Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1



Samankaltaiset tiedostot
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Fysiikka 7 muistiinpanot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

RATKAISUT: 21. Induktio

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC)

Sähkömagneettinen induktio

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Sähkömagneettinen induktio

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Magneettinen energia

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Fysiikka 7. Sähkövaraukset. Varaukset. Kondensaattori. Sähkökenttä. Sähkö-opin pikakertaus. Sähkömagnetismi

6. Kertaustehtävien ratkaisut

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Kertaustehtävien ratkaisut

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

Työ h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Magneettikenttä ja sähkökenttä

DEE Sähkötekniikan perusteet

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Magneettikenttä. Magneettikenttä on magneettisen vuorovaikutuksen vaikutusalue. Kenttäviivat: Kenttäviivojen tiheys kuvaa magneettikentän voimakkuutta

Vaihtovirtatutoriaalien kehittäminen ja tehtävätyyppien hyödyntäminen oppimateriaalissa

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

DEE Sähkötekniikan perusteet

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

a P en.pdf KOKEET;

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

BY-PASS kondensaattorit

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri Antti Vainionpää, S, 3. vsk.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

FYSIIKAN KURSSIEN PÄÄKOHTIA:

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

DEE Sähkötekniikan perusteet

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

Luku 13. Vaihtovirrat Sinimuotoinen vaihtojännite

Elektroniikka ja sähkötekniikka

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HAHMOTTAVA KOKEELLISUUS VAIHTOVIRTAPIIRIEN OPETUKSESSA

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

Transkriptio:

FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11.

FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18

FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber

FY7 Sivu 4 Induktiolaki (33) 9. lokakuuta 2013 14:18 Johdinsilmukkaan Silmukkaan silmukan Käämille

FY7 Sivu 5 Sähkövirta ja magneettikenttä 25. syyskuuta 2013 14:26 Jean Baptiste Biot ja Felix Savart tutkivat virtajohtimen ympärilleen muodostamaa magneettikenttää He keksivät, että sähkövirta aiheuttaa magneettikentän johtimen ympärille

FY7 Sivu 6 Syklotroni 2. lokakuuta 2013 14:59 Loistava appletti http://www.colorado.edu/physics/2000/applets/cyclotron.html

FY7 Sivu 7 Itseinduktio 11. lokakuuta 2013 9:42 s. 80. t. 2-34. a) Totta b) Totta c) Totta

Pyörrevirrat 21. lokakuuta 2013 21:03 Viikkotehtävät 3, tehtävä 2 Pyörrevirrat syntyvät, kun metallilevyn läpi kulkeva magneettivuo muuttuu. Ilmiö voidaan perustella käsittelemällä metallilevyä sisäkkäisinä johdinsilmukoina ja soveltamalla Faradayn induktiolakia osa induktioilmiön käytännön sovelluksia, ja niillä onkin useita käyttötarkoituksia.. Pyörrevirrat ovat tärkeä Pyörrevirtojen merkittävin sovellus on niiden kyky muuttaa sähkö - ja liike-energiaa lämmöksi käyttämättä kitkaa ja siten toisiaan vastaan hankaavia liikkuvia osia. Tähän pyörrevirtojen ominaisuuteen perustuvat induktioliedet, - uunit ja -jarrut sekä kuntopyörät. Induktioliesissä ja -uuneissa vaihtovirta saa aikaan jatkuvasti muuttuvan magneettivuon, joka indusoi kohdekappaleeseen pyörrevirtoja jolloin energiaa muuttuu lämmöksi kappaleen resistanssin vuoksi. Induktiojarruissa esimerkiksi junassa olevat sähkömagneetit synnyttävät kiskoihin pyörrevirtoja, jolloin magneetteihin kohdistuu junan liikesuunnan vastainen voima (Lenzin lain mukaan), joka tekee työtä hidastaen junaa. Pyörrevirtoihin perustuvat myös useimmat sähkönkulutusmittarit ja metallinilmaisimet. Pyörrevirtoihin perustuvassa vaihtovirtamittarissa mittarin läpi kulkeva vaihtovirta aiheuttaa mittariin muuttuvan magneettivuon. Mittarissa on pieni metallilevy, johon kohdistuu magneettikentän ja pyörrevirtojen vuoksi momentti, joka saa levyn pyörimään. (Käämi magneettikentässä ) Pyörivä levy puolestaan on kytketty laskuriin. Metallinilmaisin perustuu kahteen käämiin, joista toisessa kulkee jatkuvasti sähkövirta ja siten käämin ympärille muodostuu magneettikenttä. Kun kenttään tulee ulkopuolinen esine, siihen indusoituu pyörrevirtoja, joiden magneettikenttään aiheuttama muutos puolestaan indusoi toiseen käämiin jännitteen, joka voidaan mitata. Pyörrevirroista voi olla myös haittaa. Esimerkiksi moottoreissa, generaattoreissa ja muuntajissa muuttuva magneettikenttä indusoi esimerkiksi raudasta tehtyyn sydämeen pyörrevirtoja, jotka muuttavat energiaa lämmöksi ja aiheuttavat siten tehohäviötä. Pyörrevirtoja voidaan heikentää valmistamalla sydän useista toisistaan eristetyistä levyistä tai jopa käyttämällä kokonaan eristävää sydäntä, esimerkiksi ferriittimagneettia. Käyttötarkoitukset Lämmöntuotanto Induktioliesi Induktiouuni Liike-energian muuttaminen (lämmöksi) Induktiojarrut Kuntopyörä Sähkönkulutusmittari Toimii vain vaihtovirralla Metallinilmaisin Toiseen käämiin indusoituva jännite muuttuu metalliesineen häiritessä magneettikenttää Haitat Energiaa muuttuu lämmöksi Muuntajat Generaattorit A FY7 Sivu 8

