MUISTIO/MA ja SG 19.5.2014 KVANK / Työn ja päivätoiminnan valiokunta / Laatukriteerityöryhmä Aika: 16.5.2014 klo 9.40-15.30 Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki Läsnä-/poissaolijat: Organisaatio Sukunimi Etunimi Läsnä Poissa Aula-työkoti Kullberg Maria X Eteva kuntayhtymä Hento Merja X Helsingin kaupunki Pohjanheimo- Elisabeth X Vihavainen Kehitysvammaisten Tukiliitto Vuorenpää Kari X Kehitysvammaliitto Ahlstén Marika X Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea Pesu Timo X Kårkulla samkommun Grönroos Marina X Me Itse ry Osara Jaana X Omaisten edustaja Lehtonen Veijo X OmaPolku ry Rantanen Valtteri X Parik-säätiö Raitio Juha X Parik-säätiö Sievinen Taija X Rinnekoti-Säätiö Granö Sirpa X ja osaamiskeskus ja osaamiskeskus ja osaamiskeskus (opiskelija) Koski Tiina X Valtonen Pirjo X Suomi Hennaliisa X 1. TEOS-valmistelun tilanne (Kari Vuorenpää alusti) Luonnosta hallituksen esitykseksi kirjoitetaan työryhmässä kovalla vauhdilla. Peruslähtökohta edelleen: työelämävalmiuksia edistävä toiminta (= palkkatyöhön tähtäävä toiminta) + osallisuutta edistävä toiminta. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta www.kvank.fi 1/5
Parannuksia nykyhetkeen ei lopulta näyttäisi olevan tulossa TEOS-lakiin, vaan näyttää siltä, että TEOS-laki tulee ainoastaan yhdistämään tämänhetkiset kolme lakia, eikä TEOS-laki ole tuomassa uusia keinoja/välineitä/velvoitteita työllistymisen tukemiseen. o Esimerkkejä: työosuusrahan korvaavaa kulukorvausta VOIDAAN maksaa sairauden tai vamman takia työkyvyttömyyseläke-etuutta saaville, mutta työttömyysetuutta tai toimeentulotukea PITÄÄ MAKSAA. Lisäksi työssä pysymisen tuen järjestämiseen (= työhönvalmentajan pitkäkestoinen/pysyvä tuki) ei ole tulossa kunnille velvoitetta. o Säädöspohjana tilanne ei kuitenkaan välttämättä sinällään huononna nykyistä tilannetta, koska tälläkään hetkellä esim. työosuusrahan maksamiseen ei ole velvoitetta, kuten ei myöskään työhönvalmennuksen järjestämiseen. Keskustelua: o Vaikuttaa todella pelottavalta tämänhetkisen kuntatalouden kannalta, koska harkinnanvaraisuus korostuu tiukkoina aikoina. o Laatukriteerien työstämisen merkitys korostuu, jotta saamme ajettua alan toimijoille vision sisältämiä ajatuksia siitä riippumatta, mitä TEOS tuo tullessaan. o Toisen ihmisen antama tuki on kehitysvammaisille apuväline. Tuen tarve on jatkuva. Kehitysvammaisilla ihmisillä on korostetumpi tarve saada useita samanaikaisia palveluja, esim. osa-aikaisen palkkatyön rinnalla voidaan tarvita osallisuutta edistävää toimintaa. Näitä lähtökohtia ei oikein tunnuta ymmärtävän. 2. Alustukset erilaisista laatukriteerien perustoista/kehikoista laatukriteerien työstämisen pohjaksi YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista (Pirjo Valtonen). Ks. diaaineisto liitteestä 1. o Keskustelua: Identiteetin tukeminen: millaisen identiteetin muodostumista vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille tuetaan esim. nuoren identiteettiä vai vammaisen identiteettiä? Kansalaisuuden avaimet Simon Duffyn mukaan (Pirjo Valtonen). Ks. diaaineisto liitteestä 2. EUSE Toolkit: EUSE:n tuetun työllistymisen käsikirja (Maria Kullberg). Ks. diaaineisto liitteestä 3. o EUSE on tuetun työllistymisen eurooppalainen katto-organisaatio. o EUSE:n laatukriteereiden suomennos on tekeillä Kiipulasäätiössä (http://bit.ly/qpvmiq). o Vates-säätiön tehnyt 2000-luvun alkupuolella omat tuetun työllistymisen laatustandardit. THL:n Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa, TOHKE-hanke (Timo Pesu). o TOHKE-hankkeen loppuraportti on valmistumassa toukokuun loppuun mennessä; Timo lähettää TOHKE-hankkeen loppuraportin Työn ja päivätoiminnan valiokunnalle. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta www.kvank.fi 2/5
