Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009



Samankaltaiset tiedostot
Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Kankaistenjärven tila ja haasteet

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Alajärven tila ja haasteet

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Laskuojien katselmointi

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Tuuloksen Pannujärven tila ja haasteet

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

PAKKA-hanke Yleistötilaisuus. Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskus

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Näytteenottokerran tulokset

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys

Valajärven suojeluyhdistys ry. Valajärven vedenlaatututkimukset vuosina sekä tulevaisuuden suunnitelmat

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ 2017

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Suomen metsien kasvutrendit

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

Vesistövaikutusten arviointi

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet


Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Lestijärven tila (-arvio)

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

Transkriptio:

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009 Pohjakartan Heli copyright Jutila Maanmittauslaitos/PiSa lupa 17/4033/1999

Valajärvi pähkinänkuoressa Tila: hyvä Järvi on ns. latvajärviä, siihen ei virtaa vettä muista järvistä. Valuma-alue on suppea (15,01 km2: 4,3 x järven ala), ja siellä on vain yksi pieni Likolammi Vettä poistuu pohjoispäästä Ollanojaa myöden, joka laskee Haapajärveen. Puron virtaamat ovat vähäiset Kaikuluotaus, DGPS-paikannus 7-8.7.2003 (75 m linjatiheys) 1.Numerotietoa Valajärvestä. Pinta-ala Tilavuus Keskisyvyys Suurin syvyys Valuma-alueen pinta-ala Veden viipymä Rantaviivan pituus Kiinteistöjä Korkeus merenpinnan yläp. 346,4 ha 14741,5 10 3 m 3 4,2 m 13,4 m 15,0 km 2 n. kk 17,3 km n. kpl 111,7 m mpy

Valajärven tutkimukset Tutkittu v. 1966 lähtien neljällä näytepisteellä, joista Niemelän näytepiste on vanhin (v. 1988 asti käytössä 8 näytettä, joista 7 kesältä) Martinniemi 2: kohteelta on 11 näytettä v. 1975-2009 (3 talvi, 8 kesä) Länsipää 3: kohteelta on 9 näytettä v. 1975-2009 (3 talvi, 6 kesä) Kotaniemi 4: kohteelta on 1 näyte kesältä 1992 Ympäristöpalvelujen rantanäytteenottoa joskus 2000-alussa Janakkalan kunnan uimavesinäytteenottoa Kirkasvetinen, karu (2000-luvulla kesällä: P tot 12 µg/l; typen perusteella karu 355 µg/l) ja melko matala järvi Puskurikyky on tyydyttävä ja ph lievästi hapan (6,7); Sähkönjohtokyky on alhainen Kesäisin happi on ajoittain loppunut pohjalta, talvisin happitilanne on ollut hyvä

Kotaniemi 4 Länsipää 3 Niemelä 1 Martinniemi 2

Ojavesinäytteitä Peruskartan mukaan Valajärveen laskee noin 10 ojaa Tietoja vain seitsemästä ojasta: v. 2003 ja 2009 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys tutki Valajärveen laskevien ojien veden laatua keväällä 2003. Näytteet otettiin yhteensä 5 eri pisteestä 15.5.2003. Valajärveen laskevat ojat olivat yleisesti ottaen suhteellisen kirkkaita ja vähäravinteisia. Ojat laskevat suoperäisiltä alueilta, joten humusleima oli niissä kohtalaisen selvä, mikä kohottaa järvenkin veden väriarvoa sateisina kausina. Suurin virtaama Mustisuolta laskevassa ojassa: n. 80 % tulovirtaamasta. Veden laatu heikoin: ruskeaa ja runsasravinteista. Typpipitoisuudet pääosin hyvin alhaisia (630-880 µg/l). Fosforipitoisuudet vaihtelivat 20-40 µg/l, joten nekin olivat pieniä. Tulosten mukaan Valajärveen laskevat ojavedet olivat varsin hyvälaatuisia. Suoalueilta laskevien runsasravinteisimpien ojien alajuoksulle suositellaan tehtäväksi laskeutusaltaat, joista vesi tulisi, mikäli mahdollista, johtaa pintavalutuksena järveen. Ojan ja järven väliin suositellaan tehtäväksi ainakin katkos, jotta vesi ei virtaisi kovin voimakkaasti järveen saakka. Tällöin kiintoainesta ja ravinteita pidättyy valutuskentälle, jolloin ne ovat pois järvestä.

