LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 111/2011/1 Dnro LSSAVI/443/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Alavus HAKIJA Sirpa ja Veli-Matti Holkko Pösöntie Alavus ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Olemassa olevalla eläinsuojalla on Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelyn mukainen lupa 60 lypsylehmälle, 80 hieholle, 20 lihanaudalle ja 20 nuorkarjalle. Tilalla on nykyisin 50 lypsylehmää, 37 hiehoa, 5 lihanautaa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla laajennusosa olemassa olevan tuotantorakennuksen jatkoksi. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee 75 lypsylehmää, 42 hiehoa, 16 lihanautaa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Alavudenkylässä tilalla Mäkinen RN:o 207:2. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa Ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä LSU-2008-Y-585 hylännyt ympäristölupahakemuksen. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä 10/0450/2 kumonnut ympäristökeskuksen päätöksen ja palauttanut asian ympäristökeskuksen sijaan tulleelle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnassa olevalle eläinsuojalle on Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelyn mukainen lupa 60 lypsylehmälle, 80 hieholle, 20 lihanaudalle ja 20 nuorkarjalle. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Alavudenkylässä noin kaksi kilometriä Alavuden keskustasta länteen. Eläinsuojan lähiympäristö on pääasiassa pelto- ja metsämaata. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat olemassa olevan navetan länsi-luoteispuolella noin 50, 65 ja 105 metrin etäisyydellä ja eteläpuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Rakennettava laajennusosa sijaitsee nykyisen eläinsuojan jatkeena noin 90 metriä lähimmästä asuinrakennuksesta. Tila sijaitsee Kuivasjoen valuma-alueella. Kuivasjokeen on etäisyyttä noin 120 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Ritolanmäen I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 750 metrin päässä. Eläinsuojan käyttövesi otetaan Alavuden kaupungin vesilaitokselta.

3 3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 50 lypsylehmää, 37 hiehoa, 5 lihanautaa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalle tulee enintään 75 lypsylehmää, 42 hiehoa, 16 lihanautaa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg/vuosi ja tuotettu maitomäärä l/vuosi. Lannan ja jätevesien varastointi Tuotantorakennuksessa 75 lypsylehmän, 42 hiehon, 16 lihanaudan ja 24 vasikan (alle 3-6 kk) lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Eläinsuojassa on lietekuilut, jotka toimivat valuttamalla. Suunnitellun eläinsuojan laajennuksen pohjoispuolella on kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 500 m³ ja 1800 m³. Lietekuilujen nykyinen tilavuus on 200 m 3 ja laajennuksessa tilavuus lisääntyy 100 m 3 :lla. Lietekuilutilavuutta on laajennuksen jälkeen yhteensä 300 m 3. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja niiden katteena on kantava pelti. Hakijalla on myös avoin 125 m 3 kokoinen vuokrattu lietesäiliö, joka sijaitsee osoitteessa Aspinmäentie 43, Tuuri. Juottovasikoiden (20 kpl, 0-3 kk) lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla (kuivikepohja). Kuivikepohjan pinta-ala on 30 m 2 ja siinä on tiiliseinät. Väliaita on filmivaneria. Kuivikkeen paksuus on cm. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Kuiviketta lisätään ja poistetaan tarvittaessa ja kuivikepohja vaihdetaan aina silloin kun vasikkaryhmä siirretään pois juotto-osastolta. Tilalla on betoninen 115 m³:n kuivalantala, joka sijaitsee eläinsuojan vieressä. Kuivalantalan pinta-ala on 46 m 2 ja siinä on kolmella sivulla 2 m:n betonireunat. Kuivalantalassa on 40 cm:n ajoluiska. Kuivalantalan ulkopuolella ei ole erillistä kuormauslaattaa. Maitohuoneen ja karjakeittiön pesuvedet (200 m 3 /v) johdetaan Ecolatorjätevedenpuhdistamoon. Eläinsuojan muut pesuvedet (100 m 3 /v) ja sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen peltoa yhteensä 99,11 hehtaaria, josta omaa on 73,85 hehtaaria ja vuokrapeltoa 25,26 hehtaaria. Lanta levitetään toukokuun alussa, viikolla 27 ja syksyllä viikoilla Tilan pelloista 13,3 ha sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavesialueella sijaitsevalle lohkolle ei levitetä lietelantaa.

