Tekesin vaikuttavuus. Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi. Teknologiakatsaus 203/2007

Transkriptio

1 Tekesin vaikuttavuus Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi Teknologiakatsaus 3/7

2 Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi Tekesin teknologiakatsaus 3/7 Helsinki 7

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimusja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 5 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes 7. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, 7

4 Esipuhe Innovaatiotoiminta ja sen tuloksellisuus ovat keskeisessä asemassa kansallisessa strategiassamme. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda lisää tietoa Tekesin rahoittamien projektien tuloksista ja vaikutuksista tarkasteltuna jälkeenpäin, kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tarkasteltavien projektien lukumäärä on suuri ja tarkastelu tehdään ajanjaksona, johon on sisältynyt talouskasvun syklistä vaihtelua. Vaikuttavuustutkimus perustuu Tekesin asiakkaiden vastauksiin sekä suurten, keskikokoisten ja pienten yritysten, että yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimuslaitosten vastauksiin rahoitettujen projektien tuloksista ja vaikutuksista. Ohjelmien vaikutusten kuvaus perustuu viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyihin teknologiaohjelma-arvioihin. Tämä raportti kuuluu kolmantena osana sarjaan, jossa jo aikaisemmin ovat ilmestyneet julkaisut Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua, teknologiakatsaus 188/6 (uudistettu painos) ja Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua. Kaikissa julkaisuissa on sama rakenne innovaatiotoiminnan vaikuttavuus voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joissa ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan panoksia kuten tutkimus- ja kehittämistyötä ja Tekesin vaikutuksia siihen, toisessa vaiheessa innovaatiotoiminnan tuloksia, kolmannessa välittömiä vaikutuksia ja lopuksi tarkastellaan innovaatiotoiminnan vaikutuksia kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Raportin on laatinut työryhmä Jari Hyvärinen, Markus Koskenlinna, Laura Peltonen, Pekka Pesonen ja Anna-Maija Rautiainen Tekesin vaikuttavuusarviointiyksiköstä. Työssään he ovat hyödyntäneet käynnissä olleita teknologiaohjelmakokonaisuuden arviointeja, joista ovat vastanneet LTT-tutkimuksessa Mervi Rajahonka ja Mikko Valtakari. Tekes esittää heille parhaimmat kiitokset. Maaliskuussa 7 Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Tekesin toiminnan vaikuttavuus Tutkimustuloksia Tekesin vaikuttavuudesta 4 3 Tutkimus- ja kehityspanostukset Tekesin rahoituksen merkitys projektin toteutukseen Tutkimus- ja kehitystyö ja sen lisäys alueilla 3.3 Teknologiaohjelmat panostusalueena ja aktivoijana 11 4 Tulokset Projektien onnistuminen Kilpailuedun muutos Tulokset liike- ja tutkimustoiminnassa Projektien tulokset alueilla Teknologiaohjelmien tulokset 27 5 Välittömät vaikutukset Välittömät vaikutukset yrityksiin ja julkisiin tutkimusorganisaatioihin Tulosodotukset Alueet ja tulosodotukset Teknologiaohjelmien välittömät vaikutukset 39 6 Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Ulkoisvaikutukset muihin yrityksiin tai julkisiin tutkimusorganisaatioihin Tuottavuus ja ulkoisvaikutukset Kansainvälistyminen ja ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutusten ristiintaulukointia Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Alueet ja kansantalouden taso Teknologiaohjelmien vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan 62 Liite 1 Tekesin jälkiraportointiaineistojen pääpiirteet Viitteet Tekesin teknologiakatsauksia

6 Kuvat 2. luku Tekesin toiminnan vaikuttavuus Tekesin vaikuttavuusmalli luku Tutkimus- ja kehityspanostukset Tekesin vaikuttavuusmalli: panostukset Kuva Tekesin rahoituksen vaikutus projektin toteutukseen Kuva Tekesin rahoituksen merkitys yrityksille ja julkisille tutkimusorganisaatioille Kuva Tekesin rahoituksen merkitys projektille Kuva Tekesin rahoituksen vaikutus hyvin ja erittäin hyvin onnistuneille projekteille pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa sekä muissa seutukunnissa luku Tulokset Tekesin vaikuttavuusmalli: tulokset Kuva Projektin teknologisten tavoitteiden onnistuminen Kuva Projektin vaikutus tuotteiden, palveluiden tai tutkimuksen erottumiseen kilpailijoista Kuva Projektin vaikutus teknologia- ja innovaatio-osaamiseen verrattuna kilpailijoihin Kuva Projektin vaikutus tuotteiden, palveluiden tai tutkimuksen kopioitavuuteen tai jäljiteltävyyteen Kuva Projektit, joissa Tekesin rahoituksella on ollut projektin laatua parantava, yhteistyötä lisäävä tai aikataulua nopeuttava vaikutus Kuva Projektin vaikutus yhteistyöhön yritysten kanssa Kuva Projektin vaikutus yhteistyöhön julkisten tutkimusorganisaatioiden kanssa Kuva Projektin vaikutus alihankintatoimintaan Kuva Projektin vaikutus kansainvälisyyteen Kuva Projektin vaikutus toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Kuva Projektin vaikutus toiminnan innovatiivisuuteen ja joustavuuteen.. 21 Kuva Projektin vaikutus toiminnan tehokkuuteen ja ennakoitavuuteen.. 21 Kuva Projektin vaikutus julkisen tutkimusorganisaation tietopohjaan ja osaamiseen Kuva Projektin vaikutus julkisten tutkimusorganisaatioiden tutkimusstrategiatyöhön Kuva Projektien teknologinen onnistuminen alueittain Kuva Projektien teknologinen onnistuminen maakunnittain Kuva Projektit, joissa Tekesin rahoituksella on ollut projektin laatua parantava, yhteistyötä lisäävä tai aikataulua nopeuttava vaikutus pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa ja muissa seutukunnissa Kuva Teknologia- ja innovaatio-osaaminen ennen projektia ja projektin jälkeen Kuva Alihankintasuhteet kehittyivät voimakkaimmin kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla

