mainitun toiminnan ohjaaminen ja johtaminen otetaan kehittämisen kohteeksi ja toimivat polut ja toimintatavat mallinnetaan. Syntyy alueen voimavaroihin kytkeytyvä aktiivisen työllisyydenhoidon toimintatapa, joka pystyy mobilisoimaan uudenlaisia ohjauspolkuja vaikuttavampaan työllistymiseen. Tämän mahdollistaa kattava, monialainen verkostotoimintatapa, joka läpäisee ja kytkee mukaan alueen työllisyydenhoidon toimijat, tarjoten TE-toimistolle, kunnille, yrityksille ja kolmannelle sektorille koordinoidut, vaikuttavammat puitteet ohjaustyölle ja sen kehittämiselle. Monialaisesta verkostotyöstä tulee Sulkavan, Rantasalmen ja Juvan kuntien alueella vakiintunut työllisyydenhoidon ohjaustyötä jäsentävä ja kehittävä toimintatapa, joka tuottaa vaikuttavampia työllistymista tukevia ohjauspolkuja. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Coming soon 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Coming soon 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Kuntien vastuu työllisyydenhoidossa on lisääntynyt merkittävästi jo useamman vuoden ajan, mutta osaaminen ja uudenlaisten toimintapojen kokeileminen tässä kentässä ei ole lisääntynyt samassa suhteessa. Tarve monialaiseen ohjauksellisen tuen kehittämiseen on suuri, ja esimerkiksi kuntavetoisena käynnistynyt TYPtoiminta edellyttää työotetta, jonka valmiudet vaihtelevat kunnissa suuresti. Kunnalliset työllisyydenhoidon motiivit ja toimintarakenteet voivat kärjistäen sanottuna edustaa seuraavia huolia: 1) huoli työmarkkinatuen kuntaosuuden jatkuvasta kasvusta
3 (13) 2) huoli kuntalaisten yhä vaikeammasta työelämän siirtymävaiheproblematiikasta, mutta samalla luottamus siihen, että monialaisen tuen ja vaikuttavamman palveluohjauksen avulla voidaan rakentaa uudenlaisia työllistymisen polkuja Työllisyyden kuntakokeilun (2012 2015) seurantatutkimuksen loppuraportissa todetaan: Kuntien laajemmalla vastuulla työllisyyden edistämisestä tavoitellaan aktivointiin, kuntoutukseen, terveyteen, hyvinvointiin, osaamiseen, perheiden elämään ja niin edelleen liittyvien julkisten ja yksityisten voimavarojen parempaa liittämistä yhteen muihin työllisyyttä edistäviin voimavaroihin, joissa perinteisesti valtiolla on ollut keskeinen rooli. Tämä on ikääntyvässä ja työvoimavaroiltaan rajallisessa Suomessa entistä tähdellisempää. Tutkimuksessa on lähdetty siitä oletuksesta, että jatkossa Suomessa sekä valtio että kasvavassa määrin kunnat ovat keskeisessä asemassa työllisyyden edistämisessä, joten olennaista on varmistaa tämän kumppanuuden toimivuus, kuten myös yhteys laajempaan kumppanuuteen Monialainen yhteispalvelu on jo nyt periaatteessa toiminnassa, mutta edellyttää toimintakulttuurin muutosta ja uudenlaista osaamista. Tällä hankkeella pyritään vastaamaan tarpeeseen kehittää monialaista työtapaa, sen menetelmiä ja seurannan välineitä. Voidaan puhua myös tarpeesta mobilisoida ohjauksen kokonaisvoimavara asiakkaan tueksi. Kokonaisvoimavaralla tarkoitamme laajassa kumppanuudessa ja verkostoyhteistyössä olevaa osaamista ja muita resursseja, joiden mahdollisimman hyvään mobilisointiin ja yhteiseen käyttöön työllisyyden edistämisessä pyritään. Tällaisia voimavaratahoja ovat