EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Budjettivaliokunta 2004 16. toukokuuta 2001 TYÖASIAKIRJA Tutkimuksen puiteohjelman aiempi täytäntöönpano ja varainhoito Budjettivaliokunta Pysyvä esittelijä: Heide Rühle Yleisesittelijä: Carlos Costa Neves DT\435753.doc PE 303.562

1. Taustaa EY:n perustamissopimuksen 163 171 artikla muodostaa oikeusperustan yhteisön toiminnalle tutkimuksen ja teknisen kehityksen alalla (TTK). Euratomin perustamissopimuksen 7 artikla muodostaa ydinalan puiteohjelmien oikeusperustan. EY:n ja Euratomin perustamissopimusten mukainen yhteisön TTK-toiminta on joko yhteisön omien instituutioiden muodostaman yhteisen tutkimuskeskuksen toimintaa (suorat toimet) tai komission rahoittamaa ja yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten suorittamaa toimintaa (epäsuorat toimet). Viides puiteohjelma koskee vuosia 1998 2002 ja sen kokonaistalousarvio on 14,960 miljoonaa euroa. Määrä voidaan jakaa yhteisön toteuttamien TTK-toimien (13,700 miljoonaa euroa) ja Euratomin toteuttamien TTK-toimien (1,260 miljoonaa euroa) mukaisesti. Yhteisön osuudesta päätetään yhteispäätösmenettelyllä, kun taas Euratomin osuudessa noudatetaan yksinkertaista kuulemismenettelyä. Nykyinen puiteohjelma koostuu neljästä päätoiminnasta, jotka on yksilöity EY:n perustamissopimuksen 164 artiklassa: - tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimintaohjelmien täytäntöönpano edistämällä yhteistyötä yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa ja niiden kesken, - yhteistyön edistäminen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteisön tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn alalla, - yhteisön tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen ja esittelyyn liittyvän toiminnan tuloksia koskevan tiedon levittäminen ja näiden tulosten hyväksi käyttäminen, - yhteisön tutkijoiden koulutuksen ja liikkumisen kannustaminen. Tavoitteet voidaan edelleen jaotella painopistealueisiin, jotka puolestaan koostuvat erityisohjelmista. Ensimmäinen painopistealue (tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien ohjelmien täytäntöönpano) koostuu seuraavista erityisohjelmista: elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen, käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta, kilpailukykyinen ja kestävä kasvu sekä energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Toinen painopistealue (yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa) liittyy yhteisön tutkimuksen kansainväliseen merkitykseen. Kolmas painopistealue (tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn tulosten levittäminen ja hyödyntäminen) käsittelee innovaatioita, pk-yritysten osallistumisen kannustamista ja tulosten hyödyntämistä. Neljännellä painopistealueella (tutkijoiden koulutus ja liikkuvuus) keskitytään tukijavoimavaroihin, koulutukseen ja liikkuvuuteen. Epäsuorien toimien kokonaistalousarvio on 12, 961 miljoonaa euroa. Enin osa määrästä (10,843 miljoonaa euroa) on kohdennettu ensimmäiseen painopistealueeseen ja siitä menee keskimäärin 10 prosenttia pk-yrityksille. Toisen, kolmannen ja neljännen alueen ohjeelliset määrät ovat 475 miljoonaa euroa, 363 miljoonaa euroa ja 1, 280 miljoonaa euroa. Loput määrästä (eli 739 miljoonaa euroa) menee yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamiin suoriin toimiin. PE 303.562 2/13 DT\435753.doc

