Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua

Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa Jari Hyvärinen, Anna-Maija Rautiainen Teknologiakatsaus 188/2006 Uudistettu painos

Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa Menetelmiä, teorioita ja taustalogiikkaa Jari Hyvärinen Anna-Maija Rautiainen Teknologiakatsaus 188/2006 Helsinki 2006

Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes 2006. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. 2. uudistettu painos ISSN 1239-758X ISBN 952-457-227-3 Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, 2006

Esipuhe Innovaatiotoiminnan ja t&k-rahoituksen vaikuttavuus yhteiskunnassa on eräs keskeisimmistä innovaatiopolitiikan ohjenuorista. Tämä julkaisu on syntynyt osana Tekesin sisäistä kehittämishanketta, jonka keskeisenä tehtävänä on ollut jäsentää innovaatiotoiminnan hyötyvaikutuksia. Julkaisu on luonteeltaan kokoava tutkimus. Siinä kartoitetaan teorioita ja olemassa olevaa tutkimustietoa, joilla määritetään innovaatiotoiminnan ja t&k-rahoituksen vaikuttavuutta niin yritysten, toimialojen kuin kansantalouden tasolla. Hankkeen tulokset raportoidaan osissa; tätä tutkimuskirjallisuutta käsittelevää teoriaraporttia seuraa raportti, jossa paneudutaan tarkemmin Tekesin vaikutuksiin. Teoriaraportin ovat pääosin laatineet Jari Hyvärinen ja Anna-Maija Rautiainen Tekesin Vaikuttavuusarviointi-yksiköstä, ja lisäksi ulkoisen materiaalin keräykseen ja analysointiin ja sisäisen materiaalin tuotantoon ja analysointiin ovat osallistuneet kaikki yksikön henkilöt. Kesäkuussa 2006 Tekes

Tiivistelmä Tämän raportin tarkoituksena on selvittää innovaatiotoiminnan ja t&k-rahoituksen vaikutuksia yhteiskunnan eri tasoilla. Tehtävä on haastava, sillä vaikutukset ovat moninaiset, ja ne jakaantuvat sekä suoriksi vaikutuksiksi että erityisesti epäsuoriksi vaikutuksiksi, joille ei ole selkeää mittaria. Tehtävän helpottamiseksi tälle hankkeelle asetettiin kaksi kysymystä: Mitä hyötyä on innovaatiotoiminnasta? ja Mitä hyötyä innovaatiopolitiikasta on innovaatiotoiminnalle? Vaikuttavuuden määrittämiseksi on valittu kolme lähestymistapaa, jotka näkyvät vaikuttavuuden eri tasoilla. Lähestymistavat ovat additionaliteetti, ulkoisvaikutukset ja uusi kasvuteoria. Raportissa on käytetty laajasti niin kotimaista kuin ulkomaista kirjallisuutta, jolla vaikutuksia on kuvattu. Laajasta materiaalista saimme selville seuraavanlaisia tuloksia. Additionaliteetin osalta keskeiset tulokset ovat seuraavankaltaisia. Valtaosa kansallisista ja kansainvälisistä empiirisistä tutkimuksista osoittaa, että julkinen t&k-rahoitus ei syrjäytä yritysten omia t&k-investointeja, vaan selkeästi täydentää niitä. Tuotosten ja tulosten osalta julkinen t&k-rahoitus lisää tutkimustulosten mukaan rahoitettujen yritysten patentointiaktiivisuutta, ja auttaa yrityksiä kasvamaan. Lisäksi julkisella rahoituksella on havaittavissa positiivinen vaikutus yritysten tuottavuuden kasvuun. Julkisella rahoituksella on tutkimustulosten mukaan myös hankkeiden riskipitoisuutta, haastavuutta ja kestoa sekä yhteistyötä, osaamista ja henkistä pääomaa kasvattava vaikutus. Yksi merkittävä teknologian välittäjämekanismi on ulkoisvaikutukset, jota pidetään keskeisenä osana yritysten, toimialojen ja siten myös maiden myönteiselle kehitykselle. Ulkoisvaikutusten avulla tieto, ideat ja osaaminen leviävät innovaattoreilta muille toimijoille luoden kasvua ja hyvinvointia. Inhimillinen pääoma ja koulutus koetaan tärkeäksi varannoksi, jolla luodaan mahdollisuudet uusien innovaatioiden syntymiselle. Koulutuksella luodaan uutta kyvykkyyttä, joka vaikuttaa myönteisesti tuottavuuteen ja talouden kehitykseen, ja siten kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Kansallinen innovaatiokapasiteetti on se kyvykkyyspääoma, jolla maa pystyy tuottamaan ja kaupallistamaan teknologiaa pitkällä aikavälillä. Tämä kuulostaa järkevältä, sillä vasta pitkällä aikavälillä voidaan erottaa ne maat, jotka pystyvät uusiutumaan ja tuottamaan jatkuvasti innovaatioita. Innovaatioiden syntyä voidaan edistää systemaattisesti t&k-toiminnalla. Yritykset suosivat julkista teknologiarahoitusta myös siksi, että se kehittää yrityksen inhimillistä pääomaa. Yrittäjyyden merkitys talouskasvun lähteenä sekä keinona parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja työllisyyttä on viime vuosina korostunut. Empiiriset tutkimukset osoittavat, että yrittäjyyden ja talouskasvun välillä vallitsee positiivinen yhteys, mutta selkeitä johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista ei voida tehdä. Selvää on, että kaikki yrittäjyys ei ole suinkaan positiivisessa yhteydessä talouskasvuun. Talouskasvua tukevaa olisi ennen kaikkea uusia teknologioita ja menetelmiä kaupallisiin tarkoituksiin riskihakuisesti soveltava ja kokeileva yrittäjyys. Kansantalouden tasolla tuottavuus näkyy suotuisana talouskasvuna. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan t&ktoiminnalle ja t&k:n ulkoisvaikutuksille on saatu suhteellisen korkea tuottavuus. Näin ollen t&k:n yhteiskunnalliset hyödyt ovat merkittäviä. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että t&k-toiminnan tuottavuus keskittyy tiettyihin onnistuneisiin innovaatioihin, jotka nostavat koko toimialan tuottavuutta. 1990-luvulla kehitetty uusi talouskasvun teoria tekee teknologiasta ja inhimillisestä pääomasta talouskasvun keskeisiä selittäjiä. Teknologinen edistyminen sisältää osaamisen kasaantumista, jonka voivaan katsoa kuvaavan älykästä pääomaa hieman samoin kuin fyysinen tai inhimillinen pääoma. Uusi talouskasvun malli olettaa, että innovaatioita syntyy tutkimus- ja kehitysinvestointien ja työssä oppimisen kautta, ja että tämä periaatteessa johtaa rajattomaan tiedon kasaantumiseen. Teknologialla on mahdollisuus myös saavuttaa kasvua tukeva muutos työvoiman erikoistumisen, tuotannon organisoitumisen ja uusien tuotteiden innovoinnin kautta. Myös Suomi on siirtynyt uudenlaiseen talousmalliin 1990-luvulla. Uusi malli on tuottanut monia kasvun kannalta tärkeitä uudistuksia, jonka seurauksena muun muassa suomalaisyritysten innovatiivisuus ja patenttien määrä on merkittävästi kasvanut.

Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden lähtökohdat............................................ 1 2 Innovaatiopolitiikan merkitys........................................... 3 2.1 Julkisen t&k-rahoituksen lisäävä vaikutus yrityksen toimintaan (Additionaliteetti)........ 3 2.1.1 Additionaliteetin määritelmä....3 2.1.2 Julkisen t&k-rahoituksen lisäävä vaikutus yrityksen t&k-rahoitukseen (Input additionaliteetti)....4 2.1.3 Julkisen t&k-rahoituksen lisäävä vaikutus yrityksen tuotokseen (Output additionaliteetti)... 7 2.1.4 Julkisen t&k-rahoituksen myönteinen vaikutus yrityksen toimintaan (Behavioural additionaliteetti)... 7 2.2 Innovaatiokilpailu, teknologian leviäminen ja ulkoisvaikutukset..................... 11 2.2.1 Ulkoisvaikutukset teknologian siirron ja alueellisen kasvun moottorina...11 2.2.2 Ulkoisvaikutusten mittaus...13 3 Innovaatiopolitiikan tuotokset: Osaaminen, verkostot ja innovaatiot......... 15 3.1 Tutkimus ja inhimillinen pääoma............................................ 15 3.2 Tutkimus, yhteistyö ja tutkimuskeskukset..................................... 15 3.3 Koulutus ja inhimillinen pääoma............................................. 17 3.4 Innovaatiot ja innovatiivisuus............................................... 17 3.5 Teknologinen muutos ja innovaatiovaranto.................................... 19 3.6 Innovaatiot verkostoissa ja klusterit.......................................... 19 3.7 Innovatiiviset markkinat ja kilpailun merkitys (kysyntäolosuhteet)................... 21 3.8 Innovaatiot ja panostekijät................................................. 21 3.9 Innovaatiot ja yrityksen valinnat............................................. 21 3.10 Innovaatiot Suomessa.................................................... 22 BOXIAIHE: T&k ja globalisaatio..................................................23 4 Tulokset yritystoiminnassa: Innovatiiviset yritykset ja elinkeinoelämän uusiutuminen......................................... 25 4.1 Yritysten kasvu.......................................................... 25 4.1.1 Alkavat yritykset...25 4.1.2 Kasvuyritykset...28 4.1.3 Palveluyritykset....33 4.1.4 Kansainvälistyminen...35 BOXIAIHE: Julkinen pääomarahoitus............................................. 36 BOXIAIHE: Kansainvälinen rahoitusinstituutioiden vertailu............................. 37 4.2 Elinkeinoelämän uusiutuminen.............................................. 38 4.2.1 Tulevaisuuden toimialat ja uusiutuminen...38 Toimialan kehitys ja kasvu...38

4.2.2 Tuottavuus...39 Tuottavuuden mittaaminen....40 Teollisuuden tuottavuus Suomessa....40 Palveluiden tuottavuus Suomessa...43 Yleiskäyttöinen teknologia ja tuottavuus...45 T&k-toiminnan tuottavuus...45 4.2.3 Toimialan kilpailukyky ja klustereiden kilpailuedut...46 Kilpailukyvyn mittaaminen...46 Klusterit ja kilpailuedut...46 4.3 Alueiden kehitys......................................................... 48 5 Kansantalous ja markkinat, elinkeinoelämä ja yhteiskunta.................. 53 5.1 Kansainvälinen innovaatioympäristö ja Suomi.................................. 53 5.2 Talouskasvu............................................................ 57 5.3 Talouskasvu ja talouspolitiikka Suomessa kaksi mallia......................... 62 5.4 Suomalaisen yhteiskunnan tila ja tavoitteet lyhyesti............................. 64 5.5 Kansantalouden tasapaino................................................. 64 BOXIAIHE: Globalisaatio muuttaa talouden ja teollisuuden rakenteita.................... 66 6 Yhteenveto......................................................... 69 Lähteet............................................................... 73 Tekesin teknologiakatsauksia............................................ 80

1 Johdanto julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden lähtökohdat Innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen avulla on mahdollista osoittaa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen hyötyjä yritysten, toimialojen ja kansantalouden tasoilla. Julkisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi on tullut nyky-yhteiskunnassamme yhä tärkeämmäksi, sillä niukasta julkisesta rahoituksesta kilpailevat useat eri politiikkasektorit. Myös julkisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituloksia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopolitiikan välineiden ja toimeenpanon kehitystyössä. Siirtyminen perinteisestä teknologiapolitiikasta kohti laajempaa ja monitavoitteisempaa innovaatiopolitiikkaa on asettanut myös vaikuttavuusarvioinnille uusia haasteita. Arvioitavien vaikutusten kenttä, kohderyhmät ja vaikutusten laatu ovat entistä monimuotoisempia, ja samalla erilaisten intressiryhmien määrä on kasvanut. Vaikuttavuusanalyysin kenttä on laajentunut koska ketjuuntuneiden ja epäsuorien sekä viivästyneiden vaikutusten merkitys on kasvanut. 1 Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Innovaatiopolitiikan avulla kannustetaan yrityksiä, yliopistoja ja korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin, joiden hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina laajemmin koko yhteiskuntaan. Innovaatiopanostukset näkyvät yrityksissä uutena osaamisena, uusina toimintatapoina ja uusina tuottavina innovaatioina sekä viime kädessä yritysten menestymisenä liikevaihdon ja tuottavuuden kasvaessa. Tutkimuksen ja koulutuksen kautta syntyy puolestaan uutta tietämystä ja kyvykkyyttä, uusia toimintatapoja ja innovatiivisuutta. Innovatiivisuuden vaikutukset leviävät monelle eri tasolle yhteistyön ja innovatiivisten yritysten kautta ja näkyvät lopulta elinkeinoelämän uudistumisena. Tuottavuus ja talouden kasvu ovat kansallisia tavoitteita, joihin uudet liiketoiminnat, palvelut ja toimivammat instituutiot omalta osaltaan myötävaikuttavat. Samalla syntyy verkostotalouden kehittyneempiä muotoja, uusia kilpailuetuja ja elinvoimaisuutta Suomen alueilla. Innovaatiotoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat moniulotteiset. Kansalaisten hyvinvointi ja kestävä kehitys näkyvät esimerkiksi uusien innovaatioiden soveltamisessa terveydenhuoltoon ja vanhustyöhön sekä ympäristökysymysten huomioimisessa. Luvussa 2 tarkastellaan innovaatiopolitiikan merkitystä sekä julkisen t&k-rahoituksen vaikutuksia additionaliteetti-käsitteen ja ulkoisvaikutusten kautta. Luvussa 3 siirrytään selvittämään osaamisen merkitystä ja innovaatioiden muodostumista innovaatiotoiminnassa. Luku 4 keskittyy yritysten innovatiivisuuteen ja kasvuun sekä elinkeinoelämän uusiutumiseen lähinnä tuottavuuden näkökulmasta. Luku 5 kuvaa niitä vaikutusmekanismeja, joita innovaatiotoiminnalla on kansantalouden tasolla. Tarkastelu kohdistuu Suomen asemaan kansainvälisessä innovaatioympäristössä sekä talouskasvuun. Tutkimusja kehityspanostukset Osaaminen Uusi tieto Uudet toimintatavat Verkottuminen Innovaatiot: tuotteet, palvelut ja menetelmät Uudet yritykset, liiketoiminta-alueet ja palvelut Yritysten kasvu- ja kansainvälistyminen Tuottavuus Vauraus Alueiden elinvoimaisuus Työllisyys Ympäristön terveys Turvallisuus Sosiaalinen hyvinvointi PANOKSET TULOKSET Kuva 1.1. Vaikuttavuuden kokonaiskuva. VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET KANSANTALOUTEEN JA YHTEISKUNTAAN 1 SC-Research 2005 1