7 5. luku Välittömät vaikutukset Tekesin vaikuttavuusmalli: välittömät vaikutukset Kuva Projektin kaupallisten tavoitteiden onnistuminen Kuva Projektin vaikutus tutkimus- ja kehitystyötä tekevän henkilöstön määrään projektin aikana Kuva Projektin vaikutus uuden liiketoiminta- tai tutkimusalueen perustamiseen Kuva Projektin vaikutus jalostusarvoon tai lisäarvon tuottamiseen Kuva Projektin vaikutus markkinaosuuteen Kuva Projektin vaikutus osaamisen ja lisenssien myyntiin Kuva Projektin vaikutus tuotteiden ja palvelujen myyntiin Kuva Projektin vaikutus tuottavuuteen Kuva Uuden liikevaihdon arviot niillä pk-yritysten tuotekehitysprojekteilla, joilla se oli määritettävissä etukäteen Kuva Projektien kaupallinen onnistuminen alueittain Kuva Kaupallinen onnistuminen maakunnittain luku Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Tekesin vaikuttavuusmalli: vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Kuva Projektin vaikutus liikevaihtoon muissa yrityksissä Kuva Projektin vaikutus alan muiden yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan määrään ja pitkäjänteisyyteen Kuva Projektin vaikutus työpaikkojen määrään muissa yrityksissä Kuva Projektin vaikutus alan tietopohjaan ja osaamiseen Kuva Projektissa kehitetyn teknologian hyödyntäminen alalla Kuva Projektin vaikutus tuottavuuteen muissa yrityksissä Kuva Projektin vaikutus tutkimus- ja kehitystoimintaan muissa yrityksissä Kuva Projektin vaikutus investointitoimintaan muissa yrityksissä Kuva Projektin vaikutus alihankintasuhteiden lisääntymiseen ja tiivistymiseen Kuva Projektin vaikutus alan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn Kuva Projektin vaikutus kaupallistamiseen muissa yrityksissä Kuva Projektin vaikutus toiminnan tehokkuuteen ja ennakoitavuuteen muissa yrityksissä ja alalla Kuva Projektin vaikutus toiminnan innovatiivisuuteen ja joustavuuteen muissa yrityksissä ja alalla Kuva Projektin vaikutus innovaatioihin alalla Kuva Projektin vaikutus liiketoiminnan ja tutkimuksen kansainvälistymiseen alalla Kuva Projektin ulkoisvaikutusten yhteys vaikutuksiin yrityksen tai julkisen tutkimusorganisaation sisällä Kuva Projektin yhteiskunnallisten vaikutusten yhteys ulkoisvaikutuksiin Kuva Projektin yhteiskunnalliset vaikutukset yritysten tuotekehitysprojekteissa

8 Kuva Projektin yhteiskunnalliset vaikutukset yritysten tutkimusprojekteissa Kuva Projektin yhteiskunnalliset vaikutukset julkisten tutkimusorganisaatioiden projekteissa Kuva Yhteiskunnallisten vaikutusten suhde yrityksen sisäisiin vaikutuksiin Kuva Tekesin projektien vaikutus yhteiskuntaan Kuva Tekesin projektien vaikutus elinkeinoelämän uudistumiseen Kuva Tekesin projektien vaikutus yrittäjyyteen Kuva Projekteilla on positiivista vaikutusta alueelliseen kehitykseen kaikissa kolmessa seutukuntien ryhmässä Kuva Projektin vaikutus alueelliseen kehitykseen maakunnittain Kuva Tekes-hankkeiden työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa ja muissa seutukunnissa Kuva Noin 7 % maakunnittain tarkastelluista hankkeista on raportoinut hankkeella olleen positiivisia työllisyysvaikutuksia Liite 1. Tekesin jälkiraportointiaineistojen pääpiirteet Kuva 1. Vuosittain päättyneisiin projekteihin saatujen jälkiraporttien määrät vaihtelevat 9 15:een Kuva 2. Koko projektijoukosta yritysprojektien lukumäärä on yli puolet. Yliopistoprojekteja on noin neljännes loppujen koostuessa pääosin julkisten tutkimusorganisaatioiden (etenkin VTT:n) projekteista Kuva 3. Projektit jakautuvat kolmeen maantieteelliseen ryhmään: pääkaupunkiseutu, kasvukeskukset (Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun seutukunnat) ja muut seutukunnat (kaikki muut seutukunnat) siten, että pääkaupunkiseudulla esiintyy 42 % projekteista, kasvukeskuksissa 31 % ja muissa seutukunnissa 27 %

9 1 Johdanto Tässä julkaisussa tarkastellaan Tekesin toiminnan vaikuttavuutta jälkiraporttien ja ohjelma-arviointien valossa. Aineistona ovat vuosina päättyneet pk- ja suuryritysten sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projektit, yhteensä noin 55 projektia, joiden vaikutuksia tarkastellaan, kun projektin päättymisestä on kulunut kolme vuotta (ks. Liite 1. Tekesin jälkiraportointiaineistojen pääpiirteet). Aineistona on käytetty myös noin 7 ohjelma-arviointia, jotka on teetetty vuosien 199 ja 5 välillä päättyneistä teknologiaohjelmista. Lisäksi julkaisuun on päivitetty kahden edellisen vaikuttavuusjulkaisun /1, 2/ jälkeen ilmestyneet vaikuttavuustutkimukset. Luvussa 2 kuvataan Tekesin vaikuttavuusmalli ja keskeisten ulkopuolisten tutkimusten havainnot. Lisäksi kuvataan Tekesin jälkiraportointiaineistojen pääpiirteitä. Luvussa 3 tarkastellaan tutkimus- ja kehityspanostuksia. Luvussa selvitetään taustatietoja Tekesin rahoituksen vaikutuksista projektien toteutukseen sekä rahoituksen merkitystä yrityksille ja julkisille tutkimusorganisaatioille yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Luvussa 3 selvitetään myös tutkimus- ja kehityslisäyksen alueellisia vaikutuksia. Luvun lopussa kuvataan teknologiaohjelmien panostusalueita ja ohjelmien merkitystä aktivoijana. Luvussa 4 raportoidaan Tekesin rahoituksen tuloksia, kuten projektien onnistumista sekä vaikutuksia yrityksiin ja julkisiin tutkimusorganisaatioihin. Lisäksi selvitetään projektien tuloksia alueittain. Lopuksi pohditaan ohjelmien tuloksia arviointiraporttien pohjalta. Miten ohjelmat ovat parantaneet eri alojen osaamistasoa? Luvussa 5 selvitetään Tekesin rahoituksen välittömiä vaikutuksia. Luvussa esitellään Tekesin projektien tulosodotuksia kokonaisuudessaan sekä alueittain eriteltyinä. Myös ohjelmien välittömiä vaikutuksia käsitellään vastaamalla kysymykseen, miten ohjelmissa kehitetyt teknologiat ja innovaatiot ovat välillisesti vaikuttaneet yritysten tai toimialojen tuottavuuden kehitykseen. Luvussa 6 pohditaan vaikuttavuutta kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Luvussa raportoidaan Tekesin projektien ulkoisvaikutuksia muihin yrityksiin ja tutkimusorganisaatioihin sekä yhteiskunnallisia ulkoisvaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan alueiden elinvoimaisuutta kansantalouden tasolla. Lopuksi kerrotaan ohjelmien vaikutuksista kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia ohjelmilla on ollut alueiden elinvoimaisuuteen, työllisyyskehitykseen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisääntymiseen (mm. energia, ympäristö, terveys, turvallisuus, sosiaaliset innovaatiot)? 1

