RAPORTTI 16WWE1623 29.11.2011 Heinolan kaupunki Sinitaipaleen hulevesiselvitys
Sisältö 1 1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 2 2 SINITAIPALEEN ALUEEN NYKYTILANNE 3 2.1 Suunnittelualue 3 2.2 Valuma-alue 5 3 VALMISTELTAVAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET VESITALOUTEEN 7 3.1 Hulevesien määrä 8 3.2 Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet 9 4 ESITYS HULEVESIEN HALLITSEMISEKSI 10 4.1 Hulevesien hallinnan keinot Sinitaipaleen alueella 11 4.1.1 Hulevesien imeyttäminen 11 4.1.2 Hulevesien johtaminen maastoon 12 4.1.3 Hulevesien viivyttäminen ja kosteikkokäsittely 13 4.1.4 Hulevesien viivyttäminen katualueella 14 4.2 Katualueet 14 4.3 Purouomat ja avo-ojat 14 4.4 Hulevesikosteikoista purkautuvan virtaaman hallinta 15 4.5 Kiinteistöjen vesien johtaminen maastoon 16 4.6 Tulvasuojeluratkaisut kaava-alueella 17 4.7 Hulevesijärjestelmän toteuttamisen ajoittamisesta 18 5 YHTEENVETO 18 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Hulevesien imeyttämiseen soveltuvat alueet Kiinteistökohtainen sadevesien imeytysratkaisu, periaateratkaisu Pituusleikkaus hulevesien johtamisesta Piirustukset Hulevesien johtaminen, kuva 1/2 Hulevesien johtaminen, kuva 2/2
2 1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Hulevesien hallinnan tavoitteena on minimoida rakentamisen aiheuttamat vesitalouden ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus. Yleisenä periaatteena on 1. vähentää hulevesien syntymistä rajoittamalla tiiviiden vettä läpäisemättömien pintojen määrää 2. viivyttää ja imeyttää syntyneitä hulevesiä painanteissa tai erityisissä rakennetuissa imeytysrakenteissa 3. varastoida hulevesiä väliaikaisesti ja rajoittaa poisjohdettavia maksimivirtaamia Hulevesien maaperään imeyttäminen vähentää tiivistyvän kaupunkirakenteen aiheuttamia vaikutuksia alueen vesitaloudelle. Maaperäolosuhteet on otettava aina huomioon, kun arvioidaan imeyttämisen mahdollisuuksia. Hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen viivästyttää hulevesien kulkeutumista eteenpäin, mutta myös pidättää hulevesien mukana kulkeutuvaa kiintoainesta. Hulevesien väliaikaisella varastoinnilla pystytään ehkäisemään hulevesien tulvimisesta aiheutuvia vahinkoja kiinteistöille tai muille rakenteille. Hulevesien viivyttämiseen ja väliaikaiseen varastointiin soveltuvia rakenteita ovat muun muassa painanteet, kosteikot, lammikot, tulvaniityt ja purouomat. Kaikki tässä raportissa esitetyt hulevesien vähentämiseen, viivyttämiseen ja varastoimiseen liittyvät toimenpiteet parantavat poisjohdettavan huleveden laatua. Kuva 1 Rakentamisen vaikutuksia alueen vesitaseeseen, periaatekuva Taulukko 1 Läpäisemättömän pinnan vaikutus hydrologisen kierron osatekijöihin (Lähde: Tornivaara-Ruikka (2006). Hulevesien käsittely maankäytön suunnittelussa.) Hydrologisten osatekijöiden osuudet Luonnontilainen alue (%) Läpäisemättömän pinnan osuus (%) 10-20 35-50 75-100 Maa-alueella tapahtuva 40 38 35 30 haihdunta Pintavalunta 10 20 30 55 Suodattuminen maanpinnan 25 21 20 10 lähellä Suodattuminen syvälle 25 21 15 5 maahan Yhteensä 100 100 100 100
16WWE1623 3 2 SINITAIPALEEN ALUEEN NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Heinolan Sinilähteen kaupunginosassa nykyisten rakennettujen asuinkorttelialueiden ja Nyynäistenlahden välisellä alueella. Tällä hetkellä suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan rakentamatonta metsäaluetta. Asemapiirros suunnittelualueesta ja kuvaus alueen maaperäolosuhteista on esitetty seuraavassa kuvaparissa (Kuva 2). Kuva 2 Suunnittelualue (punainen katkoviiva) ja alueen maaperäolosuhteet Seuraavan kuvan (Kuva 3) maastomalli havainnollistaa suunnittelualueen nykyisiä korkeussuhteita. Suunnittelualue on topografialtaan varsin tasaista ja alueen sisäiset korkeuserot jäävät vähäisiksi kahta vihreällä erottuvaa ja suunnittelualueelle sijoittuvaa mäkeä lukuun ottamatta.