2 Innovaatiopolitiikan merkitys Innovaatiopolitiikka on nostettu lähes kaikissa kehittyneissä maissa tärkeimpien politiikka-alueiden joukkoon. Innovaatiopolitiikan merkitys on korostunut nykyisessä tietointensiivisessä taloudessamme. Monet perinteiset politiikkalohkot (mm. raha- ja valuuttakurssipolitiikka) eivät enää ole kansallisessa päätäntävallassamme, ja perinteinen teollisuuspolitiikka (mm. investointien ohjailu, yritystuet) on menettänyt merkityksensä. Jäljelle on jäänyt houkuttelevien toimintaympäristöjen luominen osaamispohjan vahvistamiseksi. Innovaatiopolitiikalla pyritään vaikuttamaan tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen siis pitkän aikavälin talouskasvun yhteen keskeisimmistä lähteistä 2000-luvulla. Nykytietämyksen mukaan tiede, teknologia ja innovaatiot ovat keskeisiä talouskasvun lähteitä. 2 Uuden tiedon tuottamisen markkinoiden katsotaan kuitenkin toimivan epätäydellisesti, minkä vuoksi julkisen sektorin mukana olon katsotaan olevan perusteltua ja tarpeellista. Perinteinen taloustieteellinen perustelu innovaatiopolitiikalle perustuu ajatukseen markkinapuutteista. Tämän mukaan yritykset ali-investoivat tutkimukseen ja kehitykseen (t&k) koska innovaatiotoimintaan sisältyy riskejä, se on kallista ja koska innovaation kehittänyt yritys ei saa itselleen kaikkea siitä koituvaa hyötyä. Innovaatioista saatava etu leviää nimittäin asiakkaille tai kuluttajille tuoteparannusten kautta ilman eri korvausta. Viimekädessä kilpailijat ja koko kansantalous voivat hyödyntää uutta teknologiaa ilmaiseksi tai halvemmalla. Näin innovaatiotoiminnan tuottoaste voi olla merkittävästi korkeampi kuin sen yksityinen tuottoaste. Tuoreempi taloustieteellinen innovaatiopolitiikan perustelu (ns. systeeminen näkökulma) liittyy ajatukseen, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen tavoitteena on korjata järjestelmätason ja erityisesti oppimiseen ja osaamiseen liittyviä puutteita. Tällöin innovaatiopolitiikan tavoitteena on kehittää ja ohjata toimijoiden osaamista ja tietoa. Julkinen sektori myös osallistuu innovaatiotoiminnan koordinointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Innovaatiopolitiikalle on siten lukuisia talousteoriasta ja tutkimuksesta johdettavia perusteluja, jotka lähes kaikki liittyvät tiedon erityisluonteeseen taloudellisena hyödykkeenä. Tieto ja sen ominaisuudet ovat myös innovaatiopolitiikka-ajatteluun ehkä eniten viime vuosina vaikuttaneen uuden kasvuteorian ydin, joka korostaa kansallisen politiikan mahdollisuuksia ja merkitystä. Uusi kasvuteoria ei sinänsä tuo mitään uutta perustelua julkisen sektorin väliintulolle vaan siirtää politiikan painopistettä innovaatioihin, koulutukseen ja tiedon tuottamiseen. Uuden kasvuteorian mukaan tieto ja osaaminen ratkaisevat pitkän aikavälin kasvun. 3 2.1 Julkisen t&k-rahoituksen lisäävä vaikutus yrityksen toimintaan (Additionaliteetti) Useat sekä kansainväliset että kansalliset tutkimustulokset osoittavat, että yrityksille myönnetty julkinen t&k-rahoitus lisää yritysten omaa t&k-rahoitusta, vaikuttaa määrän lisäksi myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun sekä kasvattaa innovaatiotoiminnan kautta syntyviä tuotoksia ja liiketoiminnan tuloksia. 2.1.1 Additionaliteetin määritelmä Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä on yleistynyt ns. additionaliteettikäsite. Yksinkertaisimmillaan additionaalisuudessa on kyse siitä, mitä hyötyä julkisesta t&k-rahoituksesta on yrityksille ja oikeuttaako tämä hyöty julkisen sektorin väliintulon. Luke Georghiou 4 on pyrkinyt tarkemmin määrittelemään additionaliteetin alakategorioita. Julkisen t&k-rahoituksen vaikuttavuuden arvioinnissa mitataan yleisimmin seuraavia kolmentyyppisiä vaikutuksia. Ensiksi voidaan tutkia miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten omiin t&k-panostuksiin (input additionaliteetti). Toiseksi voidaan tutkia, minkälainen vaikutus julkisella t&k-rahoituksella on yritysten tuotoksiin ja liiketoiminnan tuloksiin (output additionaliteetti). Kolmanneksi voidaan tutkia miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen ja toimintatapoihin (behavioural additionaliteetti). 2 Ks. esim. Ylä-Anttila (2005); OECD (2001, 2005a) 3 Ylä-Anttila (2005) 4 Mm. Georghiou (2002) 3

Bach & Matt 5 erottavat edellisten kolmen käsitteen lisäksi myös neljännen additionaliteetin muodon. Kognitiivisen kapasiteetin muutos olettaa, että julkisella rahoituksella on pysyviä vaikutuksia yrityksen sisällä olevan henkisen pääoman, ymmärryksen ja tietämyksen kehittymiseen. Käsite liittyy läheisesti Behavioural additionaliteetti -käsitteeseen eikä tässä raportissa ole tehty eroa näiden kahden käsitteen välille. Muutokset käyttäytymisessä ovat luontaisesti yhteydessä osaamispohjan ja kognitiivisen kapasiteetin muutoksiin. Taulukko 2.1. Additionaliteetin määritelmät. 6 ADDITIONALITEETIN KÄSITTEET PERUSTELU JULKISELLE TOIMINNALLE MITTAUSKOHDE MITTARIT INPUT ADDITIONALITY (panosten lisäys) markkinapuutteet Millä tavoin julkinen tuki vaikuttaa yritysten omiin t&k-panostuksiin? Yrityksen t&k-panostuksen määrä OUTPUT ADDITIONALITY (tuotosten lisäys) markkinapuutteet Millä tavoin julkinen tuki vaikuttaa yrityksen tuotoksiin ja tuloksiin? Projektitasolla tuotosten kasvu Yritystasolla liiketaloudellisten tulosten kasvu BEHAVIOURAL ADDITIONALITY (käyttäytymisen ja toimintatapojen muutos) järjestelmätason ja oppimiseen liittyvät puutteet Millä tavoin julkinen tuki vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen ja toimintatapoihin? Pehmeät mittarit, kuten verkostoitumisen ja strategian muutokset COGNITIVE CAPACITY (henkisen pääoman ja osaamispohjan muutos) järjestelmätason ja oppimiseen liittyvät puutteet Millä tavoin julkinen tuki vaikuttaa yritysten osaamisen ja ymmärryksen kasvuun? Pehmeät mittarit, kuten osaamisen kehittyminen julkisen rahoituksen seurauksena Lisäksi kirjallisuudessa esiintyy käsite hankkeen additionaalisuus (project additionality; pure additionality), joka kuvaa additionaalisuutta tietyn t&k-hankkeen osalta. Hanke on puhtaasti additionaalinen, jos se olisi jäänyt kokonaan tekemättä ilman julkista rahoitusta. Usein hankkeet kuitenkin tehdään, mutta suppeampina tai hitaammin, mitä ei tällä mittarilla voida havainnoida. Yhden hankkeen additionaalisuuden perusteella ei voida myöskään tarkkaan arvioida kaikkia yrityksenlaajuisia additionaliteetteja. 7 Julkisen t&k-rahoituksen vaikuttavuutta on tutkittu lukuisissa eri tutkimuksissa vaihtelevista näkökulmista käsin ja eri menetelmiä hyödyntäen. Input additionaliteetin mittaamisessa yleisemmin käytetyt menetelmät ovat ekonometrisiä. Vaikuttavuuden arvioinnissa verrataan tällöin kahta lopputilannetta, joista toinen on todellinen ja toinen hypoteettinen. Tätä hypoteettista lopputulosta kutsutaan kontrafaktuaaliksi tai nollahypoteesiksi. Toisin sanoa todellista lopputulosta (yritys saanut julkista rahoitusta) verrataan hypoteettiseen tilanteeseen (mikä olisi ollut lopputulos, jos yritys ei olisi saanut julkista rahoitusta). Ainoastaan vertaamalla todellista arvoa nollahypoteesin arvoon, saadaan selville julkisen rahoituksen vaikutus. Vaikka hypoteettista tilannetta ei voida havainnoida, on sen estimointiin olemassa lukuisia ekonometrisiä menetelmiä. 8 Sekä output että behavioural additionaliteetin mittaamisessa hyödynnetään ekonometristen menetelmien ohella myös tapaus- ja surveytutkimusmenetelmiä. 2.1.2 Julkisen t&k-rahoituksen lisäävä vaikutus yrityksen t&k-rahoitukseen (Input additionaliteetti) Input additionaliteetin avulla tutkitaan miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yrityksen omaan t&k-rahoitukseen. Käsitetasolla input additionaliteetti on suhteellisen yksiselitteinen. Julkinen t&k-rahoittaja toivoo, että tutkimusja kehittämishankkeita toteutetaan enemmän kuin mitä il- 5 teoksessa Georghiou et al. 2002. 6 Soveltaen Pekkanen et al. 2004. Noudattaen yleistä käytäntöä, Cognitive capacity -käsite on tässä julkaisussa yhdistetty Behavioural additionality -käsitteeseen. 7 Pekkanen et al. 2004 8 Esim. Streicher et al. 2003 4