4 4 Laidunnus Jätteet Tilalla olevista eläimistä laiduntavat hiehot ja ummessa olevat lehmät, keskimäärin 25 kpl. Laidunala on 2,57 hehtaaria ja karjaa pidetään laitumella 3-4 kk vuodessa. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin sisällä ja niillä on juottopaikka laitumella. Tilalla on myös noin m 2 :n suuruinen hiekka- ja savipohjainen jaloittelutarha. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloissa. Laakasiilojen tilavuus on yhteensä noin m 3. Laakasiiloista neljä (tilavuudeltaan yhteensä noin m 3 ) sijaitsevat tilan läheisyydessä ja kaksi siiloa (tilavuudeltaan yhteensä noin 426 m 3 ) noin 3 km:n päässä. Säilörehun puristeneste johdetaan laakasiiloista umpikaivoon, josta se imetään imuvaunulla ja levitetään pellolle. Umpikaivojen tilavuus on noin 27 m³. Muut varastot Tilalla olevien polttoainesäiliöiden tilavuus on noin litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 600 litraa maatilakorjaamon lukittavassa varastossa. Torjunta-aineet hankitaan vuoden tarpeeseen kerrallaan. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 2-3 kpl/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään lannan kanssa pellolle. Jäteöljyt, akut ja lamput toimitetaan jäteasemalle, muovijäte 4Hkeräykseen. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä. Maitoa tulee noin litraa tyhjennyskertaa kohden. Rehukuljetuksia on noin kerran kuukaudessa, eläin- ja teuraskuljetuksia noin 3-4 kertaa vuodessa. Lietteen levitys kestää 1-2 viikkoa levitysjaksoa kohden. Tilan sisällä on tuorerehun siirtoa 3 kertaa viikossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittojen vähentäminen Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ympäristöön pysyvät samoina kuin kun tähänkin asti, sillä toiminta ei ratkaisevasti laajene. Laa-

5 5 jennuksen myötä nuorkarjan olot paranevat. Eläinsuojassa käytetään kuivikkeen joukossa piimaata (kauppanimi DryMaxx), joka sitoo lannan ammoniakin hajua. Asutuksen läheisyyteen levitettävä lanta ajetaan multaimella hajuhaittojen estämiseksi. Laajennuksen jälkeen koko tuotantorakennuksessa tulee olemaan koneellinen ilmanvaihto. Puhaltimilla varustetut lämpöeristetyt korotetut poistohormit ovat katolla. Rakennuksissa on ilmanohjaimella varustetut tuloilmaluukut, jotka sijaitsevat katonrajassa. Alapoistoimuri on käytössä eläinsuojassa olevan lypsyaseman päässä. Lisäksi alapoistoimuri mahdollisesti sijoitetaan laajennusosan lietelannan kokoojakourun päähän. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lietelantalat on katettu. Lanta pyritään multaamaan mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Poikkeukselliset tilanteet Hakemuksen mukaan toiminnan riskit ovat samat kuin aikaisemminkin. Vesi tulee kaupungin verkosta, oman kaivon vesi asuinkäyttöön. Sähkökatkojen varalle on hankittu aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Alavuden kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alavuden kaupunginvirastossa. Lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio ja hakijan sen johdosta laatima korjaus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Alavuden kaupunginhallitukselta, Alavuden kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

6 6 Alavuden kaupunginhallitus puoltaa ympäristölupahakemusta ja katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Naapurit eivät ole aiemmin vastustaneet hanketta. Alavuden kaupungin ympäristölautakunta toteaa, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YSL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lähimpään vakituisesti asuttuun rakennukseen on matkaa n. 90 m suunnitellusta laajennusosasta. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee huomioida maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on todennut lausunnossaan, että estettä luvan myöntämiselle ei ole. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että Alavuden kaupungin myöntämän ympäristöluvan mukainen eläinmäärä vastaa 608 eläinyksikköä. Uuden ympäristölupahakemuksen mukainen tilan eläinmäärä vastaa noin 647 eläinyksikköä (lisäys 6,4 %). Laajennusosa rakennetaan lähimmistä kiinteistöistä poispäin, nykyisen navettarakennuksen taakse. Lähimpien naapureiden asuinrakennukset eivät sijaitse vallitsevien etelä- ja lounaistuulien alapuolella. Ilmavaihtoon on suunniteltu Puhuri-poistohormit puhaltimilla ja tuloilmaluukut kattoon. Lisäksi molemmat lietesäiliöt on katettu kiinteällä peltikatteella. ELY-keskus katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää. Toiminnanharjoittajan on seurattava eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikan kehitystä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta lausuntojen johdosta.

