SUURIKUUSIKON KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS BAKTEERIHAPETUS RAVINTEET ph:n SÄÄTÖ KALKKI CaCO 3 TUOTE SYÖTE JÄÄHDYTYS SEKOITUS ILMA 31.5.2001
RIDDARHYTTAN RESOURCES AB SUURIKUUSIKON KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Lyhennelmä OSA A 1 Johdanto 2 YVA -menettely 3 Hankkeesta vastaava kaivosyhtiö 4 Hankkeen kuvaus OSA B 5 Alueen kuvaus 6 Alueen nykytila ja siitä tehdyt selvitykset 7 Kaivoshankkeen ympäristövaikutukset OSA C 8 Toteuttamisvaihtoehdot 9 Arvioinnin epävarmuustekijät 10 Haitallisten vaikutusten rajoittaminen 11 Toiminnan jälkeinen aika 12 Ympäristövaikutusten seurantaohjelma 13 Pohdinta Viitteet Liiteluettelo [Liitteet] LAPIN VESITUTKIMUS OY
LVT Oy LYHENNELMÄ Sivu i Riddarhyttan Resources Ab LYHENNELMÄ Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö julkisti marraskuussa 1997 kansainvälisen tarjouskilpailun Kittilän Kiistalassa olevan Suurikuusikon kultaesiintymän tutkimus- ja kaivosoikeuksista. Esiintymän oikeudet sai Riddarhyttan Resources Ab, joka käynnisti vuonna 1998 kehittämistyön. Suurikuusikon malmio on merkittävä luonnonvara ja sen käyttöönottamiseksi aiotaan perustaa suurimittakaavainen kaivos. Kaivoshanke jakautuu tutkimus-, suunnittelu-, rakentamis-, tuotanto- ja jälkihoito-vaiheeseen, jotka kestävät yhteensä 15-20 vuotta. Toteutettujen tutkimus- ja suunnitteluvaiheen kanssa on samanaikaisesti tehty alueen fyysisen, kemiallisen, biologisen ja sosiaalistaloudellisen perustilan selvitys ja kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Ympäristövaikutusten arviointimenettely Kaivoshankkeen kuvaus Riddarhyttan Resources Ab aloitti Suurikuusikon kaivoshankkeen YVA -selvitystyön syksyllä 1999. Lapin Vesitutkimus Oy laati kaivosyhtiön toimeksiannosta YVA - ohjelman, joka jätettiin yhteysviranomaiselle Lapin ympäristökeskukselle 2.11.1999 ja esiteltiin Kiistalan koululla 8.12.1999 pidetyssä tilaisuudessa. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA -ohjelmasta 1.3.2000. Vuorovaikutus kaivosyhtiön, kaivoksen suunnittelijoiden, ympäristöasiantuntijoiden, viranomaisten ja paikallisten asukkaiden kanssa on toteutettu Kiistalan kyläyhdistys ry:n, kaivoshankkeen ohjausryhmän ja seurantaryhmän sekä porotalouden edustajien neuvotteluryhmän säännöllisissä kokouksissa ja tilaisuuksissa. Suurikuusikon kaivoshanke sijaitsee subarktisella alueella Lapissa. Kaivospaikka on Kittilä-Inari-maantien varrella 35 km Kittilästä koilliseen. Louhokselta lähimpiin kahteen asuttuun taloon on etäisyyttä noin 700-800 metriä. Avolouhokset ja sivukiven läjitysalueet sijoittuvat nykyisille suo-alueille. Rikastamo rakennetaan noin 500 metrin päähän louhoksista tällä hetkellä metsätalouskäytössä olevalle alueelle. Myös rikastushiekka-altaat sijoitetaan metsätalousmaalle. Tutkimustoiminta on muuttanut ympäristöä vain suppealla alueella. Kaivoshankkeen alueella ei ole suojelukohteita. Perustettavan kaivospiirin pinta-ala on noin 850 hehtaaria ja kaivostoiminnot sijoittuvat sen alueelle lukuunottamatta tieliittymää ja voimalinjaa. Kaivospiirin alueesta noin puolet on valtion maata ja toinen puoli yksityisessä tai yhteisöjen omistuksessa olevien 17 tilan maata. Taloudellisesti hyödynnettävien Suurikuusikon ja tutkimuksissa löydetyn Rouravaaran malmien koko on yhteensä noin 5,8 miljoonaa tonnia tämän hetkisen tiedon mukaan. Tuotteeksi saadaan noin 30 t kultaa ja pieni määrä hopeaa. Tehtyjen suunnitelmien mukaan esiintymästä louhitaan avolouhintana 6-7 ensimmäisen toimintavuoden aikana 750.000 tonnia malmia vuodessa. Avolouhintavaiheen jälkeen louhinta siirtyy maanalaiseksi, jolloin vuosilouhinta on noin 300.000 tonnia. Maanalainen vaihe kestää noin 4 vuotta. Malmin lisäksi louhitaan yhteensä noin 54 milj. tonnia sivukiveä, joka läjitetään kaivospiirin alueelle.
Sivu ii LVT Oy LYHENNELMÄ Riddarhyttan Resources Ab Suurikuusikon malmioissa kulta on suurimmaksi osaksi sitoutunut sulfidimineraaleihin (kiisut) ja samassa hilassa on alkuaineina rautaa, arseenia ja rikkiä (pyriitti ja arsenopyriitti). Suunnitellussa rikastusprosessissa on kuusi eri päävaihetta: murskaus, jauhatus, vaahdotus, bakteerihapetus, syanidiliuotus ja elektrolyysi. Murskaus ja jauhatus kuuluvat useimpiin kivestä metallia rikastaviin laitoksiin ja vaahdotusta käytetään rikastamoissa eri muodoissaan erittäin paljon. Bakteerihapetusta sovelletaan ensi kertaa Euroopassa malmin rikastuksessa. Pääosa maailmassa tuotettavasta kullasta rikastetaan syanidiliuotuksella, jolle ei ole realistista korvaajaa kaupallisessa mittakaavassa. Elektrolyysiä käytetään kullan erottamiseksi liuoksesta, jonka kultapitoisuus on jo varsin korkea. Prosessin lopputuote on kultaharkko, jossa on noin 3 % hopeaa ja vähäisiä määriä epäpuhtauksia. Rikastusprosessissa malmista muodostuu rikastushiekkoja noin 6 miljoonaa tonnia, jotka prosessin vaiheen perusteella voidaan jaotella kolmeen osaan; vaahdotus-, bakteerihapetus- ja syanidiliuotuksen rikastushiekat. Näistä kaksi ensimmäistä voitaneen sijoittaa samaan rikastushiekka-altaaseen ja syanidiliuotuksen hiekkaa varten varataan oma allas. Bakteerihapetuksessa ja sen jälkeisessä neutraloinnissa tarvitaan yli 20000 tonnia kalkkikiveä vuosittain. Tämä kivimäärä päätyy rikastushiekka-altaille. Syanidiliuotuksen rikastushiekka-altaan pohja tehdään tiiviiksi. Rikastushiekka-alueen laajuus on noin 55 hehtaaria ja padon korkeus lopullisessa mitassaan noin 20 metriä. Suurin yksittäinen muutos ympäristön kannalta aiheutuu sivukiven läjitysalueista, joille kuljetetaan louhittu arvoton kiviaines. Sivukivikasoista suuremman pituus on noin 1500 m, leveys 800 metriä ja korkeus noin 30 metriä. Rouravaaran louhoksen sivukivikasa tulee olemaan noin 200 metriä pitkä ja leveä ja sen korkeus on noin 20 metriä. Kun kaivoksen toiminta päättyy, rakennukset ja käytetyt maanpäälliset rakenteet puretaan ja kuljetetaan pois alueelta. Louhosten annetaan täyttyä vedellä ja niiden rantoja muotoillaan turvallisemmiksi ja sopivammiksi virkistyskäyttöä varten. Sivukivikasat peitetään moreenilla ja turpeella ja kasvetetaan. Rikastushiekan päälle tehdään pintarakenne, joka estää sadeveden pääsyn rikastushiekkaan. Pintarakenteeseen istutetaan kasveja ja alueelle kasvaa lopulta metsä. Kaikki maan ja veden pinnan yläpuolelle jäävät kulkemiselle vaarallisen jyrkät rinteet loivennetaan ennen kaivospiirin lopettamista. Ympäristön perustila ja kaivoshankkeen vaikutukset siihen Sosiaalis-taloudelliset ja terveydelliset olosuhteet Kaivosta lähin asutuskeskittymä on Rouravaara (0,7-1,5 km) ja seuraavaksi lähin Lintula (4 km) ja hieman kauempana sijaitsee Kiistalan kylä (4-5 km). Kylissä on yhteensä noin 45 taloutta. Kiistalan väkiluku on noin 140 henkeä. Kylissä tehdyn sosiaalisia olosuhteita kartoittaneen kyselyn vastaajista suurin osa (35 %) on yli 60- vuotiaita. Toiseksi suurin ikäryhmä ovat 31-40 -vuotiaat (n. 24 %) ja kolmanneksi suurin 41-50-vuotiaat, joita oli lähes 22 %:ia vastanneista. Lähes 14 % kyläläisistä kuuluu ikäryhmään 51-60-vuotiaat, ja runsaat 5 % on iältään 21-30 -vuotiaita. Nämä tulokset kuvastavat hyvin myös kylien ikärakennetta kokonaisuudessaan. Kiistalassa asukkaiden enemmistö eli 59 % on eläkeläisiä. Rouravaaran asukkaista maatalousyrittäjiä, muita työntekijöitä ja eläkeläisiä on yhtä paljon eli 25 % kustakin ryhmästä. Työttömiä on kylissä vähemmän kuin Kittilän kunnassa keskimäärin (24 %).