man julkista rahoitusta tapahtuisi. Tämä johtaa vaikuttavuuden mittaamisen kannalta olennaiseen kysymykseen: korvaako julkinen rahoitus joko osittain tai kokonaan yritysten omaa t&k-rahoitusta vai lisääkö julkinen rahoitus yrityksen omaa t&k-rahoitusta mihin julkinen rahoittaja tähtää. Kolmantena vaihtoehtona on mahdollisuus, että julkisella t&k-rahoituksella ei olisi minkäänlaista vaikututusta yrityksen omiin panostuksiin. 9 Julkisen t&k-rahoituksen vaikutuksista on tehty runsaasti empiirisiä tutkimuksia. Taulukkoon 2.2 on koottu joukko kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia t&k-rahoituksen vaikutusta yrityksen omaan t&k-rahoitukseen. Taulukosta käyvät ilmi tutkimuksen kohdemaa, tärkeimmät tulokset, tekijät sekä julkaisuvuosi. Aineistot ovat valtaosin 2000-luvulta peräisin. Valtaosa tutkimuksista on osoittanut, että julkinen t&k-rahoitus täydentää yritysten omia investointeja. Ainoa taulukossa esiintyvä tapaus, jossa julkisen tuen lisäävää vaikutusta ei ole yksiselitteisesti havaittavissa löytyy vuodelta 1999 (Busum). Varhaisempia tilastollisia tutkimuksia on kuitenkin kritisoitu siitä, että ne eivät huomioi julkisen rahoituksen mahdollista endogeenisuutta. On nimittäin mahdollista, että julkista rahoitusta saaneiden yritysten omat panostukset ovat korkeampia juuri sen vuoksi, että julkinen rahoitus suosisi tutkimus- ja kehittämistoimintaan muita yrityksiä enemmän panostavia yrityksiä. Mikäli arviointiprosessi ei ota huomioon tätä endogeenisuuden mahdollisuutta, arvioinnin tulokset julkisen rahoituksen vaikuttavuudesta saattavat vääristyä. 10 Myös julkisen tuen vaikuttavuuskertoimesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Tällöin on etsitty vastausta kysymykseen kuinka paljon 1 euro julkista rahoitusta lisää yritysten omaa t&k-rahoitusta. Julkisen tuen vaikuttavuuskerroin on vaihdellut tutkimuksittain. Kansainvälisten ja kansallisten tutkimustulosten mukaan jokainen julkiseen tukeen käytetty euro on lisännyt yksityisen rahoituksen määrää 0,40 0,93 eurolla, eli lisäyskerroin on 1.40 1.93. 11 Input additionaliteetti -tarkastelu perustuu resurssipohjaiseen näkökulmaan ja perinteiseen taloustieteelliseen ajatteluun. Input additionality olettaa, 1) että panosten ja tuo- Taulukko 2.2. Tutkimustuloksia julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksesta yrityksen omaan tutkimus- ja kehitysrahoitukseen (Input additionaliteetti). Maa Vaikutus Tutkimus Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Keskimäärin julkinen t&k-rahoitus Suomessa kasvattaa rahoitettujen yritysten yksityisiä innovaatiotoimia sekä nimellisesti että reaalisesti. Julkisen t&k-rahoituksen tulokset osoittavat vahvasti lisäävää vaikutusta yritysten omassa t&k-rahoituksessa. Julkinen t&k-rahoitus ei syrjäytä yritysrahoitteista t&k:ta vaan täydentää sitä. Analyysissä ei havaita julkisen sektorin t&k-rahoituksen syrjäyttävän yritysrahoitteista t&k:ta. Julkisen t&k-rahoituksen saaminen lisää seuraavan vuoden yritysrahoitteista t&k-toimintaa. Tekes-rahoitusta saaneet yritykset tekevät enemmän omarahoitteista t&k:ta kuin rahoitusta saamattomat. Julkinen rahoitus ei syrjäytä yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten omaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. Ebersberger et al. (2006) Ebersberger (2005) Ali-Yrkkö (2004) Ali-Yrkkö & Pajarinen (2003) Ali-Yrkkö & Pajarinen (2003) Lehto (2000) Toivanen & Niininen (2000) 9 Streicher 2003 10 Mm. Georghiou et al. 2002; Streicher et al. 2003; Ali-Yrkkö 2004 11 Ks. esim. Guellec van Pottelsberghe (1 lisää 0,70 ), Ali-Yrkkö (1 lisää 0,62 0,86 ), European Competitiveness Report (1 lisää 0,93 ), Streicher & et al. (1 lisää 0,40 ). 5

Taulukko 2.2. jatkuu... Kansainvälisiä tuloksia (Input additionaliteetti) Maa Vaikutus Tutkimus Itävalta Ruotsi Saksa Saksa Belgia Espanja Itävalta Ranska Saksa Saksa OECD-maat (ent.) Itä-Saksa Espanja Yritykset lisäävät innovaatioprojektiensa t&k-panostuksia välittömästi saatuaan julkista rahoitusta. Julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten t&kpanostuksiin niitä lisäävästi ruotsalaisissa teollisuus- ja palvelualan yrityksissä. Julkisen rahoituksen syrjäyttävää vaikutusta ei ole havaittavissa. Julkisen rahoituksen vaikutukset kuitenkin vaihtelevat rahoitettavan teknologian mukaan. Voimme hylätä julkisen rahoituksen osittaisen tai täydellisen syrjäyttävän vaikutuksen. Julkinen rahoitus lisää t&k-panostuksia yrityssektorilla. Julkisen rahoituksen syrjäyttävää vaikutusta ei esiintynyt Belgian Flanderin alueella. Avustukset lisäävät t&k-panostuksia Espanjan valmistusteollisuudessa eikä julkisen rahoituksen syrjäyttävää vaikutusta esiinny. Suorat t&k-avustukset ja korkean teknologian vienti lisäävät merkittävästi yrityssektorin panostuksia. Julkinen rahoitus nostaa yksityistä rahoitusta eikä syrjäyttävää vaikutusta esiinny. Julkinen rahoitus lisää yritysten t&k-panostuksia Saksan valmistusteollisuudessa. Julkiset avustukset nostavat yritysten omia innovaatiopanostuksia Saksan palvelusektorilla. Veroinsentiivit ja suorat tuet stimuloivat yritysten t&k-panostuksia mutta toisensa korvaavasti. Julkinen rahoitus lisää yritysten innovaatiotoimintaa noin 4 prosentilla. Julkinen rahoitus lisää yksityistä panostusta mutta eräiden yritysten kohdalla (30%) syrjätyttävää vaikutusta ei voida sulkea kokonaan pois. Falk (2006) Lööf & Hesmati (2005) Löhlein & Fier (2005) Czarnitzki & Hussinger (2004) Aerts & Czarnitzki (2004) Gonzales et al. (2004) Falk (2004) Duguet (2003) Hussinger (2003) Czarnitzki & Fier (2001) Guellec & van Pottelsberghe (2001) Almus & Czarnitzki (2001) Busum (1999) tosten välillä on selvä yhteys, 2) että innovaatiotoiminta on jakokelpoista ja skaalautuvaa, ja 3) ettei yksityisellä ja julkisella rahoituksella tehdyn t&k:n tuotosten välillä ole eroa. 12 Tämä näkökulma on vallitseva myös nykyisissä EU:n valtiontukisäännöissä ja erityisesti vaatimuksessa, että valtiontuki ei saisi kohdistua yrityksen ydintoimintaan. 13 12 Ks. esim. Georghiou et al. 2004; Pekkanen et al. 2004. 13 Tämä näkökulma ei huomio riittävästi sitä merkittävää roolia, joka t&k:lla voi olla yrityksen strategiassa. Näkökulma olettaa, että epävarmuus olisi pienempää yrityksen ydintoiminnoissa. Näin ei välttämättä ole, erityisesti jos on kyse t&k:hon liittyvästä epävarmuudesta. Katso esim. OECD Working Party on Innovation and Technology Policy: Evaluation of Behavioural Additionality 2005c. 6

