SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13

1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN NIMI... 3 1.2. YLEISET TIEDOT... 3 1.3. MIHIN OPINTO-OHJELMAAN OPINNOT KUULUVAT... 3 1.4. PÄÄSYVAATIMUKSET... 3 1.5. OPETUSKIELI... 3 1.6. SISÄLTÖ... 3 1.7. OSAAMISTAVOITTEET... 4 1.8. OPPIMISTAVAT... 5 1.9. TENTTIEN PÄÄSYVAATIMUKSET... 5 1.10. TENTIT... 5 1.11. YKSITYISOPPILAAT... 5 1.12. LAADUNVARMISTUS... 5 1.13. OPPIMATERIAALI JA KIRJALLISUUS... 6 2. OPINTOJAKSOT... 6 2.1. SUOMEN KIELI JA KIRJOITTAMINEN KOULUSSA... 6 2.1.1. YLEISET TIEDOT... 6 2.1.2. SISÄLTÖ... 6 2.1.3. OSAAMISTAVOITTEET... 6 2.1.4. OPPIMISTAVAT... 7 2.1.5. TENTIN PÄÄSYVAATIMUKSET... 7 2.1.6. TENTTI... 7 2.1.7. OPPIMATERIAALI JA KIRJALLISUUS... 7 2.2. SUOMENKIELINEN KIRJALLISUUS JA LUKEMINEN KOULUSSA... 8 2.2.1. YLEISET TIEDOT... 8 2.2.2. SISÄLTÖ... 8 2.2.3. OSAAMISTAVOITTEET... 8 2.2.4. OPPIMISTAVAT... 8 2.2.5. TENTIN PÄÄSYVAATIMUKSET... 8 2.2.6. TENTTI... 9 2.2.7. OPPIMATERIAALI JA KIRJALLISUUS... 9 2

1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT 1.1. OPPIAINEEN NIMI Suomeksi Suomen kieli 1 vuosiluokkien 5 10 saamelaisessa luokanopettajakoulutuksessa Saameksi Suomagiella 1 luohkáid 5 10 sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpus Norjaksi Finsk 1 i samisk grunnskolelærerutdanning for 5. 10. trinn Englanniksi Finnish 1 for Sámi Class Teacher Training Education grade 5 10 1.2. YLEISET TIEDOT - OPPIAINEEN KOODI: SUO150 - OPINTOJEN LAAJUUS: 30 opintopistettä - OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN: Verkko- ja lähiopetus. Opetusharjoittelu osana luokanopettajakoulutusta. 1.3. MIHIN OPINTO-OHJELMAAN OPINNOT KUULUVAT Suomen kieli 1 (vaihtoehtoisesti Norsk/Svensk 1) on pakollinen osa vuosiluokkien 5 10 saamelaista luokanopettajakoulutusta. 1.4. PÄÄSYVAATIMUKSET Pääsyvaatimuksena on yleinen opintokelpoisuus tai käytännön pätevyys sekä saamen kielen taito. Hakijalta vaaditaan 35 koulupistettä, arvosana 3 tai vastaava saamen kielestä sekä norjan/ruotsin/ suomen kielen ja matematiikan arvosanojen keskiarvona vähintään 3. Saamen kielen taidoksi katsotaan saamen kieli 1. tai 2. kielenä norjalaisessa lukiossa tai saamen kielen lukukausiopinnot. Saamen kielen taidon voi osoittaa myös läpäisemällä korkeakoulun järjestämän kielikokeen. Muista maista tulevilta hakijoilta vaaditaan vastaava pätevyys. Suomen kielen opintoihin vaaditaan lukiotason (tai vastaava) suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. 1.5. OPETUSKIELI Pääopetuskielenä on suomi. Opetusta voi olla myös saameksi. 1.6. SISÄLTÖ Opinnoissa perehdytään suomen kieleen ja kirjallisuuteen oppiaineena sekä vuosiluokkien 5 10 oppilaiden kielitiedon, kirjoittamisen, lukemisen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöihin, menetelmiin ja taustateorioihin. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijan omien taitojen ja oman kulttuurisen pääoman kasvu. Opetussuunnitelman sisältö on laadittu Suomen saamelaisalueen peruskoulun 5. 10. luokkien opettajaksi opiskelevia ajatellen. On kuitenkin syytä huomata, että Suomen peruskoulun yläluokkia 3