LVT Oy LYHENNELMÄ Sivu iii Riddarhyttan Resources Ab Kaivoshanke on otettu melko myönteisesti vastaan Kittilässä ja siitä ovat kiinnostuneita erityisesti Rouravaaran ja Kiistalan kylien asukkaat. Kaivoshankkeella odotetaan olevan voittopuolisesti myönteisiä vaikutuksia asukkaiden elämään ja toimeentuloon. Kaivos kuitenkin alentaa ajoittain lähimpien asuinpaikkojen asumisviihtyisyyttä melun, pölyn, hajun ja tärinän takia. Kaivospiirin alueella hanke kaventaa, mutta ei estä asukkaiden mahdollisuuksia mm. kalastukseen, moottorikelkkailuun, marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen muilla lähialueilla. Kaivostoiminnan alkaminen merkitsee alueen palveluvalmiuden lisääntymistä, asukkaat odottavat etenkin julkisten palveluiden parantumista. Elämäntapaan tai -laatuun kohdistuvat kaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset on arvioitu melko pieniksi. Kaivoksen mahdollisesti aiheuttamiin terveydellisiin riskeihin asukkaat ovat suhtautuneet realistisesti tosiasioihin nojautuen. Terveysriskiä on kuitenkin pidetty tärkeimpänä asiana ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Työsuojelullisista syistä ilmaan pääsevät sekä pölyjen että kaasumaisten aineiden pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä ole ympäristössä haittaa ihmisille eikä luonnolle. Rikastamolla kemikaalina käytettävä natriumsyanidi on pieninäkin määrinä myrkyllistä. Tämän vuoksi syanidi tuhotaan jo rikastamolla. Rikastamolta varastoaltaaseen johdettava jätevesi ei siten sisällä syanidia. Syanidin käyttötekniikka on kaivosteollisuuden pitkäaikaisen kokemuksen mukaan turvallista. Kemikaalien varastointi, käyttö ja päästöt sekä kaivostoiminnassa muodostuvien haitallisten aineiden loppusijoitus on kokonaisuudessaan suunniteltu toteutettavaksi asianmukaisella tavalla siten, ettei niistä aiheudu riskiä ympäristölle tai terveydelle. Ennen kaivoksen käynnistämistä on tarpeen vielä kartoittaa toiminnan ympäristöonnettomuuksien riskit käyttöön otettaville menettelytavoille ja laitteille. Sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia kaivoksella olisi arvion mukaan elinkeinoihin sekä työllistymiseen. Sen ansiosta on mahdollista vaihtaa ammattia, sillä kaivos tarjoaa työmahdollisuuksia yrittäjille ja vaikuttaa siten maatalouteen ja poronhoitoon. Kaivostoiminta myös lisää välillisesti taloudellista aktiivisuutta. Valtaosa asukkaista kokee, että kaivoksen tulo lisää alueen elinkelpoisuutta ja luo tulevaisuudenuskoa. Kaivoksen välittömästi työllistämien 120 ihmisen lisäksi noin 90-120 ihmistä työllistyisi Kittilän kunnan alueella. Suurikuusikon kaivoshanke vaikuttaisi myönteisesti monin eri tavoin Kittilän kunnan talouteen. Elinkeinoihin, työllisyyteen ja kunnallistalouteen kohdistuvat pääosin myönteiset vaikutukset tulevat lähinnä kunta- ja läänitason sekä valtakunnallisesti Suomen ja Ruotsin hyödyiksi. Vaikutusalueen kylien asukkaat hyötyvät hankkeesta taloudellisesti, kun maansiirto- ja kuorma-autourakoitsija ja alueen kaupan, kotimajoituksen ja matkailun kehittämistä suunnittelevat työllistyisivät. Maa- ja kallioperä Peruskallioltaan Suurikuusikon kultaesiintymä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen keskiosissa. Esiintymä kuuluu ns. Kittilän ryhmän Kautoselän muodostumaan ja koostuu rautarikkaista tholeiiteista. Pääkivilajeina ovat emäksiset mantelilaavakivet, tuffit ja tuffiitit. Edellisten lisäksi kivilajiseurueeseen kuuluu myös
Sivu iv LVT Oy LYHENNELMÄ Riddarhyttan Resources Ab konglomeraatteja, kvartsiitteja, silttikiviä, grauvakkaliuskeita, fylliittejä, mustaliuskeita ja karbonaattikiviä. Suurikuusikon ja Rouravaaran alueen maaperä on pohjamoreenia, joka koostuu pääosin kivisestä ja hiekkaisesta moreenista. Alue on jäänjakaja-aluetta, tästä syystä moreeniaines on enimmäkseen peräisin paikallisesta kallioperästä tai kulkeutumismatkat ovat lyhyitä. Avolouhosalueilla on turvetta enimmäkseen noin 1-2 m ja sen alaisten moreenikerrostumien paksuus pääosin 3-6 m. Maapeite on Rouravaaran päällä ja rinteissä ohut, vain 1-3 m. Kallio on pintaosissaan rikkonainen, ja siihen on usein sekoittunut moreeniainesta. Rouravaaran pohjoisosassa ja Pikku Rouravaarassa moreenikerrostumat ovat paksumpia, mutta aines on paikoin hyvin kivistä. Suurikuusikon Rouravaaran alueen rikkonaiset tai hienoainesta sisältävät, pidemmälle rapautuneet kallion pintaosat, joiden paksuus on usein vähintään 1-2 m, lisäävät veden johtavuutta ja muodostuvan pohjaveden määrää muutoin ohuen irtomaapeitteen alueilla. Malmin ja sivukiven ottaminen kallioperästä muuttaa sitä peruuttamattomasti. Alun perin koskemattomaan kallioon muodostuu louhos ja maanalaisia tunneleita. Kaivoksen rakennusvaiheessa pintamaa poistetaan louhosten kohdalta ja rikastamon ja teiden alueelta. Rikastushiekka-altaan ja sivukivikasojen alle jää noin 200 ha maata. Valtaosa kaivospiirin alueen maaperästä jää kuitenkin koskemattomaksi tai lievän pölyvaikutuksen kohteeksi. Suoritetussa esitutkimuksessa kaivospiirin alueen pintamaa oli puhdas haitallisista metalleista. Pölylaskeumaa on arvioitu muiden kaivosten mittausten ja paikallisten tuulten perusteella. Vaikutusarvion mukaan pöly laskeutuu alle 700 metrin etäisyydelle päästölähteistä niin, että pihat tai pellot eivät 10 vuoden toiminta-aikana merkittävästi rikastu malmissa olevalla arseenilla. Rikastushiekka-altaasta pohjan läpi suodattuva vesi ei vaikuta merkittävästi allasalueen ulkopuolella olevien alueiden maa- tai kallioperään. Pinta- ja pohjavedet Suurikuusikon alue kuuluu Loukisen valuma-alueeseen, joka laskee Ounasjokeen Levitunturin lähellä ja tämä edelleen Kemijokeen Rovaniemellä. Vedet valuvat kaivospiirin alueelta kahteen lähijokeen, Seurujokeen ja Leppäjokeen. Seurujokea on suunniteltu raakaveden ottopaikaksi ja rikastamon jätevesien purkuvesistöksi tulvan aikana. Kaivoshankkeen mahdollista vaikutusaluetta ovat Seurujoki ja Loukinen noin 10 kilometrin matkan kaivoksesta alavirtaan. Vesistöjen veden laatua on seurattu noin 2 vuoden ajan esitutkimuksessa. Lisäksi on käytettävissä aikaisempaa aineistoa noin 20 vuoden ajalta. Vesistöjen tilaa on kartoitettu myös pohjaeläinlajiston, eliöstön metallipitoisuuksien ja kalaston tilaa tutkimalla. Seurujoen ja muiden alueen vesistöjen tila on hyvä. Niissä tehtiin suuria uittoperkauksia 1960-luvulla Perkaukset ovat edelleen metsätaloustoimenpiteiden ohella voimakkaimmin vesistöjä muuttanut tekijä. Seurujoella aiotaan lähivuosina korjata uiton jälkiä. Vesistöjen pohjaeläimistö ja kalasto osoittavat korkeaa lajirunsautta ja herkkien lajien viihtymistä. Kalanpoikasten tuotanto on osissa vesistöä hyvällä tasolla. Veden laatu vastaa humusta lukuunottamatta usein juomaveden laatuvaatimuksia ja tyypillistä on kohtalainen karuus ja kylmävetisyys. YVA:ssa