2.1.3 Julkisen t&k-rahoituksen lisäävä vaikutus yrityksen tuotokseen (Output additionaliteetti) Output additionaliteetti mittaa millä tavalla julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten tuotoksiin. Output additionality -käsite pohjautuu niin ikään perinteiseen taloustieteelliseen ajatteluun. Olennaista on, mitä tuotoksilla tarkoitetaan. Tuotoksia voidaan mitata sekä projekti- että yritystasolla. Tuotokset voidaan määritellä rahoitetun projektin välillisiksi tuotoksiksi (julkaisut, patentit, prototyypit, liiketoimintasuunnitelmat, uusien partnerien määrä) tai liiketaloudellisiksi tuloksiksi (myynnin tai liikevaihdon kasvu), jotka syntyvät uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen tuloksena. Jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä on yritystason mittari. Näin ymmärrettynä vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeampaa koska tuloksia on vaikea yhdistää pelkästään yhteen tiettyyn projektiin, erityisesti suurissa yrityksissä. Lisäksi tulosten mittaaminen on mahdollista vain tietyn ajan kuluttua mikä mahdollistaa muiden tekijöiden piilovaikutukset. Yrityksen t&k-panostukset eivät ole myöskään ainoita tekijöitä, jotka vaikuttavat yrityksen taloudelliseen tulokseen. Vaikuttavuusarvioinnin on pyrittävä huomioimaan nämä tekijät. Tavallisesti mukaan otetaan t&k-panostusten lisäksi myös muita muuttujia (esimerkiksi yrityksen koko, sijainti, toimiala, vienti). Jotta julkisen rahoituksen vaikutus erottuisi muiden muuttujien vaikutuksesta, hyödynnetään riittävän pitkän aikavälin aineistoja ja monimuuttujamenetelmiä. 14 Taulukkoon 2.3 on koottu joukko kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia t&k-rahoituksen vaikutusta yrityksen tuotoksiin ja tuloksiin. Taulukosta käyvät ilmi tutkimuksen kohdemaa, tärkeimmät tulokset, tekijät sekä julkaisuvuosi. Taulukossa on mukana vain 2000-luvulla julkaistuja tutkimuksia. 2.1.4 Julkisen t&k-rahoituksen myönteinen vaikutus yrityksen toimintaan (Behavioural additionaliteetti) Behavioural additionaliteetti -käsitteen avulla mitataan julkisesta rahoituksesta koituvia pysyviä muutoksia yrityksen käyttäytymisessä, toimintatavoissa ja osaamisessa. Muutosten oletetaan olevan suotuisia, tosin arvioinnin tulisi kyetä havaitsemaan myös epäsuotuisat muutokset. Käsite nojautuu taloustieteellisen ajattelun systeemiseen näkökulmaan. Behavioural additionaliteetti -käsitteellä on useita eri ulottuvuuksia. Teoreettisella tasolla onkin hyödyllistä tuntea käsitteen eri ulottuvuudet. Organisaatiotasolla yrityksen Taulukko 2.3. Tutkimustuloksia julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksesta yrityksen tuotoksiin (Output additionaliteetti). Maa Vaikutus Tutkimus Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Tekesin myöntämä t&k-rahoitus lisää tuettujen yritysten kasvua, patentointiaktiivisuutta ja työvoimakysyntää sekä pienentää yritysten lopettamisja fuusioitumistodennäköisyyttä. Tekesin t&k-rahoitukset ovat lisänneet tuottavuuden kasvua ja parantaneet työllisyyttä yrityksissä, joissa on hyvin palkattuja t&k-työntekijöitä. Tuottavuusvaikutukset ovat suurimmat pk-yrityksissä ja yrityksissä, jotka ovat lähinnä tuottavuuden kärkeä. Tekesin rahoituksella oli havaittavissa selvä positiivinen vaikutus yritysten t&k-henkilöstön kasvuun. Julkisen rahoituksen vaikutus yrityksen tuotoksessa realisoituu innovaatioaktiviteetin kohenemisena. Julkisilla innovaatiotuilla on positiivinen vaikutus yritysten työllisyyden kasvuun. Julkista rahoitusta saava yritys hakee muita yrityksiä todennäköisemmin patentteja. Hovi et al. (2006) Piekkola (2006) Ali-Yrkkö (2005) Ebersberger (2005a) Ebersberger (2005b) 14 Mm. Georghiou 2002; Streicher et al. 2003 7

Taulukko 2.3. jatkuu... Maa Vaikutus Tutkimus Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Lähes kaksi kolmesta yrityksestä koki, että Tekesin rahoitus on auttanut yritystä kasvattamaan liikevaihtoaan. Tutkimus tukee hypoteesia, että julkisella t&krahoituksella on positiivinen vaikutus yritysten innovaatioiden tuottamiseen. Yli 60 % aineiston yrityksistä arvioi Tekesin rahoituksen parantaneen yrityksen uskottavuutta. Tekesin pääomalainan saaneet yritykset olivat kasvaneet keskimäärin lähes 30 % vuodessa kun pk-yritysten kasvu keskimäärin oli ollut 10 %. Tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvä verkostoituminen näyttäisi lisäävän yrityksen voitollisuutta. Pekkanen et al. (2004) Ebersberger (2004) Pekkanen et al. (2004) Miettunen & Nissinen (2000) Niininen & Saarinen (2000) Kansainvälisiä tuloksia (Output additionaliteetti) Itävalta Suomi ja Saksa Itävalta Saksa Julkinen tuki lisää suoraan uusien innovatiivisten tuotteiden myyntiä 2,7 %:lla. Kun otetaan mukaan myös epäsuora vaikutus (0,7%), on julkisen tuen kokonaisvaikutus uusien tuotteiden myyntiin 3,3 %. Sekä Saksassa että Suomessa julkisella rahoituksella on positiivinen vaikutus yritysten patentointiin. Tutkimukseen kuuluvassa itävaltalaisessa yritysjoukossa 10 %:n t&k-tuen lisäys kasvattaa tuottavuutta 0,5 prosenttiyksikköä per työntekijä seuraavan kahden vuoden aikana. Julkisesti tuettuihin t&k-konsortioihin kuuluvilla yrityksillä on suurempi taipumus patentoida kuin yrityksillä, jotka kuuluvat verkostoihin, joita ei tueta julkisesti. Mohnen & Garcia (2006) European Competitiveness Report (2004) Falk (2004) Czarnitzki & Fier (2003) toiminnan muutoksia voidaan mitata projekti-, yritys- ja järjestelmätasoilla. Prosessitasolla toiminnan muutokset voidaan jaotella vaiheiden (aikajänteen) mukaisesti panoksiin (input), yrityksen sisäiseen prosessiin (throughput), ja tuotoksiin (output). Yrityksen sisäinen prosessi voi edelleen vaikuttaa sekä yrityksen sisä- että ulkopuolelle. Behavioural additionaliteetti -käsite on siten monikerroksinen. Yksinkertaisimmillaan käsite viittaa projektitasoon, ts. toimintatapojen muutokseen julkisesti rahoitetun hankkeen aikana. Yritys voi muuttaa hankkeen sisältöä haastavammaksi, suuremmaksi tai nopeuttaa hanketta. Yritys voi käynnistää riskipitoisempia hankkeita tai hankkeita ydintoimintansa ulkopuolelta. Laajemmin ymmärrettynä käsite mittaa sitä, miten julkinen tuki vaikuttaa toimintatapojen muutokseen hankkeen jälkeen eli pysyvämpään muutokseen. Yritys on voinut oppia hallitsemaan hankesalkkuaan tehokkaammalla tavalla tai vuorovaikutus ympäristön kanssa on saattanut muuttua (esim. verkottuminen, jakeluketjumuutokset, ulkopuolisen osaamisen hyödyntäminen). 15 Käsitteen avulla on mahdollista tutkia kausaliteettia ja sitä, kuinka yritykset käyttävät julkista rahoitusta. Tällöin keskeistä on, kuinka julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten strategiaan. Strategiatasolla julkisen t&k-rahoituksen vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi yrityksen innovaatioprosessiin, inhimillisiin voimavaroihin, pääomainvestoin- 15 Mm. Georghiou et al. 2002 ja 2004; Pekkanen et al. 2004 8