4 Kuva 3 Maastomalli alueen nykytilanteen mukaisesta topografiasta
16WWE1623 5 2.2 Valuma-alue Maastomallikartan perusteella voidaan arvioida että suunnittelualueeseen kohdistuvan pintavalunnan muodostumisalue eli valuma-alue rajautuu idässä Myllyojantien ja rautatien tasalle. Näiden maastomallin perusteella tehtyjen havaintojen sekä hulevesiä nykyisin alueelta keräilevän järjestelmän toiminta-alueen perusteella on määritetty suunnittelualueelle kohdistuvan valuma-alueen rajaus, joka on esitetty kuvassa (Kuva 4). Kuva 4 Valuma-alueen rajaus
Suunnittelualueen vesitaloudellisia tunnuslukuja määrittääksemme jaoimme sen osavaluma-alueisiin. Rajaus tehtiin tulevan kaavan ja esitettävän hulevesiratkaisun perusteella. Valuma-alueiden rajaukset on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5) ja kyseisten valuma-alueiden nykyiset ja tulevan maankäytön mukaiset pintavaluntakertoimet on esitetty kuvaa seuraavassa taulukossa (Taulukko 2). 6 Kuva 5 Sinitaival, osavaluma-alueet Taulukko 2 Sinitaipaleen kaava-alueen nykytilanteen ja tulevan maankäytön mukaiset pintavaluntakertoimet Pintavaluntakerroin [ ] Osa-alue Pinta-ala [ha] Lähtötilanne Tuleva maankäyttö 1 55.0 0.10 0.13 2 2.6 0.05 0.15 3 2.5 0.05 0.15 4 0.6 0.05 0.15 Edellisen taulukon pinta-aloissa on huomioitu myös suunnittelualueen ulkopuoliset valuma-alueen yläpuoliset alueet.
