MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ Oulu 16.10.2012 Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT
Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön ikääntyminen ja elatussuhteen muutos. Palvelujen lisääntyvä tarve ja kansalaisten kasvavat vaatimukset. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen. Teknologian kehitys ja uusien hoitomenetelmien hallittu käyttöönotto. Aluerakenteen muutos ja kasvavat sosioekonomiset erot. Työikäisen väestön määrän muutos. Kansainvälistyminen ja kansalaisten lisääntyvä liikkuvuus. Julkisen rahoituksen rajallisuus ja rahoituksen turvaaminen.
Väestömuutos
VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDENHUOLLON (PTH, ESH) NETTOMENOT JA YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET /AS V. 2010 (Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA) OYS-ERVA (pl. Kainuu) *) Suomi = mannersuomi pl. Kainuu, Kainuun tietoja ei ole saatavissa samoin perustein Pasi Parkkila 2011 Itä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Varsinais-S. Pirkanmaa Vaasa Lappi K-Pohjanmaa Kymenlaakso E-Pohjanmaa Länsi-Pohja P-Karjala Kanta-Häme Keski-Suomi HUS P-Pohjanmaa Päijät-Häme SUOMI *) VLP PTH ESH YKS. YHT. 2 219 113 138 115 202 128 169 201 143 73 63 187 130 59 57 194 148 139 94 65 140 687 676 709 633 652 525 582 608 792 715 552 661 653 710 536 673 554 637 711 607 1322 97 1062 144 1044 131 995 168 1080 131 1053 206 991 174 1064 130 969 107 1058 96 1031 152 997 121 1079 107 1018 108 1006 143 889 115 913 215 966 115 852 137 978 164 0 400 800 1200 1600 2000 2 021 1 999 1 999 1 991 1 952 1 948 1 946 1 941 1 932 1 922 1 908 1 898 1 892 1 879 1 825 1 821 1 813 1 766 1 889
791 804 837 843 875 880 881 889 889 892 893 895 899 907 917 924 925 927 933 960 995 ESH NETTOMENOT /AS. MENOT /AS V.2009 Tietolähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA Itä-Savo 1100 1000 900 800 V-Suomi K-Pohjanmaa K-Häme P-Pohjanmaa P-Savo Vaasa L-Pohja P-Karjala Kymenlaakso E-Savo E-Karjala E-Poh- Satakunta janmaa Kainuu SUOMI Lappi P-Häme HUS K-Suomi Pirkanmaa Pasi Parkkila 2011 PTH+VLP NETTOMENOT + YKS. (KELA) KUSTANNUKSET /AS
600 653 670 686 694 713 765 772 805 820 824 907 919 921 948 955 977 1027 1044 1100 1109 ESH NETTOMENOT /AS. KANSANSAIRAUKSIEN VAKIOIDUN SUMMAINDEKSIN MUKAAN TARVEVAKIOIDUT MENOT /AS V. 2009 Tietolähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, THL ja KELA 1100 1000 900 800 700 600 P-Pohjanmaa Kymenlaakso Itä-Savo SUOMI L-Pohja E-Savo P-Savo E-Poh- K-Pohjanmaa janmaa P-Karjala K-Suomi Kainuu Lappi E-Karjala Vaasa K-Häme P-Häme V-Suomi HUS Satakunta Pirkanmaa Pasi Parkkila 2011 PTH+VLP NETTOMENOT + YKS. (KELA) KUSTANNUKSET /AS
Kuntien lainakanta 31.12.2010 Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin 1 957 euroa/asukas Velattomia kuntia on 6 kpl (Harjavalta, Juuka, Kauniainen, Kuortane, Luumäki ja Valtimo) Suurimmat lainat asukasta kohti: Kökar 9 282 /as. ja Hanko 5 646 /as. Lainakanta, /asukas: Alle 500 /as. 500 1 500 /as. 1 501 2 500 /as. Yli 2 500 /as. (36 kpl) (110 kpl) (113 kpl) (83 kpl) 7.6.2011/hp Kuntarajat: Tilastokeskus.
Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2012 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,25 % - aritmeettinen keskiarvo 19,81 % 16,25 18,50 (33 kuntaa) 18,75 19,50 (83 kuntaa) 19,75 20,25 (126 kuntaa) 20,50 20,75 (56 kuntaa) 21,00 21,75 (38 kuntaa) 18.11.2011 Kuntarajat: Tilastokeskus.