Varainhoitoasetuksessa edellytetään, että tutkimusmenot, hallinto- ja henkilöstömenot mukaan lukien, olisi esitettävä erillisessä talousarvion alaluokassa. Alaluokka B6 on jaettu alamomentteihin, joita on yksi kutakin ohjelmaa kohti. Hallintoon ja henkilöstöön liittyvät menot on selvitetty yksityiskohtaisemmin vuoden 2001 talousarviossa olevassa liitteessä 1. 2. Aiempi toiminta Komissio julkaisi lokakuussa 2000 arvioinnin EU:n vuosina 1995 1999 rahoittamista tutkimustoimista 1. Arviointi perustui puheenjohtaja Joan Majón johtaman riippumattomien asiantuntijoiden lautakunnan laatimaan raporttiin 2. 2.1. Ilmenneet pääongelmat Neljännestä puiteohjelmasta viidenteen puiteohjelmaan siirtyminen osoittautui ongelmalliseksi. Komission erosta johtuva hallinnon puute ja uusien komission jäsenten nimittämisestä aiheutuva viivästyminen heikensivät kokonaishallintoa entisestään. Lautakunnan mielestä uudet matriisijohtamisrakenteet, joiden avulla piti huolehtia riittävästä yhteydenpidosta ja koordinaatiosta, eivät toimineet kunnolla ja niitä olisi tarkistettava. Teemakohtaisten ja monialaisten ohjelmien vuorovaikutus ei ole myöskään ollut tyydyttävää. Lautakunta epäilee, voivatko monialaiset ohjelmat tukea teemakohtaisia ohjelmia asianmukaisesti ilman rakenteellisia ja talousarvioon liittyviä muutoksia. Monialaisten ohjelmien hallintaa koskevan talousarvion tulisi heijastella selkeämmin työtaakkaa. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei hallinnollinen kuormitus ole vähentynyt odotetusti, vaikka avoimuutta on pyritty lisäämään, menettelyjä standardoimaan ja ehdottajien sekä puiteohjelmaan osallistuvien taakkaa on pyritty keventämään. Oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen tiukkaan noudattamiseen on kiinnitetty liikaa huomiota ja kokonaisohjelmien tavoitteiden täyttyminen on vastaavasti jäänyt liian vähälle huomiolle. Hallintorakenteita ja - menettelyjä on tarkistettava, jotta työmäärä vähenisi ja komission henkilöstö voisi keskittyä hallintoasioihin. 2.2. Yleisarviointi Riippumattomien asiantuntijoiden lautakunta suosittelee puiteohjelman jatkamista ja laajentamista. Ennen uusien toimien suunnittelemista olisi kuitenkin tarkistettava menettelyjä, joilla päätetään yleisistä tavoitteista, määritellään niiden täyttämisen välineet ja toteutetaan ohjelmat. Hallitusten päämiesten olisi ensin hyväksyttävä TTK:n kokonaisstrategia ja delegoitava sitten sen muotoilu ja täytäntöönpano komissiolle, jota tukee neuvoa-antava elin. Jäsenvaltioiden olisi osoitettava lujempaa luottamusta komission kykyihin luoda tehokas puiteohjelma. Lautakunta ehdottaa tässä yhteydessä ohjelmakomiteoiden lakkauttamista. 1 19.10.2000 annettu komission tiedonanto tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmien viisivuotisarviointia koskevista komission huomautuksista (KOM(2000) 659 lopull.). 2 Euroopan unionin tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ohjelmien (1995 1999) viisivuotisarviointi, heinäkuu 2000. DT\435753.doc 3/13 PE 303.562