16WWE1623 7 3 VALMISTELTAVAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET VESITALOUTEEN Tässä kappaleessa arvioidaan asemakaavaluonnoksen mukaisen rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia alueen vesitalouteen tilanteessa, jossa hulevesien hallintaa tukevia toimenpiteitä ei ole toteutettu. Asemakaavaluonnoksessa alueelle on sijoittumassa pientalorakentamista ja niitä ympäröiviä viheralueita. Suunnittelualueen luonne muuttuu rakentamattomasta metsäalueesta osittain rakennetuksi pientaloalueeksi. Kuva 6 Sinilähteen asemakaavaluonnos
3.1 Hulevesien määrä 16WWE1623 Rakennetuilla alueilla on suuri vaikutus ympäristönsä vesitaseeseen. Luonnontilaisten alueiden rakentaminen muuttaa veden normaalia kiertokulkua, kun luontaista kasvillisuutta sekä vettä pidättävää maan pintakerrosta poistetaan, painanteita tasataan ja rakennetaan heikosti vettä läpäiseviä pintoja. Sinitaipaleen alueen rakentaminen äärevöittää alueelta muodostuvien hulevesien esiintymistä. Hulevesivirtaamien maksimit kasvavat ja kuivan kauden minimivirtaamat pienenevät. Pintavalunnan määrää ja muodostumista kuvaava parametri on aluekohtainen valumiskerroin. Valumiskerroin on kyseiseltä valuma-alueelta välittömästi pintavaluntana poistuvan veden osuus alueen kokonaissadannasta erilaisten häviöiden, kuten haihtumisen, pintavarastoitumisen, imeytymisen ja pidättymisen jälkeen. Sinitaipaleen alueen tunnusluvut on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 7). 8 Alue 1 2 3 4 55 ha 2,6 ha 2,5 ha 0,6 ha Keskivirtaama MQ (l/s) 5,2 0,24 0,23 0,06 Keskialivirtaama MNQ (l/s) 0 0 0 0 Keskiylivirtaama MHQ (l/s) 161 Alivirtaama NQ (l/s) 0 0 0 0 Ylivirtaama HQ (l/s) 287 Kuva 7 Sinitaipaleen kaava-alueelta muodostuvien hulevesivirtaamien tunnusluvut Valuma-alueiden virtaama-arvot arvioitiin laskennallisesti Vihdin Hovin vertailuvaluma-alueen (Hovi 11, pinta-ala 12 ha) valunta-arvojen perusteella. Valunta-arvoina käytettiin vuosien 1996 2005 arvoja, jotka poimittiin ympäristöhallinnon OIVA- tietojärjestelmästä. Lasketut virtaama-arvot ovat suuntaa-antavia. Menetelmää käytetään yleisesti mittaustietojen puuttuessa. Pienille valuma-alueille laskettiin ainoastaan keskivirtaamat, ja alivirtaama-tilanteessa näillä alueilla virtaamien arvioitiin olevan 0 l/s. Pienille alueille ei arvioitu ylivirtaama-arvoja, sillä pienten alojen vuoksi virhemarginaali laskennassa on suuri.
Nykytilaisen alueen vesitaloudellinen maksimivirtaama Kurpanpuiston luontaiseen kosteikkoon purkavalta valuma-alueelta (alue 1) on 290 l/s keskivirtaaman ollessa n. 5 l/s ja alivirtaaman 0 l/s. Asemakaavaluonnoksen mukaisen maankäytön toteutuessa maksimivirtaamat kasvavat arviolta 45 %. Pienemmät osavaluma-alueet (alueet 2 4) ovat nykytilassa niin pieniä, ettei niiltä juuri synny hulevesivirtaamia eikä luontaisia virtavesiä esiinny. Näin ollen muutos näillä alueilla hulevesien esiintymisessä tulee olemaan asemakaavaisen rakentamisen myötä huomattava. 