7 7 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Veli-Matti ja Sirpa Holkolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotannon laajentamiselle Alavuden kaupungin Alavudenkylään tilalle Mäkinen RN:o 207:2 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 75 lypsylehmän, 42 hiehon, 16 lihanaudan ja 44 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. 1. Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja lantaloiden rakenteet sekä lietteen, lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet ja pesussa syntyvät jätevedet tulee varastoida katetussa vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena hiehojen ja ummessa olevien lehmien (keskimäärin 25 eläintä) laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Ympäristöluvan mukaiselle eläinmäärälle laskettuna lietteiden ja jätevesien varastointitilavuutta (12 kk) tulee olla vähintään m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty eläinmäärä (hiehoja ja ummessa olevia lehmiä keskimäärin 25 kpl) tulee lietteen ja jätevesien varastointitilavuutta olla vähintään m 3. Eläinsuojassa kuivikepohjilla muodostuva lanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalia olevassa lantalassa siten, ettei sitä joudu ympäristöön. Lannan varastointitilavuutta tulee kuivalannan osalta olla vähintään 80 m 3. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Rakennettavan laajennuksen pohjarakenteet, lietekuilut, ja mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen/lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt tulee korjata välittömästi. Lannan lastausalueet tulee rakentaa tiiviiksi.

8 8 Lietesäiliöiden käytöstä, niiden tyhjennyksistä, lannan kuljetuksista tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- tai hajuhaittaa. Maitohuoneen pesuvedet tulee hakemuksen mukaisesti johtaa panospuhdistamoon. Maitohuoneen pesuvedet on tarvittaessa esikäsiteltävä siten, että niiden johtamisesta ei aiheudu haittaa puhdistamon toiminnalle. Eläinsuojan wc-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esimerkiksi johtamalla ne tilalla olevaan pienpuhdistamoon tai erilliseen umpisäiliöön. Eläinsuojan wc-vesiä ei tule johtaa lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/kuivalannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 80 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee myös huomioida valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lietteen/kuivalannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/kuivalannan kuormaus tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/kuivalantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/kuivalannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen/kuivalannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/kuivalantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/kuivalantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/kuivalannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/kuivalannan

9 9 käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/kuivalannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/kuivalannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietettä/kuivalantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen reunavyöhykkeelle (ei muodostumisalueelle), kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi ja levitettävä lantamäärä vastaa enintään yhden satokauden edellyttämää ravinnemäärää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/kuivalannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/kuivalannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/kuivalannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lietteen/kuivalannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Laidunnus Eläinsuojan ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Lanta tulee poistaa myös jaloittelualueelta riittävän usein ja se tulee varastoida lantalassa. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehuva-

10 10 raston ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Näillä keinoin voidaan myös vähentää kärpäshaittaa. Nykyisessä eläinsuojassa ja rakennettavassa laajennusosassa tulee olla koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Hajuhaittojen vähentämiseksi eläinsuojan poistoilma tulee johtaa riittävän korkealle puhaltimin varustettuja poistoilmahormeja korottamalla. Korvausilman tuloilmaluukkujen tulee olla katonrajassa. Korvaus- ja poistoilman määrä tulee pitää vakaana hajupiikkien estämiseksi. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojassa tulee käyttää kuivikkeena ensisijaisesti turvetta estämässä hajujen muodostumista. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Asutuksen läheisyyteen levitettävä lanta on ajettava multaimella. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Lannan ammoniakin hajua on vähennettävä käyttämällä tarvittaessa piimaata tai vastaavaa hajua vähentävää ainetta kuivikkeen joukossa. 5. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan ja riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee kattaa tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. Pilaantunut säilörehu voidaan levittää suoraan peltoon multaamalla se välittömästi tai varastoida tiiviillä alustalla niin, että valumia ei pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolla. 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat

11 11 tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojan, lietesäiliöiden sekä niiden katteiden, lantalan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

12 12 Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/kuivalannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan muutokset Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan on erityisesti seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin

13 13 liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan laajennusosan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähen-

14 14 tämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta sijaitsee kaavoittamattomalla maa- ja metsätalousalueella, jolla kotieläintalouden harjoittaminen on tyypillistä. Laajennuksen sijoittaminen olemassa olevan navettarakennuksen jatkeeksi on toiminnallisista syistä perusteltua. Suunnitellussa laajennuksessa eläinyksikkömäärä lisääntyy noin 6,4 % voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta eläinyksikkömäärästä. Laajennusosa rakennetaan nykyisen navettarakennuksen taakse lähimmästä asuinkäytössä olevasta rakennuksesta poispäin. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennusosan etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on noin 90 metriä. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, koneellisesta ilmanvaihdosta, ruokinnan optimoinnista, sekä lietteen multaamisesta viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.