o TOHKE-hankkeen nettisivut: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/tohke o TOHKE-hanke on pyrkinyt nostamaan keskusteluun kiintiötyöllistämisen mahdollisuutta: pitäisikö Suomessakin ottaa käyttöön työnantajia velvoittavat kiintiöt vammaisten työllistämisessä. o Lisäksi TOHKE-hankkeessa on pohdittu sosiaalisten kriteerien käyttämistä julkisissa hankinnoissa. Irlannin strategia työ- ja päivätoiminnan uudistamiseksi (Marika Ahlstén). Ks. dia-aineisto liitteestä 4. o Taustaa:25 000 eri tavoin vammaista ihmistä osallistuu työ ja päivätoimintaan. o Tehty kartoitus työ- ja päivätoimintojen nykytilasta + toteutettu konsultaatiotilaisuuksia yli 1.500 henkilön parissa. Havaintoja näiden pohjalta: Laaja variaatio siinä, mitä työ- ja päivätoiminnan nimissä tehdään määritelmät ja tavoitteet puuttuvat. Paljon yli 65-vuotiaita vammaisia mukana toiminnassa. Merkittävä puute on siinä, että ei ole eteenpäin menemisen mahdollisuuksia. Tarve säädellä työtoimintaan osallistuvien ihmisten oikeudellista asemaa. Puuttunut laadun mittaamisen järjestelmä. Valinnanvaihtoehtoja on vähän. Käytetään paljon aikaa ei minkään tekemiseen, samoina toistuvia aktiviteetteja, joilla on hyvin vähän arvoa tekijälle itselleen. o Strategian lähtökohdat: Lääketieteellisestä vammaiskäsityksestä siirrytty sosiaaliseen ja vammais-/ihmisoikeuskeskeiseen käsitykseen. Yksilökeskeinen työote myös työ- ja päivätoiminnoissa. Tuetaan osallisuuteen ja oman panoksen antamiseen lähiyhteisöönsä. Tuetaan käyttämään omaa potentiaaliaan. o Ohjelma lähtenyt haastamaan eri toimijatahoja ja edellyttää positiivista riskinottoa. o Strategian kolme arvolähtökohtaa: Yksilökeskeisyys Lähiyhteisöön kuuluminen Laadukas palvelu o Toiminnan tulee mahdollistaa valintojen ja suunnitelmien tekeminen omista lähtökohdistaan. Mahdollisuus saavuttaa päämääriä osana omaa yhteisöään. o 12 aihealuetta Jokainen kohta on avattu niin, että määritellään miksi tähän asiaan tulee panostaa ja mikä on tavoiteltava lopputulos. Esim. ihmisillä tulee olla mahdollisuus tehdä tuetusti päätöksiä ja määrittää minkälaista tukea tarvitsevat. Täytyy toteuttaa yksilökeskeisen suunnittelun menetelmiä. Pääsy tiedon (kokemuksen) lähteille oltava. Mahdollisuus tehdä kokeiluja. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta www.kvank.fi 3/5
o o Lopuksi vielä tiivistetty, mitä asioita pitäisi tapahtua jotta kyseinen osa-alue saataisiin toteutettua. Esim. 12 kuukauden aikana yksilökeskeinen suunnitelma laadittu. Edellyttää muutosta palvelukulttuurissa, työkäytännöissä, palvelunkäyttäjien rooleissa ja henkilökunnan rooleissa. Suunniteltu valtakunnallinen muutoksenhallintaohjelma / toimeenpano-ohjelma viestintä ja kokeilutavoitteineen. Lisäksi laatujärjestelmän luominen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mahdollisuus hyvien käytäntöjen jakamiseen ja oppimiseen käytännössä sisällytetty.ohjelmaan. Keskustelua: Rinnekodissa Yks-koulutus meneillään koko asumisen ja työ- ja päivätoiminnan henkilökunnalle Kehitysvammaisten palvelusäätiön kolmipäiväisenä koulutuksena. Kahdessa päivässä asiakkaat ovat mukana. Etevassa YKS-työskentelyssä ollaan siinä vaiheessa että keskitytään laadulliseen syventämiseen, suunnitelmat olleet käytössä jo pitkään. Helsingin kaupungilla ollut pitkään työ- ja päivätoiminnassa yksilöllinen suunnittelu, mutta koulutustarvetta on edelleen. Kysely Helsingissä