10 2 Tekesin toiminnan vaikuttavuus Innovaatiotoiminta on tuottava sijoitus tulevaisuuteen Tutkimus- ja ja kehityspanokset Osaaminen Uusi tieto Uudet toimintatavat Verkottuminen Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Uudet yritykset, Innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät laajasti kansatalouteen ja yhteiskuntaan. Ne näkyvät elinkeinoelämän uudistumisena, vaurauden lisääntymisenä ja työllisyyden paranemisena. Samalla alueiden elinvoimaisuus kasvaa. Innovaatiotoiminnalla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Turvallisuudella ja sosiaalisella hyvinvoinnilla on kasvava merkitys nyky-yhteiskunnassa. liiketoimintaalueet ja palvelut Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Tuottavuus Panokset Tulokset Välittömät vaikutukset Tekesin vaikuttavuusmalli. Uudistuva elinkeinorakenne Vauraus Alueiden elinvoimaisuus Työllisyys Ympäristö ja terveys Turvallisuus Sosiaalinen hyvinvointi Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla kannustetaan yrityksiä sekä julkisia tutkimusorganisaatioita yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin, joiden hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina, kuten osaamisen kasvuna sekä uusina teknologioina ja innovaatioina laajemmin koko yhteiskuntaan. Muut yritykset ja julkisyhteisöt hyötyvät näistä ulkoisvaikutuksista. Tutkimus- ja kehityspanostusten kautta syntyy uutta tietoa, osaamista ja uusia toimintatapoja sekä verkottumista, mikä laajentaa osaamisen hyödyntäjien joukkoa. Uudet tuotteet, palvelut ja menetelmät vaikuttavat yrityksen tuotannolliseen suorituskykyyn, vaikka ne eivät ole yritysten lopullisia tavoitteita sinänsä. Tutkimus- ja kehityspanostusten määrä ja laatu sekä innovaatiot näkyvät viime kädessä yritysten menestymisenä. Yritysten liiketaloudelliset tulokset kohentuvat, yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla paranee ja yritysten tuottavuus nousee. 3

11 2.1 Tutkimustuloksia Tekesin vaikuttavuudesta Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksista on tehty runsaasti tutkimuksia. Kansainvälisten tutkimusten tapaan tutkimustulokset osoittavat, että julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus ei syrjäytä yritysten omia tutkimus- ja kehityspanostuksia vaan lisää niitä selkeästi. Seuraavassa keskeisimpiä poimintoja tutkimustuloksista, jotka selvittävät Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksia: Vaikutukset yritysten omiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin Keskimäärin julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus Suomessa kasvattaa rahoitettujen yritysten yksityisiä innovaatiotoimia sekä nimellisesti että reaalisesti. /3/ Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus ei syrjäytä yritysten tutkimus- ja kehitysrahoitusta vaan täydentää sitä. /4/ Analyysissä ei havaita julkisen sektorin tutkimus- ja kehitysrahoituksen syrjäyttävän yritysrahoitusta. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen saaminen lisää seuraavan vuoden yritysrahoitteista tutkimus- ja kehitystoimintaa. /5/ Tekesin rahoitusta saaneet yritykset tekevät enemmän omarahoitteista tutkimus- ja kehitystyötä kuin rahoitusta saamattomat. /6/ Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten omaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. /7/ Vaikutukset yritysten toimintatapoihin ja osaamiseen Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on Suomessa varsin myönteinen vaikutus yritysten innovaatioaktiivisuuteen, itsenäisyyteen ja yhteistyöhön. /8/ Julkinen tuki yliopistojen ja pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyölle tuottaa merkittävää lisäarvoa. /9/ Julkinen rahoitus houkuttelee yrityksiä tiiviimpään yhteistyöhön. Tutkittaessa yhteistyötä perinteisen teollisuuden ja osaamisintensiivisten palveluyritysten välillä, julkinen rahoitus aktivoi teollisuutta tekemään yhteistyötä useamman erityyppisen palveluyrityksen kanssa. // Tekesin rahoitus on lisännyt tutkimus- ja kehitysprojektien riskipitoisuutta ja tuottavuutta, edistänyt yritysten yhteistyöverkoston rakentamista, kasvattanut yritysten henkistä pääomaa nostamalla osaamisen tasoa ja vaikuttanut yritysten pitkän aikavälin liiketoimintastrategioihin. /11/ Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen merkitys korostui radikaalien ja osaamisvaatimuksiltaan haastavampien innovaatioiden kehityksessä. /12/ Matalan teknologian alat näyttävät hyötyvän erityisesti julkisista teknologiaohjelmista, mikä korostaa verkottumista tukevan teknologiapolitiikan merkitystä näillä aloilla. /13/ 4

12 Vaikutukset yritysten tuotoksiin ja liiketaloudellisiin tuloksiin Tekesin myöntämä tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää tuettujen yritysten kasvua, patentointiaktiivisuutta ja työvoimakysyntää sekä pienentää yritysten lopettamis- ja fuusioitumistodennäköisyyttä. /14/ Tekesin rahoituksella oli havaittavissa selvä positiivinen vaikutus yritysten tutkimus- ja kehityshenkilöstön kasvuun. /15/ Julkisilla innovaatiotuilla on positiivinen vaikutus yritysten työllisyyden kasvuun. Julkista rahoitusta saava yritys hakee muita yrityksiä todennäköisemmin patentteja. /16/ Tutkimus tukee hypoteesia, että julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on positiivinen vaikutus yritysten innovaatioiden tuottamiseen. /17/ Tekesin pääomalainan saaneet yritykset olivat kasvaneet keskimäärin lähes % vuodessa kun pk-yritysten kasvu keskimäärin oli ollut %. /18/ Tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvä verkostoituminen näyttäisi lisäävän yrityksen voitollisuutta. /19/ 5

