YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS ASIA. Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Kannus HAKIJA. Yli-Jylhä Juha Rekiläntie Kannus

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 31/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/16/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Kannus Yli-Jylhä Juha Rekiläntie Kannus ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 83 lypsylehmää, 74 hiehoa ja 22 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan muuttamalla nykyisen navettarakennuksen länsisiivessä olevia varastotiloja eläintiloiksi. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 114 lypsylehmälle, 61 hieholle ja 62 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kannuksen kaupungin (217) Yliviirteen kylässä (405) kiinteistöllä Jokitalo RN:o 15:10. Toiminnan laajentumisen yhteydessä rakennetaan etälietesäiliö tilakeskuksesta noin viisi kilometriä pohjoiseen päin (Keskitalo ). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä ylittää 75 lypsylehmää, joten eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 a nojalla aluehallintovirasto. Hakemuksessa on esitetty lannan varastointitilavuuden riittävyyden arvioinnin vuoksi tiedot rakennettavasta kattamattomasta etälietesäiliöstä (2 500 m 3 ). Tämän ympäristöluvan yhteydessä ei arvioida em. etälietesäiliön ympäristövaikutuksia eikä anneta sitä koskevia lupamääräyksiä, koska vaikutukset kohdistuvat eri alueelle kun eläinsuojan vaikutukset (etälietesäiliö sijaitsee 5 km etäisyydellä eläinsuojarakennuksesta). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee ympäristöluvan tarpeen etälietesäiliölle ja toimii etälietesäiliön valvontaviranomaisena.

2 2 Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa enintään 52 lypsylehmän, 60 yli 8 kk ikäisen hiehon ja lihanaudan sekä 70 alle 8 kk ikäisen naudan pitämiselle. Tila on kuulunut ympäristötukijärjestelmään v alkaen. Hakemuksen liitteenä on kahdeksan vuokrasopimusta koskien yhteensä 85 ha:n peltopinta-alaa. Kiinteistön alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Keski- Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaavojen (vahvistettu , ja ) yhdistelmäkartassa alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai erityismääräyksiä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantorakennukset ja lannan varastointisäiliöt sijaitsevat Kannuksen kaupungin Yliviirteen kylässä noin neljä kilometriä Kannuksen keskustasta lounaaseen päin kiinteistöllä Jokitalo (RN:o 15:10). Tila sijaitsee Viirretjoen valuma-alueella (84.063). Viirrejoki virtaa tilakeskuksen itäpuolella noin 20 m päässä lietesäiliöstä ja noin 45 m päässä eläinsuojarakennuksesta. Kiinteistön länsipuolella on vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue Narikka ( ). Navetan luoteisnurkasta on ulompaan suojavyöhykkeeseen noin 70 m. Pohjaveden pumppaamo sijaitsee noin 750 m navetasta luoteeseen päin. Pohjavesialueella olevat pellot ovat hakemuksen mukaan kesannolla eikä niille levitetä lantaa eikä laidunneta. Eläinsuojan sijaintikiinteistöllä (RN:o 15:10) on hakijan asuinrakennuksen lisäksi kolme muuta asuinrakennusta. Navetan länsipuolella noin 60 m etäisyydellä olevassa kahdessa asuinrakennuksessa asuu hakijan veljet. Hakijan pojan asunto sijaitsee 110 m navetasta lounaaseen päin Rekiläntien eteläpuolella. Viirrejoen toisella puolella, navetasta 110 m itään päin kiinteistöllä Mäkitupa (RN:o 15:5) sijaitsevaa rakennusta käytetään hakijan mukaan vapaa-ajan asuntona. Lähimmät ulkopuolisen vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat 170 m navetasta itään päin kiinteistöllä Ylitalo (RN:o 15:3) ja 185 m navetasta

