Nro 63/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/214 /04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012. Liike- ja yhteisötunnus 1133105-9

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/214 /04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012 ASIA HAKIJA Sikalan toimintaa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa, Urjala Janne Kivistö Särkilahdentie 32 31700 Urjala Liike- ja yhteisötunnus 1133105-9 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee yhdistelmäsikalatoimintaa ja sen laajentamista. Nykyisin tuotannossa on 70 emakkoa ja 50 lihasikaa. Ympäristölupaa haetaan 285 lihasialle, 224 emakolle porsaineen (ikä alle 12 viikkoa), 33 ensikolle ja 3 karjulle. Lisäksi tilalla on 7 hevosta. Tilakeskuksen vanha sikala korjataan lihasioille sopivaksi ja emakoille rakennetaan uusi sikala noin 550 metrin etäisyydelle nykyisestä sikalasta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan emakkosikalan yhteyteen myös uusi betoninen kelluvalla katteella varustettu noin 1 618 m 3 :n lietesäiliö. Toiminta sijaitsee Urjalan kunnan Kokon kylän Särkilahden tilalla, kiinteistörekisteritunnus 887-418-4-209. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n, 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 60 täyskasvuiselle emakolle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 15.12.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Urjalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan 6.5.2004. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2007-2013. Lisätoimenpiteeksi on otettu typpilannoituksen vähentäminen peltokasveilla ja peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys. Tila sijaitsee alueella, jolla ei ole voimassa oleva asema- tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kolkanjoen-Kokonjoen valuma-alueella (35.288). Lähimpään järveen Kokonjärveen tilalta on matkaa noin 190 metriä ja uudesta rakennettavasta emakkosikalasta noin 560 metriä. Talouskeskuksen ja järven väliin jää metsikköä. Särkilahdentien lounaispuolella sijaitsee peltoaukeama, jonka reunaan uusi sikala rakennetaan noin 550 metrin etäisyydelle talouskeskuksesta. Uuden emakkosikalan lounaispuolella sijaitsevaan lähimpään naapuriin on matkaa noin 260 metriä. Naapurin ja sikalan välissä on mäki ja metsää. Särkilahden rannalla on lähes 20 vapaa-ajan asuntoa käsittävä alue. Alue sijaitsee rakennettavan sikalan koillispuolella peltoaukean takana. Vapaa-ajan asuntoihin matkaa emakkosikalasta on noin 450-620 metriä. Vanhan sikalan lähin naapuri on noin 480 metrin ja lähin vapaa-ajan asunto noin 200 metrin etäisyydellä. Eläinsuojat ja lannanlevityspellot eivät sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Rämsänkulma (0406152) sijaitsee lähes 3,5 kilometrin ja lähin Natura 2000- alue, Koijärvi (FI0302001) lähes kolmen kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Kontunenän luonnonsuojelualue on noin 800 metrin etäisyydellä tulevasta emakkosikalasta. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilan nykyinen sikala muutetaan lihasikalaksi. Sikalan sisätiloja muutetaan niin, että sikalaan tulee tilat 285 lihasialle. Lisäksi lihasikalaan tulee kasvatusosasto, jossa on paikat 192 vieroitetulle porsaalle (ikä 5-11 viikkoa). Lisäksi sikalassa on sairaskarsinoita. Rakennettavassa porsastuotantosikalassa on yhteensä 264 emakkopaikkaa. Porsaat kasvatetaan noin 25 kilon painoisiksi, jonka jälkeen ne siirretään li-

3 hasikalaan. Emakkosikalassa toteutetaan 3 viikon ryhmäkiertoa, jossa on 7 ryhmää. Porsitusryhmiä on 2 ja ryhmässä on 32 porsituskarsinaa, jonka lisäksi on 8 varapaikkaa. Porsitusosastossa porsivat emakot ovat ennen porsimista noin viikon ja noin neljä viikkoa porsaineen porsimisen jälkeen. Porsitusosastolta emakot siirtyvät tiineytysosastoon. Tiineytysryhmiä on 2 ja niitä varten 64 tiineytyspaikkaa. Osastossa on myös 2 karjupaikkaa ja 33 paikkaa tiineytettäville ensikoille. Tiineytysosastolta emakot siirtyvät joutilaspihattoon, jossa paikkoja on neljälle ryhmälle yhteensä 128 emakkopaikkaa ja yksi paikka karjulle. Ensikot kasvatetaan lihasikalassa ja tuodaan noin 7 kk:n ikäisinä opetustilaan. Porsaat siirtyvät noin 4 viikkoisina kasvatusosastoon, jossa porsaspaikkoja on 1 170 sekä lisäksi sairaskarsinoita. Kasvatusosastossa porsaat kasvatetaan noin 25 kilon painoisiksi, jolloin ne ovat noin 11 viikon ikäisiä. Emakkopaikkojen jakautuma on porsitus 2 ryhmää á 32 paikkaa, tiineytys 2 ryhmää à 32 paikkaa ja joutilaspihatto 3 ryhmää + ryhmien kiertoa varten lisätilat yhdelle ryhmälle, yhteensä 128 paikkaa. Tilan hevoset (3 hevosta, 2 varsaa ja poni varsoineen) ovat omassa erillisessä tallirakennuksessaan. Hevosten lanta varastoidaan kuivalantalassa. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 73 000 kiloa lihaa vuodessa ja porsaita noin 5 600 kappaletta vuodessa. Lannan käsittely ja varastointi Sikalarakennusten lannankäsittely tapahtuu pääosin lietelannalla. Joutilaspihatossa emakot ovat sekä lietelannalla että osittain kuivikepohjalla. Lämpöeristetty osakuivikepohja on joutilaiden emakoiden nukkumista varten. Kuivitetun alueen pinta-ala on 163 m 2 ja kuivikepohjan reunojen korkeus on 38 cm. Kuivikepohjan ja reunojen materiaali on betoni. Kuivikkeena käytetään olkea tai mahdollisesti haketta ja purua. Tyhjennyskertoja on 1-2 vuodessa. Ruokailu tapahtuu ritiläpohjalla ruokailuautomaateista. Kuivikepohja varastoidaan vanhan sikalan yhteydessä olevassa katetussa kuivalantalassa tai muokataan suoraan peltoon. Nykyisen sikalan lietekuilut toimivat padottamalla ja uuteen emakkosikalaan tulee imulannanpoisto. Lihasikalan lietekuilujen ja pumppukaivon tilavuus on yhteensä 68 m 3 ja emakkosikalan lietekuilutilavuus tulee olemaan 490 m 3 ja pumppukaivon tilavuus 88 m 3. Pumppukaivoissa on betoniset kannet. Sikaloissa on koneellinen alipaineilmanvaihto, korvausilma otetaan välikatolta ja ilmanpoisto tapahtuu imurilla katolle. Nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä on betoninen noin 500 m 3 :n lietesäiliö, joka on katettu kelluvalla katteella (styrox-rouhe) ja täytetään alakautta. Tilan kuivalantalan tilavuus on 366 m 3 (pinta-ala 166 m 2 ja seinien korkeus 1,2 m). Lantalan ajoluiskan korkeus on 50 cm ja lantala on varustettu kuormauslaatalla. Kuivalantalassa on peltikatto. Emakkosikalan yhteyteen rakennetaan uusi 1 618 m 3 :n betoninen lietesäiliö, joka katetaan kelluvalla katteella. Lietesäiliö täytetään alakautta.

