KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2006 vp IB-lukiolaisten tasavertainen asema haettaessa yliopistoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii 14 IB-lukiota. Diploma Programme ("IB-lukio") on kaksivuotinen opetusohjelma, jonka tarkoitus on valmistaa oppilaita yliopisto-opiskeluun. IB-lukion taso koetaan usein hieman tavallista suomalaista lukiota korkeammaksi, ja suomalaisissa kouluissa opetusohjelma on toteutettu äidinkieltä ja vieraita kieliä lukuun ottamatta kokonaan englanniksi. IB-lukio on luokallinen, eikä opetusohjelmasta voi valita vain yksittäisiä kursseja. IB-lukion ylioppilaskirjoitukset ovat tavallista suomalaista lukiota myöhemmin keväällä. Yliopistojen pääsykokeet ajoittuvat eräiden tiedekuntien osalta juuri samoille päiville kuin IB-lukioiden ylioppilaskirjoitukset. Tämä asettaa IB-lukiolaiset huonompaan asemaan yliopiston opiskelijavalinnassa. Pääsykokeissa on mahdollisuus saada lisäpisteitä, jos opiskelija hakee tiedekuntaan suoraan lukiosta. Nämä pisteet jäävät saamatta IB-lukiolaisen hakuprosessin siirtyessä väistämättä vuodella eteenpäin. On nurinkurista, että IB-lukiolainen, jolla on yleisesti ottaen vahvempi kielitaito kuin tavallisen lukion käyneellä, joutuu huonompaan asemaan esim. kielenkääntäjän koulutusohjelmaan haettaessa. Hallituksen opiskelijapoliittinen tavoite on ollut vähentää ns. välivuosia lukiosta jatko-opintoihin haettaessa ja siten nopeuttaa nuorten valmistumista ja työelämään hakeutumista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että IB-lukiolaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet pyrkiä yliopistoon jo ylioppilaskirjoitusvuotenaan? Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2006 Sari Essayah /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Essayahin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 207/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että IB-lukiolaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet pyrkiä yliopistoon jo ylioppilaskirjoitusvuotenaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yliopistolain (645/1997, muutettu 715/2004) 18 :n 3 momentin mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava ryhmään kuuluviin hakijoihin. Opetusministeriö on antanut 26.9.2001 suosituksen Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB), International Baccalaureate -tutkinnon (IB) ja Reifebrüfung-tutkinnon vertailemisesta suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Opetusministeriö on suosittanut, että hyvä EB-, IB- ja Reifebrüfung-tutkinto otetaan huomioon vastaavalla tavalla kuin hyvä suomalainen ylioppilastutkinto. Opetusministeriö informoi yliopistoja vuosittain IB-tutkinnon ajankohdasta. Opetusministeriö on lähettänyt 2.9.2005 yliopistoille tiedon vuoden 2006 IB-tutkinnon kokeiden aikataulusta (2. 23.5.2006) ja pyytänyt yliopistoja ottamaan sen huomioon päättäessään vuoden 2006 2007 valinta-aikatauluista ja valintakoepäivämääristä. Päällekkäisyyksiä IB-tutkinnon ja yliopistojen opiskelijavalintoja koskevien aikataulujen välillä pyritään näin estämään. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (2003 2008) mukaisesti opintoihin sijoittumista edistetään siten, että siirtymäaika toiselta asteelta korkeakoulutukseen lyhenee. Tavoitteena on, että vuoteen 2008 mennessä vähintään 55 prosenttia uusista opiskelijoista on toisen asteen tutkinnon samana vuonna suorittaneita. Yliopistojen tulossopimuksissa 2004 2006 on sovittu 50 prosentin tavoitteesta. Tällä hetkellä tavoite on saavutettu lähinnä teknillistieteellisellä ja luonnontieteellisellä alalla. Koulutusalakohtaiset vaihtelut ovat suuria. Keskimäärin kolmannes yliopistojen uusista opiskelijoista on saman vuoden ylioppilaita. 50 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ylioppilastutkinnon ja uusien ylioppilaiden asemaa opiskelijavalinnoissa vahvistetaan merkittävästi. Uusille ylioppilaille annettavat lisäpisteet ovat yliopistojen valinnoissa yksi keino päästä hallituksen asettamaan tavoitteeseen. Opetusministeriö katsoo, että uusi ylioppilas on samana keväänä tai edellisenä syksynä ylioppilastutkinnon suorittanut. Uudeksi ylioppilaaksi katsotaan myös sitä edellisenä syksynä ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö, silloin kun hän osallistuu asevelvollisuutensa suorittamisen jälkeen välittömästi seuraaviin syksyn tai kevään valintoihin. Opetusministeriö kehittää yhteistyössä yliopistojen kanssa opiskelijavalintajärjestelmää hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Yliopistoissa on parhaillaan käynnissä opiskelijavalintojen kehittämisstrategioiden toimeenpano. Strategioiden avulla pyritään lähivuosina tehostamaan opintoihin sijoittumista ja keventämään valinto- 2