Lautakunta suosittelee, että unionin tulevassa tutkimustoiminnassa korostetaan edelleen taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä tavoitteita ja että "avaintoimintojen" käsitettä käytetään edelleen ohjelmien kohdentamiskeinona. Hallintomenettelyjä olisi kuitenkin yksinkertaistettava ja tehtävä niistä helppotajuisempia. Lautakunta ehdottaa puiteohjelman kokonaishallinnon kiireellistä uudistamista. Operationaalinen vastuu olisi delegoitava komission hallinnon alemmille tasoille. Lautakunta muistuttaa, että Eurooppa käyttää keskimäärin selvästi pienemmän osuuden BKT:staan tutkimukseen kuin Yhdysvallat tai Japani: EU käyttää BKT:staan tutkimukseen nykyisin 1, 9 prosenttia, kun taas Yhdysvaltojen osuus on 2,7 prosenttia ja Japanin 3,1 prosenttia. Inhimillisten voimavarojen alalla ero no vieläkin selkeämpi: tutkijoiden osuus Euroopan työvoimasta on 2, 4 promillea, Yhdysvalloissa osuus on 5,9 promillea ja Japanissa 6,3 promillea. Tämän seurauksena eurooppalainen tutkimus ja innovointi ovat jäämässä jälkeen juuri, kun niistä on tulossa kilpailun ja työllisyyden kannalta tärkeämpiä kuin koskaan ennen globaalisen tietopohjainen yhteiskunnan kynnyksellä 1. Näistä haasteista on selvittävä, jotta yhteisö voisi täyttää Lissabonin Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2000 asettaman kunnianhimoisen tavoitteen: yhteisöstä "on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Lautakunnan mielestä puiteohjelman täytäntöönpano ei riitä. Puiteohjelmaa olisi pidettävä välineenä, jota käytetään kunkin jäsenvaltion TTK-toiminnan ohella. Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden olisi harkittava TTK-verokannustimien kaltaisia epäsuoria toimia, jotta julkisen ja yksityisen TTK-toiminnan osuus BKT:sta kasvaisi vähintään 3 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisäksi lautakunta ehdottaa, että Euratomin perustamissopimus olisi sisällytettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen seuraavaan versioon. Tällöin Euratom-ohjelma sulautuisi yhteisön puiteohjelmaan, ja parlamentilla olisi ydinalan tutkimuksen alalla vastaava yhteispäätösvalta kuin muissa puiteohjelman toimissa. 2.3. Laajentuminen ja kansainvälinen yhteistyö Asiantuntijalautakunnan mukaan tutkimusyhteistyön tarve ei ole vähentynyt. "Kysyntä" pikemminkin kasvanee laajentuneessa yhteisössä. Tämä olisi muistettava kuudennen puiteohjelman talousarviosta päätettäessä. Monien KIE-maiden tieteen, tekniikan ja innovointien tilanne on edelleen vaarallinen. Keskusjohtoista suunnittelua, josta oltiin riippuvaisia, ei ole korvattu muilla rakenteilla. Monet maat odottavat EU:n ottavan ohjat käsiinsä ja laativan tehokkaan TTK-strategian, joka sopii niiden tarpeisiin ja hyödyntää niiden koulutusjärjestelmien tuottamaa tieteellistä ja teknistä lahjakkuutta. 1 Komission tiedonanto: Euroopan unionin toiminta tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla Vuosikertomus 2000. KOM(2000) 842 lopull. 19.12.2000, s. 8. PE 303.562 4/13 DT\435753.doc

EU:n olisi siten toteutettava tarvittavat toimet varmistaakseen markkinatalouteen siirtymisen ja riittävän tieteellisen, teknisen ja teollisen infrastruktuurin kehittämisen. Siirtymäkauden aikana tiedeakatemioiden kaltaiset nykyiset institutionaaliset rakenteet olisi asetettava etusijalle kunnes uudet rakenteet saadaan luotua. Lisäksi lautakunta kehottaa yhteisöä kehittämään TTK-yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. EU:n olisi laajennettava kumppanuutta, kannustettava tutkijoiden liikkuvuuteen ja parannettava hankkeiden tulosten hyödyntämistä. Kuudennessa puiteohjelmassa olisi myös varmistettava, että naispotentiaalia hyödynnetään TTK-alalla täysimääräisesti poistamalla sukupuolijakauman epäsuhdat. 