13 3 Tutkimus- ja kehityspanostukset Suomessa on ymmärretty tutkimus- ja kehityspanostusten tärkeys Tutkimus- ja ja kehityspanokset Panokset Tulokset Välittömät vaikutukset Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Tekesin vaikuttavuusmalli: panostukset. 3.1 Tekesin rahoituksen merkitys projektin toteutukseen Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden arvioinnissa selvitetään rahoituksen hyötyä yritykselle tai julkiselle tutkimusorganisaatiolle yliopistolle, korkeakoululle tai tutkimuslaitokselle. Vaikutukset voivat tutkimusten mukaan olla monenlaisia. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla siitä, että tutkimus- ja kehitysprojekti olisi jäänyt kokonaan toteutumatta ilman julkista rahoitusta. Toiseksi julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus voi lisätä yrityksen omia tutkimus- ja kehityspanostuksia. Kolmanneksi julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus voi ohjata yritysten tai julkisten tutkimusorganisaatioiden käyttäytymistä ja toimintatapoja. Neljänneksi julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus vaikuttaa yritysten tuotoksiin ja liiketoiminnan tuloksiin, ja sitä kautta yritysten menestymiseen. Julkisella rahoituksella on liikkeellepaneva vaikutus silloin, kun yritys tai julkinen tutkimusorganisaatio käynnistää projekteja, joita se ei toteuttaisi lainkaan ilman julkista rahoitusta. Syynä voi olla esimerkiksi projektin kalleus, pitkäkestoisuus tai riskipitoisuus. Mittaria voidaan käyttää karkeana työkaluna, kun pyritään arvioimaan, kuinka suuria vaikutuksia rahoituksella on ollut yrityksen toimintaan. Yhden projektin perusteella ei kuitenkaan voida tarkkaan arvioida esimerkiksi yritystenlaajuisia vaikutuksia kokonaisuudessaan. // Näihin laajempiin vaikutuksiin palataan julkaisun luvuissa 4 ja 5. 7

14 % Olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta 5 4 Kyllä Ei yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Tekesin rahoituksen vaikutus projektin toteutukseen. Lähes 93 prosenttia yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteista (kuva 3.1.1) arvioi, että projekti olisi jäänyt toteutumatta ilman Tekesin rahoitusta. Yritysten tuotekehitysprojekteista (lähinnä pk-yritysten projekteja) 63 prosenttia ja yritysten tutkimusprojekteista (lähinnä suurten yritysten projekteja) 68 prosenttia olisi jäänyt vastaajien arvion mukaan toteutumatta ilman Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Vuosina päättyneistä projekteista keskimäärin 75 prosenttia olisi siis jäänyt toteutumatta ilman kilpailtua Tekesin rahoitusta. Tekesin rahoituksen merkitys projektin toteutustapaan on selkeästi suurin tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja korkeakouluille (kuva 3.1.2). Kaiken kaikkiaan % 6 Tekesin rahoituksen merkitys yritykselle/ julkiselle tutkimusorganisaatiolle/projekteille 5 4 Erittäin suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei merkitystä EOS yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Tekesin rahoituksen merkitys yrityksille ja julkisille tutkimusorganisaatioille. 8

15 yli puolet tutkimusprojekteista arvioi Tekesin rahoituksen merkityksen olleen erittäin suuri. Yritysten tuotekehitysprojekteista näin arvioi 25 prosenttia ja yritysten tutkimusprojekteista 17 prosenttia. Edelleen noin 4 prosenttia yritysten tutkimusprojekteista ja tuotekehitysprojekteista arvioi Tekesin rahoituksen merkityksen olleen suuri. Tekesin rahoituksella on ollut vähäinen merkitys vain keskimäärin 6 prosentille projekteista. Tekesin rahoituksesta ei ole ollut merkitystä keskimäärin,5 prosentille rahoitetuista projekteista. Tekesin rahoituksen vaikutuksia projektien toteutukseen sekä merkitystä yrityksille ja julkisille tutkimusorganisaatioille voidaan tarkastella myös onnistumisen ja epäonnistumisen kautta (kuva 3.1.3). % 5 Tekesin rahoituksen merkitys projektille 4 Onnistuneet Epäonnistuneet Polyn. (epäonnistuneet) Polyn. (onnistuneet) Ei merkitystä Vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Suuri merkitys Erittäin suuri merkitys Kuva Tekesin rahoituksen merkitys projektille. Tekesin merkitys on ollut suuri tai erittäin suuri kolmelle onnistuneelle projektille neljästä ja joka toiselle epäonnistuneelle projektille. Tekesin merkitys on ollut suurempi onnistuneille projekteille kuin epäonnistueille. Tätä seikkaa selittänee ainakin osittain projektivalinnassa ja -hallinnoinnissa Tekesiin kertynyt oppiminen ja kokemuksen karttuminen. 9

16 3.2 Tutkimus- ja kehitystyö ja sen lisäys alueilla Kun tarkastellaan Tekesin rahoituksen merkityksen suuruutta hyvin tai erittäin hyvin onnistuneissa projekteissa, kolme eri seutukuntatyyppiä on samankaltaisesti jakautuneita merkityksen suuruuden mukaan jaoteltuina (kuva 3.2.1). Kasvukeskusten (Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun seutukunnat*) erittäin hyvin onnistuneet projektit ovat saaneet useammin maininnan erittäin suuri merkitys verrattuna pääkaupunkiseutuun (5 prosenttiyksikköä pienempi) tai muihin seutukuntiin (15 prosenttiyksikköä vähemmän mainintoja). Projektin sijainnilla ei siis ole suurta merkitystä sille, miten voimakkaasti Tekesin rahoitus projektiin vaikuttaa. Kolmella alueella erittäin hyvin onnistuneet projektit ovat hyötyneet kohtalaisesti, suuresti tai erittäin suuresti prosentissa tapauksista. % 6 Tekesin rahoituksen merkitys hyvin ja erittäin hyvin onnistuneille projekteille 5 4 Ei merkitystä Vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Suuri merkitys Erittäin suuri merkitys Pääkaupunkiseutu Kasvukeskus Muu seutukunta Kuva Tekesin rahoituksen vaikutus hyvin ja erittäin hyvin onnistuneille projekteille pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa sekä muissa seutukunnissa. * Jyväskylän seutukuntaan kuuluvat Jyväskylä, maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Uurainen; Kuopion seutukuntaan Karttula, Kuopio, Maaninka ja Siilinjärvi; Oulun seutukuntaan Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Oulu ja Oulunsalo; Tampereen seutukuntaan Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi; Turun seutukuntaan Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko, Rymättylä ja Turku.