Lannan levitys 4 Tilan käytettävissä on peltoa lannanlevitykseen yhteensä 146,68 hehtaaria, josta omaa peltoa 74,47 hehtaaria, vuokrapeltoa 11,06 hehtaaria ja sopimuspeltoa 61,15 hehtaaria. Lannasta levitetään viikkojen 16-26 aikana noin 70 % ja viikoilla 31-41 noin 30 %. Lietelannan levittää urakoitsija letkulevittimellä. Lanta mullataan levityksen jälkeen. Tilan pellot sijaitsevat noin 4 kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Hakemuksen mukaan pellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Vedenhankinta ja jätevedet Vesi tilalle otetaan omasta kaivosta. Uuden emakkosikalan yhteyteen tehdään uusi kaivo sen vedentarvetta varten. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Emakkosikalan wc-vedet johdetaan n. 3 m 3 :n umpisäiliöön. Lihasikalassa (vanha sikalarakennus) ei ole wc:tä. Polttoaineet ja kemikaalit Katetussa valuma-altaallisessa lukitussa tilassa on 4000 l:n ja 2000 l:n sähköisillä pumpuilla varustetut polttoainesäiliöt. Kuivurilla on 5000 l:n kattamaton polttoainesäiliö betonilaatalla. Muita öljytuotteita tilalla on enintään 500 litraa maatilan korjaamossa. Pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään sikaloiden lukituissa varastotiloissa. Kasvinsuojeluaineet varastoidaan konehallin lämpöisessä osassa, niille varatussa kaapissa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet, noin 5 tonnia vuodessa, toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy huolehtii kiinteistöjätteestä ja ongelmajätteet toimitetaan kunnan vastaanottopisteisiin. Muovit ja lannoitesäkit kerää 4H-kerho. Liikenne Eläinkuljetusauto käy tilalla joka viikko ja rehuauto 2-5 kertaa kuukaudessa. Lietettä/lantaa ajetaan keskimäärin 110 kuormaa vuodessa. Lisäksi tilalla tapahtuvaa omaa liikennettä on tarpeen mukaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Sikojen ruokinnan suunnittelussa käytetään optimointiohjelmaa, jolloin siat saavat ravinnontarvetta vastaavat ravintoaineet. Sianlannan ammoniakki- ja fosforipitoisuus laskevat. Lietesäiliöiden kevytkatteella vähennetään ammoniakin haihtumista lannan pinnasta. Kuivalantala on katettu peltikatteella. Lanta levitetään sijoittamalla. Rakennettavaan sikalaan tulee koneellinen ilmanvaihto ja imulannanpoisto. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta ympäristöön.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 5 Tilalla on etukuormaajatraktori, jota voidaan käyttää esimerkiksi ojien tukkimiseen ja vallituksiin mahdollisissa valumatilanteissa. Tulipalojen varalle on sammuttimia, öljyvuotojen imeytykseen turvetta, sähkökatkojen varalle aggregaatti ja ilkivalta estetään pitämällä ovet lukittuina. Veden saannin varmistamiseksi tehdään uusi kaivo uuden emakkosikalan tarpeisiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Urjalan kunnan ja Forssan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 1.3.2012-2.4.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Urjalan Sanomissa 8.3.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Urjalan kunnassa sekä Forssan kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti Särkilahden tilalle on tehty 9.2.2012. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Urjalan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta, Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, sekä Pirkanmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2012 Pirkanmaan ELY keskus esittää asiasta pyydettynä lausuntonaan seuraavaa: 1. Yleistä Kysymyksessä on nykyisen yhdistelmäsikalatoiminnan merkittävä laajentaminen. Nykyiselle toiminnalle on Urjalan rakennus- ja ympäristölautakunnan 6.5.2004 antama lupapäätös. Toiminnan laajentaminen tapahtuu korjaamalla nykyinen yhdistelmäsikala lihasikalaksi ja rakentamalla uusi emakkosikala noin 550 metrin päähän nykyisestä sikalasta. Ympäristölupaa haetaan 285 lihasialle, 224 emakolle, 33 ensikolle, kolmelle karjulle ja seitsemälle hevoselle. Lannanpoisto perustuu rakennettavan emakkosikalan joutilasosastoa lukuun ottamatta lietelantajärjestelmään. Lietelanta varastoidaan uuden sikalan yhteyteen rakennettavassa 1389 m 3 :n lietesäiliössä ja vanhan sikalan yhteydessä olevassa 500 m 3 :n lietesäiliössä sekä yhteistilavuudeltaan 646 m 3 :n lietekuiluissa/pumppukaivoissa. Säiliöt on ilmoitettu katettavan kelluvalla kevytkatteella. Kuivalanta varastoidaan vanhan sikalan yhteydessä olevassa katetussa kuivalantalassa tai levitetään suoraan peltoon. 2. Eläinsuojan sijainti Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa nykyisestä sikalasta noin 200 metriä. Lähin häiriintyvä kohde rakennettavasta sikalasta on noin 350 metrin päässä. Tämä kohde sijaitsee kuitenkin maastollisesti erittäin suotuisasti kor-