3 3 koilliseen kiinteistöllä Pirttimäki (RN:o 15:25). Navetasta kaakkoon päin 205 m (RN:o 15:3) ja 310 m (RN:o 15:2) etäisyydellä sijaitsee kaksi vapaa-ajan asuntoa ja 390 m etäisyydellä (RN:o 15:80) vakituisesti asuttu asuinrakennus. Navetasta itään päin noin 340 m etäisyydellä sijaitsee kaksi vakituisesti asuttua asuinrakennusta (RN:o 15:28 ja RN:o 15:18). HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 83 lypsylehmää, 74 hiehoa ja 22 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotantoa laajennetaan muuttamalla nykyisen tuotantorakennuksen aputiloja (rehuvarasto, traktorihalli, lämpökeskus ja puruvarasto) eläintiloiksi. Tilalle tulee muutostöiden jälkeen eläinpaikkoja yhteensä 114 lypsylehmälle, 61 hieholle ja 62 vasikalle (alle 6 kk). Tila tuottaa laajennuksen jälkeen noin kg maitoa ja kg naudanlihaa. Tilalla käytettävä vesi tulee Kannuksen kaupungin vesijohtoverkostosta. Rehu jaetaan ruokintapöydälle apevaunulla. Lehmät lypsetään kahdella lypsyrobotilla. Navettarakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Lannan ja jätevesien varastointi Eläimiä ei laidunneta. Kaikkien tilan eläinten lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Tilalla on navetan yhteydessä kolme kattamatonta betonisäiliötä (1 644 m 3, 630 m 3 ja 310 m 3 ) ja kaksi betonikannella katettua pumppukaivoa (65 m 3 ja pienempi kaivo m 3 :n säiliön vieressä). Liete valuu vapaasti lietekuiluista 65 m 3 pumppukaivoon ja 310 m 3 säiliöön, joista sitä pumpataan kahteen muuhun säiliöön. Suurimman (1 644 m 3 ) lietesäiliön vieressä on betonirenkaista tehty pumppukaivo, jonka kautta liete pumpataan ko. säiliön alaosaan. Lietesäiliöistä 630 m 3 :n säiliö täytetään yläkautta. Noin 5 km navetasta pohjoiseen päin (Keskitalo ) rakennetaan uusi m 3 betoninen kattamaton etälietesäiliö, joka täytetään alhaalta päin. Etälietesäiliön rakentamisen ja navetan muutostöiden jälkeen lietteen varastointitilavuutta on lietekuilut (588 m 3 ) mukaan lukien m 3. Tilalla muodostuu tankin ja lypsyrobottien (2 kpl) pesusta ja sosiaalitilojen harmaista vesistä yhteensä noin 450 m 3 pesuvesiä, jotka johdetaan lietesäiliöihin. Navettarakennuksen WC-jätevedet on johdettu tähän saakka lietesäiliöön, mikä ei ole jatkossa mahdollista muuttuneiden määräysten vuoksi. Hakija ilmoitti tarkastuskäynnillä, että navettarakennuksen WC- tilat poistetaan käytöstä (asuinrakennuksen WC lähellä).