17 3.3 Teknologiaohjelmat panostusalueena ja aktivoijana Tekesin teknologiaohjelmat edustavat merkittävää ja pitkäjänteistä panostusta valituille aloille, jotka on elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä. Ohjelmia käynnistetään Tekesin strategian sisältölinjausten mukaisille teknologia- ja sovellusalueille. Vuonna 6 Tekesin rahoituksesta 41 % suunnattiin teknologiaohjelmien kautta ja osuuden on tarkoitus kasvaa lähivuosina yli 5 %:n. Ohjelmista tehdyissä arvioinneissa on nostettu esille ohjelmatoiminnan keskeinen rooli koko innovaatioympäristössä. Teknologiaohjelmatoiminta on onnistunut toimijoiden aktivoinnissa ja panostusten suuntaamisessa. Ohjelmallisuuden avulla tutkimus- ja kehittämispanostuksia voidaan suunnata keskeisimmille fokusalueille. Lisäarvoa syntyy erityisesti siitä, että tutkimus- ja kehityspanostukset saadaan palvelemaan kokonaisvaltaisesti alan yritysten tarpeita, ja resurssien tarkoituksenmukaisella allokoinnilla pystytään luomaan tutkimusja kehittämisprojektien välille synergiaa, jolloin panostuksista saadaan parempi hyöty. Tekesin roolia suomalaisen innovaatio- ja teknologiaympäristön hyvään toimivuuteen pidetään arviointien mukaan yleisesti merkittävänä. Erityisesti pienille yrityksille Tekesin ohjelmat ovat usein olleet tärkeitä. Ohjelmallinen lähestymistapa tukee myös alueellisen innovaatioympäristön kehittymistä. /21, 22, 23/ Tekesin teknologiaohjelmat voivat ohjelma-arviointien mukaan toimia katalysaattorina tutkimusyhteistyön käynnistämisessä ja tuotekehityskulttuurin synnyttämisessä. Monet ohjelmat ovat selkeästi olleet piristysruiskeita alan tutkimustoiminnalle. Eräässä arvioinnissa todettiin, että alan yrityksistä yli 6 % oli lisännyt panostuksiaan tuotekehitykseen ja osaamistason nostoon. /24, 25, 26, 27/ Ohjelmat voivat myös synnyttää työnjakoa tutkimus- ja kehitysprojekteissa siten, että panokset pystytään koordinoimaan tehokkaammin. /28, 29,, 31, 32/ Teknologiaohjelmien todetaan olevan viesti teollisuudelle, että Suomessa panostetaan tietylle alalle. Yhteisten kiinnostusalueiden kartoittaminen sekä muu infrastruktuuritason kehittäminen tukevat kaikkia alan yrityksiä. Myös ulkomaalaissomisteisten yritysten kannalta ohjelmat ovat tärkeä viesti, että Suomessa kannattaa tehdä tuotekehitystyötä tällä alalla. /33/ Myös panostukset tietyille aloille, mm. nanoteknologiaan, ja aktiviteetit ovat arviointien mukaan välttämättömiä Suomen tulevaisuuden kannalta. /34/ Teknologisen johtoaseman säilyttäminen on nykytilanteessa osoittautunut kuitenkin varsin hankalaksi. Markkinoiden kasvu on aiheuttanut sen, että monissa muissakin maissa esimerkiksi tietoliikenneteknologia mielletään strategiseksi panostusalueeksi. Kerran saavutettua johtoasemaa ei ole helppo säilyttää. /35/ 11

18 12 Kansainvälinen kilpailu koskettaa niin suuria kuin pieniäkin yrityksiä. Vaikka suomalaiset eivät lähtisi kilpailemaan joillain aloilla kansainvälisesti, niin kansainvälinen kilpailu tulee Suomen markkinoille. Tällöin etenkin pk-yritysten osalta teknologiaohjelmat voivat parhaimmillaan toimia hyvinä herättäjinä, unilukkarina. /36/ Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä rooli alan pienyritysten selviytymisessä keskelle ohjelmakautta osuneen laskusuhdanteen yli. Rahoituksen avulla pienyritykset ovat kyenneet jatkamaan tuotteensa kehittämistä markkinatilanteen muuttumisesta huolimatta. Pienyrityksen asemaa ovat lisäksi parantaneet Tekesin ohjelmista saatu uskottavuus sekä projektin aikana syntyneet kontaktiverkostot. /37/ Pk-yritysten mukaan saamisessa on kuitenkin edelleen haasteita, sillä ne eivät suinkaan ole yhtenäinen joukko, vaan ryhmä koostuu huomattavan erikokoisista, erilaisella logiikalla ja erilaisessa toimintaympäristössä toimivista yrityksiä. /38, 39/

19 4 Tulokset Tutkimus- ja kehityspanosten tulokset näkyvät osaamisena, verkottumisena ja innovaatioina Osaaminen Uusi tieto Uudet toimintatavat Verkottuminen Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Panokset Tulokset Välittömät vaikutukset Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Tekesin vaikuttavuusmalli: tulokset. 4.1 Projektien onnistuminen Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Riskit kuuluvat Tekesin rooliin rahoittajana. Tekesin tehtävänä on jakaa teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen sisältyviä riskejä, minkä vuoksi Tekes hyväksyy projekteissaan suurempia epävarmuuksia kuin muut rahoittajat. Noin joka neljäs Tekesin rahoittama yritysprojekti onnistuu odotettua huonommin tai epäonnistuu. Noin joka viides tutkimusprojekti ei johda jatkotoimenpiteisiin. Osa riskien toteutumisesta ilmenee konkursseina ja luottotappioina. Vuosittain noin yksi prosentti Tekesin rahoittamista yrityksistä ajautuu konkurssiin. Suomessa konkurssiin menee vuosittain noin 1,3 prosenttia yrityskannasta. Kysyttäessä asiakkailta projektin onnistumisesta kolme vuotta sen päättymisen jälkeen, keskimäärin 17 prosenttia rahoitetuista projekteista (kuva 4.1.1) saavutti sille asetetut kehittämiseen liittyvät tavoitteet erittäin hyvin ja 48 prosenttia hyvin. Keskimäärin vain 5 prosenttia projekteista saavutti kehittämiseen liittyvät tavoitteensa huonosti. Rahoitetuista projekteista keskimäärin 2 prosenttia epäonnistui oman arvionsa mukaan kehittämiseen liittyvissä tavoitteissaan. Useimmat kehittämisprojektit lisäävät osaamista epäonnistuessaankin mikä puolestaan vaikuttaa onnistumismahdollisuuksiin mahdollisissa tulevaisuuden kehittämisprojekteissa. 13