kunnan ja valtion palvelut, kolmas sektori, Kela, yritykset ja muut asiaan liittyvät yhteisöt ja myös asiakkaat itse. Vajaakäytössä olevina voimavaroina voi nähdä myös työllisyydenhoitotoimet, joita ohjauksen puutteen vuoksi ei riittävästi hyödynnetä, esim. kunnissa on paljonkin tehtävissä työelämään suuntautuvan kuntouttavan työtoiminnan kautta. Kuntien kumppanuus yritysten kanssa työllisyysasioissa on vielä kovin ohut. Hankkeella rakennetaan alueen yritysten kanssa kumppanuusmallia työvoimavarojen kehittämiseksi. Hankkeen aikana toimintaympäristöön tulee vaikuttamaan myös Soteratkaisut. Hankkeen avulla kunnat hakevat toimintamallia, jossa työllisyydenhoidon kasvavat haasteet otetaan Soteratkaisuissa huomioon. Hanke on valmisteltu kuntien yhteisessä hankeryhmässä ja tavoitteista sekä toimenpiteistä on konsultoitu TEpalveluiden asiantuntijoiden ja paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa. Hankkeen taustalla on Mäntyharjun ja Kangasniemen kuntien yhteinen Kytkin-hanke (2012-2014), jossa kehitettiin monialaista ohjaksellista tukea osana nuorisotakuun toteuttamista. Myös kuntakokeilun tulokset ovat olleet valmistelussa mukana ja sen arvioitsijan (Timo Spangar) kanssa on konsultoitu. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen päätavoite on parantaa työllistymistä. Se tekee tukensa avulla työllistämisen yrityksille helpommaksi ja monialaista ohjausta kehittämällä auttaa työn ja työvoiman kohtaantoa. Tärkeä vaikutus on myös, että osaamisen kehittäminen ja ihmisten tukeminen työelämän siirymävaiheissa tulee osapuolille sosiaalisesti palkitsevammaksi. Ohjauksellisissa toimintatavoissa on edistytty viime vuosina hyvin ja kuntien edustajat ovat osallistuneet seudullisestikin nuorisotakuun ja elinikäisen ohjauksen kehittämiseen. Monialaisen ohjauksen ja verkostotyön tarve tunnistetaan paremmin ja on myös motivaatiota kehittyä niissä. Tällä hankkeella rakennetaan monialaisen ohjaustyön arkea yhteistyössä TE- palveluiden ja yrityskumppanien kanssa.
4 (13) Hankkeessa kehitetään monialaista ohjausta kunnissa, yrityksissä ja niiden yhteistyöverkostoissa niin, että työelämän siirtymävaiheessa olevat saavat omista lähtökohdistaan tapahtuvaa ohjauksellista tukea. Tavoitteena on kehittää samanaikaisesti monialaista verkostotyötä, yhteispalvelua, ohjaustyön osaamista sekä seurantaa ja toimintamallia. Myös kunnallisen työtoiminnan laatua ja sisältöä kehitetään. Hankkeen tavoitteena on myös kartoittaa ja mallintaa työllistymistä tukevia, vaikuttavia ohjauspolkuja yhdessä TEhallinnon kanssa. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Kunnat löytävät oman työvoimapoliittisen toimijuutensa ja vahvistavat alueen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia mobilisoimalla ohjauksen kokonaisvoimavaran työllisyydenhoidon tueksi. Erityisesti pienille yrityksille tehdään työllistäminen helpoksi : Kunta mobilisoi tuen työvoimapoliittisten toimien hyödyntämiselle (palkkatuki yms), osaamisen kehittämisen tuen (esim. opso-koulutus) ja tukee erityisesti nuoren työntekijän ohjausta ja ammatillista perehdyttämistä (nuorisotyö kumppanina). Tunnistetaan alueen yhdessä tekemisen perinnettä ja siihen