4 4 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 144 ha, josta omaa on 59 ha ja vuokrapeltoa 85 ha. Lietteen levitys tapahtuu viikkojen aikana. Lietemäärästä levitetään keväällä 35%, kesällä 50% ja syksyllä 15%. Lietelanta levitetään peltoon urakoitsijan toimesta sijoittavalla kalustolla. Tilalla on sekä lähi- että etäpeltoja. Kauimmaiset pellot sijaitsevat noin 15 km päässä eläinsuojasta pohjoiseen päin. Osa pelloista rajoittuu Viirrejokeen ja osa Lestijokeen. Osa pelloista on lähellä asutusta. Hakemuksessa ilmoitetuista pelloista noin 0,7 ha (peltolohko ) sijaitsee pohjavesialueella. Säilörehun varastointi Tilalla varastoidaan t/a esikuivattua säilörehua pyöröpaaleissa. Pyöröpaalit avataan sorapäällysteisellä piha-alueella. Rehuviljaa varastoidaan murskattuna muovituubeissa. Tilalla ei ole varsinaista varastointipaikkaa pilaantuneelle rehulle, koska sitä muodostuu hakijan mukaan hyvin vähän. Polttoaineet ja kemikaalit Tilakeskuksessa navetan joen puoleisella seinustalla on kaksi 2000 litran kaksivaippaista polttoainesäiliötä. Säiliöissä ei ole lukitusta, ylitäytönestintä eikä laponestolaitetta. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa kerrallaan tynnyreissä konesuojassa. Tilalla ei käytetä säilörehun teossa säilöntäaineita. Kasvinviljelyssä tarvittavat torjuntaaineet ostetaan vain yhtä satokautta varten. Lannoitteita ostetaan talvella seuraavan kasvukauden tarvetta vastaava määrä ja varastoidaan ulkona lavoilla pressuilla peitettynä. Eläinten hoidossa tarvittavia lääkeaineita ja tuotantorakennuksessa käytettäviä pesuaineita säilytetään eläinsuojarakennuksessa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Jätteet Itsestään kuolleet eläimet (noin kg/a) toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräilyyn. Keräilyauto hakee itsestään kuolleen eläimen kesällä 3 päivän kuluessa ja talvella viikon kuluessa ilmoituksesta. Kuolleita eläimiä säilytetään tarvittaessa traktorin kauhassa varjoisassa paikassa. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, akut ja loisteputket) viedään Kannuksen hyötyjäteasemalle. Paikallinen jäteyrittäjä hakee tilalla syntyvät muovijätteet (5 000 kg/a) kierrätettäväksi. Metalliromut toimitetaan romunkeräykseen. Jalostukseen kelpaamaton maito juotetaan pikkuvasikoille. Syömättä jäänyt rehu menee ruokintapöydiltä lietekuilujen kautta lietesäiliöön. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Aperuokinta aiheuttaa tilan sisäistä traktoriliikennettä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja seminologi pari kertaa viikossa. Tilakeskukseen tuodaan säilörehua pelloilta noin kerran viikossa kolme kuormaa ja ostorehua noin

5 5 kerran kuussa. Eläinkuljetuksia on 1-2 kertaa kuukaudessa. Eläinlääkäri käy noin kerran kuukaudessa. Lanta levitetään pelloille keväällä ja kesällä 1-2 viikon aikana ja syksyllä viikon aikana. Rehua tehdään noin 1 viikko/sato. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lietelannan siirrot säiliöistä pellolle tehdään säiliöautolla niin, että ympäristö pysyy mahdollisimman siistinä. Peltojen ravinnevalumia vesistöön vähennetään noudattamalla nitraattiasetusta ja lannoitussuosituksia sekä valitsemalla lietteen levitykseen urakoitsija, jolla on sijoittava lannanlevityskalusto. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tilalla on alkusammuttimia tulipalojen varalle ja naapuritilan kanssa yhteinen varavoimajärjestelmä sähkökatkojen varalle. Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Kannuksen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kannuksen kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kannuksen kaupunginhallitukselta ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kannuksen kaupunginhallitus ei antanut hakemuksesta lausuntoa. Kannuksen vt. ympäristösihteeri antoi seuraavan lausunnon: Yli-Jylhän tilan toimintaa laajennetaan entisten aputilojen käyttötarkoitusta muuttamalla. Muutostöiden jälkeen eläinsuojaan tulee tilat 114 lypsylehmälle, 61 hieholle ja 62 vasikalle (alle 6 kk). Tilalla on käytössä lietesäiliötilavuutta lietekuilutilavuus mukaan laskettuna yhteensä m 3. Lisäksi tilalla on 400 m 3 :n vuokrasäiliö. Tilalle rakennetaan m 3 etäsäiliö noin 5 km tilakeskuksesta, jonka jälkeen vuokrasäiliö jää pois käytöstä. Maitohuoneen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Lannanlevitykseen tilalla on käytettävissä peltoa 142 ha, josta 60 ha omaa peltoa ja 82 ha vuokrapeltoa.