LVT Oy LYHENNELMÄ Sivu v Riddarhyttan Resources Ab suositeltua jätevesien tulvapurkua soveltaen ei aiheutuisi vesistön käyttökelpoisuuden muutoksia käytettävissä olevien tietojen mukaan. Raakaveden ottoon ja jätevesien johtamiseen vesistöt ovat käyttökelpoisia. Kaivospiirin alueella ei ole merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Kaivoksen kuivana pitäminen edellyttää pohjaveden pumppaamista, mikä alentaa selvitysten mukaan lähimpien asuttujen talojen kaivojen pohjaveden pintaa jopa 9 metriä. Suoranaista haittaa tästä ei käytössä oleville porakaivoille arvioiden mukaan ilmeisesti aiheudu. Kaivos kuitenkin varautuu seuraamaan kaivojen tilannetta ja tarvittaessa järjestämään korvaavan vedensaannin talouksille. Nykyisin näiden talouksien kaivojen veden laatu ja määrä ovat hyvät. Ilmanlaatu Kaivokselta pääsee ilmaan pölyä, hajuja, kaasuja ja vesihöyryä. Tuulen suunta vaikuttaa pölylaskeumaan ja muiden päästöjen leviämiseen voimakkaasti. Vallitseva tuuli on etelästä ja pölypäästö leviää pääasiassa metsäalueelle ja rikastushiekkaaltaiden suuntaan. Viljelysmaat ja lähin asutus sijaitsevat kaivokselta itään ja itäkoilliseen, joten niille joutuva pölypäästö on paljon pienempi. Voimakkaita länsi- tai luoteistuulia on tyypillisesti yhteensä 0,26 % eli noin 0,9 vuorokautta vuodessa. Länsi-Lapissa ilma on Suomen puhtainta, koska teollisuus- ja asutuskeskusten kaukokulkeuman päästölähteet sekä etelässä että idässä ovat etäällä. Esitutkimuksessa tehtyjen mittausten mukaan ilmasta laskeutuvat ainemäärät ovat tavanomaista taustan tasoa. Kaivostyössä ilmaan pääsevästä pölystä pääasiassa kaivosalueelle tulevan laskeuman jälkeen jäävä hiukkasten pitoisuus alittaa normin määräämän pitoisuuden asutuksen ja virkistyskäytön piirissä olevilla alueilla. Kaivoksen työkoneiden polttoaineen käytöstä aiheutuu pakokaasujen päästöjä ja räjäytyksistä tulevien kaasumaisten aineiden päästöjä, jotka eivät aiheuta terveydellisiä haittoja. Ne voidaan kuitenkin tietyissä sääoloissa lyhytaikaisesti aistia avolouhoksessa tehtyjen räjäytysten jälkeen lähimpien asuintalojen alueella. Melu Alueen taustamelu on nykyisin Lapin maaseudulle tyypillinen. Kaivoksen melupäästöistä merkittävimmät ovat malmin kuljetuksen ja murskauksen melu. Räjäytyksiä tehdään harvoin ja niiden vaikutukset aistitaan äänenä ja heikkoina paineaaltoina. Maa-aineksista rakennettavien meluesteiden ja etäisyyden ansiosta kaivostoiminnan melu ei ylitä valtioneuvoston asuinpaikoille asettamia raja-arvoja. Eliöstö Kaivostoiminnan maankäyttö syrjäyttää joko peittämällä tai kuivattamalla uhanalaisen lettosaran verrattain laajan kasvupaikan Suurikuusikon louhoksesta länteen ja lettosaran kanta Kittilässä saattaa heiketä. Kaivostoiminnot on suunniteltu niin, että osa
Sivu vi LVT Oy LYHENNELMÄ Riddarhyttan Resources Ab esiintymästä voidaan säästää ja että louhoksesta luoteeseen oleva pienialaisempi esiintymä jää häiriintymättömäksi. Kaivospiirin alueen arvokkaat biotoopit ovat pienehköjä suoalueita, joista osa jää kaivostoimintojen alle tai joutuu kuivatuksen kohteeksi ja muuttuu. Linnustolle tai muulle maaeläimistölle hankkeesta ei arvioida aiheutuvan kaivospiirin aluetta laajemmalle vaikutuksia. Kaivoksen lopetettua toimintansa voi louhoksista muodostua linnuston suosimia altaita. Kalatalous ja marjatalous Alueen vesistöissä harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta, joka kalakantojen laadun ja kestävyyden ansiosta on elinvoimaista. Kalastusta harrastavat pääasiassa paikalliset asukkaat ja kesällä alueella oleskelevat perheenjäsenet ja sukulaiset. Kalakantojen hoito on epäsäännöllistä eikä erityisiä kalastusjärjestelyjä ole. Kaivoshanke ei arvioiden mukaan vaikuta kalastukseen. Marjastus estyy kaivospiirin alueella kulkurajoitusten ja välttämättömän varovaisuuden noudattamisen vuoksi. Vaihtoehtoisia marjastuspaikkoja on lähialueilla runsaasti. Maankäyttö, rakennettu ympäristö, muinaismuistot, suojelukohteet Kaivosta varten on tehty alueen maankäytön yleissuunnitelma. Kaivos ei tule muuttamaan rakennettua asuttua ympäristöä. Suurikuusikon alueella sijaitseva asumaton talo joudutaan purkamaan. Kaivokselle rakennettavien rikastamo-, laboratorio-, verstas- ja toimistorakennusten rakennusala on noin 7000 m² ja kokonaistilavuus noin 65000 m 3. Tämän lisäksi rakennetaan kaivoskoneiden huoltorakennus, jonka rakennusala on noin 1500 m² ja tilavuus noin 15000 m 3. Kaivostoiminnan päätyttyä kaikki rakennukset puretaan ja viedään pois. Kaivostoiminnasta jää maisemoituna pysyvästi vedellä täyttynyt louhos, sivukivikasa ja rikastushiekan alue. Alueella ei ole muinaismuistoja. Lähin suojelukohde on Natura 2000-verkostoon ehdotettu Marjavuoman soidensuojelualue noin 3 km:n päässä kaakkoon kaivosalueelta. Kaivos ei vaikuta sen suojeluun. Ounasjoki kuuluu Natura 2000- verkostoon ehdotettuihin kohteisiin eikä kaivoshankkeella ole sen suojelun tarkoitukseen vaikutusta. Ympäristövaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arvioinnissa on vielä joidenkin tietojen puutteen takia epävarmoiksi jääneitä yksityiskohtia tai arviointia ei muista syistä ole saatu varmistettua. Epävarmuustekijät eivät kuitenkaan ole sellaisia, että niillä olisi vaikutusta vaihtoehtojen vertailuun. Jätevesien laatua ei vielä kaikilta osiltaan voida tarkasti arvioida, koska rikastusprosessin laajamittaisia koeajoja ei ole vielä saatu päätökseen. Päästöjen ainesosat voidaan tunnistaa, mutta niiden käytännössä toteutuvat pitoisuudet eivät ole tarkasti tiedossa. Tästä epävarmuudesta aiheutuva riski ympäristövaikutusten arvioinnille on suhteellisen pieni, koska jätevesien johtaminen perustuu suositukseen tulva-aikaisesta jätevesien johtamisesta.