3. Varainhoito Parlamentti on ollut yleensä tyytymätön komissiolta saatuihin yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoon liittyviä menoja koskeviin tietoihin. Yhteisön rahoittaman TTK-toiminnan valvonta on ollut hankalaa, mikä johtuu tavasta, jolla asia on esitetty Euroopan yhteisöjen talousarviossa. Parlamentti ehdotti vuoden 2000 talousarviomenettelyssä, että kullakin avaintoiminnolla olisi oltava oma hallinnollinen budjettikohta, mikä helpottaisi seurantaa. Asiassa päästiin lopulta kompromissiin ja komissio esitti toivotun menojen erittelyn talousarviossa olevassa liitteessä ja jokainen ohjelma kuvattiin budjettikohdan selvitysosassa. Lisäksi komissio lupasi tiedottaa parlamentille säännöllisesti tutkimusohjelmien täytäntöönpanosta ja esittää tarvittaessa lisäyksityiskohtia (komission jäsen Busquinin 11.10.1999 päivätty kirje ja komission jäsen Schreyerin 27.10.1999 päivätty kirje). Parlamentti hyväksyi vuoden 2001 talousarvion toisessa käsittelyssä osastoon B6-6 uusia selvitysosia, joiden nojalla komission on tiedotettava selkeästi tutkimustuloksista kunkin erityisohjelman päättyessä (TTK-panostus, tehokkuus, vaikutukset ja vaikuttavuus). Lisäksi parlamentti vaati, että komission olisi tiedotettava budjettivallan käyttäjälle säännöllisesti tutkimusohjelmien täytäntöönpanosta ja sen olisi annettava edeltä käsin tietoja määrärahojen siirtämisestä pääkohdasta tiettyyn momenttiin ja päinvastoin. Esittelijöiden mielestä on paikallaan, että tutkimuksen menojen varainhoitoa koskevaa tiedonvälitystä parannetaan: vuoden 2000 talousarvion alkuperäisiä sitoumuksia ja maksuja sekä 31. joulukuuta 2000 hoidettuja lopullisia määriä verrattaessa voidaan havaita, että hallintositoumuksien ja -maksujen alikäyttöaste on yli 30 prosenttia. Toimintasitoumusten ylikäyttö tasapainotti tilannetta osittain, ja kaikkien sitoumusten ylikäyttöaste oli 1 prosentti maksujen alikäyttöasteen kasvaessa 35 prosenttiin (ks. liite 1). Esittelijät ovat vakuuttuneita, että budjettivallan käyttäjä on pidettävä säännöllisesti ajan tasalla, jotta se olisi aina selvillä yhteisön rahoittamista tutkimustoimista. Ongelma kyettiin ratkaisemaan osittain maaliskuussa 2001, kun komissio lupasi, että nämä tiedot olisivat saatavilla säännöllisesti. Tämä merkitsee huomattavaa parannusta TTK:n erityisohjelmien ja vastaavien avaintoimintojen täytäntöönpanon seurantaan. Toisaalta on syytä myöntää, että komissio on noudattanut tarkasti kunkin avaintoiminnon DT\435753.doc 5/13 PE 303.562

selvitysosassa yksilöitävää ohjeellista jaottelua. Eräitä osasto B6-6:ssa olevia esimerkkejä tarkasteltaessa voidaan huomata, että toimintakulujen täytäntöönpanossa on noudatettu yllättävän hyvin vuoden 2000 talousarviossa vahvistettua alkuperäistä jaottelua (ks. liite 2). 