6 kean mäen takana eläinsuojan lounaispuolella. Hajuhaittoja saattaa ensisijaisesti ilmetä eläinsuojan koillispuolella peltoaukean takana sijaitsevalla lähes 20 kesämökkiä käsittävällä alueella. Matkaa eläinsuojasta mökkeihin on tosin noin 450-700 metriä. Näin ollen vähimmäisetäisyyssuositukset täyttyvät hyvin. Olosuhteet ovat kuitenkin erittäin vaativat. Lähinnä jopa poikkeuksellisen vaativista olosuhteista johtuen rakennettavassa sikalassa tulisi ainakin varautua parhaaseen mahdolliseen käyttökelpoiseen tekniikkaan mahdollisten hajuhaittojen vähentämiseksi. Tällaisina toimenpiteinä tulevat ensisijaisesti kysymykseen lietesäiliön kattaminen kiinteällä katolla ja lietteen jäähdyttäminen ja lämmön talteenotto lietekuiluissa. Tärkeätä on luonnollisesti noudattaa eläinten ruokintanormeihin perustuvaa ruokinnan optimointiohjelmaa, jossa hajujen kannalta erityisen tärkeätä on oikeatasoisen valkuaisruokinnan varmistaminen. Ilmanvaihdon oikea mitoitus ja säätö sekä poistohormien optimaalinen korkeus ovat myös hajuihin vaikuttavia sisäisiä tekijöitä. Ritilöidyn alueen pinta-alan minimoimisella on myös merkittävä vaikutus eläinsuojan sisäilman ammoniakkipitoisuuteen ja sitä kautta poistoilman hajuihin. 3. Lannan levitys Lanta on ilmoitettu levitettävän sijoittamalla. Tämä on sekä vesiensuojelun että lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen kannalta parasta tekniikkaa. Kun otetaan huomioon mahdolliset hajuhaitat sikaloista ja samanaikaisesti lannan levitys em. kesämökkien lähipellolle saattaa hajurasitus hyvästä lannan levitystekniikasta huolimatta ainakin hetkellisesti kohota tietyissä sääolosuhteissa ko. mökeillä kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi saattaisi olla perusteltua edellyttää sääolosuhteiden huomioon ottamista levitettäessä lantaa mökkialueen lähipellolle. Ilmoitettujen levitysaikojen (30 % viikoilla 31-41) perusteella lantaa levitetään jossain määrin myös kasvukauden ulkopuolella. Lannan levitys kasvukauden ulkopuolella on ravinteiden huuhtoutumisriskiä lisäävää toimintaa, jota pitäisi välttää. 4. Luvan myöntämisen edellytykset Vähimmäisetäisyyssuositukset uusille, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettaville kotieläinsuojille täyttyvät. ELY-keskuksen käsityksen mukaan luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. Mahdollisiin hajuhaittoihin on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota edellä esitettyyn perustuen. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 7.3.2012 Hämeen ELY keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue toteaa asiasta seuraavaa: Levityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella, Koijoen yläosan osavaluma-alueella (35.964). Koijoki muuttuu alavirtaan päin mentäessä Kojonjoeksi. Vesienhoitolain mukaisessa luokitellussa Kojonjoen alaosan (35.961) ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Tavoitteena on tyydyttävän tilan saavuttaminen 2015 mennessä ja hyvän tilan saavuttaminen 2027 mennessä. Veden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Suurin kuormittaja valuma-alueella on hajakuormitus, erityisesti maa- ja metsätalous. Hämeen ELY keskus katsoo, että hanke on toimenpideohjelman mukainen eikä vaaranna vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa tulee kuitenkin noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua.

7 Urjalan kunta, rakennuslautakunta, 20.3.2012 Rakennuslautakunta toteaa Urjalan kunnan lausuntona, että suunniteltu toiminta on luonteenomaista alueen kaltaiselle maaseudulle, eikä toiminnan laajuus ole alueelle ylimitoitettu. Tilojen Särkilahti 887-418-4-209 ja Särkilahti II 887-418-4-129 läpi virtaava avo-oja laskee suoraan Kokkojärveen, joten tulee huolehtia siitä, ettei lietteen levittämisestä järveen tuleva kuormitus lisäänny. Avo-ojan reunoille tulee määrätä riittävät suojakaistat, joiden alueelle lietettä ei levitetä. Rakennuksen maisemaan sopeuttamisen varmistamiseksi tulevan rakennuksen ympärille tulee jättää riittävästi suojapuustoa. Forssan kaupunki, ympäristölautakunta, 22.3.2012 Ympäristölautakunta ilmoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Janne Kivistön ympäristölupahakemuksesta, että hakemusta tulee täydentää seuraavilta osin: hevosten eläinsuojan sijainti ja laidunnus, uuden sikalan lämmitys sekä raatojen säilytys. Hakemuksesta tulee kuulla naapureita laajemmin kuin hakija on esittänyt. Valkeakosken kaupunki, ympäristöjaosto, 27.3.2012 Lausunnossa todetaan seuraavaa. Koska toiminnan mahdolliset haittavaikutukset (esim. haju) ovat laaja-alaisia, tulisi asiassa kuulla rajanaapureiden lisäksi myös laajemmin asianosaisia. Toiminta tulee kaikilta osin järjestää siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa lähialueen asukkaille. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta hajuhaittojen vähentämiseksi. Lannan levitysajankohdat ovat lupahakemuksen perusteella ns. nitraattiasetuksen (valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000) mukaiset. Haju liittyy olennaisena osana sikalan toiminnan luonteeseen ja näin ollen etäisyydellä on suuri merkitys häiritsevän hajun esiintymiseen ympäristössä (HE 84/99 vp). Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (2010) mukaan etäisyysvaatimukset lähimpiin häiriintyviin kohteisiin täyttyvät, kun suotuisissa olosuhteissa etäisyysvaatimus on noin 180 m ja vaativissa olosuhteissa noin 260 m. Rakennettavasta emakkosikalasta lähin naapuri sijaitsee noin 350 m päässä. Kokonjärven rannalla oleviin vapaa-ajan asuntoihin matkaa tulee 480-670 metriä. Toisaalta vallitsevat tuulensuunnat ovat uudelta emakkosikalalta Kokkojärvelle ja sen rannalla sijaitsevaan loma-asutukseen päin, joten hajuhaittojen ehkäiseminen parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, esim. lietekuilujen jäähdytysjärjestelmällä on aiheellista. Lisäksi lietesäiliöiden kelluvaa katemateriaalia tulee lisätä säännöllisesti ja sen pysyvyys tulee varmistaa. Toiminnasta ei saa aiheutua vesien tai pohjavesien pilaantumista. Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelmassa Kokonjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan huonoksi ja riskikohteeksi. Järvi on matala ja ylirehevöitynyt. Toimenpideohjelman alustavassa esityksessä vesienhoidon tilatavoitteista vuoteen 2015 esitetään Kokonjärven tavoitetilaksi hyvä. Keskeinen toimenpide tilan parantamiseen on ravinnekuormituksen(typpi ja fosfori) vähentäminen. Toimenpideohjelman mukaan Kokonjärven tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Ympäristöjaosto katsoo, että ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 3 suosituksen mukaiset suojavyöhykkeet (vähintään 10 metrin etäisyydet vesistöjen rantaan ja