6 6 Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle käsiteltäviksi. Jätteet toimitetaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti hyötykäyttöasemalle tai niille erikseen osoitettuun paikkaan. Lupaa myönnettäessä tulee huomioida: Kuolleiden eläimien välivarastointi ja tilalta pois kuljettaminen ja niihin liittyvä tautien leviämisriski. Kuolleiden eläinten säilytykseen tulee olla erillinen tiivispohjainen ja suljettava tila tai kontti. WC-vesien osalta kiinteistön tulee liittyä viemäriverkkoon sen valmistuttua alueella tai, mikäli viemäriverkkoa ei toteuteta riittävän lähelle, hankkia oma pienpuhdistamo WC- ja muille saniteettivesille tai hoitaa muutoin jätevesien käsittely haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisesti. Viirretjoen ja siihen laskevien purojen varteen tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet valumien estämiseksi. Toiminnanharjoittajan toiminnasta ei ole tullut valituksia eikä tiedossa ole, että naapureille aiheutuisi kohtuutonta haittaa toiminnasta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä totesi antamassaan lausunnossa, että Yli-Jylhän tilalla on nykyisin 83 lypsylehmää, 74 hiehoa ja 22 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan siten, että navetan länsisiivessä olevat varastot otetaan ummessa olevien lehmien paikoiksi. Lisäksi eteläsiipeen asennetaan toinen lypsyrobotti. Toiminnan laajentaminen tapahtuu kokonaisuudessaan nykyisen navetan seinien sisäpuolella. Laajennuksen jälkeen lypsyrobottipihattoon tulee tilat 114 lypsylehmälle, 61 hieholle ja 62 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen yhteydessä lihanautojen kasvatuksesta luovutaan. Kaikkien eläinten lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Nykyinen lypsykarjanavetta sijaitsee noin 45 metrin ja navetan yhteydessä olevat lietesäiliöt noin 20 metrin päässä Viirrejoesta. Tilalla on navetan yhteydessä kolme kattamatonta betonista lietesäiliötä (1 800 m 3, 630 m 3, 310 m 3 ) sekä yksi kiinteällä katteella katettu säiliö (63 m 3 ). Lisäksi tilalle rakennetaan 2500 m 3 kattamaton etälietesäiliö. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (537 m 3 ) kanssa noin m 3. Investoinnin jälkeen koko maatilan eläinyksikkömäärä (ympäristölupatarkoituksiin) on noin 934, jonka vähimmäisetäisyys suositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 270 metriä ja normaaleissa olosuhteissa noin 290 metriä. Hakijan veljien asuinrakennukset sijaitsevat noin 60 metrin päässä navetan länsipuolella ja hakijan pojan asuintalo sijaitsee Rekiläntien eteläpuolella noin 110 metrin päässä navetasta lounaaseen. Lähin suvun ulkopuolinen naapuri asuu noin 110 metrin päässä idässä Viirrejoen itäpuolella. Hakijan mukaan melkein tyhjillään olevassa asunnossa asutaan noin viikon verran vuodessa. Lähin naapurin asuintalo, jossa asutaan vakituisesti, sijaitsee idässä noin 170 metrin päässä nykyisestä tuotantorakennuksesta.

7 7 ELY keskus katsoo, että nykyiset navetan yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Edellä mainituin toimenpitein ELY -keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Investointien jälkeen maatilalla syntyy lietelantaa noin m 3. Lisäksi lypsyrobottien käytöstä ja muusta navetan pesusta syntyy pesuvesiä noin 500 m 3 vuodessa. Lisäksi avosäiliöiden sadevesien varastointitilavuus on noin 400 m 3. ELY -keskus katsoo, että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy. Hakemuksen mukaan hakijalla on lannan levityksessä käytettävää peltoalaa 142 ha, josta omaa peltoa on 60 ha ja vuokrapeltoja 82 ha. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 taulukon 5 mukaan hakijalla täytyisi olla käytettävissään lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään noin 110 ha. ELY keskus katsoo, että hakijalla on riittävästi lannan levityspinta-alaa. Kun tuotantorakennukset tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELY - keskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa rakentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija on ilmoittanut, ettei hän jätä vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Juha Yli-Jylhälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kannuksen kaupungin Yliviirteen kylässä kiinteistöllä Jokitalo RN:o 15:10. Ympäristölupa myönnetään enintään 114 lypsylehmän, 61 hiehon ja 62 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirustuksen ( ) mukaisesti ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen.