4. Vuoden 2002 talousarviota ja sitä seuraavia talousarvioita koskevat suositukset Esittelijät katsovat, että tutkimuksen puiteohjelman täytäntöönpano ja rahoitusvalvonta ovat parantuneet merkittävästi viidennen puiteohjelman käynnistymiseen verrattuna. Tämä saattaa johtua osittain aiempien TTK-toimien ulkoisen arvioinnin seurauksena suoritetusta uudelleen arvioinnista, budjettivallan käyttäjän lisäämästä painostuksesta TTK:n varainhoidon valvonnan parantamiseksi sekä Euroopan parlamentin lisääntyneistä intresseistä seuraavan puiteohjelman valmisteluissa. Joitain ongelmia, esim. erääntyneet maksut, on kuitenkin vielä ratkaistava. Asiaa olisi käsiteltävä yhdessä komission ja neuvoston kanssa ennen kuin vuoden 2002 talousarviosta päätetään. Esittelijät kannattavat suman purkamista. siten uutta puiteohjelmaa varten olisi vahvistettava määrärahat, jotka riittävät tämän tavoitteen saavuttamiseen. Esittelijät korostavat, että tulevien TTK-määrärahojen olisi vastattava sekä parlamentin perinteistä näkemystä tutkimuksen painottamisesta että nykyisten rahoitusnäkemysten vaatimuksia. Kuudetta puiteohjelmaa ei voida rahoittaa yhteisön muiden toimien kustannuksella. Tästä syystä budjettivallan käyttäjän olisi huolehdittava TTK:n ja muiden otsakkeesta 3 rahoitettavien toimien tasapainosta. Esittelijät muistuttavat, että laajentumisen seurauksena kuudennen puiteohjelman lopullisia määrärahoja on tarkistettava. KIE-maiden rahoitusapua on tällä välin lisättävä, jotta ne voivat osallistua yhteisön tutkimukseen. Esittelijät ehdottavat näiden lisävaatimusten täyttämiseksi, että yhteisön olisi lujitettava välineitä, joilla helpotetaan ehdokasmaiden osallistumista yhteisön tuleviin tutkimustoimiin. Toisaalta budjettivaliokunnan olisi varmistettava, ettei 27 lisävirkaa, joita komissio pyysi vuoden 2000 "vertailuarvioinnin perusteella ja jotka on esitetty lisätalousarviossa nro 3 (PDSAB 3/2001) kanavoida puhtaasti hallinnollisiin tehtäviin, jos pyyntöön suostutaan. Tämä vaikuttaisi nimittäin olevan ristiriidassa todellisten tarpeiden kanssa vuoden 2000 hallintoon liittyviä menoja tarkasteltaessa (ks. liite 1). Esittelijät muistuttavat myös, että enin osa uusista viroista olisi kustannussäästösyistä sijoitettava A-ura-alueen alemmille tasoille, esim. palkkaluokkiin A7 ja A8. On edelleen epäselvää, miksi komissio on ehdottanut toisenlaista lähestymistapaa. Lopuksi esittelijät korostavat, että TTK-määrärahojen täytäntöönpanoa vuonna 2001 koskevat ajan tasalle saatetut tiedot on saatava ennen kuin tulevien tutkimustoimien rahoituksesta päätetään. Tästä syystä budjettivaliokunnan olisi pyydettävä ylimääräisen kokouksen järjestämistä komission jäsen Busquinin kanssa hyvissä ajoin ennen kuin valiokunta äänestää vuoden 2002 talousarvion ensimmäisestä käsittelystä, mikä tapahtunee viikolla 40. PE 303.562 6/13 DT\435753.doc

Liite I MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ tilanne 31. joulukuuta 2000 B6 6 maksusitoumusmäärärahat Alkuperäinen sitoumus Toteutus Erotus talousarvio 2000 31.12.2000 (Toteutus-alkuperäinen sitoumus) Alamomentti Nimike Hallintoon liittyvät menot B6-6 242.117.000 165.947.940-76.169.060 Toimintakulut B6-6 3.127.883.000 3.242.278.000 114.395.000 Kokonaiskulut B6-6 3.370.000.000 3.408.225.940 38.225.940 B6 611 Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen (hallinto) 31.530.000 26.947.000-4.583.000 B6 611 Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen (toiminta) 538.470.000 552.064.000 13.594.000 B6 611 Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen 570.000.000 579.011.000 9.011.000 YHTEENSÄ B6 612 Tietoyhteiskunta (hallinto) 68.000.000 66.218.000-1.782.000 B6 612 Tietoyhteiskunta (toiminta) 800.000.000 