LVT Oy LYHENNELMÄ Sivu vii Riddarhyttan Resources Ab Toteuttamisvaihtoehdot Malmin ominaisuudet vaikuttavat suuresti tarvittavan syanidin määrään. Syanidin käyttömäärää ei vielä tiedetä tarkasti, koska rikastuskokeet valmistuvat lähikuukausina. Kokonaismelua ei ole voitu arvioida, koska kaivoksen yksityiskohtaiset suunnitelmat eivät ole olleet käytettävissä arviota tehtäessä. Yksittäisten melulähteiden perusteella tehdyssä arviossa ei toisaalta ole otettu huomioon meluesteiden vaikutusta. Kokonaismelun arvioidaan kuitenkin olevan hallittavissa kaivoksen rakennusaikana tehtävillä meluesteillä ja -suojauksilla. Kaivoksen kuivatusveden soveltuvuus prosessivedeksi on epävarmaa, sillä kaikista rikastusprosessin vaiheista ei ole kokemusta Suomessa. Kuivatusvesien johtaminen rikastamon ohi lisäisi jokeen jatkuvasti johdettavan veden määrää. On kuitenkin oletettavaa, että kaivosvesi voidaan varmistaa rikastamolle sopivaksi rakennusvaiheessa tehtävin järjestelyin. Tarvittava kalkkikiven määrä on rikastusprosessin kehityksen myötä muuttuva tekijä eikä siitä vielä ole täyttä varmuutta. Kalkkikiven määrä vaikuttaa rikastushiekkaaltaiden kokoon, murskauksessa syntyvän pölyn määrään ja kuljetusten vaikutuksiin maanteillä. Porotalouteen kohdistuvaa vaikutusta on arvioitu vuorovaikutuksessa poronhoitajien ja paliskunnan kanssa. Asiantuntijatutkimusta aiheesta ei ole tehty. Poronhoidon muiden meneillään olevien muutosten ohessa kaivoksen vaikutuksen tarkkakin selvittäminen jättäisi luultavasti näkemyseroja haitoista. Keskustelun pohjaksi on kuitenkin tarjottu perusteltuja laskelmia siitä millaista poronhoitotyön vaikeutumista ja porojen laidunalueiden menetyksiä kaivos aiheuttaisi. Menetykset eivät paliskunnan mittakaavassa olisi merkittäviä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on vertailtu useita toteuttamisvaihtoehtoja rikastamon, sivukivikasojen, vesilinjojen, rikastushiekka-altaiden ja voimalinjan sijoittamiselle sekä prosessin jäähdytykselle ja jätevesien johtamistavalle. Vertailussa on selostettu myös hankkeen toteuttamatta jättämisestä aiheutuvia vaikutuksia. Vertailussa huomioon otetut vaihtoehdot on valittu, muotoiltu ja arvotettu vuorovaikutuksessa monien eri intressiryhmien kanssa. Tiettyjä toteuttamistapoja ja sijoitusvaihtoehtoja on voitu kokonaan sulkea vertailun ulkopuolelle, koska ne eivät ole osoittautuneet toteuttamiskelpoisiksi.. Vaihtoehtojen vertailun tuloksena päädyttiin esittämään parhaimpina vaihtoehtoina seuraavia Rikastamon sijoittaminen Rouravaaran lounaisosaan. Suurikuusikon sivukivikasan sijoittaminen louhoksen länsipuolelle. Raakavesilinjan rakentaminen suoraan Seurujoesta rikastamolle. Jätevesien johtaminen Seurujokeen selkeytysaltaiden ja pintavalutuksen kautta tulva-aikana. Rikastushiekka-altaiden sijoittaminen Rouravaaran ja Pikkurouravaaran väliseen laaksoon.
Sivu viii LVT Oy LYHENNELMÄ Riddarhyttan Resources Ab Voimalinjan sijoittaminen 20 kv jännitettä vastaavana olemassa olevan linjan yhteyteen ja 110 kv jännitteellä rakennettavana asumattomille alueille Kiistalan kylän itäpuolelle. Jäähdytystornien valitseminen prosessin jäähdytystavaksi. Haitallisten ympäristövaikutusten rajoittaminen Sosiaalisten haittavaikutusten vähentämiseksi on esitetty: Paikallisten asukkaiden ja yksityisten maanomistajien sekä tahojen mielipiteet ja toiveet on selvitettävä ja pyrittävä otettava huomioon suunniteltaessa kaivostoiminnan käynnistämistä ja sen jatkoa toiminnan lopettamiseen asti. Yhtiön on korvattava asukkaille täysimääräisenä paikallisille elinkeinoille, rakennuksille ja maa-aloihin kohdistuvat haitat ja menetykset. Tiestön rakentamisen osalta on suunnitelmat tehtävä sellaisiksi, että tienkäyttäjille aiheutuu mahdollisimman vähän vaaratilanteita. Sähkölinjan sijainti on suunniteltava siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa yksityisille maanomistajille. Jätevesien laskupaikat on suunniteltava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kylien lähiympäristölle eikä ihmisille. Asuinympäristölle aiheutuvia melu-, pöly-, haju- ja tärinähaittoja pitää teknisin keinoin yrittää vähentää mahdollisimman paljon. Tärkeää on yhteistyöryhmissä antaa kylien asukkaille sekä kunnalle tietoa kaivoksen kaikista vaikutuksista toiminnan ja sen lopettamisen aikana. Syanidin käytön terveydellisiä vaikutuksia on YVA -menettelyn aikana selostettu paikallisille asukkaille ja aiheesta on laadittu työturvallisuusohjeisto, jotta aineen ominaisuudet, turvallinen käyttötapa ja ympäristövaikutukset olisivat helposti saatavissa ja yleisessä tiedossa. Ilmapäästöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi suositellaan käytettäväksi murskauksessa kastelua ja kotelointia sekä tarvittaessa suodatinlaitteita. Malmin rikastus tapahtuu sisätiloissa, joten prosessista ilmaan tulevat pölypäästöt ovat hyvin vähäiset. Kaasumaisia päästöjä tulee räjäytyksistä, mutta päästöjen haitat ovat vähäisiä. Jäähdytyksestä ja muista rikastamon laitteista tulevan vesihöyryn haitat on arvioitu vähäisiksi eikä tarvetta niiden rajoittamiseen ole. Haihdutettava lämpöenergiamäärä voisi paikallisella tasolla hyödynnettynä olla erittäin merkittävä lämpöenergian lähde. Porauksen, kuljetuksen ja murskauksen aiheuttaman melun haittojen vähentämiseksi on esitetty suojauksia, meluesteitä ja kokonaismelun mittauksia häiriintyvissä kohteissa kaivoksen eri vaiheissa säännöllisesti ja aina jos häiriötä syntyy. Kaivoksen läheisyydessä olevat talot ottavat talousvetensä omista kaivoista, jotka pääasiassa ovat kallioon tehtyjä porakaivoja. Mikäli kaivoksen toiminta alentaa pohjaveden pintaa niin merkittävästi, että talojen vedensaanti omista kaivoista estyy, on kaivosyhtiön varauduttava yhdessä kunnan kanssa tekemään ja toteuttamaan vesihuoltosuunnitelma Rouravaaran kylälle. Päästöjen vähentämisessä vesiin käytetään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kaivoksilla yleisesti käytettyjä jätevesien ja kuivatusvesien