9 3.2 Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Sinitapaleen alueelle on Heinolan kaupungin toimesta tehty rakennettavuusselvityksiä, joissa on selvitetty alueen maaperää. Ensimmäinen selvitys on Suunnittelukeskus Oy:n tekemä vuodelta 2005. Siinä alueelle tehtiin 17 painokairausta alueelle. Tarkempia pohjatutkimuksia tehtiin kesällä 2011. Tutkimusten yhteydessä tehtiin 100 painokairausta. Tarkoituksena oli saada yksi tutkimusreikä joka tontille. Tehtyjen tutkimusten perusteella kaava-alue muodostuu osittain moreenipeitteisistä kalliomäistä. Mäkien väliin jäävään kalliopainanteeseen on kerrostunut moreenin päälle savea ja silttiä. Paikoin kairauksissa todettiin myös hiekkaisia kerroksia. Pohjavedenpinnasta on neljä havaintoa alueella. Havainnot on tehty kesän 2011 kairausten yhteydessä. Pohjaveden havaintoputkia alueella ei ole. Pohjavedenpinta on alueen keskiosassa sijaitsevan teiden risteyksen kohdalla noin 0,1 m syvyydessä maanpinnasta. Myös pohjoisempana pohjavesi on melko lähellä maanpintaa, noin 1,1 1,7 m syvyydessä. Nykyisen Muurjoentien päässä pohjavedenpinta on noin 3 m syvyydessä. Hulevesien kannalta kaava-alueen maaperä ei sovellu laajamittaiseen imeytykseen. Savi- ja silttikerrosten veden johtavuus on heikko joten imeytysratkaisut saattavat aiheuttaa tulvimista. Saven ja siltin alla oleva moreenikerros on myös paikoin niin ohut, ettei imeytystä kerrosten pienen varastokertoimen takia voi tehdä. Paikallista kattovesien imeytystä voidaan suorittaa alueilla, joilla maaperä on pääasiassa moreenia ja kerrospaksuudet riittäviä katoilta tuleville melko pienille vesimäärille. Kattovesiä voidaan myös pitää riittävän puhtaina, jotta se soveltuvat maaperäimeytykseen. Kattovesiä voidaan tonttikohtaisesti imeyttää maahan Sieponpolun ja Sieponrinteen alueilla. Hulevesien imeytyksellä tällä alueella aiheutetaan mahdollisimman vähän muutoksia alueen länsipuolella olevan lähteen virtaamaan. Sieponpolun ja Sieponrinteen alue sijaitsee moreenipeitteisellä kalliomäellä, joten vedet valuvat alueelta luontaisesti ympäröivään metsään ja puistoalueelle. Kalliorannan länsireunalla sekä Ruukinrannan alueella kattojen hulevedet voidaan tonttikohtaisesti imeyttää maahan, vaikka alueen kerrospaksuudet ovat melko pienet. Vedet valuvat alueelta kallionmuotoja seuraten vesistöön. Maaperään imeytys hidastaa virtaamaa ja vähentää vesistöön hulevesien mukana valuvan kiintoaineksen määrää.
16WWE1623 10 4 ESITYS HULEVESIEN HALLITSEMISEKSI Asemakaavaluonnoksen mukaiselle alueelle on laadittu yleissuunnitelma hulevesien keräilystä ja johtamisesta. Yleissuunnitelma on esitetty koko laajuudessaan seuraavassa havainnekuvassa (Kuva 8). Kuva 8 Sinitaipaleen alueen hulevesien keräilyn ja johtamisen yleissuunnitelma
Hulevesijärjestelmän suunnitelmassa hulevesiviemärien linjaukset tonttiliitokset on esitetty alustavasti. Hulevesiviemärit on kuvassa esitetty vihreällä ja niitä täydentävät avoojat ja uomat on esitetty punaisella. Lähes koko hulevesijärjestelmä on uusia rakenteita. Tulevassa hulevesijärjestelmässä on hyödynnetty eräitä olemassa olevia avouomia, jotka on edellisessä kuvassa vahvennettu mustalla reunaviivalla. Kiinteistöt, joiden hulevedet voidaan johtaa kiinteistökohtaisin järjestelyin maastoon, on merkitty kuvassa sinisellä rasterilla. Muut kiinteistöt (vihreä rasteri) liittyvät rakennettavaan hulevesiviemäriin. Koska Sinitaipaleen alue on maanpinnanmuodoiltaan nykyisellään hyvin tasainen on seuraavassa kuvassa esitetty alustava pituusleikkaus hulevesien johtamisreitistä Sääksenkynnen katualueelta Kurpanpuiston kosteikkoon (Kuva 9). 11 Kuva 9 Hulevesiä johtavan reitin alustava pituuspoikkileikkaus välillä Sääksenkynsi- Kurpanpuiston kosteikko 4.1 Hulevesien hallinnan keinot Sinitaipaleen alueella Seuraavissa kappaleissa (4.2-4.7) on esitettyjä toteuttamisen kannalta keskeisiä periaatteita, vaatimuksia ja rakenteita periaatteellisella tasolla. 