Taulukko 2.4. Behavioural additionaliteetin ulottuvuudet. Organisaatiotaso/ prosessitaso Projektitaso Yritys-/strategiataso Järjestelmätaso Panostaso Laajuus Aika T&k-budjetti Hankesalkku Tietämykseen liittyvät ulkoisvaikutukset Riski Yrityksen sisäinen prosessitaso sisäiset vaikutukset Projektinhallinta IPR:n hallinta Projektien synergia Innovaatioiden johtaminen Asenteet ulkoiset vaikutukset Yhteistyö Allianssit Verkostot / klusterit Laatuleima Strateginen itsenäisyys Suhteet pääomasijoittajiin/ rahoittajiin Lokalisointi Tuotostaso Prosessi-innovaatiot Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Koulutus Erikoistuminen/ ydintoimintojen vahvistaminen Erikoistunut osaaminen Ympäristövaikutukset Inhimilliset voimavarat teihin, markkina-asemaan, tuotanto- tai hankintastrategiaan tai kestävän kehittämisen näkökulmaan. Olennaista on selvittää, ovatko strategiset muutokset seurausta julkisesta t&k-rahoituksesta. Tätä voidaan mitata esimerkiksi havainnoimalla toimintatapojen muutoksia yrityksen sisällä pidemmän ajan kuluessa tai vertaamalla julkista rahoitusta saanutta yritystä vertaisyrityksiin, jotka eivät ole saaneet rahoitusta. 16 Behavioural additionaliteetti -käsite on läheisesti yhteydessä järjestelmätasoon. Innovaatiopolitiikan avulla pyritään vaikuttamaan kansallisten innovaatiojärjestelmien kehittämiseen. Järjestelmätasolla esiintyvät puutteet (system failures) antavat samalla oikeutuksen julkiselle interventiolle. Koska julkisen intervention aikaansaama Behavioural additionaliteetti vaikuttaa toimintatapoihin ja käyttäytymiseen pysyvästi, voivat ulkoisvaikutukset olla merkittäviä ja vaikutus koko innovaatiojärjestelmän tasolla suuri. 17 Taulukkoon 2.5 on koottu joukko kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia t&k-rahoituksen vaikutusta yrityksen käyttäytymiseen, toimintatapoihin ja osaamiseen. Taulukosta käyvät ilmi tutkimuksen kohdemaa, tärkeimmät tulokset, tekijät sekä julkaisuvuosi. Aineistot ovat 2000-luvulta peräisin. Kaikki kolme additionaliteetin muotoa luovat omalta osaltaan lisävaloa julkisen t&k-rahoituksen kokonaisvaikuttavuuteen. Tulee muistaa, että mikään näistä additionaliteettimuodoista ei ole yksinään riittävä. Toisaalta myöskään kolmen additionaliteettimuodon summa ei yksinään riitä kuvaamaan julkisen rahoituksen kokonaisvaikuttavuutta. 18 Additionaliteetin lisäksi tarvitsemme täydentävää tietoa mm. Ulkoisvaikutuksista. 16 Mm. Clarysse et al. in Georghiou 2004; Larosse in Georghiou et al. 2004 17 Ks. esim. Larosse teoksessa Georghiou et al. 2004. 18 Ks. esim. Georghiou 2002. 9

Taulukko 2.5. Tutkimustuloksia julkisen rahoituksen vaikutuksesta yrityksen toimintatapoihin (Behavioural additionaliteetti). Maa Vaikutus Tutkimus Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Julkisella t&k-rahoituksella on Suomessa varsin myönteinen vaikutus yritysten innovaatioaktiivisuuteen, itsenäisyyteen ja yhteistyöhön. Julkinen tuki yliopistojen ja pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyölle tuottaa merkittävää lisäarvoa. Julkinen rahoitus houkuttelee yrityksiä tiiviimpään yhteistyöhön. Tutkittaessa yhteistyötä perinteisen teollisuuden ja osaamisintensiivisten palveluyritysten välillä, julkinen rahoitus aktivoi teollisuutta tekemään yhteistyötä useamman erityyppisen palveluyrityksen kanssa. Tekesin rahoitus: 1) hankkeiden riskipitoisuutta ja tuottavuutta lisäävä vaikutus sekä yritysten yhteistyöverkoston rakentamista edistävä vaikutus; 2) kasvattanut yritysten henkistä pääomaa nostamalla osaamisen tasoa; 3) vaikuttanut yritysten pitkän aikavälin liiketoimintastrategioihin. Tekesin rahoituksella on hankkeiden riskipitoisuutta ja kestoa sekä yhteistyötä lisäävä vaikutus. Julkisen t&k-rahoituksen merkitys korostui radikaalien ja osaamisvaatimuksiltaan haastavampien innovaatioiden kehityksessä. Hovi et al. (2006) Kutinlahti et al. (2006) Ebersberger (2005b) Pekkanen et al. (2004) Vaihekoski et al. (2003) Tanayama (2002) Kansainvälisiä tuloksia (Behavioral additionaliteetti) Itävalta Saksa USA Itävalta USA USA Julkisella t&k-rahoituksella on hankkeen laajuutta, yhteistyötä ja riskipitoisuutta kasvattava vaikutus. Hankkeen laajuutta ja kestoa lisäävät vaikutukset olivat merkittäviä erityisesti start-up-yritysten kohdalla. Julkisella t&k-rahoituksella on hankkeen kestoa ja yritysten pysyvää yhteistyöverkostoa kasvattava vaikutus. Julkisella t&k-rahoituksella on hankkeiden haastavuutta, teknistä vaikeutta ja riskipitoisuutta lisäävä vaikutus sekä yhteistyötä ja kaupallistamista edistävä vaikutus. Julkisella t&k-rahoituksella on hankkeiden kestoa, laajuutta ja haastavuutta lisäävä vaikutus sekä yritysten innovaatiokykyä ja osaamista vahvistava vaikutus. Julkisella t&k-rahoituksella on edistyneemmän teknologian hyödyntämistä lisäävä vaikutus. Julkisella t&k-rahoituksella on tiedon levittämistä, yhteistyötä ja kaupallistamista edistävä vaikutus. Falk (2006) Löhlein & Fier (2005) Shipp (2004) Falk (2004) Arvantis et al. (2002) Feldman & Kelley (2001) 10

