HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi



Samankaltaiset tiedostot
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

Tuotosseurannan tulokset 2013

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Aperehuruokinnan periaatteet

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

MaitoManagement 2020

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Rehuopas. isompi maitotili

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Hedelmällisyys ja talous

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Tankki täyteen kiitos!

Primo-ruokintaohjelma

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Hyödyllinen puna-apila

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Ayrshire- ja friisiläislehmien elopainon perinnölliset tunnusluvut ja yhteydet maidontuotanto-ominaisuuksiin

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Ruokinnan teemavuosi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

LYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

MobiAmmu

Kaura lehmien ruokinnassa

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy


Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Lypsykarjan tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ

KESTÄVÄ LYPSYKARJA. Jenna M. Lampinen. Tutkimusraportti. Huhtikuu Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

OPI PARHAILTA HAASTATTELUN TULOKSET TANSKAN 20:LTÄ PARHAALTA TILALTA

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Maidon aineosien vaihteluun vaikuttavat tekijät ja perinnölliset tunnusluvut Suomen lypsykarjaroduissa

Lypsykarjan tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus

Transkriptio:

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin vapaasti Vasikasta tulee vahva ja se voi käyttää koko perinnöllisen kasvutaipumuksen hyväkseen.

3

4

Vasikasta märehtijäksi. (Alasuutari ym. 2006) 1 2 viikkoa Alkaa syödä kuivarehua 2 3 viikkoa Ensimmäiset märehtimisjaksot havaittavissa 3. - 8. elinviikot Etumahat kehittyvät märehtijäksi ja 6 8 viikon ikään mennessä aineenvaihdunta sopeutuu käyttämään uudenlaisia ravintoaineita hyväkseen Tyypilliset etumahojen liikkeet kehittyvät 10 12 viikkoa Pötsin pieneliöstö vakiintuu

Vasikka alle 3 kk. Vasikka vieroitetaan maitojuotolta, kun se on - elopainoltaan 80 kg (rinnanympärysmitta 95 cm) - iältään vähintään 8 viikon ikäinen - oppinut syömään ja märehtimään hyvin - syö vasikoille tarkoitettua väkirehua 1,5 kg päivässä

Ruokintaa tulee säätää eläinaineksen mukaan Suuri vaikutus kasvutaipumukseen ja ravinnon tarpeeseen on eläinaineksella Jos ruokitaan yhden kaavan mukaan osa hiehoista on lihavia ja osa pieniä. Pienikokoiset joutuvat tuotoksen ja tiinehtymisen kustannuksella käyttämään ensimmäisen lypsykautensa aikana rehun energian kasvamiseen. Pienempi rotu kasvaessaan kerää enemmän rasvaa Jalostuksellinen kehitys tuotostasossa johtaa myös parempaan kasvupotentiaaliin Hiehon kasvulla ja ensikoiden poikimapainolla sekä ensikkotuotoksella on todettu positiivinen geneettinen yhteys (+0.13 - +0.34. Mäntysaari 2000). Holstein hiehon päiväkasvutavoite on 800 g/pv ja Ayrshire hiehon 0-100 g vähemmän

Hiehojen hollantilaispohjainen ruokintasuositus MÄRE:llä laskettuna

Optimaalinen kasvu, terveys ja tuotantokunto Aktiivinen syönti

Eläinaineksemme yhtenäistyy kansainvälisesti koko ajan Skannattu kasvutaulukko tähän 9.3.2011 10

Milloin siemennys? Poikiminen 22-24 kuukauden iässä: Poikimapaino ~570 kg: Siemennys 13-15 kuukauden iässä Siemennyspaino ~370 kg 1.65 m 11

Kuntoluokitus, mielellään käsityönä 3 siemennysvaiheessa 3,5 poikimisen aikaan 12

Siemennyskoko Kanadalainen suositus Ay:lle 15 kk ja 360 kg, (720 g/pv) Kotimaiset suositukset taulukossa: - Ovatko vanhentuneita?

Tiineyskauden ruokinta Ruokinta lopputiineyskaudella valmentaa elimistöä tuleviin suorituksiin Kantavat hiehot eri ryhmään ummessa olevista lehmistä Liian voimakas ruokinta: tiine hieho rasvoittuu. Aiheuttaa poikimavaikeuksia, heikentää syöntikykyä ja lisää riskiä aineenvaihduntasairauksille Poikimapainolla ja 1. lypsykauden tuotoksella on positiivinen yhteys Pieni hieho kasvaa enemmän ja tuottaa vähemmän maitoa Tilanne tarkistettavissa Kausi- ja Vuosiraportista ensikkotuotoksista Ensikoiden maitotuotoksen normaalitaso n 15% vanhempia lehmiä alhaisempi Maidon valkuaispitoisuus samalla tasolla kuin karjan keskiarvo Ei rehuvalkuaisen liiallista suuntausta kasvuun

Kunto, rehunsyöntikyky, navetan rakenteet ja kulkureitit 16

Hiehon kehitys vaikuttaa tuotokseen Amerikkalaiset J.F.Etteman ja J.E.P. Santosin 1905 kpl holstein hiehon tutkimuksessa tutkittiin poikimaiän vaikutusta maitotuotokseen, lisääntymiseen, terveyteen ja taloudelliseen tulokseen Kolme eri ryhmää: 23 kk, 23-25 kk ja yli 25 kk iässä poikiminen Päiväkasvu 4 kk- siemennykseen 700-800 g/pv Siemennyksestä 800-900 g/pv Maitotuotos: 23 kk iässä poikineet tuottivat muita vähemmän ja laihempaa maitoa Kuolleita vasikoita: syntyi eniten alle 23 kk iässä poikineille 19,8 %, yli 25 kk 13,5 % Tiineys: 23-25 kk iässä poikineet tarvitsivat vähiten siemennyksiä tiinehtyäkseen ja vähiten tyhjäpäiviä Poikimaikä ei vaikuttanut hiehojen kuolleisuus ja poistoprosentteihin Taloudellisuus: paras tuotto hiehoista, jotka poikivat 23-24,5 kk iässä Poikimaikää ei kannata venyttää yli 25 kk Ei paranna tuotosta, terveyttä tai hedelmällisyyttä

Ruokinnan seuranta Rehuntuotannon suunnittelu Kasvatuskustannukset taloudellinen lopputulos (oikea poikimaikä, -koko ja kunto) Yksinkertainen ja suoraviivainen ruokinta

Hiehoautomaatti? Lypsykarjatiloilla on totuttu jättämään kaikki lehmävasikat kasvamaan sen sijaan, että joukosta valikoitaisiin lupaavimmat. Terveen ja lypsävän lehmän poistaminen karjasta uudistushiehon tieltä ei ole kannattavaa. Ulkoistamalla hiehojen kasvatus tulee miettineeksi, mitkä vasikat ja kuinka monta vasikkaa kannattaa antaa kasvatettavaksi

Tuumasta toimeen