826.144.000 26.144.000 B6 612 Tietoyhteiskunta YHTEENSÄ 868.000.000 892.362.000 24.362.000 B6 613 Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu (hallinto) 37.100.000 27.032.000-10.168.264 B6 613 Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu (toiminta) 617.900.000 630.926.000 13.026.000 B6 613 Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu YHTEENSÄ 655.000.000 657.958.000 2.958.000 B6 614 Kestävä kehitys: Ympäristö (hallinto) 16.923.000 15.940-16.907.060 B6 614 Kestävä kehitys: Ympäristö (toiminta) 235.077.000 237.792.000 2.715.000 B6 614 Kestävä kehitys: Ympäristö YHTEENSÄ 252.000.000 237.807.940-14.192.060 B6 615 Kestävä kehitys: Energia (hallinto) 16.375.000 13.242.000-5.140.000 B6 615 Kestävä kehitys: Energia (toiminta) 220.625.000 222.817.000-114.013.000 B6 615 Kestävä kehitys: Energia YHTEENSÄ 237.000.000 236.059.000-941.000 B6 621 Yhteisön tutkimuksen kansainvälinen asema (hallinto) 12.044.000 11.235.000-809.000 B6 621 Yhteisön tutkimuksen kansainvälinen asema (toiminta) 103.956.000 106.612.000 2.656.000 B6 621 Yhteisön tutkimuksen kansainvälinen asema 116.000.000 117.847.000 1.847.000 YHTEENSÄ B6 631 Innovaatio ja pienten ja keskisuurten yritysten 7.720.000 5.478.000-2.242.000 kannustaminen (hallinto) B6 631 Innovaatio ja pienten ja keskisuurten yritysten 97.280.000 100.257.000 2.977.000 kannustaminen (toiminta) B6 631 Innovaatio ja pienten ja keskisuurten yritysten kannustaminen YHTEENSÄ 105.000.000 105.735.000 735.000 DT\435753.doc 7/13 PE 303.562

Liite I MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ tilanne 31. joulukuuta 2000 B6 6 maksumäärärahat Alkuperäinen maksu Toteutus Erotus talousarvio 2000 31.12.2000 (Toteutus-alkuperäinen maksu) Alamomentti Nimike Hallintoon liittyvät menot B6-6 1.408.711.053 914.828.000-493.883.053 Toimintakulut B6-6 1.535.347.012 987.739.000-547.608.012 Kokonaiskulut B6-6 2.944.058.064 1.902.567.000-1.041.491.064 B6 641 Tutkijavoimavarojen lisääminen (hallinto) 19.548.000 15.780.000-3.768.000 B6 641 Tutkijavoimavarojen lisääminen (toiminta) 280.452.000 299.119.000 18.667.000 B6 641 Tutkijavoimavarojen lisääminen YHTEENSÄ 300.000.000 314.899.000 14.899.000 B6 6511 Ydintutkimus: Ydinfissio (hallinto) 5.427.000 B6 6511 Ydintutkimus: Ydinfissio (toiminta) 79.573.000 84.765.000 5.192.000 B6 6512 Ydintutkimus: Ydinfuusio (hallinto) 27.450.000 B6 6512 Ydintutkimus: Ydinfuusio (toiminta) 154.550.000 181.782.000 27.232.000 B6 651 Ydintutkimus YHTEENSÄ 267.000.000 266.547.000 32.424.000 B6 611 Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen (hallinto) 31.530.000 25.199.000-6.331.000 B6 611 Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen (toiminta) 338.470.000 326.527.000-11.943.000 B6 611 Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen 370.000.000 351.726.000-18.274.000 YHTEENSÄ B6 612 Tietoyhteiskunta (hallinto) 68.000.000 64.534.000-3.466.000 B6 612 Tietoyhteiskunta (toiminta) 526.000.000 443.102.000-82.898.000 B6 612 Tietoyhteiskunta YHTEENSÄ 594.000.000 507.636.000-86.364.000 B6 613 Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu (hallinto) 37.100.000 25.286.000-11.814.000 B6 613 Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu (toiminta) 335.900.000 298.749.000-37.151.000 B6 613 Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu YHTEENSÄ 