2.2 Innovaatiokilpailu, teknologian leviäminen ja ulkoisvaikutukset Mitä dynaamisempi talous on luomaan uusia innovaatioita, niin sitä nopeammin se saavuttaa teknologiajohtajan (catching-up) ja siirtyy itse innovaatiojohtajaksi. Innovaatioiden syntymisessä on tärkeää kuinka hyvin talouden eri toimijat onnistuvat teknologian käyttöönotossa. 1980-luvun lopulla tapahtui ratkaiseva käänne niin teknologiapolitiikassa kuin yritysten kilpailuetujen määrittelyn suhteen. 1990-luvulta alkaen yritysten kilpailuetujen määrittelyssä innovaatioiden merkitys nousi entistä ratkaisevampaan asemaan. Samalla myös teknologiapolitiikkaa on alettu kutsua enenevässä määrin innovaatiopolitiikaksi, jossa yritysten menestymisen keskeisiä tekijöitä olivat osaaminen, teknologiapanokset ja sen tuloksena markkinoille leviävät innovaatiot. Myös toimialat nähdään uudessa valossa. Markkinoilla eivät kilpaile toimialat, vaan yritykset, jotka toimivat klustereissa. Siis kilpailussa menestymisen ratkaisee monien toimialojen verkostot, jotka luovat ydinaloille kilpailuetuja. Keskeistä innovaatiokilpailussa ovat uuden teknologian (= tieto, ideat ja osaaminen siitä, miten panoksista saadaan lopputuotteita) rajapinnat, joita parhaiten hyödyntävät yritykset pystyvät tuomaan markkinoille sellaisia tuotteita tai tuoteparannuksia, joita muilla yrityksillä ei vielä ole. Nämä ydintoimialojen toimivat yritykset (innovaatiojohtajat) poikkeavat kilpailijoistaan siten, että he pystyvät hyödyntämään innovaatiokapasiteettiaan paremmin kuin kilpailijat (seuraajat). Tämä innovaatiokapasiteetti syntyy klusterissa esimerkiksi siten, että tietyllä tuki- ja lähialalla on tarjota sellainen palvelu, mitä seuraajilla ei ole käytettävissään. Kuitenkin tiedolle avoimilla markkinoilla seuraajat saavat koko ajan uutta informaatiota markkinoiden kautta sekä innovaatiojohtajan että muiden seuraajien uusista tuotteista. Tämä johtaa teknologian leviämiseen teknologian siirron, ulkoisvaikutusten ja imitoinnin kautta. 2.2.1 Ulkoisvaikutukset teknologian siirron ja alueellisen kasvun moottorina Teknologisella ulkoisvaikutuksella (spilloverilla) tarkoitamme, että (1) yritykset voivat saada muiden luomaa informaatiota tahattomasti markkinaliiketoimissaan ja (2) informaation omistaja ei voi siitä laskuttaa, jos muut yritykset käyttävät tätä informaatiota 19 Jotta tietty yritys menestyy teknologisen kehityksen eturintamassa, niin sillä tulee olla suotuisa klustereiden innovaatioympäristö, tarvittava resurssien sitoutuminen ja innovaatioita tukevat politiikkavalinnat, klusterien verkottumisen korkea aste, riittävä työvoiman ja pääomien määrä ideasektorilla sekä tieto- ja osaamisvaranto. Innovaatioiden syntymistä kuvataan usein siten, että ne syntyvät ryhmissä, rypäissä tai erilaisissa keskittymissä kuten tietylle Seuraaja 1 TFP 1, TFP1-% I-kapasiteetti 1 Seuraaja 2 TFP 2, TFP2-% I-kapasiteetti 2 Teknologian leviäminen: Teknologian siirto T&K spilloverit Imitointi Innovaatiojohtaja TFP T,TFPT-% I-kapasiteetti T Teknologian rajapinta, jossa tehdään uusimmat innovaatiot Tuottavuus: TFP T > TFP 1 > TFP 2 I-kapasiteetti T > I-kapasiteetti1,2 Kuva 2.1. Innovaatiokilpailu ja teknologian leviäminen. 19 Grossman Helpman, 1992, s.16 11

alueelle keskittyneissä klustereissa ja kaupungeissa. Työntekijöiden, teollisuus- ja palveluyrityksissä ja tutkijoiden yms. kohtaamiset tutkimuslaitoissa ja yliopistoissa saavat aikaan tiedon vyöryn yksilöiden välillä. Mahdollisuus oppia uutta muiden seurassa ja parantaa omaa tuottavuuttaan on ehkä keskeisin syy sille, että ihmiset hakeutuvat näihin kasvukeskuksiin. Siis tiedon kasaantuminen tiettyyn paikkaan helpottaa informaation hakua, lisää haun intensiteettiä ja yleisesti helpottaa asioiden koordinointia. Spillovereita eli dynaamisia ulkoisvaikutuksia pidetään keskeisenä osana yritysten, toimialojen ja siten maiden myönteiselle kehitykselle, jossa tieto, ideat ja osaaminen leviävät innovaattoreilta saaden aikaan kasvua ja hyvinvointia. Kun synergiaetujen leviämisen takia innovaatioista hyötyvät muutkin toimijat kuin pelkästään itse innovaattori, niin innovaation kerrannaisvaikutukset ovat suuremmat. Ulkoisvaikutuksia voidaan tarkastella monella tapaa. Ne voidaan jakaa ryhmiin esimerkiksi siten missä ulkoisvaikutuksia tapahtuu: kansalliset teollisuudenalojen väliset, kansalliset yritysten väliset, erityiset teknologiset, tietoon perustuvat ja kansainväliset ulkoisvaikutukset. 20 Ne voidaan jakaa myös kolmeen tyylisuuntaan, jotka ovat MAR, Porterin, ja Jaakobin mallit: 21 1. Marshall Arrow Romer (MAR) -spilloverit määritetään yritysten välisen kanssakäymisen mukaan. Imitoinnin, kopioinnin ja nopean huippuosaajien työpaikkojen vaihdon seurauksena ideat leviävät naapuriyrityksiin. MAR-spilloverit korostavat innovaattorin merkitystä ja kuinka hyvin syntyneitä ideoita osataan hyödyntää. Kun ulkoisvaikutukset pysyvät esimerkiksi tietyllä alueella, niin tämä kiihdyttää innovaatioita ja alueen taloudellista kasvua. 2. Myös Porterin mukaan osaamisen spilloverit erikoistuneilla toimialoilla stimuloivat kasvua. Kuitenkin kotimarkkinoiden kilpailu ja valistuneet kuluttajat kiihdyttävät innovaatioiden tavoittelua ja nopeaa hyödyntämistä. Porter, samoin kuin MAR, tähdentää, että toimialojen tulisi erikoistua imeäkseen tietoa, joka levittäytyy yritysten kesken. Erikoistuneet toimialat kehittyvät nopeammin, koska naapuriyritykset voivat oppia toisiltaan, kuin vastaavasti toiminnaltaan eristyneet yritykset. Innovaatiosektori ja teollisuussektori toimivat siten erikoistuneessa vuorovaikutuksessa ja sitä kautta syntyisi uusia innovaatioita. 3. Jaakobin määrittely vastaavasti lähtee siitä, että merkittävimmät tiedon lähteet ovat ydintoimialan ulkopuolella toimivat yritykset. Siksi poikkeavat tuotevalikoimat ja toimialojen alueellinen kirjavuus ovat innovaatioiden ja kasvun lähde. Jaakobin mukaan alueet, joissa on toisistaan erillään olevia teollisuudenaloja kasvavat nopeammin, koska erilaisuus nimenomaan herättää uudentyyppistä innovatiivisuutta. Tässä tapauksessa innovaatiosektori oppii teollisuussektorin prosesseista, joka luo uusia innovaatioita. Uusin kansainvälinen tutkimus on tarkastellut laajasti spillovereita. Empiirisen evidenssin mukaan spilloverit ovat osittain paikallistettuja. 22 Tämä tarkoittaa sitä, että oman alueen innovaattorit oppivat eniten saman alueen innovaatioista ja teollisuudesta kuin muiden alueiden innovaatioista. Teknologian kansainvälisten ulkoisvaikutusten mittaaminen on saanut uutta tuulta viime vuosina, kun on empiirisesti selvitetty, että teknologia leviää kansainvälisen kaupan kautta. 23 Tärkeä tekijä ulkoisvaikutuksille tässä yhteydessä on ulkomaiset sijoitukset. Ulkoisvaikutukset leviävät ensinnäkin maahan kohdistuvien suorien sijoitusten kautta, jolloin oppimista tapahtuu kun ulkomainen yritys investoi ja levittää tietoa kotimaahan. Toinen tapa on se, että kotimaan yritykset tekevät suoria sijoituksia t&k-intensiiviseen maahan ja oppivat tätä kautta. Samalla tavalla suorat sijoitukset voivat edistää teknologian hankintaa. Kotimaasta ulospäin tehdyillä investoinneilla on yleisesti havaittu olevan suurempi vaikutus kotimaan tuottavuuteen kuin ulkomaisten yritysten investoinneilla kotimaahan. Tämä siksi, että kotimaan yritys oppii ulkomailla enemmän kuin kotimaa vastaavasti ulkomaisista investoinneista. 24 Tiivistetysti ulkoisvaikutukset vaikuttavat seuraavilla tavoilla: 1) Ulkomainen t&k vaikuttaa t&k:n kasvuun enemmän pienissä avotalouksissa kuin suurissa avotalouksissa; 2) tuotannon joustot ovat suuremmat ulkomaiselle t&k:lle kuin kotimaiselle t&k:lle; Suurista maista on havaittu, että USA on varteenotettava ulkoisvaikutusten generaattori, mutta heikko ulkoisvaikutusten vastaanottajia, kun taas Japani huokuu vähän ulkoisvaikutuksia, jos ollenkaan. Japani hyötyy kansainvälisestä kaupasta, mutta suorat sijoitukset Japaniin eivät tuota ulkoisvaikutuksia ulos Japanista. 25 20 Vuori 1997 21 Glaeser et al. 1992 22 ks. Eaton Kortum 1996, Caballero Jaffe 1993, Keller 1997 23 Coe Helpman 1995 24 mm. Dunning 1994 25 Van Pottelsberghe Lichtenberg 2001 12