8 valta-ojien varsille) on vähintään toteutettava, jotta kuormitus Kokonjärveen olisi mahdollisimman pieni ja toimenpideohjelman mukaiset tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Lupaviranomaisen harkinnan mukaan suojavyöhykevaatimukset voivat olla jopa tiukemmat. Ympäristölupahakemuksessa ei ole mainintaa hevosten eläinsuojasta eikä laiduntiloista. Urjalan ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan 1.1.2011. Niissä on annettu määräyksiä kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista sekä lannan levityksestä. Ympäristöluvassa on huomioitava ympäristönsuojelumääräysten vaatima vähimmäistaso. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta on jätettä kolme muistutusta. AA:n muistutus, 5.3.2012 Suur-sikala tulisi sijaitsemaan lähellä Kokonjärveä ja kymmenien kesämökkien läheisyydessä. Kokonjärvelle on tehty n. 5 vuotta sitten parannustoimenpide järven vedenpintaa nostamalla, rakennuttamalla pato. Tällä toimenpiteellä estettiin mm. järven rehevöityminen. Sikalarakennuksesta tuleva haitta vapaa-ajan asuntojen virkistyskäytölle tulee olemaan huomattavan suuri. Hajuhaitat eläimistä ja lietteestä, joka levitetään pelloille. Lisäksi syntyy meluhaittaa lisääntyvästä liikenteestä sikalaan. Teollisuustuotantotasoa olevan suur-sikalan läheisyys tulee aiheuttamaan kiinteistöjen arvon laskun. Nykyinen Janne Kivistön sikala, jossa on 70 emakkoa, 50 lihasikaa ja 7 hevosta. Tästä sikalatoiminnasta aiheutuu nykyisin ajoittaista hajuhaittaa lähistön loma-asunnoille. Huomattava sikojen määrän lisäys ja uusi sikalan sijainti lisää päästöistä aiheutuvaa ongelmaa ja kuormittaa jätteineen ympäristöä. Näihin tekijöihin vedoten pyydämme rakennettavan suur-sikalan sijainnin siirtämistä mahdollisimman kauas kesämökkialueesta ja Kokonjärvestä. BB:n sekä kuuden muun henkilön allekirjoittama muistutus, 27.3.2012 Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistuttajien tietojen mukaan kaikki Särkilahdentien varrella olevat kiinteistön omistajat eivät ole saaneet ajoissa tietoa hakemuksesta ja siten mahdollisuudesta tehdä siitä muistutuksia. Pyydämme aluehallintovirastoa ottamaan tämän huomioon ennen päätöksentekoa. Alueesta Kivistön tila sijaitsee Särkilahdentien alkupäässä. Saman tien varrella on 19 vapaa-ajan kiinteistöä, jotka on rakennettu läheisen Kokonjärven rantaan. Tien vieressä on Kivistön omistama Särkilahdenaukee niminen peltolohko, jonka tiestä katsottuna vastakkaiselle puolelle Kivistö on kaavaillut uuden emakkosikallan rakentamista. Matkaa rakennuspaikalta on Kivistön ilmoituksen mukaan 480-670 m vapaa-ajan asuntoihin. Sikalan rakennuspaikka on metsän reunassa lähes pellon sivun keskellä. Paikan takana on metsärinne, jonka huipun korkeus rakennuspaikasta on noin 30-35 metriä.