4.1.1 Hulevesien imeyttäminen Sinitaipaleen alueen sadevesiä voidaan imeyttää rajoitetusti kiinteistökohtaisin ratkaisuin maaperäolosuhteiden niin salliessa. Tässä selvityksessä on alustavasti arvioitu hulevesien imeyttämisen mahdollisuukset kaava-alueella. Maaperäolosuhteiden perusteella on kuvassa 10 esitetty (vinoruuturasterilla) maaperäolosuhteiltaan hyvin vettäläpäisevät alueet. Yleissuunnitelmassa (Kuva 8) on alustavasti esitetty rasterilla ne kiinteistöt, joiden tulee toteuttaa kiinteistökohtainen hulevesien imeyttäminen. Tämän selvityksen Liitteessä 2 on esitetty hulevesien kiinteistökohtaisen imeytysrakenteen toteutuksen kriteerit ja mitoitusperiaatteet. Ohjeissa esitettyjä vaatimuksia maaperän laadusta ja vedenläpäisevyydestä on tulkittu Sinitaipaleen alueella väljemmin ja suunnitelmassa on edellytetty hulevesien imeytystä myös alueilla, joilla voidaan odottaa hulevesien imeytymisen olevan hidasta. Laajemmalla imeyttämisen soveltamisella voidaan paremmin vähentää rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia alueelliseen vesitasapainoon. Kiinteistökohtaista imeyttämisvelvoitetta voidaan joutua rajoittamaan esitetystä mikäli kalliopinta tai pohjavedenpinta ovat liian korkealla. Kalliopinnan tai kohteessa vallitsevan pohjavedenpinnantason yläpuolella ja imeytysrakenteen alapuolella tulisi olla vähintään yksi metri imeytykseen soveltuvaa maa-ainesta.
Kiinteistön haltija vastaa rakenteen toteutuksesta ja ylläpidosta. Imeytysrakenne muodostaa osan kiinteistön sade- ja kuivatusvesien hallintajärjestelmästä ja hyvin toimiakseen edellyttää kiinteistönhaltijalta normaalia vuosittaista ylläpitoa, mm. säännöllisen puhdistamisen kaivoon mahdollisesti kertyvistä roskista. Imeytysratkaisuiden toteuttamisesta tulee huolehtia erityisesti Sieponpolun ja Sieponrinteen korttelialueilla niillä kiinteistöillä läheisen luonnonlähteen vesitasapainon takaamiseksi. Tällä alueella järjestetään kiinteistökohtainen imeyttäminen verrattain puhtaille kattovesille. Imeytys toteutetaan niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsevat edellisen kuvan osoittamalla vinoruuturasteroidulla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. 12 Kuva 10 Hulevesien imeyttämiseen soveltuvata alueet (vinoruuturasteri) Edellisen kuvan vihreä aluerajaus on luonnosvaiheen kaavarajaus, joka ei kaikilta osin vastaa tämän työn suunnittelualueen rajausta. 4.1.2 Hulevesien johtaminen maastoon Yksittäisten kiinteistöjen hulevedet voidaan johtaa suoraan maastoon (rakentamattomalle puistoalueelle) pinnanmuotojen ja muiden olosuhteiden ollessa sopivia. Tässä selvityksessä on alustavasti arvioitu ne kiinteistöt joiden hulevedet voidaan osittain johtaa maastoon (siniset alueet, Kuva 8). Hulevedet johdetaan maastoon kiinteistölle rakennettavia pintapainanteita pitkin. Maastossa yksittäisten kiinteistöjen hulevedet imeytyvät maaperään. Hulevesien purkautuessa tontilta voimakkaasti viettävään tai muutoin