8 8 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietesäiliöiden ja lietteen pumppukaivojen tulee olla vesitiiviistä ja säänkestävää betonimateriaalia (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön antamien kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Myös vanhoja eläintenpitoon liittyviä tiloja korjatessa tulee noudattaa em. maa- ja metsätalousministeriön ohjetta. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien ja muiden pesuvesien sekä mahdollisen säiliörehun puristenesteen varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3 (sis. kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä 482 m 3 ). Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin m 3 tilavuudeltaan oleva etälietesäiliö. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uusien eläintilojen käyttöönottoa. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Jos eläinsuojarakennuksen WC-tilat otetaan taas myöhemmin käyttöön, käymäläjätevedet tulee johtaa kunnalliseen viemäriverkostoon tai käsitellä ne valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti, esim. johtamalla jätevedet riittävän kokoiseen umpisäiliöön ja toimittamalla ne riittävin väliajoin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on kyseisten jätteiden käsittelylle myönnetty ympäristölupa, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 111 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee huomioida pohjavesialueiden, talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pintaalat.

9 9 Lietteen kuormaus ja kuljetus sekä kaluston pesu tulee hoitaa siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Hakijan tulee toimittaa lannanlevityssuunnitelma tiedoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, ympäristöluvan valvontaviranomaiselle mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset sekä lannan levitystekniikasta ja levitysajankohdista, suojavyöhykkeistä pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteistä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Lannanlevityssuunnitelmaan (tai vaihtoehtoisesti vuosiraportiin) on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset on toimitettava vuosittain mennessä tiedoksi valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvitessa antaa lannanlevitystä koskevia ohjeita tai määräyksiä. Lannanlevityssuunnitelma on laadittava siten, että lannan/virtsan peltolevityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä: Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitystä ei suoriteta lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan eikä välisenä aikana. Lantaa levitetään syksyllä enintään asti ja levitys aloitetaan keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei levitetä nurmikasvuston pintaan jälkeen eikä sitä käytetä toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lantaa ei käytetä viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitystä ei tehdä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia, lannan pintalevitystä ei suoriteta pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Syyslevitystä tulee pyrkiä välttämään muuten kuin uutta kasvustoa perustettaessa. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä vähintään metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.

10 3. Säilörehu 10 Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Mikäli lietelantaa levitetään pellon pintaan, multaus tai pellon kyntö tulee tehdä mahdollisimman pian (viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä). Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla liete tulee mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että mahdolliset lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levityssuunnitelman sisällöstä ja siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Edellä mainittu koskee myös mahdollisen pilaantuneen säilörehun varastointia. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen ja viedä varastoitavaksi lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan pellolle. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset navetan yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta/lietepinnan alapuolelta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella tai kevytsoralla tai vaihtoehtoisesti kiinteällä katteella. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa varmistaa katteen pysyvyys tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Lietteen pumppukaivot tulee pitää betonikannella katettuina. Lannan kuormauksesta eikä kuljetuksesta ei saa aiheutua hajuhaittaa tilan lähellä asuville naapureille. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

11 11 5. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Vaaralliset jätteet (vanhan jätelain 1072/93 mukaan ongelmajätteet), kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Kannuksen kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksoisvaippaisia tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset polttoainesäiliövuodot eivät pääse maaperään. Polttoainesäiliöt tulee varustaa laponesto-

12 12 laitteella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä tai muilla vastaavilla laiteilla mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta (esim. turve) mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi paloja pelastusviranomaiselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) - lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi ja poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.

13 Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa

14 14 päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Juha Yli-Jylhälle ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle maidon ja naudanlihan tuotannolle, koska toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuojarakennus tai lietesäiliöt eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010 liitteen 4 mukaan uusien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on hakemuksen mukaisella eläinmäärällä (934 eläinyksikköä) suotuisissa olosuhteissa 270 m, normaaleissa olosuhteissa 290 m ja vaativissa olosuhteissa 370 m. Yli 2,5-kertainen laajennus rinnastetaan vallitsevassa oikeuskäytännössä uuteen toimintaan. Verrattaessa tilan tulevaa eläinmäärää (934 eläinyksikköä) tilan nykyiseen eläinmäärään (726 ey) laajennus on 1,3-kertainen. Nykyisen ympäristöluvan mukaiseen eläinmäärään (558 ey) verrattuna laajennus on 1,7-kertainen. Eläinyksikkömäärän perusteella kyseessä on laajennus. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti pienten ja keskisuurten maatilojen laajennushankkeissa voidaan hyväksyä em. suositusetäisyyksiä lyhyempi etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Eläinsuojan sijaintikiinteistöllä (RN:o 15:10) on hakijan asuinrakennuksen lisäksi hakijan veljien asuinrakennukset 55 m ja 65 m päässä navettarakennuksesta ja hakijan pojan asunto noin 110 m navetasta lounaaseen päin. Lähin ulkopuolisen omistama rakennus sijaitsee navetasta 110 m itään päin kiinteistöllä Mäkitupa (RN:o 15:5). Kyseistä rakennusta käytetään vapaa-ajan asuntona. Lähimmät ulkopuolisen vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat 170