Ojavesinäytteitä 28.4.2009: Kotamäenkorven ojan (4B) tulokset osoittavat erittäin rehevää kokonaisfosforipitoisuutta (95 ug/l), korkeaa fosfaattifosforipitoisuutta (52 ug/l) ja korkeaa kokonaistyppipitoisuutta (1200 ug/l). Ph on jonkin verran happaman puolella (6,2). Väriluku kertoo tummasta, hyvin humuspitoisesta vedestä (220 mg/l Pt). Kiintoainepitoisuus 23 mg/l) oli selvästi kohonnut. Yllättäen myös suolistoperäisiä enterokokkeja ja lämpökestoisia koliformisia bakteereja voitiin havaita yli analyysirajan; reipas virtaus Kotakalliontienpään oja 1B edusti veden laadultaan tavanomaisempaa metsäojan vettä, jossa kokonaisfosforipitoisuus oli 36 ug/l ja typpipitoisuus 470 ug/l. Tämänkin ojan vedet tulevat osin suovaltaiselta alueelta, mikä näkyy paitsi väriluvun kokoamisessa (180 ug/l), myös alhaisessa ph:ssa; vähäinen virtaus

Kuormitus Valuma-alue suo- ja metsävaltainen Maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen kuormitus luonnonkuorman lisäksi Tarvitaan lisää tutkimustietoa ja kuormituslaskelmien tekemistä Kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimet

Näin suojelet Valajärveä Jätevesien käsittelystä ei saa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Toimi vastuullisesti! Kysy neuvoa ja hanki tietoa! Saunankaan pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Älä pese mattoja, autoa tai pyykkiä järvessä. Pyykki on pestävä riittävän kaukana vesirajasta. Huolehdi siitä, että pesuvedet eivät valu vesistöön vaan imeytyvät maahan. Myös auton huoltopaikka on muualla kuin järven rannalla. Muistathan, että synteettiset pesuaineet sisältävät runsaasti vettä rehevöittäviä aineita. Käytä kaikessa pesussa luonnonmukaisia aineita: mäntysuopaa, etikkaa ja aitoa saippuaa sekä fosfaatittomia ja nopeasti hajoavia tensidejä sisältäviä tuotteita. Järjestä kiinteistösi jätehuolto asianmukaisesti. Estä jätteiden, kalanperkeiden yms. joutuminen järveen. Käytä kompostia maatuville jätteille. Voit leikata rantasi ruokoa, kaisloja ja muita ilmaversoiskasveja. Huolehdi, ettei laiturirakennelmasi estä veden kulkua rannassasi. Muista noudattaa niitto- ja ruoppausohjeita. Säästä ojien suussa ravinteita suodattava vesikasvillisuus! Jätä rannalle vähintään viiden metrin levyinen kasvistoinen suojakaista! Liiku järvellä luontoa ja ihmisiä kunnioittaen! Anna lintujen pesiä rauhassa! Ripusta lintupönttöjä ja huolla ne vuosittain! Tee havaintoja järvien tilasta. Osallistu Valajärven seuranta-, hoito- ja kunnostustoimiin.

Valajärven ja ympäristön haasteet Valajärven tilan säilyttäminen erinomaisena Vesistökuormituksen vähentäminen tai säilyttäminen nykyisellään Järven tilasta ja kuormituksesta tarvitaan lisätietoa, vaikka tietoa on jo olemassakin: jatkossa painopiste biologisiin selvityksiin Alueen luontoarvojen säilyttäminen: metsähoito, rantarakentaminen, talkoot

Valajärven suojeluyhdistyksen mahdollisia toimia Seurantatietoa järven tilasta Tiedon keruu Omatoimisesti mm. näkösyvyysseurannat käynnistyneet Yhteistyö järven tilaa tutkivien tahojen kanssa mm. Hämeenlinnan kaupungin ymppäristöpalvelut, Janakkalan kunta, HAM, Kokemäenjoen vvy: vesistöseurannat, näytteenottoihin osallistuminen, tulosten siirto Herttaan Vesikasvillisuus- ja linnustoselvitys Kuormitusselvitys Pohjasedimenttitutkimus järven ympäristöhistoriasta Ojavesitutkimukset Järven ravinnetaseen laskeminen Tiedon levittäminen järvestä, seudun luonnosta ja kulttuurista Haja-asutuksen jätevesiasetuksen täytäntöönpanon edistäminen Hoito- ja kunnostustoimet: suunnitelma, hoitokalastus, jota jo toteutettukin kolmasti; ruoppaukset kesällä 2008, niitot

Kiitos!