LVT Oy LYHENNELMÄ Sivu ix Riddarhyttan Resources Ab puhdistusmenetelmiä ovat vesien kierrättäminen, selkeyttäminen, lammikointi, viivästetty purku, flokkulanttien käyttäminen kiintoaineen poistossa, pintavalutus, haihdutus ja erilaiset kemialliset käsittelyt, joista useimpia sovelletaan Suurikuusikon kaivoshankkeessa. Puhtaan prosessiveden tarvetta vähennetään merkittävästi kierrättämällä vettä mahdollisimman tehokkaasti. Prosessissa kierrätettävän veden määrä on noin 200 m 3 /h ja jätevettä muodostuu siitä noin 13 %. Kaivoksen kuivanapitovedet käytetään tarpeen mukaan prosessin lisävetenä. Bioliuotuksen tarvitsema jäähdytysvesi haihdutetaan ja sitä varten otetaan jokivettä enintään 35 m 3 /h, kun jäähdytysveden määrä olisi palautettuna vesistöön ollut vähintään 700 m 3 /h ja kesällä lämpimään aikaan enintään noin 1100 m 3 /h. YVA :n vaihtoehtovertailun tuloksen mukaan merkittävä keino vähentää vesiin kohdistuvia päästövaikutuksia on laskea prosessivedet jokeen kevät- ja syystulvan aikaan, kun joen virtaama on suuri. Keväällä lumen sulamisvesien aiheuttama tulvavirtaama on Seurujoessa noin 30-45 m 3 /s ja talvella alimman veden aikaan joen virtaama saattaa olla lyhytaikaisesti vain noin 0,3 m 3 /s. On todettu, että jos tulvapurun käyttöön päädytään, voidaan vaahdotushiekka-altaalle varastoitu vesi laskea jokeen noin 5-6 viikon aikana ilman havaittavia vesistövaikutuksia. Paliskunnan edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on todettu, että porojen käyttäytymistä kaivoksen alueella ei voida ennustaa. Kaivosyhtiö rakentaa porojen kulun ohjaamiseksi tarpeelliset aidat.. Porojen kulkureittien muuttumista pyritään ehkäisemään jättämällä kaivosalue etelä- ja länsipuolelta aitaamatta. Kaivoksella mahdollisesti tarvittavia ojia ja kaivettavia kanavia rakennetaan riittävä määrä ja lisäksi rakennetaan soveltuviin paikkoihin kulkusiltoja ja kahlaamoja. Näiden rakenteiden lukumäärä ja paikat valitaan poronhoitajien kanssa. Kaivoksen lähistöllä asuville poronomistajilla voi kaivoksesta syntyvä haitta olla porotalouden keskimääräistä haittaa suurempi. Mikäli haittakorvaus kohdennetaan paliskunnalle, voivat lähialueen poronomistajat kokea kärsivänsä pääasiallisesti haitoista, mutta jäävänsä vaille asiallista korvausta. Rakentaminen estää poronhoitoa ja vaikeuttaa poronhoitotyötä. Lisäksi saattaa olla tarvetta suojata viljelyksiä poroilta muuttuneissa olosuhteissa. Talvilaidunten eli kaivostoiminnalle menettävien metsien määräksi on kaivospiirin alueella arvioitu 4 km². Poronhoitotyön lisääntyy mm. porojen kuljetusmatkojen pitenemisestä erotusaidalle, porojen enenevästä siirtymisestä muiden paliskuntien alueille, mikä aiheuttaa kuljetuksia ja muuta lisätyötä. Kaivosyhtiön on korvattava nämä haitat niistä kärsiville. Ympäristöriskien kartoitus, riskien hallinta ja tavoite niiden vähentämiseen ovat olennainen osa kaivoksen toimintaa. Ennen tuotannon käynnistymistä kaivoksen on selvitettävä ympäristöonnettomuuksien riskit järjestelmällisesti. Kaivoksen suunnittelussa on otettu huomioon kaivoksilla sattuneet ympäristöonnettomuudet ja tämän vuoksi ympäristövaikutusten arviointiselostukseen liitetyissä suunnitelmissa on yksityiskohtaisesti tutkittu esimerkiksi äkillisten sateiden ja tulvien vaikutukset rikastushiekka-altaan padon kestävyyteen. Ympäristöasioiden hoidossa kaivos tulee sovellettavan ympäristölaatujärjestelmän velvoittamana toteuttamaan jatkuvan parantamisen periaatetta, niin että asetetut
Sivu x LVT Oy LYHENNELMÄ Riddarhyttan Resources Ab tavoitteet vähentävät pysyvästi kaivoksen ympäristövaikutuksia ja parantavat ympäristöriskien hallintaa. Ympäristövaikutusten seurantaohjelma Kaivoksen esitutkimuksessa on koottu tietoja alueen perustilasta viranomaisten kanssa sovitun ja vuorovaikutuksessa täydentyneen ohjelman mukaisesti. Kaivoksen toiminnan ja jälkihoidon ajaksi on esitetty suuntaviivat seurantaohjelmille.
LVT Oy Sivu A - i OSA A SISÄLLYS SIVU 1 JOHDANTO...1 2 YVA -MENETTELY...3 2.1 YVA -lain soveltaminen... 3 2.2 Suurikuusikon kaivoshankkeen YVA -menettely... 3 2.2.1 YVA -ohjelma... 3 2.2.2 YVA -ohjelman ja sen täydennysten mukaiset selvitykset... 3 2.2.3 Vuorovaikutuksen järjestäminen... 4 3 HANKKEESTA VASTAAVA KAIVOSYHTIÖ...6 4 HANKKEEN KUVAUS...7 4.1 Hankkeen jakautuminen vaiheisiin... 7 4.1.1 Malmin etsintä, valtausvaihe ja kaivospiiriksi hakeminen... 7 4.1.2 Rakennusvaihe... 7 4.1.3 Tuotantovaihe... 7 4.1.4 Tuotannon jälkeinen aika... 9 4.1.5 Hankkeen aikataulu... 9 4.2 Tarvittavat luvat ja suunnitelmat... 10 4.3 Maankäyttötarve... 10 4.4 Liittyminen muihin hankkeisiin... 11 4.5 Suurikuusikon malmion ominaisuuksia... 11 4.5.1 Kaivostoiminnan laajuus... 11 4.5.2 Malmin koostumus... 12 4.6 Tuotantomenetelmät... 13 4.6.1 Avolouhinnan ja maanalaisen louhinnan soveltaminen... 13 4.6.2 Rikastusmenetelmien kuvaus... 14 4.6.2.1 Käytettävien rikastusmenetelmien perustelut... 14 4.6.2.2 Prosessikaavio ja vesikierto... 16 4.6.2.3 Vaahdotus... 18 4.6.2.4 Bakteerihapetus... 19 4.6.2.5 Pesu ja neutralointi... 22 4.6.2.6 Syanidiliuotus ja kullan talteenotto elektrolyysillä... 22 4.6.2.7 Käytettävät kemikaalit... 25 4.7 Rikastushiekka ja sen varastointi... 26 4.7.1 Vaahdotuksen rikastushiekka, allas A... 26 4.7.2 Bakteerihapetuksen ja neutraloinnin sakka, allas B... 26 4.7.3 Vaihtoehtoinen varastointi, allas A + B... 27 4.7.4 Syanidiliuotuksen rikastushiekka, allas C... 27
LVT Oy Johdanto Sivu 1 1 JOHDANTO Kauppa- ja teollisuusministeriö julkisti marraskuussa 1997 kansainvälisen tarjouskilpailun Kittilän Kiistalassa olevan Suurikuusikon kultaesiintymän tutkimus- ja kaivosoikeuksista. Esiintymän oikeudet sai Riddarhyttan Resources Ab, joka on tehnyt keväästä 1998 alkaen tutkimuksia esiintymän kartoittamiseksi. Suurikuusikon kultaesiintymä sijaitsee noin 35 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Geologian tutkimuskeskus löysi esiintymän vuonna 1986 ja suoritti vuoteen 1997 asti alueella geokemiallista näytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia ja alustavia kairauksia (77 reikää, yhteensä 9319 m). GTK arvioi esiintymän noin 1,5 milj. tonnin suuruiseksi kultapitoisuudella 5,9 g/tonni. Kittilä LVT 2001 Kuva 1.1. Suurikuusikon kaivoshankkeen sijainti. Mk 1:8 milj.
Sivu 2 LVT Oy Johdanto Suurikuusikon mineralisaation kokonaispituuden on tutkimuksissa todettu olevan yli 9 km. Noin 1 km pituisella ydinalueella tehtyjen kairausten mukaan rikkain kultaesiintymä ulottuu ainakin noin 400 metrin syvyyteen maan pinnasta. Riddarhyttan Resources Ab on jatkanut kultaesiintymän tutkimuksia kairaamalla vuodesta 1998 alkaen lokakuuhun 2000 mennessä kaikkiaan 146 uutta tutkimusreikää, joiden yhteinen pituus on 23432 metriä. Jatkotutkimusten kokonaiskustannukset ovat tähän mennessä olleet noin 45 milj. SEK (n. 31 milj. FIM). Suurikuusikon alue Kuva 1.2. Suurikuusikon kaivoshankkeen sijainti. MK 1:200 000.