(luokat 7 9) opetetaan aineenopettajajärjestelmässä, jolloin opettajilta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Korkeakoulun opintojen vastaavuus Suomessa on syytä varmistaa erikseen. Opetussuunnitelma sopii myös sellaisille opiskelijoille, jotka aikovat opettaa suomea toisena tai vieraana kielenä saamenkielisille oppilaille Norjassa tai Ruotsissa. Tätä painotetaan erityisesti valinnaisissa jatko-opinnoissa (Suomen kieli 2). Opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon luokanopettajien äidinkielen opintovaatimukset Suomessa. Suomen kieli 1 jakaantuu kahteen opintojaksoon, joista kummankin laajuus on 15 opintopistettä. Opintojaksot ovat seuraavat: Suomen kieli 1, 30 op Suomen kieli ja kirjoittaminen koulussa 15 op Suomenkielinen kirjallisuus ja lukeminen koulussa 15 op Opintoja voi laajentaa valinnaisilla 30 opintopisteen jatko-opinnoilla (ks. Suomen kieli 2 opintosuunnitelma). 1.7. OSAAMISTAVOITTEET Tiedot: Opintojen jälkeen opiskelija tietää miten kieli rakentuu järjestelmänä ja toimii käytännössä. tuntee lukemisen ja kirjoittamisen opettamiseen liittyviä teorioita. tietää miten lasten ja nuorten kieli kehittyy perusluku- ja kirjoitustaidon oppimisen jälkeen. tuntee suomen ja saamen kielen yhteisiä ja erottavia piirteitä ja kykenee ottamaan ne huomioon saamelaislapsia ja -nuoria opettaessaan. tuntee suomenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden päälinjat. tuntee kirjallisuuden opetusmenetelmiä ja niiden taustateorioita. tuntee oppiaineen valtakunnalliset opetussuunnitelmat Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. tuntee suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tutkimusta. Valmiudet : Opintojen jälkeen opiskelija osaa valita ja käyttää sopivia opetusmenetelmiä lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa. osaa käyttää kieli- ja tekstitaitojaan analysoidessaan, antaessaan palautetta ja arvioidessaan oppilaiden suullisia ja kirjallisia töitä. osaa ohjata ja vahvistaa oppilaiden suomen kielen puhe- ja kirjoitusvalmiutta ja antaa palautetta heidän kirjallisista ja suullisista tehtävistään. osaa tukea lapsia ja nuoria heidän lukuharrastuksessaan. osaa analysoida ja arvioida tekstejä eri-ikäisten oppilaiden näkökulmasta lähtökohtanaan laaja tekstikäsitys. Yleiset valmiudet: Opintojen jälkeen opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida suomen kielen ja kirjallisuuden opetusta eri luokkaasteilla. hallitsee suomen kielen suullisen ja kirjallisen käytön. osaa opettaa suomen kieltä ja kirjallisuutta monikulttuurisessa luokkaympäristössä ja edistää eri kielten ja kulttuurien ymmärtämistä, painottaen erityisesti saamelaisalueen kielellistä ja kulttuurillista tilannetta. 4