373.000.000 324.035.000-48.965.000 B6 614 Kestävä kehitys: Ympäristö (hallinto) 16.923.000 13.982.000-2.941.000 B6 614 Kestävä kehitys: Ympäristö (toiminta) 149.077.000 121.172.000-27.905.000 B6 614 Kestävä kehitys: Ympäristö YHTEENSÄ 166.000.000 135.154.000-30.846.000 B6 615 Kestävä kehitys: Energia (hallinto) 16.375.000 11.492.000-4.883.000 B6 615 Kestävä kehitys: Energia (toiminta) 154.625.000 80.787.000-73.838.000 B6 615 Kestävä kehitys: Energia YHTEENSÄ 171.000.000 92.279.000-78.721.000 B6 621 Yhteisön tutkimuksen kansainvälinen asema (hallinto) 12.044.000 10.934.000-1.110.000 B6 621 Yhteisön tutkimuksen kansainvälinen asema (toiminta) 52.956.000 58.598.000 5.642.000 B6 621 Yhteisön tutkimuksen kansainvälinen asema YHTEENSÄ 65.000.000 69.532.000 4.532.000 PE 303.562 8/13 DT\435753.doc

Liite I MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ tilanne 31. joulukuuta 2000 B6 6 maksumäärärahat Alkuperäinen maksu Toteutus Erotus talousarvio 2000 31.12.2000 (Toteutus-alkuperäinen maksu) Alamomentti Nimike Hallintoon liittyvät menot B6-6 1.408.711.053 914.828.000-493.883.053 Toimintakulut B6-6 1.535.347.012 987.739.000-547.608.012 Kokonaiskulut B6-6 2.944.058.064 1.902.567.000-1.041.491.064 B6 631 Innovaatio ja pienten ja keskisuurten yritysten 7.720.000 4.897.000-2.823.000 kannustaminen (hallinto) B6 631 Innovaatio ja pienten ja keskisuurten yritysten 52.280.000 34.399.000-17.881.000 kannustaminen (toiminta) B6 631 Innovaatio ja pienten ja keskisuurten yritysten 60.000.000 39.296.000-20.704.000 kannustaminen YHTEENSÄ B6 641 Tutkijavoimavarojen lisääminen (hallinto) 19.548.000 15.013.000-4.535.000 B6 641 Tutkijavoimavarojen lisääminen (toiminta) 132.452.000 188.639.000 56.187.000 B6 641 Tutkijavoimavarojen lisääminen YHTEENSÄ 152.000.000 203.652.000 51.652.000 B6 6511 Ydintutkimus: Ydinfissio (hallinto) 5.427.000 B6 6511 Ydintutkimus: Ydinfissio (toiminta) 27.573.000 45.210.000 17.637.000 B6 6512 Ydintutkimus: Ydinfuusio (hallinto) 27.450.000 B6 6512 Ydintutkimus: Ydinfuusio (toiminta) 112.550.000 88.996.000-23.554.000 B6 651 Ydintutkimus YHTEENSÄ 173.000.000 134.206.000-5.917.000 DT\435753.doc 9/13 PE 303.562

Vuoden 2000 talousarvion toteutus Liite II B6 6111 Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen - Toimintakulut Talousarvio B6 6111 Muutokset Muutokset B6 6111 2000 % alkuper. Hallintoon Talousarvio Toteutus % lopull. Maksusitoumusmäärärahat (Selvitysosa) (Avaintoiminto/ Siirrot Siirrot liittyvien menojen 2000 tilanne (Avaintoiminto/ (EFTA/ETA pois lukien) yhteensä 2000) (kirje, 9/10) (kirje, 15/12) siirtäminen muutettu 31.12.2000 yhteensä 2000) Avaintoiminto: Ravinto, ravitsemus ja terveys 65.057.000 12 5.090.199-1.499.818 489.000 69.136.393 69.134.522 13 Avaintoiminto: Tartuntatautien hallinta 70.061.000 13-10.008.500-83.208 418.000 60.387.305 60.385.666 11 Avaintoiminto: Solutehdas 87.076.000 16 11.359.947 444.921 686.000 99.566.884 99.564.187 18 Avaintoiminto: Ympäristö ja terveys 36.031.000 7 888.626 507.111 257.000 37.683.744 37.682.722 7 Avaintoiminto: Maa-, kala- ja metsätalous 114.100.000 21 0 2.727.655 795.000 117.622.676 117.634.086 22 Avaintoiminto: Ikääntyvä väestö 44.039.000 8-1.712.222-751.269 295.000 41.870.517 41.869.382 8 Yleiset toimet 108.094.000 20-13.122.006-1.159.713 662.000 94.474.301 94.471.736 17 Tutkimusinfrastruktuurin tukeminen 14.012.000 3 7.503.956-185.679 150.000 21.480.280 21.479.699 4 YHTEENSÄ 538.470.000 100 0 0 3.752.000 542.222.100 542.222.000 100 PE 303.562 10/13 DT\435753.doc