liittyvää potentiaalia. Vahvistetaan rajoja ylittävää ohjaustyötä. Vahvistetaan kunnallisen työllisyydenhoidon kytkeytymistä TE-hallinnon palveluihin. Rakennetaan sellainen sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, jossa ohjauksellinen kohtaaminen on luonnollista. Tuotetaan verkostossa toimimisen jäsennys (toimintamalli) ja verkostosopimukset. Kehitetään monialaisen verkoston kommunikaatiota (verkoston sisällä ja verkostosta ulospäin) Em. toiminnan ohjaaminen ja johtaminen otetaan kehittämisen kohteeksi. Toimintaa tehdään näkyväksi ulospäin mallintamalla sitä ja käyttämällä työelämä- ja verkostotutkia. Työllistymistä tukevia ohjauspolkuja saadaan rakennettua vaikuttavammin. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? 1. TE- palveluiden1. ja 2. palvelulinjojen asiakkaat, jotka tarvitsevat tavoitteiden ja vaihtoehtojen selvittämisessä ohjausta. Rakenteellisesta työttömyydestä kärsivät. 2. Kuntoutujat. Työelämään palaavat (uudenlaisten kuntoutuspolkujen rakentaminen). 3. Vaikeasti työllistyvät 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? 1. Alueen yritykset (heti käynnistysvaiheessa mukana Järvi-Saimaan palvelut Oy ja Suomen Terveystalo Oy) 2. TE-palvelut 3. Kolmas sektori 4. Työllisyydenhoidon monialaiset ryhmät kunnissa 5. Johtaminen, ohjausrakenteet ja niiden kehittäminen. Palveluiden hankinta ja kehittäminen kohdeyhmille. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Monialaisen verkostotyön kehittämisen toimenpiteet: Kootaan jokaisen kunnan alueella työllisyydenhoidon kokonaisvoimavara (TE-toimisto, KELA, kunta, yhdistykset, yritykset, seurat) yhteen ja muodostetaan tästä toimiva työllisyyttä edistävä ohjauksellisen tuen moniammatillinen ryhmä. Ryhmä toimii kokonaisuutta edustavana työrukkasena, jonka huolena on ohjaustyön asiakaspinta, vaikuttavan ohjauksen järjestäminen ja sen tekeminen osaksi toimivaa rakennetta. Ryhmä edustaa yhteistyökumppaneiden suuntaan työllisyydenhoidon toiminnallista ydintä ja kykenee ottamaan kantaa niin yksilöohjaukseen liittyviin kysymyksiin, kuin toiminnan rakenteisiinkin.
5 (13) Asiakkaiden kannalta ryhmän keskeisimmät tehtävät ovat työllistymisen polkujen rakentaminen ja yksilöllisen tuen järjestäminen jokaiselle prosessin aikana. Hankkeen aikana kehitetään työvalmennusta yrityksissä ja kunnissa. Työllistymisen polkujen rakentamiseksi ollaan yksilöllisessä vuorovaikutuksessa sekä yritysten että asiakkaiden kanssa. Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tietopalvelu Yhteispalvelua kehitetään tietopalvelutoiminnaksi: palveluneuvonta, linkit te-palveluihin, koulutuspalveluihin. Yhteispalvelun kautta sekä työnhakija, että yrittäjäasiakas voi päästä yksilöllisen palveluneuvonnan ja -ohjauksen piiriin. Yrityskumppanuudet Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on sovittu kumppanuustyöstä Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n ja Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Ne toimivat oppimisen alustoina, kouluttamalla oppisopimuksella ammattiin kiinteistönhoitoalalle ja terveydenhoitoalalle. Kunta huolehtii koulutettavien opiskeluedellytyksistä ja järjestää ohjauksellista tukea