20 % 6 Projektin teknologiset tavoitteet onnistuivat 5 4 Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisen hyvin Huonosti Projekti epäonnistui yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin teknologisten tavoitteiden onnistuminen. 4.2 Kilpailuedun muutos Jälkiraportointilomakkeen kysymysten avulla pyritään saamaan käsitys Tekesin rahoittaman tuotekehitys- tai tutkimusprojektin vaikutuksesta toteuttajaorganisaatioon. Yksi tapa hahmotella Tekesin rahoituksen vaikutuksia tutkimusja yritystoimintaan on tarkastella projektin tuloksena saavutetun kilpailuedun muuttumista. Kilpailuedun muutosta tarkastellaan jälkiraportointikyselyssä kolmen kysymyksen avulla: a) tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen erottuminen kilpailijoista ennen projektia sekä projektin jälkeen, b) projektien vaikutus tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen kopioitavuuteen tai jäljennettävyyteen ennen projektia sekä projektin jälkeen ja c) teknologia- ja innovaatio-osaaminen ennen projektia sekä projektin jälkeen. Kuviin on yhdistetty yritysten tuotekehitysprojektien, yritysten tutkimusprojektien sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektien tiedot. Kokonaisuudessaan tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen erottuminen kilpailijoista on parantunut Tekesin rahoittaman projektin tuloksena. Tutkimus- tai tuotekehitysprojekteista 53 prosenttia arvioi tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen erottuvan kilpailijoista merkittävästi, kun vastaava luku ennen projektia oli 19 prosenttia. Vastaavasti 22 prosenttia arvioi ennen projektia tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen erottuvan kilpailijoista negatiivisesti, kun vastaava luku projektin jälkeen oli laskenut 3 prosenttiin. 14

21 % 7 Projektin vaikutus tuotteiden, palvelujen ja tutkimuksen erottumiseen kilpailijoista Tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen erottuminen ennen projektia Tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen erottuminen projektin jälkeen Ei lainkaan / negatiivinen Jonkin verran Merkittävä Kuva Projektin vaikutus tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen erottumiseen kilpailijoista. Mikäli tarkastellaan muutoksia projektien sisällä, tuotekehitysprojektien tuotteet tai palvelut erottuivat ennen projektia merkittävästi 15 prosentilla, kun vastaava luku projektin jälkeen oli lähes 5 prosenttia. Yritysten tutkimusprojekteissa tutkimus erottui projektin jälkeen merkittävästi 62 prosentilla projekteista, kun vastaava luku ennen projektia oli 25 prosenttia. Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen projekteissa tutkimus erottui projektin jälkeen merkittävästi lähes 38 prosentilla, kun se ennen projektia erottui 12 prosentilla vastanneista. % 7 Teknologia- ja innovaatio-osaaminen kilpailijoihin verrattuna Teknologia- ja innovaatioosaaminen ennen projektia Teknologia- ja innovaatioosaaminen projektin jälkeen Jäljessä Samalla tasolla Jonkin verran parempi Ylivertainen Kuva Projektin vaikutus teknologia- ja innovaatio-osaamiseen verrattuna kilpailijoihin. Tutkimus- ja tuotekehitysprojektien tuloksena teknologia- ja innovaatio-osaaminen on kokonaisuudessaan kohentunut merkittävästi. Teknologia- ja innovaatio-osaaminen oli ennen projektia jäljessä 13 prosentilla ja samalla tasolla 42 prosentilla projekteista, kun vastaavat luvut projektin jälkeen olivat laskeneet 1 ja 14 prosenttiin. 15

22 Vastaavasti teknologia- ja innovaatio-osaaminen oli jonkin verran parempi ennen projektia 39 prosentilla ja ylivertainen 6 prosentilla projekteista, kun vastaavat luvut olivat projektin jälkeen nousseet 64 ja 21 prosenttiin. % 7 Projektin vaikutus tuotteiden, palvelujen ja tutkimuksen kopiotavuuteen tai jäljiteltävyyteen Tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen kopioitavuus/ jäljiteltävyys ennen projektia Tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen kopioitavuus/ jäljiteltävyys projektin jälkeen Melko helppoa Melko vaikeaa Erittäin vaikeaa Kuva Projektin vaikutus tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen kopioitavuuteen tai jäljiteltävyyteen. Myös tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen kopioitavuus tai jäljiteltävyys on jonkin verran vaikeutunut Tekesin projektin myötä. Tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen kopioitavuus tai jäljiteltävyys oli melko vaikea -kategoriassa noussut keskimäärin noin prosentilla kun taas tuotteiden, palvelujen tai tutkimuksen kopioitavuus tai jäljiteltävyys oli melko helppo -kategoriassa laskenut noin prosentilla. 4.3 Tulokset liike- ja tutkimustoiminnassa Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella pyritään vaikuttamaan paitsi yksityisten tutkimus- ja kehityspanostusten määrään myös innovaatiotoiminnan laatuun: minkätyyppisiä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja yritykset ja julkiset tutkimusorganisaatiot käynnistävät tai miten ne toteuttavat niitä. Julkisen tutkimusja kehitysrahoituksen tavoitteena on esimerkiksi käynnistää haasteellisempia ja riskipitoisempia projekteja sekä lisätä yhteistyön määrää ja laatua. Tuloksia voidaan mitata kahdenlaisina julkisen rahoituksen aiheuttamina muutoksina yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden käyttäytymisessä. Ensinnäkin voidaan mitata toimintatapojen muutosta julkisesti rahoitetun projektin aikana verrattuna tilanteeseen, jossa yritys ei olisi saanut julkista rahoitusta. Toiseksi voidaan mitata rahoituksen aikaansaamaa toimintatapojen muutosta projektin jälkeen. Tässä tapauksessa käyttäytymisen muutos on luonteeltaan pysyvämpää. Yritys saattaa esimerkiksi hallita projektejaan eri tavalla tai tehdä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa enemmän tai toisin kuin ennen julkisesti rahoitettua projektia. /4/ Julkisen rahoituksen aikaansaama pysyväluoteinen muutos on luonnollisesti julkisen rahoittajan perimmäinen tavoite. 16