Liite II Vuoden 2000 talousarvion toteutus B6 6131 Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu - toimintakulut Talousarvio B6 6131 Muutokset Muutokset B6 6131 Maksusitoumusmäärärahat 2000 % alkuper. Hallintoon Talousarvio Toteutus % lopull. (EFTA/ETA pois lukien) (Selvitysosa) (Avaintoiminto/ Siirrot Siirrot liittyvien menojen 2000 tilanne (Avaintoiminto/ yhteensä 2000) (kirje, 9/10) (kirje, 15/12) siirtäminen muutettu 31.12.2000 yhteensä 2000) Avaintoiminto: Innovatiiviset tuotteet, menetelmät ja organisointi 179.191.000 29-3.064.976 1.697.000 177.823.053 175.080.688 28 Avaintoiminto: Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus Avaintoiminto: Maaliikenne- ja meriteknologia Avaintoiminto: Ilmateollisuuden uudet näkymät 80.327.000 13 3.064.976 2.488.000 85.879.989 84.231.588 14 98.864.000 16 5.500.000 500.000 1.488.000 106.352.016 104.025.610 17 142.117.000 23 5.200.000 2.139.000 149.456.023 149.459.695 24 Yleiset toimet 98.864.000 16 510.000 1.488.000 100.862.016 100.864.494 16 Infrastruktuurin tukeminen 18.537.000 3-5.500.000-6.210.000 6.827.003 6.827.169 1 YHTEENSÄ 617.900.000 100 0 0 9.300.000 627.200.100 620.489.244 100 DT\435753.doc 11/13 PE 303.562

Vuoden 2000 talousarvion toteutus Liite II B6 6141 Kestävä kehitys: Ympäristö - Toimintakulut Talousarvio B6 6141 Muutokset Muutokset B6 6141 2000 % alkuper. Hallintoon Talousarvio Toteutus % lopull. Maksusitoumusmäärärahat (Selvitysosa) (Avaintoiminto/ Siirrot Siirrot liittyvien menojen 2000 tilanne (Avaintoiminto/ (EFTA/ETA pois lukien) yhteensä 2000) (kirje, 9/10) (kirje, 13/12) siirtäminen muutettu 31.12.2000 yhteensä 2000) Avaintoiminto: Kestävä vesihuolto ja vedenlaatu Avaintoiminto: Maailmanlaajuinen muutos, ilmasto ja biologinen monimuotoisuus Avaintoiminto: Kestävät meriekosysteemit Avaintoiminto: Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö 65.822.000 28 725.000 15.700 0 66.562.728 66.552.259 28 63.471.000 27 2.868 0 63.473.895 63.468.807 27 39.963.000 17 770.000 15.700 0 40.748.717 40.740.035 17 37.612.000 16 0 0 37.612.016 37.609.013 16 Yleiset toimet 21.157.000 9 475.000 0 21.632.009 21.554.592 9 Infrastruktuurin tukeminen 7.052.000 3-1.972.868-31.400 0 5.047.735 5.061.175 2 YHTEENSÄ 235.077.000 100 0 0 0 235.077.100 234.985.881 100 PE 303.562 12/13 DT\435753.doc

Vuoden 2000 talousarvion toteutus Liite II B6 6151 Kestävä kehitys: Energia - Toimintakulut Talousarvio B6 6151 Muutokset Muutokset B6 6151 2000 % alkuper. Hallintoon Talousarvio Toteutus % lopull. Maksusitoumusmäärärahat (Selvitysosa) (Avaintoiminto/ Siirrot Siirrot liittyvien menojen 2000 tilanne (Avaintoiminto/ (EFTA/ETA pois lukien) yhteensä 2000) (kirje, 9/10) (kirje, 13/12) siirtäminen muutettu 31.12.2000 yhteensä 2000) Avaintoiminto: Puhtaammat 101.488.000 46 0 1.816.667 1.153.227 104.457.940 103.042.341 47 energiajärjestelmät Avaintoiminto: Taloudellinen ja tehokas 115.828.000 52,5 0-682.494 1.316.173 116.461.732 116.543.728 53 energia Yleiset toimet 3.309.000 1,5 0-1.134.173 37.600 2.212.429 2.235.787 1 YHTEENSÄ 220.625.000 100,00 0 0 2.507.000 223.132.100 221.821.856 100 DT\435753.doc 13/13 PE 303.562