15 15 Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin m 3 vuodessa ja kuivikelantaa yhteensä noin 80 m 3 vuodessa. Hakija on esittänyt hakemuksessa riittävästi lietteen varastointitilavuutta, mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty eläinmäärä (hiehoja ja ummessa olevia lehmiä keskimäärin 25 kpl). Vuodessa 3-4 kk laidunnettavien eläinten osalta on katsottu, että niiden osalta 10 kk varastointitilavuus on riittävä, kun eläimet ovat öisin sisällä. Kuivalannan varastointitilavuutta on hakemuksessa esitetty yhteensä 115 m 3, mikä on riittävä. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maitohuoneen pesuvesiä ja eläinsuojan pesu- ja wc-vesiä koskevat määräykset on annettu, jotta jätevedet voidaan käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti. (määräys 1) Vaatimus lietteen ja lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa, yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 3) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta ja ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat riittävän korkealla. Poistohormien päästökorkeuden korottaminen vähentää hajukuormaa eläinsuojan lähiympäristössä. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispi-

16 16 toisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä käyttämällä ensisijaisesti turvetta kuivikkeena sekä kuivikeainetta kuivikkeen joukossa. (määräys 4) Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. (määräys 5) Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (määräys 5) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja lantalarakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 9) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (lupamääräys 10)

17 17 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (määräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 11) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 12) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lausunnot ja lupamääräyksistä 1, 2, 4, 7, 9 ja 11 ilmenevillä tavoilla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

18 18 Korvattavat päätökset Tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi se korvaa Alavuden kaupungin myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 785 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Valtioneuvoston asetuksen 1145/ :n mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, pe-

19 19 ritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Alueellisen ympäristökeskuksen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen 1387/2006 liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asetuksen 1387/ :n 3 momentin mukaan tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta alueellisen ympäristökeskuksen päätöksestä on peritty. Käsittelymaksusta vähennetään Länsi- Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen LSU Y-585 perusteella peritty 785 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Alavuden kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla Vaasassa. JAKELU Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Tiedoksi Alavuden kaupunginhallitus Alavuden ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen.

20 20 LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Kaija Kuivasniemi Katja Söderlund Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi. Asian on esitellyt ympäristölakimies Katja Söderlund.

21 21 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 111/2011/1 Dnro LSSAVI/443/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Alavus HAKIJA Sirpa ja Veli-Matti Holkko Pösöntie Alavus ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Olemassa olevalla eläinsuojalla on Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelyn mukainen lupa 60 lypsylehmälle, 80 hieholle, 20 lihanaudalle ja 20 nuorkarjalle. Tilalla on nykyisin 50 lypsylehmää, 37 hiehoa, 5 lihanautaa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla laajennusosa olemassa olevan tuotantorakennuksen jatkoksi. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee 75 lypsylehmää, 42 hiehoa, 16 lihanautaa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Alavudenkylässä tilalla Mäkinen RN:o 207:2. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

23 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa Ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä LSU-2008-Y-585 hylännyt ympäristölupahakemuksen. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä 10/0450/2 kumonnut ympäristökeskuksen päätöksen ja palauttanut asian ympäristökeskuksen sijaan tulleelle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnassa olevalle eläinsuojalle on Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelyn mukainen lupa 60 lypsylehmälle, 80 hieholle, 20 lihanaudalle ja 20 nuorkarjalle. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Alavudenkylässä noin kaksi kilometriä Alavuden keskustasta länteen. Eläinsuojan lähiympäristö on pääasiassa pelto- ja metsämaata. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat olemassa olevan navetan länsi-luoteispuolella noin 50, 65 ja 105 metrin etäisyydellä ja eteläpuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Rakennettava laajennusosa sijaitsee nykyisen eläinsuojan jatkeena noin 90 metriä lähimmästä asuinrakennuksesta. Tila sijaitsee Kuivasjoen valuma-alueella. Kuivasjokeen on etäisyyttä noin 120 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Ritolanmäen I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 750 metrin päässä. Eläinsuojan käyttövesi otetaan Alavuden kaupungin vesilaitokselta.