oppisopimusopiskelijoille ja heidän työpaikkaohjaajilleen. Oppisopimuspaikkoja arvioidaan toteutuvan kiinteistönhoitoalalla 10 kpl ja terveydenhoitoalalla 12 kpl. Hankkeen aikana pienemmät yritykset tulevat olemaan painopisteenä. Sulkavalla, Juvalla ja Rantasalmella on toimivat yrittäjäyhdistykset, kanssa on sovittu yhteistyöstä. Yhdistysten kanssa käynnistetään heti hankkeen alussa yrityksille suunnattu tiedottaminen hankkeen mahdollisuuksista (apu osaamisen kehittämisessä ja työllisyysasioiden hoidossa jne). Hanketoimijoiden työpanoksesta suunnitellaan käytettäväksi vähintään yhden ihmisen työpanos yrityksiin jalkautuvaan yhteistyöhön kolmen kunnan alueella. Olennaisia kysymyksiä joihin hanke pyrkii vastaamaan ja mallintamaan prosesseja toiminnan kehittämiseksi: Minkälaista yhdessä tekemisen perinnettä ja rajoja ylittävää ohjaustyötä alueella on? Miten rakennetaan sellainen sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, jossa ohjauksellinen kohtaaminen on luonnollista? Miksi ja miten verkostossa kokoonnutaan? Miten ja kenen kanssa monialaisen verkoston olisi kommunikoitava (verkoston sisällä ja verkostosta ulospäin)? Miten tällaista toimintaa ohjataan ja johdetaan? Näyttäytyykö toiminta riittävän selkeänä ulospäin? Miten tästä kokonaisuudesta rakennetaan paremmin työllistymistä tukevia ohjauspolkuja? Alueiden työpaikoilla tuetaan ohjaustyön kehittymistä työkyvyn arvioinnin, kuntouttavan työtoiminnan ja työssäoppimisalustojen mahdollistamiseksi. Inventoidaan halukkaat työpaikkaohjaajat ja tarjotaan heille ohjaustyön koulutusta sekä työnohjauksellista tukea. Edellä kuvattu moniammatillinen ryhmä varmistaa ohjauksellisen tuen työpaikkaohjaajille, räätälöitynä jokaisen asiakkaan tarpeista lähtien. Tämä mahdollistaa entistä enemmän tukea tarvitsevien sijoittumisen oikeisiin, tuotannollisiin työtehtäviin, juuri heille sopivalla tavalla. Tätä kautta saadaan täsmällistä, kokemuspohjaista tietoa verkostolle siitä, mitkä palvelut ja jatkopolut auttaisivat kyseessä olevaa
6 (13) ohjattavaa kohti työllistymistä. Vahva kytkeytyminen TE-toimiston ja TYP:in toimintaan ja palveluihin on välttämätöntä, että saadaan ohjattavien motivaatio vahvaksi, ohjauspolut katkeamattomiksi ja tätä kautta sitoutuminen toimintaan hyväksi (esim. eteneminen: työkokeilu palkkatuki oppisopimus pysyvä työ) Hankkeelle tullaan hakemaan ESR-rahotteista rinnakkaishanketta TE-palveluiden toteutuksen (palkkatuki, koulutuskokeilut ja työvalmennus) turvaamiseksi. Asiakastyön kehittämisen toimenpiteet: Alkuarvion ja ohjaustyön seurattavuuden helpottamiseksi tarvitaan riittävän yhdenmukainen tapa hahmottaa ohjaustoimintaa. Työelämätutka (ks.liite) tarjoaa mahdollisuuden jäsentää ohjaustyötä tietystä näkökulmasta ja silti tarjoamaan laadullista ja kumuloituvaa aineistoa toiminnan arvioimiseksi. Menetelmän vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että se on jossain määrin käytössä myös TE- toimiston palveluissa, tarjoten näin yhteisen lähtökohdan ohjaukselle. Menetelmän käyttöönoton helpottamiseksi työelämätutkan käyttämistä koulutetaan alueen ohjaajille. Toiminnan tavoitteena on: 1. Selvittää työttömän elämäntilanne käyttäen apuna