Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 1 Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava ja MKJ, Eija Hagelberg
Riistaelinympäristöjen ja kalataloudelliset kunnostukset kokonaisvaltaista luonnonhoitoa Riistalinnut, taimen ja rapu keskeinen osa luonnon monimuotoisuutta kertovat elinympäristön tilasta maisematasolla kun ne viihtyvät maillamme niin luonto voi hyvin Peltoriistan ja vesilintujen elinympäristöt kuntoon vesiensuojelua ja maisemanhoitoa Virkistyskäyttö luonnonhoidon motiivina tehdään kosteikko = saadaan hyvä mieli hoidetaan elinympäristöjä parempien riista- ja kalakantojen hyväksi Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi Kuvat rapu ja taimen: SYKE; Kimmo Lemetti, Taikapaja 2
Peltoriistalle: Suojavyöhykkeitä, pientareita, luonnonhoitopeltoja ja puoliavoimia saarekkeita Vesilinnuille Kosteikkoja Luonnonmukaista peruskuivatusta Peltoriistalle ja vesilinnuille, kaloille ja ravuille Maatalousympäristön luonnonhoitoa laajassa mittakaavassa Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 3
Kosteikot maatalousalueilla ELINYMPÄRISTÖ VESIENSUOJELU MAISEMA - VIRKISTYSKÄYTTÖ Marko Svensberg 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 4
Hyvä kosteikko 50 % avovettä 50 % mosaiikkimaista kasvillisuutta Mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä erityisen rehevillä kosteikkoalueilla voi olla syvempää hidastaa umpeenkasvua Riittävä avoimuus. Rantaviivan pituus tärkeä: Paljon repaleista reunaa. Loivarantaisuus (eroosio, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus) Vaihteleva syvyys ja lietekuoppa/syvänne Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 5
Hyvä kosteikko Pato ja laskuoja Suojavyöhyke Luonnonhoitopelto Pensaita suojaksi Tulo-oja Syvänneosa, tyhjennetään tarvittaessa Saarekkeet jakavat virtauksen tasaisesti koko kosteikkoon ja Metsästäjäin toimivat pesäpaikkoina Keskusjärjestö www.riista.fi Kasvillisuusmosaiikki Avoimet ja 6 loivat rannat
Vesilintujen ravinto Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille Kosteikoilla, luhdilla, tulva-alueilla Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta Mosaiikkimaisuus vesiselkärangattomille elinympäristöä ja ravintoa Aikuisille linnuille tärkeitä ravintokasveja ovat: Mm. sarat, vidat ja palpakot Kosteikkojen rannat tärkeitä suojapaikkoja peltolinnuille Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi www.ahven.net 7
Pienkohteiden kunnostaminen Savimontut kuntoon kaivamalla ja raivaamalla! LUMO-tukea! Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 8
Pienialaiset notkot ja savenottoalueet kosteikoksi patoamalla Lumo tukea! Max 450 /ha/vuosi Pienkohteiden kunnostaminen Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 11
Kosteikot kaipaa kunnostusta ja uusia voi perustaa VEDENPINNAN NOSTO NIITTO RAIVAUS KAIVAMINEN Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 14
Kosteikon perustaminen/kunnostaminen Kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöjä Luonnontilaisia uomia ei saa vaarantaa Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 15
Loiva pohjapato mahdollistaa kalojen liikkumisen vesistössä Tarvittaessa rakennetaan patopengertä kosteikkoalueen ympärille, jolla estetään veden nousu viljelyksille tai metsään. Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 16
Padot Patopiirroksia www.riista.fi 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 17
Niitto Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 18
Kaivaminen Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 19
Näyttää paremmalta Tiukat ehdot täyttäville kohteille ympäristötukea jopa 11 500 /ha Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 20
Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä: Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen Kuivatustilan ylläpito Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen Veden laadun paraneminen Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuu ksien monipuolistuminen Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 21
Mutkitteleva ja kapea alivesiuoma Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja/puro pysyy kunnossa Lietekuoppa Rantakasvillisuus Pohjapato tai kynnys Loivat rannat Tulvatasanne Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 22
Piilopaikkoja ja ruokaa maisemassa -ympäristötukea luonnonhoitoon Kyllä kesällä kelpaa, mutta miten talvella? Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 24