Kuntarajat: Tilastokeskus. Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 31.12.2010, /as. Koko maa keskimäärin 1 314 euroa/asukas Suurimmat alijäämät: Luvia -1 834 /as. ja Utsjoki -1 793 /as. Suurimmat ylijäämät: Kaskinen 8 794 /as. ja Eurajoki 6 660 /as. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: Alijäämää yli 500 /as. (22 kpl) Alijäämää alle 500 /as. (53 kpl) Ylijäämää alle 500 /as. (86 kpl) Ylijäämää 500 1 500 /as. (128 kpl) Ylijäämää yli 1 500 /as. (53 kpl) Alijäämäisiä kuntia yhteensä 75 10.1.2011/hp
Verotuloihin perustuva valtionosuudentasaus vuonna 2012, /as. Suurin tasausvähennys asukasta kohti: - 1 238 /as. (Kauniainen) Suurin tasauslisäys asukasta kohti: 1 146 /as. (Merijärvi) Suurin absoluuttinen tasausvähennys: - 258,8 milj. (Helsinki) Suurin absoluuttinen tasauslisäys: 18,5 milj. (Joensuu) Tasausvähennys yli 100 /as. Tasausvähennys alle 100 /as. 32 kuntaa 31 kuntaa Yht. 63 kuntaa Tasauslisäys alle 350 /as. Tasauslisäys 350-700 /as. Tasauslisäys yli 700 /as. 61 kuntaa 128 kuntaa 68 kuntaa 21.3.2012/hp Yht. 257 kuntaa Kuntarajat: Tilastokeskus.
% Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2016 1) Lähde: Vuodet 1991-2010 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot.
Sairastavuusindeksi Suomen kunnissa v.2008-2010, vakioitu Lähde: THL 26-90 91-100 101-109 110-124 125-159 PPSHP: Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää (kehitysversio) Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzhaimertauti) Pasi Parkkila 2012
VÄESTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PERUSPALVELUJEN KYSYNTÄÄN SUOMESSA V.2010 2030 INDEKSINÄ (2010=100) Menoerä 2009 M 2010 2020 2030 ind. ind. ind. SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 Lähde STM Pasi Parkkila 2011
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikeaaikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Muodostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.
Pienten erityisryhmien vaativia ja kansallisesti keskitettäviä palveluja sekä alueiden koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Erityisvastuualueiden roolia tarkennetaan jatkotyössä. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu. 14.9.2012 17
Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet (väliraportti) Alueellinen ja väestöryhmien välinen yhdenvertaisuus on varmistettava Asiakaskeskeisyyttä on parannettava Väestömuutoksen haasteeseen on kyettävä vastaamaan Kantokyky on varmistettava Henkilöstön riittävyys on varmistettava Palvelujärjestelmän heikkoudet on korjattava Palvelujärjestelmän vahvuuksia on kehitettävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on vahvistettava Tieto- ja viestintäteknologiaa on hyödynnettävä paremmin Demokraattista päätöksentekoa ja kansallista ohjausta on vahvistettava
Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä evästi väliraportin perusteella palvelurakenneuudistuksen valmistelua Ministeriryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa ja koottava sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle. Erityisvastuualueiden roolia on selkeytettävä jatkotyössä. Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi.
Hallituksen 5.6. hyväksymä Palvelurakennemalli jatkovalmistelua varten
Malli C= vahva kunta/vastuukunta/sote kuntayhtymä + 5 ervaa Integroi sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalisesti Jättää vielä avoimeksi, miltä osin se integroi terveydenhuollon vertikaalisesti Pelkona (joillakin), että vahvistaa entisestään vahvaa erikoissairaanhoitoa ja että Samalla tuhoaa perusterveydenhuollon kehittymisen ja vahvistumisen Jatkotyössä onkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten säädetään kunnan/vastuukunnan/sote-alueen ja ERVAn rooleista Pitäisi mahdollistaa erilaiset toiminnalliset ratkaisut maan eri osissa, vaikka vastuumääritykset olisitkin yhtenevät