työelämätutkaa (työelämäsuhteen kokonaisvaltainen kartoitus) 2. Selvittää voimavarojen salliessa jokaisen rakennetyöttömän tilanne käyttäen apuna työelämätutkaa 3. Seurata ohjaustyön vaikuttavuutta seurantatutkan avulla 3-6kk ensimmäisestä tutkasta 4. Tuoda työelämätutka- menetelmä pysyväksi osaksi työllisyydenhoidon ohjaustyötä Riittävän kokonaisvaltainen arvio ohjattavien elämäntilanteesta on vaikuttavuuden kannalta välttämätöntä. Työelämätutkan tarjoama 360 asteen hahmotustapa pakottaa ottamaan holistisemman asenteen ohjattavaan ja tuottaa aineistoa sen arvioimiseksi, minkälaisista palveluista ohjattava seuraavaksi hyötyisi, sekä ohjaussuhteen jatkuessa laadullista aineistoa toiminnan kokonaisarviointia varten. Toimintamallin kehittäminen: Kehittämistyössä keskeinen haaste on tietoisesti kehittää samanaikaisesti arkea ja sen mahdollistavia rakenteita. Hankkeen kehittäminen kohdistuu kolmelle tasolle, joita peilataan koko ajan toisiinsa. 1. Kohtaamisen taso, ohjauksellisten toimintatapojen kehittäminen (menetelmä esim. työelämätutka) Kokeneet ohjaajat ovat tottuneet ylittämään rajoja ja yhdessä tekemisen perinne on useasti vahvaa. Kasvokkaisen kohtaamisen- ja ohjauksen reflektointi on perusta muille tasoille. Niissä on kysymys siitä, miten onnistutaan rakentamaan sellainen sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, jossa ohjauksellinen kohtaaminen on vaikuttavaa ja miten ympäristö tukee kohtaamisen onnistumista. Reflektointia ja kuvausta tehdään työelämätutkan- ja case-kuvausten avulla. 2. Joustavien järjestelyjen taso (esim. työrukkanen ja muut yhteiskehittämisen rakenteet, menetelmänä esim. casekuvaukset ja verkostotutka) Tällä tasolla tarkoitetaan niitä käytäntöjä ja sopimuksia, joilla pyritään mobilisoimaan ohjauksen kokonaisvoimavarasta aina kulloiseenkin tilanteeseen tarvittavia osia. Asiakastutkan kautta muodostunut kuva ohjattavan työelämäsuhteesta tuottaa x- määrän asioita joita yhdessä seuraamalla ja ohjauksellista tukea tarjoten suhde jäsentyy ja kirkastuu. Tämän tason pitää pystyä organisoitumaan niin joustavasti, että se kykenee reagoimaan kohtaamisen tasolla tuotetun, vaikuttavaksi koetun ohjaustyön mukaisesti. 3. Rakenteiden taso (esim. kuntien hallintorakenne, yrityksen johto, TE-hallinto) Toimintatapojen vakiinnuttamisen ja pitkäjänteisen, rakenteisiin sitoutuneen kehittämisen varmistaminen. Kohtaamisen
7 (13) taso, järjestelyjen taso ja rakenteiden taso saatetaan saman aikaiseen dialogiin keskenään ja näin mahdollistetaan kaikkien tasojen yhdenaikainen kehittyminen. Kaikkien tasojen edustajat kokoontuvat esim. 6 kuukauden välein yhteisiin työpajoihin, joissa dialogi rakentuu dialogisten menetelmien avulla esim. Puimala, Debattipaja. Työpajoissa haetaan ratkaisuja siihen, miten rakenteet voisivat paremmin tukea työllisyydenhoidon ohjaustyötä. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? 1. Yritykset saavat tukea työllistämiseen liittyvään byrokratiaan ja sujuvan tavan löytää sopivia työntekijäehdokkaita. Yritykseen ohjattu henkilö tukee yrityksen tarpeita, soveltuu tehtävään ja on toimiva osa yrityksen prosesseja. Yrityksissä oleva tekemätön työ (potentiaalinen työ) realisoituu työpaikoiksi. 