Ministerin vastaus KK 207/2006 vp Sari Essayah /kd ja. Keskeisimpiä uudistuksia ovat mm. valintakokeiden keventäminen, pisteytysjärjestelmien yhtenäistäminen, todistusvalintojen lisääminen, valintayksiköiden karsiminen ja valintayhteistyön lisääminen. Yliopistojen yhteishakujärjestelmää valmistellaan opetusministeriön, Opetushallituksen ja yliopistojen yhteistyönä. Tavoitteena on lukuvuoden 2008 2009 valinnoista alkaen ottaa käyttöön sähköisen haun sisältävä yhteishakujärjestelmä. Yhteisvalintaan siirtymisen myötä on tarkoitus yhtenäistää hakuaikoja. Yhtenäisempiin hakuaikoihin siirtyminen mahdollistaisi sen, että myös IB-tutkinnon ajankohdat voitaisiin entistä paremmin ottaa huomioon. Opetusministeriö seuraa yliopistojen ja opetusministeriön välisessä tulosohjausprosessissa opiskelijavalintojen kehittämistä. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 207/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Essayah /kd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta så att IB-gymnasisterna har likvärdiga möjligheter att söka till universitet redan samma år de skriver studenten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 18 3 mom. i universitetslagen, (645/1997, ändr. 715/2004) är det universitetet som beslutar om grunderna för antagning av studerande. När universitetet på grund av begränsning av antalet studerande inte kan anta alla sökande till en utbildning, skall likvärdiga antagningsgrunder tillämpas på de sökande. De sökande kan på grundval av olika utbildningsbakgrund indelas i grupper vid antagningen. Likvärdiga antagningsgrunder skall då tillämpas på de sökande i en grupp. Undervisningsministeriet gav 26.9.2001 en rekommendation om jämförelse av den europeiska studentexamen (EB), International Baccalaureate-examen (IB) och Reifebrüfung-examen med den finska studentexamen. Ministeriets rekommenderade att en god EB-, IB- och Reifebrüfungexamen beaktas på samma sätt som en god finsk studentexamen. Undervisningsministeriet informerar varje år universiteten om tidpunkten för IB-examen. Den 2 september 2005 skickade undervisningsministeriet universiteten ett meddelande om tidtabellen för proven i IB-examen 2006 (2 23.5.2006) och bad universiteten beakta tidpunkten när de beslutar om antagningstidtabellen och datumen för urvalsprov för läsåret 2006 2007. Meningen är att överlappande tidtabeller mellan IB-examen och universitetens antagningar skall kunna undvikas på detta sätt. I enlighet med utvecklingsplanen för utbildning och forskning (2003 2008) främjas placering i studier så att övergången från andra stadiet till högskoleutbildning sker snabbare. Målet fram slutet av 2008 är att minst 55 procent av alla nya studerande har avlagt examen på andra stadiet samma år. I universitetens resultatavtal 2004 2006 är målet 50 procent. För närvarande har målet nåtts närmast inom det tekniskvetenskapliga och naturvetenskapliga området. Variationen är stor mellan olika utbildningsområden. I genomsnitt är en tredjedel av universitetens nya studerande årets studenter. För att man skall kunna nå målet på 50 procent krävs det att studentexamen och de nya studenterna får en betydligt starkare ställning i antagningen. Tilläggspoängen till nya studenter i universitetens antagningar är ett sätt att nå det mål som regeringen har ställt. Undervisningsministeriet anser att ny student är en student som har avlagt studentexamen samma vår eller hösten innan. Som ny student betraktas också en student som avlagt studentexamen hösten före det, om personen deltar i antagningen hösten eller våren direkt efter avtjänad värnplikt. Undervisningsministeriet utvecklar antagningsystemet i samråd med universiteten och i enlighet med linjerna i regeringsprogrammet. Vid universiteten verkställs som bäst strategier för utveckling av antagningen av studerande. Med hjälp av strategierna vill man inom de närmaste åren effektivisera tillträdet till studier och underlätta antagningsprocessen. Till de viktigas- 4
Ministerns svar KK 207/2006 vp Sari Essayah /kd te reformerna hör att förenkla urvalsproven, förenhetliga poängsättningssystemen, öka antagningen utifrån betyg, gallra bland antagningsenheterna och öka samarbetet kring antagningen. Systemet för en samordnad ansökan till universiteten bereds i samråd mellan undervisningsministeriet, Utbildningsstyrelsen och universiteten. Målet är att från och med antagningarna för läsåret 2008 2009 ta i bruk ett samordnat ansökningssystem som omfattar elektronisk ansökan. I och med övergången till gemensam antagning är det meningen att ansökningstiderna skall förenhetligas. En övergång till mer enhetliga ansökningstider gör det möjligt att bättre än hittills också beakta tidpunkterna för IB-examen. Undervisningsministeriet följer i resultatstyrningsprocessen mellan universiteten och ministeriet utvecklingen av antagningen av studerande. Helsingfors den 6 april 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5