23 % 9 Tekesin vaikutus projektin toteutukseen Haasteellisuus Laajuus Aikataulu Henkilöresurssit Ulkopuolisten resurssien käyttö yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Yhteistyökumppaneiden määrä Kuva Projektit, joissa Tekesin rahoituksella on ollut projektin laatua parantava, yhteistyötä lisäävä tai aikataulua nopeuttava vaikutus. Tarkasteltaessa Tekesin rahoituksen vaikutusta julkisen tutkimusorganisaation tai yrityksen toimintaan, suurin merkittävin lisäys on tapahtunut projektien laajuudessa (kuva 4.3.1). Keskimäärin 8 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että Tekesin rahoitus on laajentanut projektia. Tekesin vaikutus ulkopuolisiin resursseihin (keskimäärin 67 prosenttia) ja henkilöresursseihin (keskimäärin 66 prosenttia) on ollut vastaajien mielestä myös merkittävä. Tekesin rahoitus on vaikuttanut haasteellisuuteen, aikatauluun ja yhteistyökumppanien määrään keskimäärin 6 prosentilla projekteista. Tarkasteltaessa Tekesin rahoituksen vaikutusta yksittäisen projektin sisällä, suurimmat vaikutukset ovat kohdistuneet tutkimusprojektien (82 prosenttia) ja tuotekehitysprojektien (76 prosenttia) laajuuteen. Yritysten tutkimusprojekteissa suurimmat Tekesin vaikutukset ovat kohdistuneet ulkopuolisten resurssien käyttöön (83 prosenttia). Tekesin tavoitteena on myös aikaansaada pysyviä myönteisiä muutoksia yritysten toimintatavoissa ja osaamisessa. Julkisen tutkimuksen projekteissa Tekesin rahoitus edellyttää yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten yhteistyötä tai merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Koska vastaajat ovat voineet vastata useampaan kuin yhteen vaikutustapaan myönteisesti, käytännössä lähes % vastaajista on todennut Tekesin rahoituksen vaikuttaneen johonkin edellä mainituista seikoista myönteisesti. Tekesin rahoituksella on selvä yritysten välistä, yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden välistä sekä kansainvälistä yhteistyötä lisäävä vaikutus. 17

24 % 7 Projektin vaikutus yhteistyöhön yritysten kanssa Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus yhteistyöhön yritysten kanssa. Julkisten tutkimusorganisaatioiden yritysyhteistyö lisääntyi eniten Tekesin rahoituksen myötä (kuva 4.3.2). Yritysyhteistyö lisääntyi merkittävästi 27 prosentilla ja jonkin verran 6 prosentilla vastanneista yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Yritysten keskinäinen yhteistyö lisääntyi 16 prosentilla tuotekehitysprojekteista merkittävästi ja 13 prosentilla yritysten tutkimusprojekteista. Jonkin verran yhteistyö lisääntyi noin 6 prosentilla tuotekehitys- ja yritysten tutkimusprojekteista. % 7 Projektin vaikutus yhteistyöhön yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus yhteistyöhön julkisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. 18

25 Tekesin rahoituksella ei ollut vaikutusta yhteistyöhön noin 26 prosenttiin vastanneista yrityksistä ja 13 prosenttiin vastanneista yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö lisääntyi merkittävästi 25 prosentilla ja jonkin verran 6 prosentilla vastanneista julkisista tutkimusorganisaatioista (kuva 4.3.3). Yritysten välinen yhteistyö julkisten tutkimusorganisaatioiden kanssa lisääntyi merkittävästi 12 prosentilla (yritysten tuotekehitysprojektit) ja 15 prosentilla (yritysten tutkimusprojektit) ja jonkin verran 45 prosentilla (yritysten tuotekehitysprojektit) ja 57 prosentilla (yritysten tutkimusprojektit) yrityksistä. Tekesin rahoituksella ei ollut vaikutusta noin 43 prosenttiin (yritysten tuotekehitysprojektit) ja 28 prosenttiin (yritysten tutkimusprojektit) vastanneista yrityksistä ja 16 prosenttiin kyselyyn vastanneista julkisista tutkimusorganisaatioista. Alihankintatoiminta lisääntyi jonkin verran 38 prosentilla vastanneista yrityksistä (kuva 4.3.4). Reilulla puolella vastanneista yrityksistä Tekesin rahoituksella ei ollut vaikutusta alihankintatoimintaan. % 6 Projektin vaikutus alihankintatoimintaan 5 4 Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta Väheni yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus alihankintatoimintaan. Kansainvälisyys lisääntyi suhteellisesti eniten julkisilla tutkimusorganisaatioilla Tekesin rahoituksen ansiosta (kuva 4.3.5). Kansainvälisyys lisääntyi merkittävästi 22 prosentilla ja jonkin verran 47 prosentilla vastanneista julkisista tutkimusorganisaatioista. Yritysten tuotekehitysprojekteissa kansainvälisyys lisääntyi merkittävästi 14 prosentilla ja jonkin verran 36 prosentilla vastanneista. Pienin vaikutus kansainvälisyyteen esiintyi yritysten tutkimusprojekteilla, jotka ovat luonteeltaan pääosin teollista perustutkimusta. 19

26 % 7 Projektin vaikutus kansainvälisyyteen Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus kansainvälisyyteen. Julkisilla tutkimus- ja kehityspanoksilla pyritään vaikuttamaan toimijoiden toimintatapoihin ja osaamiseen. On olennaista mitata, miten julkinen rahoitus vaikuttaa projektin jälkeiseen pysyvään toimintatapojen ja strategiamuutoksiin. Keskimäärin prosenttia kaikista vastanneista arvioi Tekesin projektin vaikuttaneen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen (kuva 4.3.6) merkittävästi ja peräti 57 prosenttia jonkin verran. Keskimäärin noin kolmanneksen mielestä Tekesin projektilla ei ollut vaikutusta toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Tar- % 7 Projektin vaikutus toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