2. Monialainen, palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta edistävä verkostotyö tulee vakiintuneeksi työllisyydenhoidon toimintatavaksi kolmen kunnan alueella. Verkostoon kuuluu kaikki olenaiset toimijat: TE- toimisto, TYP, yrityksiä, kunnat ja kolmas sektori. Jokaisen kunnan alueella toimii ohjauksellisen tuen monialainen ryhmä, työrukkanen, joka huolehtii asiakaspinnassa tapahtuvan vaikuttavan ohjauksen lisäksi toiminnan arvioinnista ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Verkostotutka ja case- kuvauksien kautta tapahtuva toiminnan arviointi vakiintuu verkostojen pysyväksi työtavaksi. 3. Työelämän siirtymävaiheessa olevat hyötyvät merkittävästi kokonaisvaltaisemmasta, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin kytkeytyvästä ohjaustyöstä. Työnhakua tarkastellaan suhteessa koko elämäntilanteeseen, jolloin löydetään tehokkaammin myös sitä tukevia voimavaroja. Työelämätutka vakiintuu ohjaajien yhteiseksi asiakastyön menetelmäksi, tarjoten mahdollisuuden työn laadulliseen dokumentointiin ja seurantaan. 4. Kuntasektorin ja alueen yritysten sisään synnytetään pysyviä työssäoppimisen-, työkyvyn arvioinnin- ja kuntouttavan työn alustoja, joissa toimitaan kiinteassä yhteistyössä TE-toimiston ja oppilaitosten kanssa ja käytetään joustavasti erilaisia palvelu- ja rahoitusmalleja, kuten työkokeilu, oppisopimus, TOPPIS, erilaiset palkkatuet ja kuntien työllisyysmääräraha. Näin muodostuu uusia, yksilölähtöisiä, motivoivia polkuja työelämään. 5. Yritysverkostossa ja kunnissa toimivien työpaikkaohjaajien kouluttaminen parantaa ohjaustyön ammattilaisten, työhallinnon asiantuntijoiden, nuorisotyön, ja sosiaalityön kommunikaatiota, tarjoamalla yhteisen viitekehyksen ohjaukseen. Tämä parantaa merkittävästi mahdollisuuksia muotoilla työtehtäviä esim. osatyökykyisiä tukeviksi. 6. Edellä mainittujen menetelmien, toimintatapojen ja uusien ohjauspolkujen mallintaminen. Hankkeen tuloksia ja niiden antia muille alueille on helpompi arvioida ja ottaa käyttöön, kun ne on saatettu mallinnuksiksi. 7. Hankkeessa mukana olevat kunnat antavat työllisyydenhoidon ja työvoimavarojen kehittämisen palvelulupauksen, jossa kunta määrittää ja konkretisoi oman sitoutumisensa aktiivisten työllisyydenhoitotoimien kehittämisessä sekä kumppanuudesta ja tuesta yrityksille työvoimavarojen kehittämisessä. Suuri välitön vaikutus toiminnan tehostamisella on myös niihin syrjäytyneisiin tai syrjäytymisuhan alla oleviin ihmisiin, jotka hakevat omaa suhdettaan työelämään ja työllistymiseen. Polkua työllistymiseen voidaan usein merkittävästi lyhentää edellä kuvatun toiminnan kautta. Hankkeen avulla kehitetään pysyvä vaikeasti työllistyvien toimintatapa, jonka tarjoaman ohjauksen piiriin saadaan merkittävä osa kohderyhmästä. Tämä toimintatapa on pysyvä ja rakenteet läpäisevä, joka ei toimi vain käynnistysvaiheessa tai tilapäisen hankeorganisaation varassa. Kunnat muokkaavat oman toimintatapansa aktiiviseksi suhteessa työllisyysasioihin; kunnat löytävät oman työvoimapoliittisen toimijuutensa ja vahvistavat alueen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia työvoimavaraa kehittämällä.