LUONNONHOITOPELTO Riistapelto - Perhosniitty 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 25
Peltopyy- ja rusakkonäkökulma Näe tulematta nähdyksi 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 26
Luonnonhoitopelloilta evästä Hirvieläimille, jäniksille ja metsälinnuille Viherkasvusto, kaura, siementävät kukkakasvit Sijainnissa tärkeää Tiet, asutus Erikoisviljelmät Luontaiset kulkureitit Sijoitus Reunat ja pienet kuviot 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 27
Reunavyöhyke Lehtipuu- ja pensasvaltainen vaihettumisvyöhyke metsän reunaan Pellot kuivuu nopeammin Maisema avartuu Riista viihtyy Lumo-tukea metsämaalle! 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 28
Luonnonhoitopellot Peltolajistolle hyödyllistä Talviaikainen kasvipeitteisyys pitkä sänki + aluskasvi = suoja + ruoka syysviljat Nurmet, Viherlannoitus Pientareiden kasvillisuus Viljelykierto 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 29
Lajiston kannalta tärkeää Suojapaikkojen mosaiikki laajoilla peltoaukeilla Pesien säilyminen toukotöiden aikana Ladot, joutomaalaikut Talviaikainen kasvipeitteisyys suoja ja ravinto Peltojen säilyminen metsävaltaisilla alueilla Metsäalueilla pellot luovat monimuotoisuutta Talviaikainen kasvipeitteisyys ravinto 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 30
Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö
Kauhajoki, Kainasto Talvehtiville linnuille suojaa ja ruokaa maisematasolla Yli 200 ha luonnonhoitopeltoja Peltolinnuille monilajisia kasvustoja Keskellä viljelysaukeaa Harvat kasvustot vilja + öljykasvi Kahdessa vuodessa peltopyyn parimäärä kasvanut n. 60 % Kaikki lajit hyötyvät! 24.01.2011 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 32
PERINNEBIOTOOPIT LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HELMIÄ Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoo kun karja laidunsi rantoja ja joutomaita, oli peltopyitä ja sorsiakin
NIITTYALAN KEHITYS
19.12.2001 600000 NIITTYALA SUOMESSA JA RUOTSISSA ha 500000 480000 400000 300000 ha 200000 100000 0 30000 Hoidetut perinnebiotoopit, Suomi Hoidetut perinnebiotoopit, Ruotsi
MERENRANTANIITYT HOIDOLLA PAREMMAT ELINOLOT HANHILLE JA SORSILLE Perinnebiotoopeille / Lumo -kohteille Tukea jopa 450 /ha/vuosi! METSÄLAITUMET TUOREET NIITYT 19.12.2001
Raivaus: -Tavoitteena puoliavoin tai avoin ympäristö -Katajat ja marjovat pensaat sekä vanhat maisemapuut jätetään, mutta myös matalia puskaryhmiä suojapaikoiksi lajistolle -Jätä etelärinteelle risukasoja lintujen pesäpaikoik
NIITTO: -Eniten hankaluuksia käytännössä, tarve olisi suurin -Viikate kun halutaan tunnelmoida, alue on pieni tai koneita ei ole käytössä - Raivaussaha - Niittokoneet ovat tehokkaita ja motivoivat tekijöitä - Traktorilla saa tuloksia perinnebiotooppeillakin
LAIDUNNUS: -Sopiva eläinmäärä (n. 1 nauta / hehtaari, jos laidunnus 4 kk) -Ei lisäruokintaa -Ei laidunnusta lannoitettujen nurmien kanssa samassa lohkossa -Lisäraivaus usein tarpeellista, eläimet eivät syö kaikkia kasveja (mm. naudat eivät pidä lepästä) -Ruovikoituneet rantaniityt pysyvät niiton jälkeen kunnossa laiduntamalla! 24.01.2011 39
Onnistunut luonnonhoito näkyy vahvoina riista-, kala- ja rapukantoina Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 40
Siellä missä me viihdytään viihtyy kaikki muutkin, ja vesikin puhdistuu
LIFE+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko -Life For the Future of Wetlands Nature Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 42
Odotetut tulokset Vähintään 30 kosteikkoa pinta-alaltaan yli 200 hehtaaria vesilintujen elinympäristöiksi ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Mallikohde jokaiseen maakuntaan Sidosryhmien välinen yhteistyö kosteikkoasioissa on nykyistä tiiviimpää Innostus kosteikkojen perustamiseen ja kunnostamiseen on kasvanut kosteikkoja kunnostetaan ja perustetaan nykyistä enemmän Vesilintujen parimäräät ja poikastuotto ovat kasvaneet mallikosteikoilla Kosteikkojen rahoitusmahdollisuudet monipuolistuvat tulevaisuudessa, ja maanomistajan/toteuttajan näkökulmasta niihin liittyy vähemmän paperityötä Hankkeen budjetti noin 2 milj.. Rahoittajat: EU Life+, MKJ, MMM
MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ Ympäristötuki Kemera Leader Talkoot Life+
Kiitos! Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 45