LVT Oy YVA -menettely Sivu 3 2 YVA -MENETTELY 2.1 YVA -lain soveltaminen Laissa ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994) ja siihen tehdyissä muutoksissa (267/1999) sekä uudessa asetuksessa ympäristövaikutusten arvioinnista (268/1999) määritellään kaivoshankkeet, jotka ovat Suurikuusikon luokkaa, käsiteltäviksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) ennen ympäristölupien ja päästölupien myöntämistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohtana on vaikutusten monipuolinen ja järjestelmällinen selvittäminen mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Selvitykset ja erilaiset käsitykset kootaan yhtenäiseksi selostukseksi ympäristövaikutuksista. Siihen sisältyy myös hankkeen vaikutusten seurantaohjelma. Selostus liitetään viranomaisille päätöksentekoa varten toimitettaviin muihin asiakirjoihin. Näin pyritään varmistamaan, että päätöstä tehtäessä on käytettävissä riittävät tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista ja eri tahojen käsityksestä asiasta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kartoitetaan kaikki ne hyödyt ja haitat, jotka kaivostoiminta aiheuttaisi ympäristöönsä. Tämän lisäksi YVA:n tarkoituksena on etsiä keinoja, joilla haitallisia vaikutuksia voitaisiin lieventää tai poistaa. YVA:n piiriin luetaan kuuluviksi myös sosiaaliset ja muut ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. YVA -menettelyssä ei anneta lupia toimintaan tai tehdä päätöksiä toteutuksesta. 2.2 Suurikuusikon kaivoshankkeen YVA -menettely 2.2.1 YVA -ohjelma käynnisti Suurikuusikon kaivoshankkeen YVA -selvitystyön syksyllä 1999, jolloin Lapin Vesitukimus Oy (LVT) laati kaivosyhtiön toimeksiannosta ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Se jätettiin yhteysviranomaiselle Lapin ympäristökeskukselle 2.11.1999 ja esiteltiin Kiistalan koululla 8.12.1999 pidetyssä tilaisuudessa. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA -ohjelmasta 1.3.2000 (liite 1). 2.2.2 YVA -ohjelman ja sen täydennysten mukaiset selvitykset Ympäristövaikutusten arviointityö käynnistyi arviointiohjelman mukaisesti vuoden 2000 alkupuolella huomioon ottaen ohjelmasta annetut lausunnot. Perustilaselvityksen maastotöiden pääosa tehtiin kesällä ja syksyllä 1999 ja niitä täydennettiin vuonna 2000 (vrt. taulukko 2.1).
Sivu 4 LVT Oy YVA -menettely Taulukko 2.1. Alueen perustilan selvitykset ja YVA:n vaikutusarviot. Selvityskohde Tekijät Menetelmät Linnusto J. Jokimäki, O. Pihajoki Kartoitus Kasvillisuus M. Kokko, Kemijoki Oy Kartoitus Pintavedet LVT Kartoitus, vanhat aineistot Vesistöjen pohjaeläimistö LVT Kartoitus Vesieliöstön metallipitoisuudet LVT Kartoitus Kalasto LVT Kartoitus; sähkökalastus Kalastus LVT Kartoitus; tiedustelu Laskeuma ja leijuma LVT Kartoitus Maaeliöstön metallipitoisuudet LVT Kartoitus Pintamaan metallipitoisuudet LVT Kartoitus Maankäyttösuunnitelma Suunnittelukeskus Oy Kartoitus, kirjallisuus Pohjavesiolosuhteet GTK Malli, kartoitus, kirjallisuus Rikastushiekan varastoalt. pohjatutk. Geobotnia Oy Kartoitus Ilmasto-olosuhteet Ilmatieteenlaitos Tilastotietojen käsittely Sosiaalisten vaikutusten arviointi A. Huttunen Kartoitus, kirjallisuus Rikastushiekan liukoisuustestit A. Luostarinen, K.Kujala, Oulun yliopisto Laboratoriotesti Arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet LVT, Rovaniemen Kirjallisuusselvitys, kartoitus ammattikorkeakoulu YVA:n perustilaselvitykset ja vuorovaikutus paikallisten ja alueellisten intressitahojen kanssa on vaikuttanut koko YVA -prosessin ajan kaivoksen louhinnan, rikastamon prosessin ja rikastushiekka-altaiden suunnitelmiin (taulukko 2.2). Taulukko 2.2. Suurikuusikon kaivoshankkeen ydinkohtien tekninen suunnitteluvastuu. Louhintasuunnitelmat Rikastamon prosessi Rikastushiekan varastoaltaat Micon International, Englanti, Kanada Signet Pty., Australia OEC, Hollanti 2.2.3 Vuorovaikutuksen järjestäminen Kiistalan kyläyhdistys ry on tarjonnut kaivosyhtiölle tilaisuuden tiedottaa kaivoshankkeen edistymisestä ja suunnittelun vaiheesta kuukausikokoustensa yhteydessä pidetyissä kaikille avoimessa tilaisuudessa huhtikuusta syyskuuhun vuonna 2000 kerran kuukaudessa ja lisäksi joulukuussa 2000. Tilaisuudet pidettiin Kiistalan koululla ja niissä keskusteltiin vilkkaasti kaivoshankkeen suunnittelun etenemisestä ja YVA -prosessista sekä koottiin kyläläisten mielipiteitä ja kannanottoja suunnittelun pohjaksi. YVA:n vaihtoehtovertailun asetelmat ja vaihtoehtojen väliset pisteytykset (kohta 8) ovat muovautuneet vuorovaikutuksen tuloksena kyläyhdistyksen tilaisuuksissa ja muiden ryhmien kokouksissa. Kaivosyhtiön ja Kuivasalmen paliskunnan ja poronhoitajien edustajien kokouksia pidettiin joulukuun 1999 ja joulukuun 2000 välisenä aikana neljä kertaa.
LVT Oy YVA -menettely Sivu 5 YVA :n suorituksen opastajana toimi ohjausryhmä, johon kuuluivat: Lapin Ympäristökeskus 1-3 edustajaa Kittilän kunta 2 edustajaa Rouravaaran/Kiistalan kylä 1-2 edustajaa Kuivasalmen kylä 1-3 edustajaa Kiistalan kalastuskunta 1 edustaja Metsähallitus 1 edustaja Lapin luonnonsuojeluyhdistys vuoden 2001 alusta,1 edustaja GTK 1 edustaja ja Riddarhyttan Resources Ab 1-4 edustajaa Poronomistajat 1-2 edustajaa LVT, sihteeri 30.4.2001 mennessä oli ohjausryhmä kokoontunut 9 kertaa. YVA -selvityksen etenemistä esiteltiin Kittilän kunnan kokoon kutsumalle seurantaryhmälle Lapin Ympäristökeskus 1-3 edustajaa Kittilän kunta ja puolueet 4 edustajaa Rouravaaran / Kiistalan kylä 1-2 edustajaa Kuivasalmen kylä 1-2 edustajaa ja Riddarhyttan Resources Ab 1-3 edustajaa Paliskunta 1 edustaja Kittilän yrittäjät ry. 1 edustaja Muut paikalliset intressiryhmät 1 edustaja LVT, sihteeri Lisäksi on pidetty lukuisia neuvotteluja kaivosyhtiön edustajien ja mm. Kittilän kunnan, työvoimaviranomaisten, poronhoitajien, paikallisten asukkaiden ja Lapin ympäristökeskuksen kesken.
Sivu 6 LVT Oy Hankkeesta vastaava kaivosyhtiö 3 HANKKEESTA VASTAAVA KAIVOSYHTIÖ Suurikuusikon kultaesiintymän tutkimusoikeudet omistaa ja hanketta kehittää Riddarhyttan Resources Ab. Se on ruotsalainen kaivosalan yhtiö, jonka osake noteerataan Tukholman pörssin O-listalla ja sillä on noin 5000 osakkeenomistajaa. Vuosikertomuksen mukaan yhtiön visiona on aloittaa Suurikuusikon kultaesiintymän käyttö ja kasvaa keskikokoiseksi kaivosyhtiöksi. Seuraavien 10 vuoden kasvun tavoitteeksi yhtiön johtokunta on asettanut osaomistuksen muissa kaivoksissa ja kokonaan omat kaivokset Suurikuusikon ohella. Yhtiön toiminta-ajatus on joko malmietsinnällä tai löydettyjä esiintymiä hankkimalla hyödyntää perusmetalli- tai jalometallimalmeja. Seuraamalla jatkuvasti maailman metallimarkkinoiden, kaivostoiminnan ja malminetsinnän kehitystä Riddarhyttan Resources Ab valitsee toimintatavakseen joko oman kaivostoiminnan, joint venture -yhteistyön tai omaan visioon sopimattomien esiintymien myynnin. Yhtiö tiedostaa toimintaan liittyvät riskit, sillä vaikka malminetsintä olisi ollut menestyksellistä, ei aina ole mahdollista toteuttaa kaivoshanketta. Esteeksi voivat muodostua mm. alhaiset metallien maailmanmarkkinahinnat, tuotantotekniset ja ympäristönsuojelulliset seikat tai rahoitusvaikeudet. Yhtiön tavoitteena on: Lisätä Suurikuusikon esiintymän tunnettujen malmivarojen määrä yli 12 milj. tonniin korkean kultapitoisuuden malmia. Löytää Suurikuusikon lähellä olevilta valtauksiltaan vastaavanlaisia malmivyöhykkeitä. Aloittaa kaivostoiminta Suurikuusikossa. Aloittaa yksityiskohtaiset tutkimukset usealla äskettäin löydetyllä mineralisaatiolla. YVA -selostuksen liitteenä 2 on Riddarhyttan Resources Ab:n vuosikertomus vuodelta 2000.