15 15 m navetasta itään päin kiinteistöllä Ylitalo (RN:o 15:3) ja 190 m navetasta koilliseen kiinteistöllä Pirttimäki (RN:o 15:25). Tilakeskuksen yhteydessä oleva pumppukaivo on katettu betonikannella ja muut lietesäiliöt on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Laajennetun toiminnan ei arvioida aiheuttavan kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapurustolle kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Tässä ympäristölupapäätöksessä ei ole annettu etälietesäiliötä koskevia lupamääräyksiä, koska vaikutusten katsotaan kohdistuvan eri alueelle kun eläinsuojan vaikutukset. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee ympäristöluvan tarpeen etälietesäiliölle ja toimii etälantaloiden valvontaviranomaisena. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan siirtämiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään m 3, johon on laskettu lietelantaa m 3, maitohuoneen pesuvesiä (tankin ja 2 lypsyrobotin pesusta) ja muita pesuvesiä yhteensä 450 m 3 ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä yht. 482 m 3. Säilörehun puristenestettä muodostuu laskennallisesti 125 m 3, mutta hakijan mukaan määrä on käytännössä ollut vähäinen. Lietelannan ja säilörehun puristenesteen määrään liittyvät laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta yhteensä m 3 (sis. lietekuilutilavuutta 588 m 3 ). Lietteen varastointitilavuutta on riittävästi. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa viemäriverkostoon tai käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla

16 16 jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Käsittelemällä WC-vedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Tilalla tulee olla käytettävissä peltoa hakemuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 111 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (144 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Määräys lannanlevityssuunnitelman toimittamisesta on tarpeen, koska lannan levityspellot sijaitsevat pääasiassa eri vaikutusalueella kuin eläinsuojarakennukset. Lannanlevityssuunnitelmalla varmistetaan, että toiminnanharjoittaja huolehtii riittävissä määrin siitä, ettei lannan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen 931/2000 kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Ravinteiden pääsyä vesiin, voidaan vähentää jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomia suojavyöhykkeitä. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 3 mukaan vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen suositellaan jättämään vähintään 10 metrin suojavyöhyke ja talousveden ottopaikkojen ympärille metriä leveä suojavyöhyke. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Maitohuoneen jätevedet sisältävät huomattavan määrän orgaanista ainesta ja fosforia, eikä niitä siten voida sellaisenaan laskea ympäristöön. Jätevedet voidaan johtaa lietesäiliöön ja hyödyntää lannoitteena. Tällöin niiden vaatima tilavuus on otettava huomioon lietesäiliöiden tilavuudessa.

17 17 Säilörehua koskeva lupamääräys 3 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, siksi se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 4 Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, tilakeskuksen yhteydessä olevien säiliöiden kattamisesta kelluvalla tai kiinteällä katteella ja lietteen pumppukaivojen kattamisesta betonikannella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden rakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä.

18 18 Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 9 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Toiminnan muutoksia ja selvilläolovelvollisuutta koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 11 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 1,2 ja 6 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 4 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.

19 19 Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 76, 81, 96, 97, 100, 103 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 :t Jätelaki (1070/1993), 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jätelaki (646/2011) 148 ja149 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)

20 20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kannuksen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä Lestijoki-lehdessä. JAKELU Päätös Tiedoksi Hakijalle Kannuksen kaupunginhallitus ja ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.