eroosioherkkään maastoon on huolehdittava riittävästä eroosiosuojauksesta ja virtaaman rauhoittamisesta jo rakennettavalla kiinteistöllä ennen maastoon johtamista. Maanpäällisten hulevesien johtaminen on suunniteltava siten, etteivät hulevedet voi kulkeutua ja vahingoittaa naapurikiinteistöjä ja rakennuksia. 13 4.1.3 Hulevesien viivyttäminen ja kosteikkokäsittely Hulevesivirtaamien viivyttämiseksi rakennetaan kosteikot Kurpanpuistoon ja Sieponrinteeseen. Näiden kosteikkojen tarkoituksena on sekä tasata rakentamisen myötä äärevöityviä hulevesivirtaamia, ylläpitää alueen vesitalouden tasapainoa että pidättää hulevesien mukana kulkeutuvaa kiintoainesta. Sieponrinteen kosteikkopainanteen toteutus edellyttää kiertävien penkereiden sekä vesien johtamisjärjestelyiden suunnittelua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kosteikosta purkautuvan virtaaman rajoittamiseen myös pienemmillä virtaamilla. Kurpanpuiston kosteikosta ei tarvitse rakentaa vesistöön johtavaa varsinaista hulevesiuomaa. Kosteikkoon johdettavien hulevesien virtaus rauhoitetaan louhe- tms. rakenteella ennen kosteikkoon johtamista. Virtaaman rauhoittamisella ehkäistään voimakkaiden virtaamien aiheuttamia eroosiovaikutuksia. Kosteikossa hulevedet saavat normaalitilanteessa imeytyä maaperän turvekerroksiin. Kosteikosta on kuitenkin valmisteltava uomapainanne / virtausreitti, jota pitkin tulvivan kosteikon vedet pääsevät virtaamaan hallitusti vesistöön. Näihin järjestelyihin liittyen tulee kosteikon nykyisiä ojauomia kehittää ja hyödyntää. Tarvittaessa kosteikon halkaisevia nykyisiä ojia voidaan joutua jopa sulkemaan ja täyttämään jotta riittävä imeytyminen on alueella mahdollista. Kurpanpuiston kosteikko Sieponrinteen kosteikko Kuva 11 Hulevesien viivyttäminen Kurpanpuiston ja Sieponrinteen kosteikoissa Edellisessä kuvassa on esitetty hulevesikosteikkojen sijoittuminen ja niihin kohdistuvat vesienjohtamisjärjestelyt. Kiinteistöille piirretyt nuolet tarkoittavat että kyseisillä kiinteistöillä on mahdollista johtaa kiinteistön hulevesiä hallitusti suoraan viheralueelle.
4.1.4 Hulevesien viivyttäminen katualueella 16WWE1623 Sinitaipaleen, Kalliorannan sekä Sääksenkynnen katujen risteysalueen välittömään läheisyyteen voidaan sijoittaa hulevesiä viivyttävä painanne. Painanteen muoto ja lopullinen sijoittuminen katualueen ja tonttien väliin määritetään tulevassa suunnittelussa, mutta oheisessa suunnitelmakuvassa esitetyt alustavat korkeustasot ovat edellytyksenä hulevesien viivyttämiselle ja poisjohtamiselle. Tämän hulevesirakenteen merkitys painottuu virkistyksellisiin tavoitteisiin ja hulevesien huomioimiseen osana muuta viher- ja katurakentamista. Rakenteen merkitys hulevesien alueellisen imeyttämisen ja alueellisen tulvasuojelun parantamiseen on vähäinen. 14 Sinitaipaleen Sääksenkynnen hulevesipainanne Kuva 12 Hulevesien viivyttäminen 4.2 Katualueet Katualueiden hulevedet johdetaan katuja reunustaviin viherpainanteisiin, ojiin tai sadevesiviemäreihin. 4.3 Purouomat ja avo-ojat Hulevesijärjestelmään on suositeltu sisällytettäväksi myös avo-ojia ja viheralueille rakennettavia avouomia. Viheralueille sijoittuvissa rakennettavissa avouomissa tulee välttää suoraviivaisia linjauksia. Ohessa on esitetty esimerkki rakennetusta hulevesiä johtavasta purouomasta (Kuva 13). Avouomat soveltuvat hyvin väljästi rakennettaville alueille. Avo-ojat pystyvät viemäreitä paremmin mukautumaan määrällisiin ylikuormitustilanteisiin ja osaltaan vähentävät tulvimisen riskiä alueella. Purouomien ja avo-ojien tulvasuojelun kannalta kriittisiä rakenteita ovat rumpurakenteet, joiden oikea mitoitus ja säännöllinen ylläpito varmistavat järjestelmän hyvän toiminnan.