LVT Oy Hankkeen kuvaus Sivu 7 4 HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hankkeen jakautuminen vaiheisiin 4.1.1 Malmin etsintä, valtausvaihe ja kaivospiiriksi hakeminen Kauppa- ja teollisuusministeriöltä saatu valtausoikeus sisältää oikeuden tehdä alueella tutkimustyötä esiintymän laadun ja laajuuden selvittämiseksi. Itse kaivostyön aloittamista varten on toiminnan-harjoittajan haettava alue kaivospiiriksi Kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Kaivospiiritoimituksessa alueen omistusoikeus ei siirry vaan toiminnanharjoittajalle myönnetään vahva käyttöoikeus maa-alueeseen. 4.1.2 Rakennusvaihe Kaivostoiminnan rakennusvaiheessa tehdään maanpoistoja ja louhitaan sivukiveä, perustetaan teitä, vesi- sähkö- ja puhelinlinjoja, valmistellaan varastoalueet mm. tekemällä patoja sekä pystytetään kaivoksen, rikastamon huollon ja varastoinnin tarvitsemat rakennukset. Investointi on koneet ja laitteet mukaan luettuna yhteensä noin 300 milj. mk. Rakennustyön kesto on noin 14-16 kuukautta, jona aikana arvioiden mukaan työmaalla työskentelee enimmillään 60-100 henkilöä. Rakennusvaihe voinee aikaisintaan käynnistyä vuonna 2002. Tehtyjen suunnitelmien mukaan rakentamisesta vain sähkölinjan rakennustyö sijoittuu kaivospiirin ulkopuolelle. Rakentaminen aiheuttaa melko paljon kuljetustarvetta Kittilästä (rakentamisen vaatima betoni ja murskatut kiviainekset) sekä teräsrakenteiden että koneiden ja laitteiden kuljetuksia satamista Kemi-Tornio alueelta. Liikenneyhteydet kaivosalueelle Pokan tietä ovat riittävät. 4.1.3 Tuotantovaihe Suurikuusikon kaivoksen tuotantoajaksi on arvioitu noin 10 vuotta. Ensimmäiset 6-7 vuotta kaivos toimisi avolouhoksena, jonka jälkeen loput noin neljä vuotta louhinta olisi maanalaista. Toimintavaiheen aikana louhitaan nykyisten suunnitelmien mukaan malmia 5,8 miljoonaa tonnia, joista avolouhintavaiheessa noin 750.000 tonnia vuodessa ja maanalaisesta kaivoksesta noin 300.000 tonnia vuodessa. Kaivos jatkaa malminetsintää tuotannon aikana uusien esiintymien löytämiseksi. Kaivoksen käyttöhenkilöstön määrä on noin 120, josta noin 80 työskentelee louhintatöissä ja 30 henkilöä on töissä rikastamolla ja noin 10 henkilöä laboratorio- ja konttoritehtävissä. Kaivos ei rakenna asuntoja henkilöstölleen eikä kaivosalueella ole asuntoja rakentamisjakson päätyttyä.
Sivu 8 LVT Oy Hankkeen kuvaus Kuva 4.1. Kaivoksen keskeiset toiminnot. Sivukivikasasta osa on maisemoitu ja kasvetettu osan ollessa käytössä. Raakavesi otetaan joesta ja prosessivettä kierrätetään rikastushiekka-altaalta rikastamolle. Jätevesi johdetaan pintavalutuksena toimivan kosteikon kautta jokeen. Nuolet kuvaavat materiaalin pääasiallista liikesuuntaa teitä, putkilinjoja ja ojia pitkin.
LVT Oy Hankkeen kuvaus Sivu 9 4.1.4 Tuotannon jälkeinen aika Tuotannon loputtua kaivoksen rakennukset, koneet ja laitteet puretaan ja kuljetetaan pois. Louhinnan jälkeen tyhjät louhokset täyttyvät vedellä. Sivukivikasat metsitetään, samoin rikastushiekka-altaat peitetään tarvittaessa moreenilla ja turpeella ja alueille istutetaan puiden taimistoa. Tiestön myöhempi tarve alueella arvioidaan ja haluttaessa voidaan tiet purkaa ja niiden alueille istuttaa puustoa. Toiminnan päättyessä kaivosalueen ympäristövaikutusten valvontaa varten laaditaan tarkkailusuunnitelma, jonka avulla voidaan pysyä selvillä toiminnan päättymisen jälkeisistä ympäristövaikutuksista (vrt. kohta 12). Maanomistusolojen järjestelyistä kaivoksen sulkeuduttua ei tässä vaiheessa voida sanoa paljoakaan. Kaivosyhtiö ei vielä ole hankkinut maata alueelta. 4.1.5 Hankkeen aikataulu Suurikuusikon kaivoshanke on siinä vaiheessa, jossa alueellinen malminetsintä, valtausvaihe ja tutkimuskairaukset on tehty. Kaivospiirihakemus on jätetty ja ympäristölupa tullaan hakemaan kaivoksen suunnitelmien ja ympäristöselvitysten valmistuttua. Taulukosta 4.1 käyvät ilmi suunnitelmissa tai toteutuksessa olevat valmistelevat vaiheet. Taulukko 4.1. Suurikuusikon kaivoshankkeen aikataulu. VAIHE 1998 1999 2000 2001 1-6 7-12 1-6 7-12 1-6 7-12 1-6 7-12 Tutkimuskairaukset Koelouhos Rikastuskokeet Kaivoksen suunnittelu YVA-ohjelma YVA-selostus Kaivospiiri Ympäristöluvat Vuoden 1999 aikana toiminta on laajentunut malmitutkimuksesta alustavaan kaivossuunnitteluun ja vuoden 2000 alusta lukien kaivoksen toteutettavuustutkimuksen vaiheeseen, josta vastaa kanadalainen Micon International Limited. Vuoden 2001 helmikuussa päätökseen saatetut laajat koeporaukset ovat perustana kaivoksen suunnittelulle. Yhtenä päätarkoituksena on ollut selvittää kuinka syvälle ja miten pitkälle pohjoiseen kultaesiintymä jatkuu. Rikastusmenetelmien soveltaminen Suurikuusikon malmille on edellyttänyt useita laboratorioja prosessimittakaavaisia koeajoja, joiden materiaaliksi louhittiin Suurikuusikon malmiosta
Sivu 10 LVT Oy Hankkeen kuvaus joulukuussa 1999 noin 500 tonnin suuruinen koe-erä. Talven 1999-2000 aikana tehtiin myös tutkimuksia louhintatekniikasta ja selvitettiin louhinnan kustannuksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten tehtävien selvityksien lisäksi alueella on suoritettu geologisia tutkimuksia suunnitelluilta rikastamon ja altaiden alueilla. 4.2 Tarvittavat luvat ja suunnitelmat Kaivostoimintaa varten tarvitaan ainakin seuraavat luvat ja oikeudet: Kaivospiiri on kaivoslain mukainen kaivostyön suorittamiseen määrätty alue. Kaivospiiriä haetaan kauppa- ja teollisuusministeriölle osoitetulla hakemuksella. Kaivospiiritoimitus on kiinteistötoimitus, jossa määritellään kaivospiirin rajat. Kaivospiiritoimituksen suorittavat toimitusmiehet maanmittausinsinöörin johdolla. Kaivoslain mukainen kaivosoikeus, jonka nojalla on oikeus kaivospiirialueella esiintyvien kaivoskivennäisten hyödyntämiseen. Kaivosoikeudesta toiminnanharjoittaja saa merkiksi kaivoskirjan kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa haetaan kunnalta. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat haetaan ympäristölupavirastolta. Vesilain mukainen lupa veden ottoon joesta käytettäväksi prosessissa ja jäähdytyksessä haetaan ympäristölupavirastolta. Räjähdysaineiden varastointia ja käyttöä koskevat luvat ja ilmoitukset ovat Turvatekniikan keskuksen toimialaa. Patoturvallisuuslain ja -määräysten mukaiset patoturvallisuusselvitykset hyväksyy Turvatekniikan keskus. Kemikaalilain mukaiset luvat ja ilmoitukset kemikaalien käyttöä ja varastointia varten käsittelee Turvatekniikan keskus. Kemikaalien käytöstä ilmoitetaan paikallisille valvontaviranomaisille. 4.3 Maankäyttötarve Kaivoksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan avolouhoksen lopullinen pinta-ala on noin 35 ha ja syvyys noin 200 metriä. Malmion syvät osat 200 metrin alapuolella louhitaan maanalaisena louhintana. Rikastamon, murskaamon, korjaamon, varaston ja toimistotilojen alueen laajuus olisi noin 2-3 ha, sivukiven läjitysaluetta tarvitaan noin 150 ha sekä kuivatusvesien allastukseen ja rikastushiekalle noin 55 ha alue. Jos kaivostoimintaa jatketaan uusilla louhoksilla saman mineralisaation alueella, tulee niille sijoittumaan kokonaisuuteen nähden suhteellisen pienialaisia louhoksia. Kaikki kaivoksen toiminnot ovat kaivoslain mukaisen kaivospiirin sisällä (n. 850 ha) lukuun ottamatta voimalinjaa. Kuvassa 5.2 on esitetty kaivospiirin rajautuminen maastoon. Tässä YVA -ohjelmassa esitetyt vertailtavaksi esitetyt toteuttamisvaihtoehdot ovat maankäytöltään erisuuria. Maankäyttöeroja on selostettu vaihtoehtojen esittelyn yhteydessä kohdassa 8. Päätökset maanostoa tai vuokraamista koskevista kysymyksistä tehdään myöhemmin.