FY7 Sivu 9 Vaihtojännite 22. lokakuuta 2013 9:39 Tyypillinen vaihtojännite on muotoa on jännitteen suurin hetkellinen arvo eli huippuarvo on jännitteen kulmataajuus, taajuus Teholliset arvot Sinimuotoisen jännitteen teholliset arvot Tehollinen jännite Tehollinen virta

Impedanssi 23. lokakuuta 2013 14:32 Impedanssi Z Tanssitaan! Resistanssi R Reaktanssi X Induktiivinen reaktanssi Kapasitiivinen reaktanssi Induktanssi L Taajuus Kapasitanssi C Vastus vaihtosähköpiirissä Kun vaihtosähköpiirissä on vain resistanssia R Virta sähköpiirissä noudattaa Ohmin lakia (Pätee erikseen myös tehollisille arvoille ja huippuarvoille) FY7 Sivu 10

FY7 Sivu 11 Vaihe-ero 25. lokakuuta 2013 9:16 Helpointa sinin ja kosinin differentiaaliyhtälöitä on käsitellä näin: https://en.wikipedia.org/wiki/euler's_formula

Kokeellinen työ 29. lokakuuta 2013 9:05 Käämit Punainen L=50 mh, R=45 Ω Keltainen L=3 mh, R=3 Ω Kondensaattori 1 nf Valittiin keltainen käämi sen antamien suurempien arvojen vuoksi f(hz) I(mA) 20 0 28 0 32 0 42 0 50 0 64 0 75 0 80 0 100 0 120 0,001 150 0,001 180 0,002 200 0,002 280 0,002 320 0,003 420 0,003 500 0,004 640 0,005 750 0,006 800 0,006 1000 0,008 1200 0,009 1500 0,011 2000 0,015 2800 0,020 3200 0,023 4200 0,029 5000 0,034 6400 0,043 7500 0,050 8000 0,053 10000 0,065 12000 0,077 15000 0,095 Viimeinen palautuspäivä maanantaina kokeen yhteydessä Aihe on RESONANSSI R C L A FY7 Sivu 12

15000 0,095 18000 0,113 20000 0,130 28000 0,186 32000 0,216 42000 0,306 50000 0,399 64000 0,639 75000 0,896 80000 1,019 100000 1,073 120000 0,566 150000 0,055 FY7 Sivu 13

FY7 Sivu 14 Suomen sähköverkko 30. lokakuuta 2013 15:06 Fingrid http://www.fingrid.fi Fingridin verkon kartta http://fingrid.navici.com

FY7 Sivu 15 Koealue 1. marraskuuta 2013 9:17 Kappaleet 1, 2, 3, 4.1, 4.2 Kappale 2 korostuu Pois jäävät: kolmivaihevirta, kodin sähköturvallisuus ja sähkömagneettinen tiedonsiirto Viimeistele ja palauta kokeellinen työ kokeeseen!

Läksyt 20. syyskuuta 2013 21:59 s. 24. t. 1-11, viikkotehtävät maanantaiksi t. 1-34, 1-37 ja 1-44, viikkotehtävät MAANANTAIKSI t. 1-51, 1-53, 1-54 t. 1-17, 1-25, 1-28 t. 2-1, 2-3, 2-5 t. 2-16, 2-18 t. 2-22, 2-27, yo-k13:n 8a 12 c (monisteesta) ja t. 2-53 t. 3-16, 3-17, 3-18, 3-25 t. 3-9, 3-10, 3-22 t. 3-34, 3-35, 3-37 VIERAILU ALKAA TORSTAINA TTY:LLÄ KLO 14 Kesto noin 1,5 h t. 3-40, 3-44 Viikkotehtäviä saa tehdä myös tietokoneella Muista korjata Wikipediaan 2. viikkotehtävien 3b FY7 Sivu 16