16WWE1623 15 4.4 Kuva 13 Hulevesiä johtava purouoma, esimerkkiratkaisu Vantaalta Kuva 14 Purouoman poikkileikkaus, periaatekuva Hulevesikosteikoista purkautuvan virtaaman hallinta Hulevesiä viivytetään ja käsitellään alueelle sijoittuvissa Kurpanpuiston ja Sieponrinteen kosteikoissa. Hulevedet johdetaan kosteikkoihin avouomia pitkin, joiden eroosiosuojauksesta tulee huolehtia. Kosteikkoista poistuvan veden virtausta säädellään virtaamansäätörakenteella, joka mahdollistaa veden padottumisen lammikkoon (Kuva 15).
16 Kuva 15 Padon virtaamansäätörakenteen periaatekuva Edellisessä kuvassa on esitetty lammikon vedenpintaa ja siihen padottuvaa vesimäärää ohjaavan rakenteen periaatekuva. Tarkoituksena on että rakenteesta pääsee purkautumaan mitoitusvirtaama ilman että siitä aiheutuu hallitsematonta tulvimista lammikossa tai siihen johtavassa purouomassa. Lammikon tehokas hyödyntäminen mitoitustilannetta vähäisempien tilanteiden padottamisessa edellyttää virtaamansäätörakenteelta edellisessä kuvassa esitetyn kaltaista purkautumiskäyrää. Virtaamansäätörakenne voi olla esimerkiksi kuvassa esitetyn kaltainen muotoiltu patokynnys, jonka muoto ja tuleva korkeusasema tulee määritellä hulevesijärjestelmän yksityiskohtaisessa suunnittelussa. 4.5 Kiinteistöjen vesien johtaminen maastoon Hulevesien ohjaamiseen tonteilta maastoon tulee käyttää ensisijaisesti viherpainanteita ja toissijaisesti kivettyjä pintavesikouruja. Painanteen kaltevuus on vähintään 1 % ja siihen on upotettu kivisiä kynnyksiä, jotka hidastavat ja tasaavat virtaamaa. Kuva 16 Hulevesiä johtavan viherpainanteen poikkileikkaus. Seuraavassa kuvassa on esitetty mahdollisia rakenneratkaisuja tonttien pintavesikouruiksi.