LVT Oy Hankkeen kuvaus Sivu 11 4.4 Liittyminen muihin hankkeisiin Kittilä Sodankylä alueella on lukuisa määrä tunnettuja kultaesiintymiä. Suurikuusikon rikastamon rakentaminen parantaa muiden esiintymien hyödyntämismahdollisuuksia periaatteessa. Kultamineralisaatiot kuitenkin usein poikkeavat hyvin merkittävästi toisistaan ja rikastusprosessi joudutaan räätälöimään kullekin esiintymälle sopivaksi. Rakennettavalla rikastamolla voidaan ehkä rikastaa myös Suurikuusikon alueen ulkopuolelta louhittavia malmeja. On kuitenkin ennenaikaista ryhtyä arvioimaan toiminnan laatua ja laajuutta. Seurujoen uittosäännön kumoamiseen liittyvä kunnostus on budjetoitu vuodeksi 2001. Lapin ympäristökeskus on suunnitellut hankkeen jo vuonna 1995. Kaivoshankkeen ja vesistön kunnostushankkeen suunnitelmissa ei tiettävästi ole ristiriitaisuuksia. Ainoa liittymäkohta niillä on kaivoksen vedenottamon kohdalla Seurujoessa. Seurujoessa olleen Lintulan kalanviljelylaitoksen käynnistämisestä on saatujen tietojen mukaan luovuttu. Laitoksen omistajalla Kittilän kunnalla on vesioikeuden myöntämä lupa toimintaan. Suurikuusikon malmin rikastusprosessissa tarvitaan kalkkikiveä noin 25 000 tonnia vuodessa. Kalkkiesiintymien kartoituksen tuloksena on päädytty hankkimaan tarvittava kalkkikivi markkinoilta. Kuljetustalouden vuoksi jokin lähellä oleva kaivos, esimerkiksi Kolarin kunnassa oleva Äkäsjoensuun kaivos, on mahdollinen tavarantoimittaja. 4.5 Suurikuusikon malmion ominaisuuksia 4.5.1 Kaivostoiminnan laajuus GTK:n tutkimusten ja Riddarhyttan Resources Ab:n jatkotutkimusten perusteella tunnetaan Suurikuusikon alueella kultaesiintymät, joiden koko on noin 5,8 milj. tonnia ja kultapitoisuus noin 6,3 g/tonni. Suurikuusikon malmia pienempi esiintymä nimellä Rouravaara sijaitsee noin 1,5 km Suurikuusikosta pohjoiseen ja sisältää noin 0,8 milj. tonnia malmia kultapitoisuudella 5 g/tonni. Tehtyjen suunnitelmien mukaan esiintymästä louhitaan avolouhintana 6-7 ensimmäisen toimintavuoden aikana 750.000 tonnia malmia vuodessa. Avolouhintavaiheen jälkeen louhinta siirtyy maanalaiseksi, jolloin vuosilouhinta on noin 300.000 tonnia. Maanalainen vaihe kestää noin 4 vuotta. Malmin lisäksi tullaan louhimaan yhteensä noin 54 milj. tonnia sivukiveä (vrt. kohta 8.2.2). Taulukko 4.2. Malmin louhintamäärät puolivuosittain (1000 t). Vuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yhteensä I-VI 0 206 375 375 375 375 375 375 198 151 68 VII-XII 21 375 375 375 375 375 375 375 149 151 Yhteensä 21 581 750 750 750 750 750 750 347 302 68 5819
Sivu 12 LVT Oy Hankkeen kuvaus 4.5.2 Malmin koostumus Suurikuusikon esiintymän kultamalmi on jaettu kolmeen erilaiseen tyyppiin. A-tyyppi on runsaasti kiisupirotetta sisältävä albiittiutunut tuffibreksia. B-tyyppi on grafiittirikas breksia, jossa A-tyyppi esiintyy usein murskaleina ja jossa kiisut ovat sekä pirotteena että kideaggregaatteina. C-tyyppi on mikrokiteinen, grafiittipitoinen kvartsikivi, jossa on arseeni- ja rikkikiisupirote. Malmiutumat ovat syntyneet kivilajien poimutuksen ja sen aiheuttaman mekaanisen deformaation jälkeen. Kullasta noin 71 % on sitoutunut arseenikiisun hilaan, 22 % rikkikiisun hilaan ja vain alle 10 % on ns. vapaata kultaa. Malmin koostumus on määritetty malmion kaikista kairausrei'istä, joiden keskimääräinen pituus on noin 150 metriä ja syvyys on noin 100 metriä peruskallion pinnasta. Määritykset on tehnyt Geologian tutkimuskeskus. Taulukko 4.3. Malmin koostumus (mg/kg). Ag Al As Ca Cd Co Cr Cu Fe (%) Hg Max 1740 57800 65500 150000 321 107 1740 19300 45,4 1 Min <1 777 24 1370 <1 3,7 3,7 3,7 1,77 <1 Keskiarvo 4 6913 11899 68121 36 36 54 104 8,18 <1 Mediaani 1 3855 9235 67400 20 38 29 77 7,94 <1 n 1005 478 1014 471 623 1014 1005 995 995 36 K Mg Mn Ni P Pb S Sb Ti Zn Max 7400 91300 25900 722 6970 1595 421000 69200 1010 22024 Min 108 652 151 6,5 <5 <10 675 <10 <5 3 Mean 1365 31182 1825 128 503 24 36321 381,2 35 93 Median 1325 30700 1600 79 343 <10 33700 49,6 16 30 n 462 471 1005 1014 471 1014 995 995 471 1014 Malmin ja sivukiven välissä kalliossa on vähän kultaa sisältävää 'köyhää' malmia, joka on suunniteltu sijoitettavaksi erityiselle varastoalueelle. Vähän kultaa sisältävä malmi rikastetaan maanalaisen toiminnan aikana, kun rikastamolla on vapaata kapasiteettia. Taulukko 4.4. 'Köyhän' malmin koostumus (mg/kg). Al As Ca Cd Co Cr Cu Fe (%) K Max 73300 29900 282000 96 135 1570 4110 50 9680 Min 181 <5 277 <0.5 <1 3 3 <0.1 <100 Keskiarvo 25243 910 58816 2,7 42 154 128 6,3 1118 Mediaani 24600 88 62600 <0.5 41 67 101 7,4 1010 n 1465 2786 1465 2411 2786 2644 2785 2644 1465 Mg Mn Ni P Pb S Sb Ti Zn Max 105000 45000 1020 8190 3180 41500 20600 14100 12710 Min 129 106 4 <10 <10 75 <5 <1 <5 Keskiarvo 34512 1808 152 688 13 18815 73 764 150 Mediaani 33200 1470 84 577 <10 6889 24 73 75 n 1465 2736 2786 1464 2786 2644 2644 1465 2786