9 Vapaa-ajan asunnot ovat rivimuodossa Kokonjärven rannassa, Särkilahdentien reunassa. Tien reunassa ennen jokaisen omistamaa omaa mökkitonttia alueella on yhteishallinnassa oleva tonttien ja tien välinen metsäkaistale. Kyseinen yhteisalue on 2010 järjestäytynyt Kokon Särkilahden puisto-, tie- ja leikkikenttäalueen osakaskunnaksi. Kaavailtu rakennus ja haitat Sikala olisi ulkomitoiltaan noin 78 x 29 m ja rakennuksen ja pellon välissä olisi lisäksi lietesäiliö, jonka halkaisija on 26,8 m. Sikalalta on tarkoitus rakentaa Forssa-Urjala-tielle noin 400 m pituinen tie, jonka kautta liikenne rakennukselle kulkisi. Kivistö on ilmoittanut lupahakemuksessaan kiinteistölle tapahtuvan liikennettä seuraavasti: viikoittaiset eläinkuljetukset, rehunkuljetus 2-5 krt/kk ja lisäksi lietteen ajo. Lietteen ajosta ja levitysajankohdista hän mainitsee kaksi eri levitysajankohtaa: viikot 16-26 ja viikot 31-41. Haittoina kaavaillusta sikalarakennuksesta muistuttajat katsovat olevan hajuhaitan sekä itse sikalarakennuksen näkymisestä omalle kiinteistölle aiheutuvan maisemahaitan. Lisäksi hajuhaittaa aiheuttaa lietteen kuljetus tilalta ja sen mahdollinen lisääntyvä levitys mökkien ja sikalan välissä olevalle Särkilahdenaukeelle. Suurena huolena on lisäksi sikalan ja lisääntyneen tuotannon aiheuttama kuormitus lähellä olevalle Kokonjärvelle. Kokonjärvi on osittain rehevöitynyt ja Pirkanmaan ELY keskuksen mukaan sen vedenlaatu on huono. Tilannetta pahentaa suuresti keskellä Särkilahdenaukeen peltolohkoa oleva Kokonjärveen laskeva laskuoja. Ojan laskukohdasta järvi on runsaasti rehevöitynyt. Hajuhaitta Sikalatoiminta aiheuttaa tunnetusti hajuhaittaa, jota ei jatkuvasti kehittyvistä toimista huolimatta pystytä ehkäisemään. Hajuhaitalla on suuri merkitys ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Sikalatoiminnasta johtuva haju on pistävä ja laadultaan melko vahvaa, että esimerkiksi pyykkien kuivaus tai tuuletus ulkona ei onnistu ilman, että haju tarttuu vaatteisiin. Urjalan ja Valkeakosken ympäristötarkastajalta saadun tiedon mukaan ilmatieteenlaitos on määrittänyt vallitsevaksi tuulen suunnaksi alueella juuri kaavaillulta sikalalta rannan ja siellä olevien mökkien suuntaan. Tätä määritystä vahvistaa suunnitellun sikalan vastakkaisella puolella oleva rinne, joka estää hajujen siirtymisen sinne päin. Etäisyys mökkikeskittymän asuntoihin on noin 480-670 metrin välillä. Sikalan suunniteltu paikka on liian lähellä vapaa-ajan asuntoja. Tuulisen sään vallitessa on todennäköistä, että hajuhaitta on jatkuvaa ja pahenee entisestään aikoina, jolloin lisääntyvän lietemäärän kuljetus/levitys on käynnissä. Kivistön lupahakemuksessa mainitut lietteenlevitysajat ovat suurelta osin juuri mökkikaudelle ajoittuvia. Mainittakoon, että vapaa-ajan asuntojen käyttö on alueella osittain ympärivuotista. Näin ollen on perusteltua syytä epäillä vapaa-ajan asumisen kärsivän tuntuvasti hajuhaitasta. Haitta maisemalle ja vapaa-ajan kiinteistöjen arvoon Särkilahdentien ja kyseisen Kokonjärven alueelle tyypillistä on vapaa-ajan asutus ja siihen vahvasti liittyvä virkistystoiminta. Kyseinen sikalan laajennus haittaa tätä toimintaa merkittävästi ja siten se toteutuessaan muuttaisi pysyvästi alueen luonnetta. On selvää, että sikalakiinteistön välitön läheisyys nä-

10 köetäisyydellä haittaa virkistystoimintaa ja vastaavasti myös alentaa kiinteistöjen arvoa. Todennäköistä on, että tällaisella seikalla on myös kiinteistön mahdolliseen myyntiin lamauttava vaikutus. Pelkästään tietoisuus suursikalan olemassaolosta lähistöllä laskee kiinteistöjen arvoa. Usealta mökiltä sekä aina Särkilahdentiellä liikuttaessa on esteetön näkyvyys uuteen rakennukseen ja lietesäiliöön. Muistuttajat katsovat myös, että suunnitellusta sikalasta aiheutuu vapaa-ajan asumiselle merkittävää maisemallista haittaa. Kyseisellä alueella on vapaa-ajan asumuksia kaikkiaan 19 kappaletta. Tämä on jo yksistään merkittävä keskittymä. Lisäksi koko järven rannoilla ja läheisyydessä on vapaa-ajan ym. asutusta runsaasti. Sen vuoksi kysymystä on tarkoin harkittava koko lähiympäristön asutuksen sekä virkistystoiminnan kannalta. Lisäksi muistuttajat katsovat, että Kokonjärven tilalla on merkittävä vaikutus alueen kiinnostavuuteen vapaa-ajan asutusalueena ja virkistyskäytön kohteena. Mikäli järven tila edelleen huononee, kiinnostavuus laskee ja sillä on heikentävä vaikutus myös Urjalan ja Forssan palveluelinkeinoon. Haitta Kokonjärvelle Kokonjärvi on seutukunnalle tyypilliseen tapaan matala ja siksi herkkä rehevöitymään. Järven vedenlaatu on Pirkanmaan ELY keskuksen mukaan huono ja sinilevähavaintoja on tehty useana vuotena jo keskikesällä. Ajoittain vesi on uimakelvotonta sinilevän vuoksi. Oheen on liitetty valokuvia leväesiintymistä Niemelänlahden rannalta. Kuvat on otettu elokuussa 2011. Vastaavia sikaloita, johon liittyy lietteen levitys Kokonjärven valuma-alueen pelloille, on ennestään useita. Suursikala järven pohjoisrannalla valmistui kymmenkunta vuotta sitten. Sitä laajennettiin vuonna 2009. Parhaillaan on valmistumassa seuraava laajennus. Kylän ja vapaa-ajan asukkaat ovat vastustaneet suursikalan laajennuksia. Kyseisen sikalan lietteiden määrä, joka levitetään Kokonjärven valuma-alueen pelloille vuosittain, on tuhansia kuutioita. Havaintojemme mukaan Kokonjärven veden laatu on 10 vuoden kuluessa huonontunut silmin nähden. Järven tila on uhanalainen. Muistuttajien mielestä Kokonjärven veden huono tila vaatii päästöjen vähennystä. Kaikki käytettävissä olevat parannuskeinot ovat tarpeen. Järvellä on havaittavissa vuosittain veden pinnan lasku hyvinkin alas. Niemelänlahti on jo rehevöitynyt ja osin umpeen kasvanut alue. Ravinnelisäys pahentaa tilannetta. Pellon keskellä on laskuoja, joka johtaa kyseiseen lahteen. On pelättävää, että hankkeen toteutuessa kasvava lietteen levitysmäärä pellolle aiheuttaa laskuojaan huuhtoutuneena entistäkin suurempia määriä ravinteita järveen. Kyseessä olevalle pellolle lietteen levitysmäärää tulisi vähentää. Laskuojan kummallekin puolelle pitää jättää riittävän leveät suoja-alueet ja jopa luopua lietteen levityksestä kokonaan. Kokonjärven virkistysarvo on kuitenkin suuri ja siksi huoli sen kunnosta on kaikkien käyttäjien yhteinen. Tästä syystä katsotaan, että kyseessä olevasta hankkeesta johtuvasta veden laadun huonontumisesta kärsivät kaikki järven ympärillä olevat asukkaat.