Melko vahva erva tarvittaisiin, jotta voidaan estää erikoissairaanhoidon kilpavarustelu ja varmistaa tehokas toiminta; näin voidaan resursseja allokoida uudelleen Tehokas, vahvahko erva turvaa samalla vahvemmat resurssit perusterveydenhuollolle Toimivaa erikoissairaanhoitoa ei pidätä tuhota, uhrata Tuo Keskeiseksi vaihtoehdoksi Sote alueen (kuntayhtymä) Käytännössä osin irrottaa Soten muusta kuntajärjestelmästä
MALLI C Mielestäni Sote-alueiden olisi oltava pakollinen vaihtoehto (riittävän isoja, vahvoja) Sote-alueita ja kuntia järjestämisvastuullisina ei pitäisi olla 25-35 enempää Valtiollisen ohjauksen toteutuminen vaatii vahvahkoja Ervoja Onko Erva liian kaukainen? Voidaanko sen päätöksenteko luoda sellaiseksi, että se on kuntien/sote alueiden ohjattavissa? Valtion ohjaus onnistuu aika hyvin Viiden ervan järjestelmässä potilastietojärjestelmissä päästään 5 kokonaisuuteen; kansallisesti hoidetaan muu tarvittava tiedonsiirto
TÄLLÄ EI MENNÄ
PPSHP:n alueen Yhteistoimintaalueet 2013 (suunitelmat) Oulun kaupunki (uusi Oulu) Lakeus Helmi, sosiaali- ja terveyspiiri Oulunkaaren palveluky. Raahen seudun hyvinvointiky. Kallion peruspalveluky. Selänteen peruspalveluky. Kalajoki + Merijärvi Ei yhteistoiminta-aluetta Raahen, Kallion, Selänteen, Helmen, Kalajoen, Merijärven ja Oulaisten alueilla on käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on alueen palvelujärjestelmän kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen. Pasi Parkkila 2010 + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosaston Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Seutukunnan raja (2013) PYHÄJOKI YLIVIESKA Ruukki + Kuivaniemi II VIHANTI Rantsila Oulun seutukunta + + + HAILUOTO + KEMPELE + LUMIJOKI + MUHOS SIIKA- LIMINKA Raahen + + Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ seutuk. + OULU Ylikiiminki YLIKIIMINKI MERIJÄRVI Pulkkila Kestilä + KALAJOKI + OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA + HAAPAVESI Piippola + Himanka Ylivieskan seutuk. RAAHE + NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI + REISJÄRVI PYHÄJÄRVI + PUDASJÄRVI Oulunkaaren sk. UTAJÄRVI + PYHÄNTÄ VAALA 3 561 as. Siikalatvan seutuk.. Nivala- Haapajärven sk. Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi TAIVALKOSKI OULU Länsi- Pohja Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi KUUSAMO Koillismaan seutukunta OYS Pohjois- Savo Kainuu KYS Pohjois- Karjala Pirkan- Itämaa Etelä- Savo Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Länsi- Pohja Keski- Suomi HYKS Lappi OYS Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Kainuu Itä- Savo Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois- Karjala TAYS Päijät- Häme Etelä-Karjala Kanta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 735 578 henkeä (31.12.2010, 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 201 16,1 65 287 8,9 398 335 54,1 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 78 703 10,7 5. K-Pohjanmaa 75 052 10,2 YHTEENSÄ 735 578 100,0 ENONTEKIÖ MUONIO Länsi-Pohjan keskussairaala PELLO KITTILÄ YLITORNIO 2 TERVOLA TORNIO KEMINMAA KEMI ROVANIEMI Oulun yliopistollinen HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO OULU sairaala OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI LUMIJOKI 3 LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- RAAHE JOKI PYHÄJOKI VAALA VIHANTI Keski-Pohjanmaan keskussairaala KALAJOKI KANNUS KOKKOLA KOLARI MERIJÄRVI ALAVIESKA YLIVIESKA SIEVI SIMO II HAAPAVESI NIVALA YLI-II SIIKALATVA KÄRSÄMÄKI 5 TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUA JÄRVI VETELI PERHO OULAINEN INARI 1 SODANKYLÄ RANUA PYHÄNTÄ PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI PUDASJÄRVI VUOLIJOKI POSIO PUOLANKA KAJAANI SAVUKOSKI SALLA Lapin keskussairaala PALTAMO Pasi Parkkila 2011 TAIVALKOSKI KUUSAMO SUOMUSSALMI HYRYNSALMI 4 RISTIJÄRVI KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO
MISTÄ PONNISTETAAN? VALINTA: RUTTO VAI KOLERA RUTTO JA KOLERA MITÄ TARKOITTAA DEMOKRATIAVAJE? KUNTAYHTYMÄ VASTUUKUNTA VÄHÄN KUNTIA
Menestyvä työyhteisö ennakoi itse tulevaisuuden toimintaansa osallistuu muutosten suunnitteluun auttaa kaikki jäsenensä muutoksen yli huolehtii vuorovaikutuksen toimivuudesta kokee yhdessä tekemisen iloa