Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja ohjelman rahoittaminen Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, hallinnonaloittaiset aluestrategiat ja maakuntaa koskevat muut laissa tarkoitetut ohjelmat.
TEM ja VM ohjaus alueiden kehittämisestä mm. lainsäädäntö ja valvonta MAAKUNTASUUNNITELMA VISIO -> TAVOITELTAVA KEHITYS kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet MAAKUNTAOHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTAKAAVA alueidenkäyttö TOTEUTTAMISSUUNNITELMA / HANKKEET toteutumisen edistäminen, edellytysten luominen kehittämisen yhteensovittaminen, fyysinen yhteensovitus aluekehitysrahoituksen ohjaaminen, ympäristöresurssien käytön ohjaaminen YM valtakunnalliset suuntaviivat alueiden käytölle mm. lainsäädäntö ja valvonta Toteuttaminen hallinnonaloittain: työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenneja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö
SUURIA HAASTEITA maakuntasuunnitelmassa tunnistettu Globaalit ekologiset uhkat Globaali muuttoliike Energiakustannukset Väestörakenne Kansainvälisen kaupan ja osaamisen painopisteeksi Aasia
VISIO JA MISSIO Päijät-Häme on Itämeren alueen ympäristöosaamisen kokoaja, jossa arjen palveluiden, vapaa-ajan ja työn muotoilu mahdollistaa uudenlaisen erikoistumisen kansainvälisesti tuottavaan menestymiseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Muotoilemme elämäämme kestäväksi Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Millainen toimintaympäristö Päijät-Häme on 2035? Eko-innovaatioiden lähde Vilkas kohtauspaikka Pietarin ja Helsingin välissä Muotoilun suurkaupunki Terveysliikunnan kuntokeidas Monikulttuurinen kansainvälinen keskus Ekologisia yhteisöjä
Tavoitteet ja linjaukset 1. 1. Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat Informaatiota ja muutosta tukevat hankkeet (immu, greencity jne) 1.1. Enemmän omaa energiaa ja vähemmän päästöjä Energiatutkimusta, bioenergiahankkeita 1. 2. Enemmän sähköisiä mahdollisuuksia ja vähemmän turhaa liikennettä Laajakaistahanke, sähköisten palvelujen uudet pilotit 1.3. Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä LJS-toteutus, Lahden matkakeskus, Älyl. Strat. painotukset 1.4. Enemmän puhdasta ympäristöä ja vähemmän ympäristön rasitusta Materiaalitehokkuus, vesihuoltohankkeet
Tavoitteet ja linjaukset 2. 2. Vahva suurkaupunkikeskus ja monipuoliset mahdollisuudet Lahden keskustan ja palveluiden kehittäminen 2.1. Enemmän mahdollisuuksia luovan potentiaalin kohtaamiseen ja vähemmän vajaakäyttöä Lahden ja Heinolan luovien alojen aktivointi 2.2. Enemmän vetovoimaa ja vähemmän rajoja Logistiikka-alueet, Itämeren ja Pietarin suunnan hanketoimet 2.3. Enemmän tiivistämistä ja vähemmän asutukset hajoamista Kuntakeskusten elinvoimaisuus ja tiivistäminen, Hennan alue 2.4. Enemmän erikoistuneita kyliä ja vähemmän taantuvaa maaseutua Maaseutuohjelman toteuttaminen
Tavoitteet ja linjaukset 3. 3.Tuottava ja innostava toimintaympäristö Vientiyritysten elinvoimaisuus, kuntapalvelut 3.1. Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä Aikuiskoulutuksella ylöspäin, nuorison ja työttömien syrjäytymisen ehk. 3.2. Enemmän erikoistumista, innovaatioita ja vähemmän massatuotantoa Ympäristöosaaminen, muotoilu 3.3. Enemmän tuottavuutta ja vähemmän työpanosta Rakenteelliset uudistukset, sähköiset teknologiamahdollisuudet 3.4. Enemmän terveyttä ja työuraa ja vähemmän uupumista Terveysliikuntatyö, hyvinvointipalvelut
Aluerakenne Maakunnan kehittäminen 225000 asukasta varten tapahtuu alueella, jota palvelevan tavoitteellisen aluerakenteen ytimessä ovat hyvän palvelutason omaavat kaupunkikylät ja kirkonkylät sekä vireät maaseutukylät. Aluerakenteen maakuntasuunnitelmaa yksityiskohtaisempi tarkastelu tapahtuu keväällä 2010 käynnistyvän maakuntakaavan valmistelun yhteydessä Kehittämisen kohdealueet: kk1 Orimattilan Palojoen - keskusta, kk2 Kärkölä, kk3 Hämeenkosken, kk4 Miekkiön - Renkomäen - Pennalan, kk5 Henna, kk6 Vääksyn - Vesivehmaa, kk7 Vierumäen, kk8 Heinolan -Tähtiniemen - Hevossaaren, kk9 Heinolan Kirkonkylän, kk10 Lahden, kk11 Paimelan - Vesivehmaan, kk12 Hartolan, kk13 Nostavan - keskustan Messilä
Yhteistoiminta-alue Yhteistoiminta-alue: Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä lausunnoilla Itä-Uusimaa ja Uusimaa valmistelevat yhdessä ohjelmaa syysvaltuustoon Maakuntaohjelmissa esille nostettavat yhteistyökysymykset (huom. eivät tärkeysjärjestyksessä): liikennejärjestelmän kehittäminen (LJS, laaja-kaista?) metropolialueen aluerakenteen kestävä kehittäminen (METKA) luonnonvarojen kestävä käyttö ennakointi Korkeakouluyhteistyö Maahanmuuttopolitiikka yhteistyö osaamiskeskusohjelman toteuttamisessa, erityisesti esille nousi asumisen oske-yhteistyö
Rahoitusta 1,000 = milj. euroa 2010 Esitys 2011 Esitys 2012 Esitys 2013 Esitys 2014 Valtion rahoitus yhteensä 44,859 47,911 47,166 46,316 46,231 Kuntien rahoitus (arvio) 49,345 52,702 51,883 50,948 50,854 Julkinen rahoitus yhteensä 94,204 100,613 99,049 97,264 97,085 Yksityinen rahoitus (arvio) 8,972 9,582 9,433 9,263 9,246 RAHOITUS YHTEENSÄ 103,176 110,195 108,482 106,527 106,331
Rahoitus toimintalinjoittain TL 1 TL 2 TL 3 YHT. Kansalliset ELY-määrärahat 40,4 53,2 107,0 200,6 Kansalliset muut 2,1 2,1 6,4 10,6 EU-ohjelmarahoitus 12,8 18,5 53,1 84,4 Valtion rahoitus yhteensä 55,4 73,8 166,4 295,6 Kuntien rahoitus (arvio) 68,0 76,0 76,0 220,0 Julkinen rahoitus yhteensä 123,4 149,8 242,4 515,6 Yksityinen rahoitus (arvio) 16,0 12,0 40,0 68,0 RAHOITUS YHTEENSÄ 139,4 161,8 282,4 583,6
Aikataulu kevään 2010 osalta: Lausuntoaika 15.4 asti Maakuntahallitukseen 12.4 yhteistoiminta-alueen teemat ja rahoitustaulukko toimintalinjoittain Maakunnan yhteistyöryhmä 8.4 Maakuntahallitus 10.5 Maakuntavaltuusto 7.6. Tarvittaessa täydennyksiä joulukuun valtuustossa 2010