11 Johtopäätös Edellä olevista perusteista johtuen allekirjoittaneet kiinteistöjen omistajat katsovat, että lupaa ei tule myöntää. Kokon osakaskunta, Urjala, Kokko, 1.4.2011 Taustatietoa: Kokkojärvi (Kokonjärvi) sijaitsee pääosin Urjalan kunnassa, osa järven eteläpuolesta kuuluu Forssan kaupunkiin. Järven pinta-ala on n. 450 ha ja keskisyvyys n. 1,5-1,6 m, syvempiä kohtia järvessä ei ole. Järven pohja on pääosin liejuista ja rantakasvillisuus rehevää. Vesi on alkukesästä ruskehtavaa ja sen jälkeen vihertävänruskeaa syksyä kohden ja pinnaltaan paikoitellen vaalean, ruskeapintaisen vaahdon peittämää. Järven itäosaan laskee Valkkilanjoki ja järven luoteisosasta alkaa Kokkojoki, jota pitkin järven vedet laskevat Rautajärveen ja siitä edelleen. Lisäksi järveen laskee useita pienempiä ojia ja puroja. Kokkojoen alussa on pohjapato, joka säätelee veden alinta korkeutta. Veden virtaamat ovat vähäisiä ja vaihtuvuus hidasta. Järven rannoilla tai välittömässä tuntumassa on n. 95 vapaa-ajan asuntoa. Hakemuksen liitekarttapohjat ovat n. 30 vanhoja, joten niistä ei ehkä järven ranta-alueita tuntematon saa täyttä kuvaa virkistys- ja vapaa-ajan käytössä olevien asuntojen ja kohteitten määrästä ja sijainnista. Pääosa järven vesialueesta ja muodostuneista vesijättöalueista hallitsee Kokon osakaskunta. Muuta: Kivistön lupahakemuksesta ilmenee, että sikalatoimintaa on tarkoitus laajentaa nykyisestä moninkertaiseksi. Tämän seurauksena laitoksen tuottama lietelannan määrä lisääntyy samassa suhteessa. Karttaliitteistä ilmenee peltoalueet, joille liete on tarkoitus levittää. Esim. Särkilahdenaukeen ja sen etelä- ja lounaispuolella olevien peltoalueitten, (mm. Pelikorvenaukee) jolle lietettä hakemuksen mukaan levitetään, pinta- ja valumavedet virtaavat suoraan Särkilahdenojaa pitkin Kokkojärveen. Hanhisuolla olevien kohteitten, kuten myös Koivurannan/Haarajoen peltojen valumavedet virtaavat Koskuenojaa/Hanhisuonojaa suoraan Kokkojokea pitkin Rauta-, Kortejärveen ja edelleen Vanajaveteen. Karttaliitteestä ilmenee myös, että Särkilahdenaukeen peltojen itäpuoli on muutaman metrin päässä järven vesirajasta. Kokon osakaskunnan muistutus: Hakemuksen sivu 5, kohta 16, jossa ilmoitetaan, että laajentumisesta ei ole haittavaikutuksia ympäristölle. Onko hakemuksessa, tarkastuksen yhteydessä (9.2.12) tai muutoin selvitetty ja osoitettu riittävästi ja luotettavasti, ettei esim. Kokkojärven tai sen alapuolisten vesistöjen veden laatu heikkene nykyisestä nyt laajentumassa olevan sikalatoiminnan seurauksena? Onko olemassa seurantajärjestelmää, jolla todetaan lupaehtojen toteutuminen käytännön toiminnassa tarkoitustaan vastaavaksi? Kokon osakunnan ehdotus: Pirkanmaan ELY -keskuksessa (veden korkeudet, pato, virtaamat ym. asiat), Kokemäenjoen Vesistön Suojeluyhdistys ry:ssä (järven veden laadun seurantaa ja tutkintaa vuosikymmeniä, viimeksi v. 2011 syksyllä) ja ProAgria Hämeessä (kalatalous- ja kalastusasiat) tunnetaan Kokkojärven olosuhteet poikkeuksellisen hyvin. Osakunta ehdottaa, että ennen nyt puheena olevan ympäristöluvan myöntämistä, aluehallintovirasto pyytää lausuntoa em. virastoilta, että onko sikalahankkeessa kokonaisuutena riittävästi turvattu ja varmistettu ne seikat, ettei vesistöjä rehevöittävät tai

12 muutoin veden laatua heikentävät typpi-, fosfori ym. veteen liukenevat aineet ja yhdisteet heikennä Kokkojärven ja/tai sen alapuolisten vesistöjen laatua ja kuntoa tulevan toiminnan aikana. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 4.4.2012 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja jätetyistä muistutuksista. Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle 18.4.2012 päivätyn vastineensa. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin on kerätty yhteen aihepiireittäin. 1. Haju Sikalatoiminnassa syntyy hajuja, joiden voimakkuuteen toiminnanharjoittaja pyrkii vaikuttamaan seuraavin keinoin: sikalan sijainnin valinnalla, sikalan rakenteellisilla ratkaisuilla, lannan varastoinnilla sekä levitysmenetelmillä. Sijainti: Nykyisestä sikalasta lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 200 metriä. Lähin häiriintyvä kohde rakennettavasta sikalasta on noin 300 metrin päässä. Kokonjärven rannalla oleviin mökkeihin matkaa tulee 480-670 metriä. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (2010) mukaan etäisyysvaatimukset lähimpiin häiriintyviin kohteisiin täyttyvät, kun suotuisissa olosuhteissa etäisyysvaatimus on noin 180 m ja vaativissa olosuhteissa noin 260 metriä. Uuden emakkosikalan ja lähimmän, 300 m:n päässä olevan, naapurin väliin jää mäki ja metsää, mikä vähentää huomattavasti hajun leviämistä ko. suuntaan. Arvion mukaan Kokonjärven vapaa-ajan rantamökit sikalan koillispuolella saattavat olla alueella, jonne hajut kulkeutuvat. Matkaa tännekin on noin puoli kilometriä. Sikalan ja rantamökkien väliin jää peltoaukea sekä viimeisiä mökkejä lukuun ottamatta yhteismetsäkaistale, jonka leveys on 30-88 m. Rakennettavan sikalan ympärille voidaan istuttaa suojapuustoa. Sikalan rakenteet: Sekä uudessa että vanhassa sikalassa on koneellinen alipaineilmanvaihto, korvausilma otetaan välikatolta ja ilmanpoisto tapahtuu imurilla katolle. Lämpötila säädetään ilmanvaihdon ja sikojen kannalta optimaaliseksi. VTT:n mittauksissa on todettu, että ilmanvaihdon lisäksi poistoilman aukon sijainnilla voidaan vaikuttaa poistoilman hajupitoisuuteen ja vastaavasti hajupäästöön. Lietepinnalta haihtuu tehokkaasti hajuyhdisteitä poistoilmanvirtaan, kun ilma johdetaan lietekuilun kautta ulos. Mittauksissa lietekuilun kautta ohjautuva poistoilmanpitoisuus oli jopa viisinkertainen katolla sijaitsevaan poistoon verrattuna. Ero korostuu kesällä, kun helposti haihtuvat hajuyhdisteet vapautuvat helpommin lämpimästä lietteestä. Ilmanvaihtomäärän lisäksi sisätilan lämpötilalla on vaikutusta hajupäästöön. Sen sijaan sikalan sisäilman ammoniakkipitoisuudella ei todettu merkitystä hajupäästöön. (Hajurako, VTT loppuraportti 2006). Sikojen ruokinnan suunnittelussa käytetään optimointiohjelmaa, jolloin siat saavat ravinnontarvetta vastaavat ravintoaineet. Ruokinnan optimointi vähentää lannan ammoniakki- ja fosforipitoisuuksia.