osaa vertailla suomen ja saamen kieltä ja sopeuttaa suomen kielen opetuksen saamen kielen opetukseen. osaa mukauttaa kielen ja kirjallisuuden opetusta niin että se vahvistaa oppilaiden identiteettiä ja innostaa heitä aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. 1.8. OPPIMISTAVAT Opetus koostuu esim. luennoista, harjoituksista ja seminaareista, joissa edellytetään opiskelijan aktiivista osallistumista. Opiskelijan itsenäinen työskentely on keskeisellä sijalla oppimisessa. Joka lukuvuosi opiskelija valitsee luokanopettajakoulutukseen kuuluvaan oppiaineiden yhteiseen ammattikansioon vähintään yhden suomen kieleen ja/tai kirjallisuuteen liittyvän työn, jonka yhteydessä hän pohtii ja arvioi kriittisesti mm. omaa oppimistaan ja opettajaksi kehittymistään (katso tarkemmin Studeantta profešuvdnamáhppa. Láidehus 2013.) 1.9. TENTTIEN PÄÄSYVAATIMUKSET Opintojakson aikana annetut kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät ja -työt tulee olla tehtyinä ja kurssikansioon koottuna ennen kuin opiskelija voi osallistua tenttiin. 1.10. TENTIT Kummassakin opintojaksossa on oma tenttinsä. Tenttiarvostelu perustuu ECTS-malliin, jossa A on paras arvosana, E alin hyväksytty arvosana ja F on hylätty. Tentin voi uusia Saamelaisen korkeakoulun säännösten mukaisesti. Muuten tenttejä koskevat korkeakoulun yleiset arvostelu- ja tenttisäännökset. Kumpikin 15 opintopisteen opintojakso muodostaa puolet lopullisesta 30 opintopisteen kokonaisarvosanasta. Opintojaksojen tenttitavat selitetään tarkemmin jaksojen sisältökuvausten yhteydessä. Kotitenttien, esseiden, referaattien tai opinnäytetöiden kirjoittamisessa edellytetään tieteellisen kirjoittamisen perusperiaatteiden noudattamista. Apuna voi käyttää esim. seuraavia teoksia: Kemppainen, T., & Latomaa, T. 2002: Ensi askelia tieteen tiellä (2., korjattu painos) Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia 5/2002. Helander, Kaisa Rautio 2002: Čálalaš bargguid hábmen. Sámi allaskuvla. 1.11. YKSITYISOPPILAAT Opinnot eivät ole avoimia yksityisoppilaille (privatisteille), koska niiden suorittaminen vaatii opiskelijan aktiivista osallistumista opetukseen ja harjoittelujaksoon. Katso Norjan yliopisto- ja korkeakoululakia 3-8. 1.12. LAADUNVARMISTUS Saamelaisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä kerrotaan millaiset mahdollisuudet ja velvollisuudet opiskelijoilla on arvioida korkeakoulun opetustarjonnan ja palveluiden laatua. 5

Opiskelijat arvioivat opintoja ja opetusta arviointitilaisuudessa ja täyttävät arviointilomakkeen aineopintojen päättyessä. Laitos puolestaan arvioi opintoja ja opetusta opiskelijoiden arviointien, tenttiraporttien ja oppiaineraporttien pohjalta. 1.13. OPPIMATERIAALI JA KIRJALLISUUS Katso erillistä luetteloa. 2. OPINTOJAKSOT 2.1. SUOMEN KIELI JA KIRJOITTAMINEN KOULUSSA Saameksi Suomagiella ja suomagillii čállin skuvllas Norjaksi Finsk språk og skrivning på finsk i skolen Englanniksi Finnish language and writing in Finnish at school 2.1.1. YLEISET TIEDOT - OPPIAINEEN KOODI: - OPINTOJEN LAAJUUS: 15 opintopistettä - OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN: Verkko- ja lähiopetus. Opetusharjoittelu osana luokanopettajakoulutusta. 2.1.2. SISÄLTÖ Opinnoissa perehdytään suomen kieleen oppiaineena sekä vuosiluokkien 5 10 oppilaiden kielitiedon ja kirjoittamisen opetuksen sisältöihin, menetelmiin ja taustateorioihin. Opinnoissa käsitellään seuraavia aihealueita: Suomen kielen ominaispiirteet Kielen vaihtelu Kielenhuolto Kielitiedon opettamisen menetelmät ja käytännöt Lapsen kirjoitustaidon kehittyminen ja siihen liittyvät ongelmakohdat Kirjoittamisen opettamisen teoriat Kirjoittamisen arviointi Oppiaineen valtakunnalliset opetussuunnitelmat 2.1.3. OSAAMISTAVOITTEET Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee perustiedot suomen kielen ominaispiirteistä ja osaa soveltaa tietämystään kielitiedon opettamisessa. tuntee puhekielen ja kirjakielen eroja ja yhtäläisyyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon kouluopetuksessa. tuntee suomen ja saamen kielen keskinäisiä vaikutuksia kielen eri tasoilla. 6