Kansainvälisten ulkoisvaikutusten tutkimus on keskittynyt kvantitatiiviseen analyysiin siitä, miten ulkomaisen teknologian vaikutus näkyy kotimaisessa tuottavuudessa. Keskeiset kanavat, joilla ulkoisvaikutukset välittyvät ovat kansainvälinen kauppa 26, ulkomaisen teknologian suorat hankinnat 27 ja aineettomat t&k:n ulkoisvaikutukset 28. Viimeisimmät tutkimustulokset kertovat, että monikansallisilla yrityksillä on keskeinen asema, jolla ulkoisvaikutuksia syntyy. Ulkomaiset investoinnit saavat etua kohdemaan t&k-intensiivisyydestä enemmän kuin levittävät kotimaasta mukanaan tuomaa teknologiaa kohdemaahan. 29 Empiirisissä testauksissa on myös havaittu, että suorilla sijoituksilla, kansainvälisellä kaupalla ja teknologisilla ulkoisvaikutuksilla on ollut talouden kasvua lisäävä vaikutus OECD-maissa. 30 2.2.2 Ulkoisvaikutusten mittaus Eräs tapa mitata ulkoisvaikutuksia on, että se virtaa panosalalta välituoteostojen kautta lopputuottajille: mitä suuremmat välituoteostot, sitä suuremmat ulkoisvaikutukset. Vaikutus kuvataan seuraavasti: mitä korkeamman teknologian toimiala, niin sitä enemmän se tuottaa innovaatioita ja siten ulkoisvaikutuksia. Tästä voidaan tehdä klusterikarttoja. Esimerkiksi kuvan 2.2 klusterikarttaan on otettu mukaan vain yli 70 milj. euron välituoteostot. Klusterikartassa on kuvattu vain panosaloilta ydinaloille (ja päinvastoin) virtaavat ulkoisvaikutukset, panos-panossuhteita ei ole kuvattu. Ulkoisvaikutukset on määritelty teollisuuden toimialojen välille, koska OECD:n taulukossa on teknologiaryhmät vain teollisuuden toimialoilta. Kyseinen kartta voidaan tehdä myös toimialoittain ja lisäksi kartasta saadaan dynaaminen mittari, kun siihen lisätään vielä välituoteostojen arvon muutos vuosittain. Täten nähdään onko ulkoisvaikutukset kasvavia vai väheneviä. Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmat aiheuttavat ulkoisvaikutuksia, joita kuvataan enemmän kakkosraportissa. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että vaikutukset liittyvät toimialan sisäiseen yhteistyöhön lisäävästi, toimialan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien, 31 yhteistyön stimuloitumiseen, yhteistyön ja aktivoitumisen lisääntymiseen, 32 jopa innovaatiokulttuurin muutokseen 33. Ohjelmat vaikuttavat myös koko klusterin muodostamisessa ja sen kehityksen vauhdittamisessa. 34 Ohjelmien ansiosta jokin toimiala on säilyttänyt mahdollisuutensa vahvistua, kasvaa ja kehittyä yhä edelleen. 35 Ohjelma on voinut onnistua erityisen hyvin kansainvälisen ja tuotelähtöisen liiketoiminnan synnyttämisessä ja kansainvälistymisen aktivoinnissa 36, tai sillä on ollut vaikutuksia innovaatioiden syntyprosesseihin ja rakentamaan siltoja tutkimuksen ja tuotekehityksen välisten kuilujen yli, integroimaan tuotekehitystä kaupallistumista tukeviin liiketoimintaverkostoihin sekä aktivoimaan tutkimus- ja kehittämistyötä ja innovaatioprosesseja kaupallistamispäämäärien suuntaan. 37 26 Coe Helpman 1995; Lichtenberg Van Pottelsberghe 1998 27 Soete Patel 1985 28 Bernstein Mohnen 1995 29 Van Pottelsberghe Lichtenberg 2001 30 Baldwin Braconier Forslid 2005 31 Valtakari 2003 32 Hjelt 2003 33 Kivikko 2003 34 Uusikylä Valovirta Karinen 2003 35 LTT 2004 36 LTT 2004 37 Valtakari Pulkkinen Leminen Pelkonen Rajahonta Kiuru Laurila 2004 13

21 22 74 51 73 32 72 31 64 33 Ydintoimialat 31 Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus 32 Radio-, TV- ja tietoliikenne 25 välineiden valmistus 64 Posti- ja teleliikenne 72 Tietojenkäsittelypalvelut 29 Panosalat 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 22 Kustantaminen ja painaminen 25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 51 Agentuuri-toiminta ja tukkukauppa 73 Tutkimus ja kehittäminen 74 Liike-elämää palveleva toiminta Toimialan arvonlisäys: Symbolien selitykset Toimialan ulkoiset välituotevirrat: Arvonlisäys > 4 mrd. euroa 2 mrd. < arvonlisäys < 4 mrd. 1 mrd. < arvonlisäys < 2 mrd. 500 milj. < arvonlisäys < 1 mrd. Välituoteostot > 700 milj. euroa 400 mil. < välituoteostot > 700 milj. 200 mil. < välituoteostot > 400 milj. 100 mil. < välituoteostot > 200 milj. 70 mil. < välituoteostot < 100 milj. arvonlisäys < 500 milj. Teknologiaryhmät: = korkean teknologian toimiala = matalan keskitason teknologian toimiala = korkean keskitason teknologian toimiala = matalan teknologian toimiala DM 140749 JHY/042005 Copyright Tekes Kuva 2.2. Esimerkki: Tieto- ja viestintäteknologian ulkoisvaikutukset. 14