8 (13) 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeessa synnytetyn ja mallinnetun monialaisen verkoston ja siihen sisältyvää yrityskumppanuuksien kehittämistä jatketaan sekä rakenteellisesti, että moniammatillisena osaamisena kolmen kunnan alueella. Syntyvää kommunikaatiorakennetta pystytään tuotetun mallinnuksen avulla lähteä kokeilemaan myös muilla Etelä-Savon alueilla eri toimintaympäristöissä. Toimivan monialaisen yhteispalveluverkoston rakentumisessa on keskeistä, millainen kommunikaatio toiminnan kautta syntyy. Kun siirrytään ns. siilomallista kokonaisvoimavaran mukaiseen työnjakoon, on kommunikaatiorakenne kyettävä muokkaamaan uuden toimintarakenteen mukaiseksi. Hankkeen jälkeen on päästy monologisesta dialogiseen ja liian aikaisesta konsensuksesta yhteiskehittämisen rakenteeseen. Hankkeessa mukana olevat kunnat, yritykset ja niiden yhteistyötahot profiloituvat ohjauksellisen toimintakulttuurin kehittäjinä ja jatkavat toimintaansa ohjauksen konseptinkehittäjinä, jakaen osaamistaan alueelle. Hankkeessa käytetyt menetelmät, työelämätutka, verkostotutka, case- kuvaukset ja dialogiset menetelmät jäävät verkoston käyttöön ohjaustoimintaa jäsentävinä ja rakentavina näkökulmina. Mallinnetut ja hyviksi koetut uudet ohjauspolut ja työnjako kumppaneiden kesken, sekä niiden kuvaukset voivat toimia ohjauksen jäsentäjinä laajemminkin Etelä- savossa. Tästä hyötyvät varsinkin sellaiset toimijat, jotka hakevat vaikuttavampaa toimintamallia nykyisessä ja tulevassa työvoimapoliittisessa tilanteessa. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 297 000 2 Ostopalvelut 15 100 3 Muut kustannukset 0 4 Flat rate 50 491 Kustannukset yhteensä 362 591 5 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 362 591 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 253 811 70 2 Kuntien rahoitus 108 780 30 3 Muu julkinen rahoitus 0 0 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 362 591 100 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä 362 591 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä 362 591 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kuntarahoituksesta on yhteistyösopimus.
9 (13) 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Ohjaamojen tuki- hankkeen kanssa (Sonja Miettinen, Heikki Kantanen) sovittu yhteistyöstä: hankkeen monialaisen työn rakenteita ja käytäntöjä kehitetään ohjaamomallin mukaisesti ja reflektoidaan yhdessä ohjaamojen tuki - hankkeen kanssa. - ohjaamomallin mukaisen toiminnan rakenteet ja arjen kehittäminen - vaikuttavuuden arviointi Hanketoimijat toimivat osana Etelä-Savon elinikäisen ohjauksen ja nuorisotakuun verkostoa (Tuija Toivakainen) - hankkeen kehittyvät toimintatavat elinikäisen ohjauksen ja nuorisotakuun näkökulmasta - nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan kehittäminen hankekunnissa Topiks-hankkeen (Marianne Hyttinen-Lilja) kanssa kehitetään opinnollistamiseen liittyvää ohjausta ja yritysten konsultointia osaamisen kehittämisessä Topiks hankkeen tavoitteena on viedä opinnollistamista avoimiin oppimisympäristöihin eli mm. yrityksiin. Topikshankkeen kanssa rakennetaan yrityksille palvelukonseptia opinnollistamisen edistämiseksi. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Ei. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Etelä-Savo Seutukunnat Savonlinnan, Pieksämäen Kunnat Sulkava, Rantasalmi, Juva Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Hakijalle tämä on ensimmäinen ESR-hanke. Kolmella hakijakunnalla sen sijaan on pitkä yhteiskehittämisen perinne. Sulkavan hallintojohtaja on toiminut Mäntyharjun kunnassa ja ollut yhteistyössä mm. Kytkin-hankkeen kanssa kehittämässä kunnan työllisyydenhoitoa. Hanketyöntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti ohjauksen kehittämiseen alueellisissa foorumeissa, kuten ELO ja nuorisotakuu, välityömarkkinat, sekä toimineet arvioitsijoina ohjaushankkeissa. Avoin Ammattiopisto, Mikkelin Olkkari, Yhteiskuntatakuu-todeksi hanke/joensuu. Lisäksi kehittämistoiminnan konsultointi Aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen (OPH 2000-2006).