tuntee kielenhuollon tärkeimmät periaatteet, suositukset sekä käsikirjat ja osaa hyödyntää niitä oman kirjoittamisensa tukena ja osaa soveltaa tietämystään kouluopetuksessa. tuntee lasten ja nuorten myöhemmän kirjoitustaidon kehittymisen ja osaa arvioida oppilaiden kirjoittamista. tuntee kirjoittamisen opettamisen teorioita sekä osaa soveltaa tietämystään suomen kielen opettamisessa. 2.1.4. OPPIMISTAVAT Opetus koostuu esim. luennoista, harjoituksista ja seminaareista, joissa edellytetään opiskelijan aktiivista osallistumista. Opiskelijan itsenäinen työskentely on keskeisellä sijalla oppimisessa. 2.1.5. TENTIN PÄÄSYVAATIMUKSET Opintojakson aikana annetut kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät ja -työt tulee olla tehtyinä ja kurssikansioon koottuina ennen kuin opiskelija voi osallistua tenttiin. 2.1.6. TENTTI Opintojakson arviointi perustuu mappitenttiin. Opiskelija valitsee yhdessä aineenopettajan kanssa kurssikansiosta neljä työtä tenttimappiin. Työt voivat olla esim. esseitä tai muita opetukseen liittyviä töitä teorioitten ja käytännön sovellusten pohjalta. Molemmat opintojakson teemat (sekä kielitieto että kirjoittaminen) tulee olla edustettuina tenttimapissa. Tenttiarvostelu perustuu ECTS-malliin, jossa A on paras arvosana, E alin hyväksytty arvosana ja F on hylätty. Tentin arvosana muodostaa 50 % Suomen kieli 1 -opintojen loppuarvosanasta. 2.1.7. OPPIMATERIAALI JA KIRJALLISUUS Katso erillistä luetteloa. 7

2.2. SUOMENKIELINEN KIRJALLISUUS JA LUKEMINEN KOULUSSA Saameksi Suomagielat girjjálašvuohta ja lohkan skuvllas Norjaksi Finsk litteratur og lesing i skolen Englanniksi Finnish litterature and reading at school 2.2.1. YLEISET TIEDOT - OPPIAINEEN KOODI: VSUOM1-2? - OPINTOJEN LAAJUUS: 15 opintopistettä - OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN: Verkko- ja lähiopetus. Opetusharjoittelu osana luokanopettajakoulutusta. 2.2.2. SISÄLTÖ Opinnoissa perehdytään suomenkieliseen kirjallisuuteen oppiaineena sekä vuosiluokkien 5 10 oppilaiden lukemisen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöihin, menetelmiin ja taustateorioihin. Opinnoissa käsitellään seuraavia aihealueita: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lajit Kirjallisuuden opetusmenetelmiä Kirjallisuuden tulkinta Saamelaiskuva suomenkielisessä kirjallisuudessa Prosessilukeminen ja lukemisstrategiat Lapsen lukuharrastuksen tukeminen Kriittinen medialukutaito Oppiaineen valtakunnalliset opetussuunnitelmat 2.2.3. OSAAMISTAVOITTEET Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kirjallisuuden päälajit, erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden lajit. tuntee kirjallisuuden opetusmenetelmiä. tuntee kirjallisuuden analysoinnin päämetodeja. tuntee lukutaidon tasot ja osaa tukea lapsen luku- ja kirjoitustaidon edistymistä. osaa analysoida kriittisesti mediatekstejä ja -kulttuuria sekä soveltaa oppimaansa äidinkielen ja kirjallisuuden opettamisessa. 2.2.4. OPPIMISTAVAT Opetus koostuu esim. luennoista, harjoituksista ja seminaareista, joissa edellytetään opiskelijan aktiivista osallistumista. Opiskelijan itsenäinen työ on keskeisellä sijalla oppimisessa. 2.2.5. TENTIN PÄÄSYVAATIMUKSET Opintojakson aikana annetut kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät ja -työt tulee olla tehtyinä ja kurssikansioon koottuina ennen kuin opiskelija voi osallistua tenttiin. 8

2.2.6. TENTTI Opintojakson arviointi perustuu mappitenttiin. Opiskelija valitsee yhdessä aineenopettajan kanssa kurssikansiosta neljä työtä tenttimappiin. Työt voivat olla esim. esseitä, kirjallisuusanalyysejä tai muita opetukseen liittyviä töitä teorioitten ja käytännön sovellusten pohjalta. Molemmat opintojakson teemat (sekä kirjallisuus että lukeminen) tulee olla edustettuina tenttimapissa. Tenttiarvostelu perustuu ECTS-malliin, jossa A on paras arvosana, E alin hyväksytty arvosana ja F on hylätty. Tentin arvosana muodostaa 50 % Suomen kieli 1 -opintojen loppuarvosanasta. 2.2.7. OPPIMATERIAALI JA KIRJALLISUUS Katso erillistä luetteloa. 9