27 % 7 Projektin vaikutus toiminnan innovatiivisuuteen ja joustavuuteen Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus toiminnan innovatiivisuuteen ja joustavuuteen. kasteltaessa Tekesin vaikutusta toiminnan jatkuvaan kehittämiseen yksittäisten projektien välillä erot ovat hyvin pieniä. Lähes samansuuntaiset vastaukset esiintyvät kysyttäessä projektin vaikutusta toiminnan innovatiivisuuteen ja joustavuuteen (kuva 4.3.7). Keskimäärin 12 prosenttia kaikista vastanneista arvioi Tekesin projektin vaikuttaneen toiminnan innovatiivisuuteen ja joustavuuteen merkittävästi ja 58 prosenttia jonkin % 7 Projektin vaikutus toiminnan tehokkuuteen ja ennakoitavuuteen Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta yritysten tuotekehitysprojektit yritysten tutkimusprojektit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus toiminnan tehokkuuteen ja ennakoitavuuteen. 21

28 verran. Keskimäärin noin kolmanneksen mielestä Tekesin projektilla ei ollut vaikutusta toiminnan innovatiivisuuteen ja joustavuuteen. Projektien väliset erot ovat tämänkin kysymyksen kohdalla pieniä. Tekesin rahoituksen vaikutus toiminnan tehokkuuteen ja ennakoitavuuteen (kuva 4.3.8) oli hieman pienempi kuin edellisten kysymysten kohdalla. Keskimäärin 41 prosenttia vastanneista arvioi projektin vaikuttaneen toiminnan tehokkuuteen ja ennakoitavuuteen jonkin verran. Sen sijaan keskimäärin 54 prosenttia vastanneista arvioi ettei projektilla ollut vaikutusta toiminnan tehokkuuteen ja ennakoitavuuteen. Eri prosessien väliset erot ovat pieniä. Julkisilta tutkimusprojekteilta on tiedusteltu edellisten kysymysten ohella erikseen Tekesin rahoittaman projektin vaikutusta tutkimusstrategiatyöhön sekä tietopohjaan ja osaamiseen (kuva 4.3.9). % 6 Projektin vaikutus tietopohjaan ja osaamiseen 5 4 Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus julkisen tutkimusorganisaation tietopohjaan ja osaamiseen. Peräti 52 prosenttia vastanneista julkisista tutkimusorganisaatioista oli sitä mieltä, että Tekesin rahoittamalla projektilla oli merkittävä vaikutus tutkimusorganisaation tietopohjaan ja osaamiseen. Tutkimusorganisaatioista 46 prosenttia oli sitä mieltä, että projekti vaikutti tietopohjaan ja osaamiseen jonkin verran, ja vain 1 prosentti vastanneista oli sitä mieltä, että projektilla ei ollut vaikutusta tietopohjaan ja osaamiseen. Tutkimusorganisaatioista 15 prosenttia arvioi projektin vaikuttaneen merkittävästi tutkimusstrategiatyöhön (kuva 4.3.) ja 52 prosenttia jonkin verran. Vastanneista julkisista tutkimusorganisaatioista 32 prosenttia oli sitä mieltä, että projektilla ei ollut vaikutusta tutkimusstrategiatyöhön. 22

29 % 6 Projektin vaikutus tutkimusstrategiatyöhön 5 4 Lisääntyi merkittävästi Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektit Kuva Projektin vaikutus julkisten tutkimusorganisaatioiden tutkimusstrategiatyöhön. 4.4 Projektien tulokset alueilla Tutkimus- ja kehitystyö onnistuu teknologisesti paljolti samantasoisesti eri alueilla (kuva 4.4.1). Pääkaupunkiseutu esiintyi tässä suhteessa hieman paremmin kuin muut kasvukeskukset (eli viisi suurinta kasvukeskusta). Muut seutukunnat -ryhmällä on pienempi osuus erittäin hyvin onnistuneita kuin kahdella muulla aluekokonaisuudella. Tutkimus- ja kehittämistyön teknologisessa onnistumisessa eri alueiden kesken ei ole suuria eroja. Hyvin onnistuneita projekteja (luokat erittäin hyvin, hy- % 6 Projektien teknologinen onnistuminen alueittain 5 4 Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisen hyvin Pääkaupunkiseutu Kasvukeskukset Muut seutukunnat Huonosti Projekti epäonnistui Kuva Projektien teknologinen onnistuminen alueittain. 23

30 vin, kohtalaisen hyvin) on lähes 95 prosenttia koko aineistosta. Merkittävin ero on erittäin hyvin onnistuneiden projektien suurempi osuus pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa (viisi suurinta kasvukeskusta), joissa molemmissa teknologisesti erittäin hyvin onnistuneita projekteja on noin viidennes ao. alueiden projekteista. Muissa seutukunnissa erittäin hyvin onnistuneita on noin kahdeksasosa vastanneista projekteista. Vastaavasti kohtalaisen hyvin onnistuneita projekteja on viisi prosenttiyksikköä enemmän ( % vs. 25 %) ja huonosti onnistuneita pari prosenttiyksikköä enemmän. Kokonaisuutena kuitenkin kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla onnistutaan tutkimus- ja kehitysprojekteissa teknologisesti varsin samantasoisesti. Maakunnittain tarkasteltuina (kuva 4.4.2) projektit ovat onnistuneet teknologisesti erittäin hyvin, hyvin tai kohtalaisen hyvin vähintään 85 prosentissa tapauksista. Itä-Uusimaa muodostaa poikkeaman noin 25 prosentin huonosti onnistuneiden tai epäonnistuneiden projektien osuudellaan. Hyvin tai erittäin hyvin onnistuneita projekteja siellä on alle puolet koko maakunnassa tehtyjen projektien joukosta, muiden maakuntien tason ollessa selvästi yli 5 prosentin, jopa 7 prosenttia useassa maakunnassa kuten niinkin erilaisissa kuin Uusimaa ja Kainuu (molemmissa hyvin tai erittäin hyvin teknisesti onnistuneita projekteja oli 7 prosenttia). % Projektien teknologinen onnistuminen maakunnittain Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Itä-Uusimaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Projekti epäonnistui Huonosti Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Kohtalaisen hyvin Hyvin Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Erittäin hyvin Satakunta Uusimaa Vaasan rannikkoseutu Varsinais-Suomi Kuva Projektien teknologinen onnistuminen maakunnittain. 24