17 Kuva 17 Kivettyjen pintavesikourujen rakenteet. Lähde: Lemminkäisen kiviasentajan käsikirja. Hulevesien purkautuessa tontilta voimakkaasti viettävään tai muutoin eroosioherkkään maastoon on huolehdittava riittävästä eroosiosuojauksesta ja virtaaman rauhoittamisesta jo rakennettavalla kiinteistöllä ennen maastoon johtamista. 4.6 Tulvasuojeluratkaisut kaava-alueella Taajamatulvien suojelun kannalta on tärkeää tasata hulevesivirtaamia suunnittelualueen sisällä hulevesiä viivyttämällä ja imeyttämällä. Paikallisesti tulvasuojelu huomioidaan hulevesirakenteiden riittävällä mitoituksella. Tämä tarkoittaa keskeisten hulevesirakenteiden mitoittamista kerran kymmenessä vuodessa toistuvan rankkasateen virtaamilla. Tätä voimakkaampien rankkasateiden aiheuttamat pintavalunnat johdetaan tulvareittejä pitkin pintavaluntana alueen hulevesijärjes-
telmän rungon muodostaviin purouomiin. Rakennetuilla korttelialueilla tulvareitit noudattavat pintavaluntareittejä. Katualueiden suunnittelussa ja kiinteistöjen piha-alueiden korkeustasojen määrittämisessä tulee ottaa huomioon ääritilanteiden aikaisten tulvavesien kulkeutuminen katualueita pitkin viheralueelle ja edelleen vesistöön. 18 4.7 Hulevesijärjestelmän toteuttamisen ajoittamisesta Suositeltavaa olisi että alueelle suunnitellut kosteikot toteutettaisiin ennen alueen muuta rakentamista, koska rakentamisen aikana hulevesien kiintoainespitoisuudet voivat muodostua erittäin suuriksi. Purouomaa ei välttämättä tarvitse heti rakentaa lopullisessa laatutasossaan. Purouoman luiskien viimeistely ja muu uoman rakentaminen lopulliseen muotoonsa voidaan hyvin tehdä vasta muun puistorakentamisen yhteydessä. Muun hulevesijärjestelmän osalta hulevesien työnaikainen johtaminen voidaan hoitaa väliaikaisin avo-ojin ennen lopullisten hulevesien johtamisreittien valmistumista. 5 YHTEENVETO Sinitaipaleen kaava-alueen rakentamisen vaikutukset pintavesiin ovat paikallisesti merkittäviä rakentamisen välittömässä läheisyydessä. Merkittävin kaava-alueen valuma-alue on Kurpanpuistoon purkautuva purouoma, jonka valuma-alueen laajuus tulee säilymään nykyisellään. Valuma-alueen maankäyttö muuttuu n. 15 hehtaarin alueella kun koko valuma-alueen pinta-ala on n. 55 hehtaaria. Kaava-alueen hulevesijärjestelyillä on pyritty vähentämään alueen rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia läheisiin pienvesistöihin. Kaava-alueen rakentamisen myötä alueen hulevesiolosuhteet äärevöityvät mutta muutos ei ole erityisen merkittävä johtuen osittain kaava-aluetta laajemmasta valuma-alueesta ja toisaalta alueelle suunnitellun rakentamisen väljyydestä. Hulevesiolosuhteiden muuttumista voidaan hillitä viheralueille sijoittuvalla hulevesien viivyttämisellä ja hulevesien kiinteistökohtaisella imeyttämisellä. Esitetyt hulevesien hallintaratkaisut painottuvat hulevesien viivyttämiseen alueelle rakennettavissa kosteikoissa. Alueen maaperäolosuhteet rajoittavat laajamittaista hulevesien imeyttämistä. Kaava-alueen maaperä on laajalti heikosti vettä läpäisevää ja kallio tai pohjavedenpinta on monissa paikoin lähellä maanpintaa. Raportissa on kuitenkin löydetty eräitä alueita joilla hulevesien imeyttäminen on mahdollista ja eräissä tapauksissa jopa välttämätöntä. Kaava-alueella sijaitsevat luonnonlähteen vesitasapainon ylläpitämiseksi on erittäin tärkeää säilyttää sadevesien imeytymisen edellytykset Sieponrinteen ja Sieponpolun korttelialueella. Kurpanpuistoon ja Sieponrinteeseen sijoittuvien kosteikkopainanteiden rooli on keskeinen alueelle hulevesien määrällisessä ja laadullisessa hallinnassa. Kurpanpuiston kosteikko sijoittuu nykyisen luonnonlähteen läheisyyteen, mutta sitä alemmalle korkeustasolle, eikä siitä siten aiheudu haitallisia vaikutuksia lähteen vesitasapainoon.