paljasti, että osa asiakkaista koki työ- ja päivätoiminnan subjektiivisena pakkona, kun toimintaan pitää osallistua joka päivä. Haluaisivat ulkoilla enemmän ja kahden keskeistä aikaa asumisen ohjaajien kanssa. Henkilökunnan määrä asumisessa määrittää myös joskus osallistumista. Tampereen seudulla kotipäivä-systeemi, jolloin yksi päivä viikosta ollaan kotona automaattisesti taustalla taloussyyt. OmaPolussa ajatellaan, että nuoren etu on yleensä osallistuminen viitenä päivänä viikossa. OmaPolussa käytössä nuoren oman polun suunnitelma henkilökohtaisen tavoitesuunnitelman lisäksi. Yksi työntekijä tavoitevalmentaja. Nuoren oman äänen esiin nostaminen päätavoitteena. Tavoitekortit auttaneet asiassa. Sovitut epämukavuusalueet : sovitut uusien asioiden kokeilut. Jos on kokemus yksinäisyydestä, silloin on hyvä keskustella vaihtoehdoista joilla saataisiin muutosta tilanteeseen. Tällöin yhdessä miettiminen ja tukeminen muutokseen tärkeää. Keskusteltiin muutokseen haastamisesta, onko pakko tai mahdollisuus? mahdollistaminen. Joustavuus palvelun tarjoamisen ajassa on todettu Irlannissa. Myös meillä kokemusta siitä, että klo 9 alkava toiminta ei kaikille sovellu. Irlannissa suositus luoda kontaktit terveyspalveluihin työ- ja päivätoiminnoista. Luetteloa myös terapioista, joiden tulisi sisältyä toimintaan. Opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen Helsingissä osa työ- ja päivätoimintaa. Helsingin Diakoniaopiston Vake-koulutus (työhön ja itsenäiseen elämään valmentava) yhdistää työtoimintaa ja opiskelua. Erilaisia koulutusjärjestelmään liittymättömiä kursseja voi myös olla. Sosiaaliset roolit, liittyy identiteetteihin ja arjen rooleihin toiminnassa. Työ- ja päivätoiminnassa hyvin toteutettavissa. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta www.kvank.fi 4/5
Irlannissa myös osallisuus henkilökunnan rekrytointeihin. Edellyttää tiettyjä rakenteita onnistuakseen. Haastavaa kaikille osapuolille. o Marika kysyy irlantilaiskontaktiltaan, mitä kuuluu nyt Irlannin laatujärjestelmä-asialle. Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys päätettiin käsitellä seuraavassa kokouksessa 21.8., jotta saadaan käsiteltyä koko asia kokonaisuutena. Sovitut alustajat alkuperäisen suunnitelman mukaan: Sirpa Granö, Timo Pesu (on estynyt osallistumaan kokoukseen; Timo valmistelee alustuksen, jonka Sirpa esittää), Marina Grönroos Valtakunnallisen työpajayhdistyksen sosiaalisen työllistämisen hyvät käytännöt jätettiin käsittelemättä, koska aineistoa ei lopulta löytynytkään. Etsintä jatkuu 3. Työsuunnitelma 21.8. o Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys: alkuperäinen työnjako (Sirpa Granö Timo Pesu Marina Grönroos) o KVANK:n yksilöllisen tuen laatukriteerit muistin virkistykseksi o Ajatukset Irlannin strategian pohjalta + mahd. tieto Irlannin laatukriteereistä o Viitekehysvaihtoehtojen pohdinta? 4.9. o Viitekehysvaihtoehtojen pohdinta (jos ei ole pohdittu kokouksessa 21.8.) 25.9. 16.10. 21.10. valiokunnan kokoukseen käsiteltäväksi: o Mihin viitekehykseen laatukriteerit luodaan (yksilöllisen tuen laatukriteerit/eurooppalainen viitekehys/irlanti?) o Laatukriteeristön otsikoita/synopsis 30.10. o Valiokuntaevästysten läpikäynti 13.11. 27.11. 11.12. Liitteet: Liite 1. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista -esitys Liite 2. Kansalaisuuden avaimet Simon Duffyn mukaan -esitys Liite 3. EUSE:n tuetun työllistymisen käsikirja -diaesitys Liite 4. Irlannin strategia työ- ja päivätoiminnan uudistamiseksi -diaesitys Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta www.kvank.fi 5/5