13 Lietekuilujen jäähdytysjärjestelmä on mahdollista rakentaa uuteen sikalaan. Olemassa olevaan sikalaan sitä ei voida toteuttaa. Jäähdytyksessä lannasta poistuva lämpö voidaan hyödyntää esimerkiksi porsituskarsinan lattialämmityksessä. Lietelannan jäähdyttämisen on todettu vähentävän hajupitoisuutta. Lannan varastointi: Lietesäiliöiden kevytkatteella vähennetään ammoniakin haihtumista lannan pinnasta. Kuivalantala on katettu peltikatteella. Kevyt katemateriaali on styrox-rouhetta, jota lisätään tarpeen mukaan. Lietesäiliöt täytetään ja tyhjennetään alakautta. Kate kelluu lietteen pinnan mukana muodostaen tiiviin kannen. Lannan levitys: Lannasta levitetään viikkojen 16-22 aikana noin 70 % ja viikoilla 31-41 noin 30 %. Käytännössä levitys tapahtuu vuodessa yhteensä 5-6 päivän aikana. Levityspäivät jakautuvat kevääseen ja syksyyn. Pelloista noin 1/3 sijaitsee tilakeskuksen ympärillä, lähellä mökkiläisiä, loput 2/3 osaa sijaitsevat kauempana alueen ulkopuolella. Lanta levitetään sijoittavalla levittimellä, jossa lanta sijoitetaan mullan sisään suoraan tai letkulevittimellä, minkä jälkeen lanta mullataan vuorokauden sisällä. Lannan sijoittava levitys ja multaaminen vähentävät levityksestä aiheutuvia hajuja tehokkaasti verrattuna pintalevitykseen. Lannan levitystä ei tehdä juhlapyhien aikana. Naapureilla on myös mahdollisuus toivoa levityskatkoa perhejuhlien aikana. Tuulen ollessa Kokonjärven rannalla oleviin vapaa-ajan asuntoihin päin vältetään tänä aikana mökkiläisten lähipelloille levitystä. 2. Ravinteiden huuhtoutuminen Sikalatoiminnan ei ole katsottu vaikuttavan läheiseen vesistöön. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä vähennetään huomioon ottaen lannanlevitys ja vesistöjen suojakaistat. Lannan levitys: Sikalatoiminnassa noudatetaan sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. Tila on sitoutunut noudattamaan voimassa olevia ympäristötukiehtoja. Kuormitus Kokonjärveen pidetään mahdollisimman pienenä, jotta toimenpideohjelman mukaiset tavoitteet järven kunnon parantamiseksi olisi mahdollista saavuttaa. Käytännössä noudatetaan mitä ympäristötukiehdoissa ja nitraattidirektiivissä (931/2000) sallitaan typen ja fosforin määrän levittämisestä peltohehtaaria kohden. Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen tarvittava peltopinta-ala käytössään. Suojaetäisyydet: Suojaetäisyydet vesistöjen ja valtaojien rantaan toteutetaan ympäristötukiehtojen ja nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisesti. Nitraattiasetuksen mukaan karjanlannan pintalevitys on kielletty peruslohkolle, jonka keskimääräinen kaltevuus on yli 10 %. Lannan levitystä ei katsota pintalevitykseksi, jos pelto mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä, lanta levitetään sijoituslaitteella tai injektoimalla tai jos lanta levitetään letkulevittimellä. Typpilannoitus on kielletty viittä metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lisäksi ympäristötukiehtojen mu-