10 (13) Verkostovalmennus "Opin-ovat"-hankkeessa 2011 jne 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Ohjauspolkujen rakentamiselle riskinä työvoimapoliittisen rahoituksen loppuminen kesken Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Tiiviimpi kumppanuustyö te-hallinnon kanssa, että voidaan paremmin ennakoida ja ottaa huomioon asiakastyössä 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Sulkava: Hallintojohtaja Juho Järvenpää Rantasalmi Juva TE-toimisto rahoittajan edustaja hanketoimijat ovat ohjausalan edustajia, ulkopuolinen ohjausalan edustaja 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 20 Pieni yritys 15 Keskisuuri yritys 6 Suuryritys 1 Yhteensä 42 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita 50 1 10 61 25-29-vuotiaita 40 9 5 54 30-54-vuotiaita 100 21 121 Yli 54-vuotiaita 35 10 45 Yhteensä 225 0 41 15 281 Joista naisia 80 26 6 112 Yhteensä Lähiopetuspäiviä 450 Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 24 Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä 474 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä
11 (13) Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita 0 30-54-vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolijakaumaa voidaan tarkastella osin työllisyyskatsauksien avulla. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Hankkeessa arvioidaan valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Malleja ja polkuja muokataan myös sukupuolisensitiivisesti. Yksi hankkeen päätavoitteista on tasa-arvon edistäminen.
12 (13) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Kokonaisvoimavaranäkökulmalla on siirtovaikutusta myös luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Osaoptimoinnista kokonaisvoimavaran hamottamiseen siirtyminen avaa mahdollisuuden tehokkuuden Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 ymmärtämiseen uudella tavalla. Kokonaisvoimavaranäkökulmalla on Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen siirtovaikutusta myös ilmaston muutoksen 3 aiheuttamien riskien kartoituksessa. Kokonaisuus ei ole osiensa summa, vaan kokonaisuuden muodostamien elementtien yhteisvaikutusta. Elämänsuunnittelun ohjauksen metodologinen lähtökohta avaa kokonaisemman Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus näkökulman myös luonnon monimuotoisuuden 5 hahmottamiseen. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) ei vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteet ei vaikutusta Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 3 Kierrätystoiminnan kehittäminen tukee aktiivista 3 kunnan työllisyysasioiden hoitoa Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 Erilaiset ympäristönhoitotoimet ovat usein mielekkäitä esim. palkkatuella tuettuja työpaikkoja Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 Kun edetään työelämäsiirtymissä elävien ihmisten tuesta työvoimavarojen kehittämiseen, myös elinkeinoelämä voi suunnitella toimintaansa käytettävissä olevien 3 työvoimavarojen mukaiseksi. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Kuntalaista lähellä olevan, inhimillisemmän 3 palvelutavan kehittyminen. Liikkuminen ja logistiikka ei vaikutusta Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 2 Työllisyydenhoito kytkeytyy kiinteästi hyvinvointityöhön ja sitä arvioidaan kunnan näkökulmasta myös osana osallisuuden kautta 4 hyvinvointia lisäävänä toimintana Tasa-arvon edistäminen Ohjauksessa pyritään kyseenalaistamaan ammatillisia stereotypioita miesten ja naisten 3 ammateista. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö 2 2 Ympäristöosaaminen Maahanmuuttajien ohjauksella edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi inventoidaan maisema- ja kulttuuriympäristön työkohteita ja työstetään niitä. ei vaikutusta Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia.
13 (13) Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 22.4.2016 JÄRVENPÄÄ JUHO HERMANNI talous- ja hallintojohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)