14 kaan lannoitusta ja viljelyä kolmea metriä lähempänä vesistöä ei saa tehdä ollenkaan, valtaojien kohdalla vastaava matka on vähintään 1 m. Lannan levitys ajoittuu viikoille 16-26 ja 31-41. Pääsääntöisesti syksyn levitys tapahtuu syysviljalle, jolloin ravinteet ovat kasvin käytössä, eikä ylimääräistä ravinnepäästöä vesistöön synny. Kasvukauden ulkopuolella lantaa ei levitetä. Käytössä olevat pellot ovat tasaisia, eikä pintavaluntaa juurikaan tapahdu. Huomattavaa on myös, että toiminnan kasvaessa kasvaa myös levitykseen käytettävä peltopinta-ala, jolloin myös ravinteet jakautuvat laajemmalle alueelle. Sianlietelanta korvaa myös kemiallisia lannoitteita, eikä kokonaisravinnemäärä peltolohkoa kohden kasva. Huomiona väitteeseen, että Särkilahdenaukeen peltojen itäpuoli on muutaman metrin päässä järven vesirajasta, toiminnanharjoittaja toteaa matkan olevan noin 50 metriä. 3. Maisema Sikalatoiminnan maisemahaittaa voidaan pitää pienenä, koska alue on maatalousaluetta, jonne kuuluvat myös maataloudessa käytettävät rakennukset. Uuden sikalarakennuksen maisemaan sopeuttamiseksi sikalan ympärille jätetään suojapuustoa ja rakennukset voidaan maalata ympäristöön sopiviksi. Yhteismetsäkaistale sikalan ja mökkiläisten välissä pehmentää myös näkymää sikalaan päin. 4. Hevoset Tilan hevoset (3 hevosta, 2 varsaa ja poni varsoineen) ovat omassa, vanhan sikalan yhteydessä olevassa tallissa vastineen liitteenä olevan kuvan mukaan. Liitteen kuvissa on asemapiirustukseen piirretty hevostalli ja tarhat, myös viereisessä rakennuksessa oleva hevospihatto on piirretty kuvaan. Laidunnusalueet sijaitsevat tilan ympäristössä olevilla pelloilla. 5. Muuta Melu: Toiminnasta aiheutuva melu on arvioitu vähäiseksi. Tilalle aiheutuu liikennettä kerran viikossa käyvästä eläinkuljetusautosta sekä 2-5 kertaa kuukaudessa käyvästä rehuautosta. Lannanlevitystä tapahtuu vuodessa 5-6 päivää. Lisäksi liikennettä aiheutuu normaalista asumisesta johtuvasta liikenteestä. Muusta toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Raadot: Tilalla syntyvät raadot säilytetään kylmäkontissa nykyisen sikalan yhteydessä. Raatoja noin 5 tonnia vuodessa, toimitetaan raatojen käsittelyyn Honkajoki Oy:lle. Uuden sikalan lämmitys: Uuden sikalan lämmitysjärjestelmästä ei vielä ole tehty päätöksiä. Kiinteistöjen arvon lasku: Kiinteistöjen arvon laskuun on vaikea ottaa kantaa. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet tekijät eikä yksittäinen sikala alueella ole ainut hintaperuste, sikäli kun alue on ollut maatalouskäytössä ennen mökkiläisiä. Tämä edellyttää alueeseen sopeutumista myös loma-asutukselta.

15 Sikalatoiminnassa pyritään toimimaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla tavalla ja niin, että alue antaisi edelleen edellytykset myös virkistäytymiseen. Toiminnanharjoittaja toivoo avointa ja välitöntä keskustelua haittojen vähentämiseksi mökkiläisten kanssa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Janne Kivistölle ympäristöluvan yhdistelmäsikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Urjalan kunnan Kokon kylään Särkilahden tilalle RN:o 4:209 lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että tuotannossa voidaan pitää enintään 224 emakkoa porsaineen (ikä alle 12 viikkoa), 33 ensikkoa, 3 karjua ja 285 lihasikaa. Lisäksi tilalla voidaan pitää hakemuksen mukainen määrä hevosia. Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 2 445 m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja lietteen pumppukaivojen tilavuus (646 m 3 ). Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 84 m 3. Emakkosikalan osakuivikepohja tulee tyhjentää tilalla olevaan kuivalantalaan tai kasvukauden aikana suoraan peltoon lannoitteeksi. Rakennettavan emakkosikalan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uuden emakkosikalan yhteyteen tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti uusi noin 1 618 m 3 :n lietesäiliö. Rakennettavan lietesäiliön ympärille pohjatason alapuolelle tulee asentaa salaojaputkisto, joka johdetaan tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivon tulee olla sellainen, että siitä saadaan otettua tarvittaessa vesinäytteet. Uusi lietesäiliö tulee olla valmis ennen emakkosikalan käyttöönottoa. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee olla tiivispohjainen, esim. betonia tai asfalttia. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti.

16 Emakkosikalan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla ne esimerkiksi erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävän usein ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen ja lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäilöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja lannan varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaa laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 125 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen, lannan, rehujen ja eläinten kuljetukset tulee pyrkiä järjestämään arkisin (ma-pe) klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lietteen/lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita,

17 että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen tai talousveden hankintaan käytettävien lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 30-100 m:n levyinen suojavyöhyke käsittelemättä lietteellä/lannalla maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Kokonjärven rantaan tulee jättää vähintään 10 m:n lannoittamaton suojavyöhyke. Särkilahdenaukeen (kiinteistöillä RN:o 4:175, 4:209 ja 4:129) läpi kulkevan avo-ojan varrelle tulee jättää ympäristötuen mukaiset suojakaistat, joille ei lantaa levitetä. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 3. Hajuhaittojen vähentäminen Kate: Tilalla oleva noin 500 m 3 :n lietesäiliö ja rakennettava noin 1 618 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistautua esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Uusi lietesäiliö tulee rakentaa siten, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella esim. peltikatteella. Nykyinen lietteen pumppukaivo tulee pitää katettuna tiiviillä betonikannella ja myös rakennettava lietteen pumppukaivo tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Nykyinen kuivalantala tulee pitää katettuna peltikatteella. Jäähdytys: Rakennettavan emakkosikalan lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla lietekuiluissa oleva liete pidetään mahdollisimman viileänä. Lietekuiluissa oleva liete tulee pyrkiä jäähdyttämään alle +10 C lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedoksi selvitys lietekuilujen jäähdytysjärjestelmästä valvontaviranomaiselle vähintään 3 kk ennen sen asentamista. Poistoilma: Eläinsuojien lämpötila on pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaisena. Nykyisen ja rakennettavan sikalarakennuksen poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että ilmanvaihto on mitoitettu ja säädetty oikein. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa.

18 Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai kyntää peltoon mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Rakennettavan emakkosikalan ja lietesäiliön ympärillä ainakin pohjois- ja koillispuolella sekä etelä- ja lounaispuolella tulee säilyttää ja ylläpitää riittävän tiheä, leveä ja korkea suojaa antava suojapuustovyöhyke. Suojapuustoa tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Hevosille tarkoitetut laidunalueet/tarha-alueet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei aiheudu ja että siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Lanta tulee poistaa alueelta ja kulkuteiltä riittävän usein kuivalantalaan. 4. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi tulee järjestää siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Kaikessa jätehuollossa tulee noudattaa Urjalan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tilalla tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa.

19 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pintatai pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa riittävän kokoiseen suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat pitää varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia ja kalustoa mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä ja keräämistä varten. Mahdollisista öljyvuodoista tulee ilmoittaa välittömästi Tampereen aluepelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantalan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla ja huoltaa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuvat lietteen ja kuivalannan määrät (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - jätteiden laji, määrä, toimituspaikat - lanta-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

20 8. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa, erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Pirkanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärissä tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan emakkosikalan sekä uuden lietesäiliön käyttöönotosta hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvi-