Teollisuuden energiakatselmukset. Aalto-yliopisto, Ene-59.4135 Teollisuuden energia-analyysit 5.11.2015 Lauri Suomalainen

Teollisuuden energiakatselmukset Aalto-yliopisto, Ene-59.4135 Teollisuuden energia-analyysit 5.11.2015 Lauri Suomalainen

Energiatehokkuus vs. energian säästö Energiatehokkuus Enemmän lopputuotetta vähemmällä energiapanoksella using less energy to provide the same service (Lawrence Berkeley National Laboratory (LBNL )) Energian säästö Absoluuttisen energian kulutuksen vähentäminen 5.11.2015 Lauri Suomalainen 2

1. Yleistä A) Motiva Ilmastonmuutos Luennon sisältö 2. Teollisuuden energiatehokkuus B) Ajavat tekijät Säästöt Motiva Oy on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Energiatehokkuussopimukset Direktiivit Ilmasto- ja energiastrategia Palveluja hyödyntävät julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat. Vihreät sertifikaatit C) Ohjauskeinot Päästökauppa Toimenpiteet ja tavoitteen saavuttaminen Investointituet Energiakatselmukset Syöttötariffi 5.11.2015 Lauri Suomalainen 3

1. Yleistä A) Motiva Oy asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. www.motiva.fi 5.11.2015 Lauri Suomalainen 4

Motiva Oy 100 % valtion omistama Henkilöstö: 56 hlöä Asiantuntijapalveluita pääosin valtionhallinnolle (ministeriöt, virastot ja laitokset) suurin asiakas TEM/Energiaosasto Motiva Services Oy LIIKEVAIHTO milj. 10 9 8 7 6 5 4 Motiva Oy:n tytäryhtiö (100 %) Henkilöstö: 18 hlöä Asiantuntijapalveluita yrityksille, järjestöille, liitoille, kunnille, vientihankkeisiin ym. 3 2 1 0 2012 2013 2014 5.11.2015 Lauri Suomalainen 5

Motiva Oy markkina-asema Energian ja materiaalien loppukäyttäjät Julkinen sektori Yritykset Kuluttajat Valtionhallinto Motiva puolueeton ja luotettava Yhteistyöverkostot Energia- ja teknologiateollisuus, palveluntuottajat 5.11.2015 Lauri Suomalainen 6

2. Teollisuuden energiatehokkuus B) Ajavat tekijät Ilmastonmuutos Energiatehokkuus kustannussäästöt laatutekijät tuotannonlisäykset 5.11.2015 Lauri Suomalainen 7

Ilmastonmuutos / mitä tapahtuu Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, joka voimistunut mm. ihmisen toiminnasta johtuen => ilmasto on muuttunut. Teollisen vallankumouksen alkamisen jälkeen ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat vaikuttaneet ilmastoa lämmittävästi. Aluksi muutos oli hidas, mutta 1900-luvun jälkipuolella tahti kiihtyi. Muutos näkyy mm. maapallon keskilämpötilan nousuna. Lähde: Ilmatieteen laitos 5.11.2015 Lauri Suomalainen 8

Ilmastonmuutos / vaikutukset Lähde: Ilmatieteen laitos 5.11.2015 Lauri Suomalainen 9

Gigatonni Ilmastonmuutos / energiatehokkuuden merkitys - energiapohjaiset CO 2 -päästöt 5.11.2015 Lauri Suomalainen 10

2. Teollisuuden energiatehokkuus C) Ohjauskeinot Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU:n direktiivit Suomen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset Energiakatselmus- ja investointituet 5.11.2015 Lauri Suomalainen 11

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU Direktiivit Ilmastonmuutoksesta keskusteltiin pitkään vain tieteen piirissä. Suuren yleisön tietoisuuteen ja kansainväliseen politiikkaan ilmastonmuutos nousi vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa. Kioton pöytäkirja vuonna 1997 oli ensimmäinen laillisesti sitova kansainvälinen sopimus, joka sisälsi myös päästövähennystavoitteet. Teollisuusmaiden vähennettävä kasvihuonepäästöjään yhteensä 5,2 % Ilmastomuutosasiaa: UNFCCC, http://unfccc.int/, IPCC http://www.ipcc.ch/ Euroopan unionin ilmastopolitiikka perustuu vuonna 1996 asetettuun tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen sekä Kioton pöytäkirjassa sovittuihin päästövähennyksiin. Energiapalveludirektiivi (ESD) Jäsenvaltiokohtainen ohjeellinen 9 % säästötavoite (2008-2016) Ei koske lentoliikenteen, merenkulun ja päästökauppatoimipaikkojen kulutusta. Energiatehokkuusdirektiivi (EED, 2012/27/EU) tuli voimaan 4.12.2012 Kansallinen direktiivin toimeenpanon takaraja 5.6.2014. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 12

Suomen ilmasto- ja energiastrategia v. 2013 Uusiutuvan osuuden oltava 38 % loppukulutuksesta 2020 Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % (verrattuna 2005) Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti Auttaa saavuttamaan em. tavoitteet 2020 energian loppukulutus 317 TWh (-30 TWh perusurasta), sähkönkulutus 94 TWh (-9 TWh) Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti (tavoitteita) Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoima (9 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeitä Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin. Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö 5.11.2015 Lauri Suomalainen 13

Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 5.11.2015 Lauri Suomalainen 14

Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen keskeinen elementti energiatehokkuussopimuksissa Plan > Do > Check > Act -periaate 5. Johdon katselmus - Arvioidaan energiatehokkuusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuus riittävyys ja tehokkuus 4. Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet - Energian mittaus ja raportointi - Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet - Sisäinen auditointi 1. Energiapolitiikka - Energia sisällytetään yrityksen politiikkaan - Sitoutuminen energiatehokkuuteen 2. Suunnittelu - Energianäkökohtien analysointi ja tunnistaminen - Lakisääteiset ja muut vastuut - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen - Energia otetaan huomioon investoinneissa 3. Toteuttaminen - Organisaatio ja energia-asioiden vastuuhenkilöt - Henkilöstön koulutus ja energia-asioiden pätevyydet - Energiatehokkuusjärjestelmän ylläpito - Energiatehokkuus laitehankinnoissa 5.11.2015 Lauri Suomalainen 15

Mikä on energiatehokkuussopimus? Vapaaehtoinen sopimus on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille Joustava väline yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden kehittämiseen Tavoitteena ominaiskulutusten pienentäminen Energiatehokkuuden seuraaminen ja kehittäminen osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea Energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa Tavoitteena kytkeä luontevana osana ympäristö- ja johtamisjärjestelmiin => jatkuva parantaminen Mahdollisuus energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden toimeenpanoon ja tulosten seurantaan päästökauppasektorin ulkopuolella. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 16

Energiatehokkuussopimukset Energiatehokkuussopimuksilla jatketaan ja kehitetään aiempaa energiansäästösopimustoimintaa Sopimuksilla toteutetaan hallituksen energiapolitiikkaa Sopimusten tavoitteena on olla vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva, mutta toteutukseltaan joustava energiansäästökeino, jolla ei ole kansainvälisestä kehityksestä poikkeavan verotuksen tai norminannon haitallisia vaikutuksia kilpailukykyyn Energiatehokkuussopimukset ovat keskeisessä asemassa energian loppukäytön tehokkuutta edellyttämän kansallisen säästötavoitteen saavuttamisessa ja tulosten raportoinnissa. Energiatehokkuussopimusten jatkamista koskevat neuvottelut ovat käynnissä. Tarkoitus on jatkaa sopimuksia samassa, hyväksi havaitussa hengessä ja muodossa kuin aikaisemmin. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 17

Motivan rooli energiatehokkuussopimustoiminnassa Osallistuminen yhdessä sopimuskumppaneiden kanssa sopimusten valmisteluun sopimusten markkinointiin sopimuksen toimeenpanoa tukevien työkalujen ja palvelujen kehittämiseen liittyneiden tukemiseen sopimuksen toimeenpanossa sopimusten liittyjäkohtaisen vuosiraportoinnin kehittämiseen. Lisäksi seurantajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito säästösopimustoiminnalla saavutettujen tulosten seuranta, vaikutusten arviointi ja yhteenvedot yleinen tiedotus (esitteet, tiedotteet, www-sivut jne.). http://www.energiatehokkuussopimukset.fi 5.11.2015 Lauri Suomalainen 18

KRIITTINEN MASSA Energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ensisijainen vaihtoehto energiapalveludirektiivin toimeenpanossa Suomessa Suunnittelu Neuvottelut Kehitystyöt Käyntiinajosta 2009 Toimeenpanoon 2006 2007 2008 2009 2010 Toimeenpano 2011 2012 2013 Toimeenpano 2014 2015 2016 Energiansäästösopimukset 1997 2002 2005 Jatkoaika Energiapalveludirektiivi Kansallinen ohjeellinen 9 % energiansäästötavoite jaksolla 2008 2016 lasketaan jakson 2001 2005 keskimääräisestä direktiivin piirissä olevasta loppukulutuksesta. Tavoite vuodelle 2016 lasketaan kerran ja saatu säästettävän energian absoluuttinen määrä (TWh) on tavoitteena koko direktiivin soveltamisajan. Suomen ohjeellinen energiansäästötavoite 17,8 TWh vuonna 2016. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 19

TEM:n päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTA-ALAN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT KIINTEISTÖALAN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS 2010-2016 TOIMITILAKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU

ELINKEINOELÄMÄN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016 EK - TOIMIALALIITOT - TEM - PUITESOPIMUS T O I M I A L A / S E K T O R I K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Energiavaltainen teollisuus Energiantuotanto Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Muoviteollisuus Teknologiateollisuus Puutuoteteollisuus Kaupan ala Matkailu- ja ravintolapalvelut Yleinen (EK) Toimialaliitto N Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Sähkön siirto, jakelu ja vähittäismyynti ENERGIA- PALVELUT Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA Toimiala liittyy puitesopimukseen Yritys liittyy sopimusjärjestelmään Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI 5.11.2015 Lauri Suomalainen 21

Innovaatiotoiminta ja energiatehokkuussopimukset miten kytkeytyvät toisiinsa? Sopimus edesauttaa uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa Sopimusosapuolet näkevät tärkeäksi, että yrityksillä on käytössään paras ja mahdollinen teknologia ja osaaminen Sopimuksen puitteissa luodaan yhteistyömallit kansallisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiin, tutkimus- ja teknologiaohjelmiin sekä muihin keskeisiin energiatehokkuuden hankkeisiin Edesautetaan energiateknologia- ja palvelutoimittajien sekä sopimusyritysten tutkimus- ja kehittämiskumppanuuksia Sopimuksiin liittyvän yrityskohtaisen vuosittaisen raportoinnin kautta yrityksillä on mahdollisuus tehdä energiatehokkuutta parantavaa toimintaa, laitteita, järjestelmiä tai palveluja koskevia kehittämisehdotuksia uusien energiatehokkaiden innovaatioiden löytämiseksi ja jalostamiseksi 5.11.2015 Lauri Suomalainen 22

Toimenpiteiden seuranta nykyisessä energiatehokkuussopimusmenettelyssä Seuranta on internetpohjainen Kehitetty seurantajärjestelmä palvelee kaikkia TEM:n vastuulla olevia uusia energiatehokkuussopimuksia ja niihin liittyviä toimenpideohjelmia (elinkeinoelämä, kunta-ala) Tavoitteena luoda liittyjille vielä nykyistä joustavampi tapa raportoida, mm. palautetiedon ja kehittämishankkeiden osalta Toimenpiteiden osalta tietojen raportointia voidaan tehdä ympäri vuoden. Vuosiraportointi seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Raportointi toimipaikkakohtaista. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 23

5.11.2015 Lauri Suomalainen 24

Energiatehokkuussopimukset muilla sektoreilla Liikenne (vastuuministeriö LVM) Tavarankuljetukset ja logistiikka 2008-2016 Joukkoliikenne 2008-2016 Maatilat (vastuuministeriö MMM) Käynnistynyt 2009 Sopimusjakso 2010-2016 Asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöt (vastuuministeriö YM) Energiansäästösopimus, AESS 2001-2012 Sopimusjakso 2010-2016 5.11.2015 Lauri Suomalainen 25

Energiatehokkuusdirektiivi Energiatehokkuusdirektiivi (EED, 2012/27/EU) tuli voimaan 4.12.2012 Kansallinen direktiivin toimeenpanon takaraja 5.6.2014. TEM:n johdolla työstetty energialaiksi Energiakatselmustoimintaa koskee erityisesti artikla 8 Teollisuuden ylijäämälämpöä (>20 MW) artiklassa 14 Suomeksi saatavilla http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2012:315:0001:0056:fi:pdf siirry 5.11.2015 Lauri Suomalainen 26

Pakollinen suurten yritysten energiakatselmus Vuoden 2015 alussa voimaan astunut energiatehokkuuslaki velvoittaa suuren yrityksen tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Ensimmäinen yrityksen energiakatselmus on tehtävä 5.12.2015 mennessä Suureksi yritykseksi katsotaan toimialaista riippumatta kaikki yritykset, joiden palveluksessa on yli 250 henkilöä tai jonka vuosiliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa. Lisäksi yritys voidaan luokitella suureksi yritykseksi omistussuhteiden kautta. Yrityksen energiakatselmus on järjestelmällinen menettely, jolla saadaan riittävästi tietoa koko konsernin tai yrityksen energiankulutusprofiilista, tunnistetaan mahdollisuudet kustannustehokkaaseen energiansäästöön, määritetään säästön suuruus ja raportoidaan katselmuksen tuloksista. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 27

Pakollinen suurten yritysten energiakatselmus Yrityksen energiakatselmuksessa otetaan huomioon kaikki yrityksen energiankäyttökohteet, joita ovat rakennukset, teollinen ja kaupallinen toiminta sekä liikenne. Yrityksen energiakatselmukseen on sisällytettävä erillisiä kohdekohtaisia katselmuksia riittävästä määrästä yrityksen toimintoja, jotta voidaan muodostaa luotettava kuva yrityksen kokonaisenergiatehokkuudesta ja sen parantamismahdollisuuksista Yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilönä saa toimia henkilö, jolla on Energiaviraston myöntämä pätevyys. Kohdekatselmusten tekijöille ei ole pätevyysvaatimuksia. Valtioneuvoston asetuksessa energiakatselmuksista (20/2015) säädetään tarkemmin kohdekatselmuksista, niiden vähimmäisvaatimuksista ja kohdekatselmusten määrästä. Kohdekatselmusten raportoinnista säädetään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (41/2015). 5.11.2015 Lauri Suomalainen 28

Pakollinen suurten yritysten energiakatselmus Vapautuminen pakollisista katselmuksista Pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta on vapautettu yritys, jolla on: sertifioitu ISO 50 001 energianhallintajärjestelmä tai sertifioitu ISO 14 001 ympäristöjärjestelmä ja sertifioitu ETJ+ - energianhallintajärjestelmä. Lisäksi yrityksen katsotaan täyttävän vaatimukset pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta, kun yritys osallistuu vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään ja sillä on käytössään energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+, johon sisältyy energiatehokkuuslaissa ja sen nojalla säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukainen yrityksen energiakatselmus. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 29

Mikä on Motiva-energiakatselmus? Motiva-energiakatselmus on TEM:n ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen (palvelurakennukset, teollisuus, energia-ala) energian ja veden käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista. TEM/Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voi saada tukea 40 % (energiatehokkuussopimukseen liittyneet mikro- ja PKyritykset 50 % ja kunnat 60 % v. 2014). Energiakatselmukset toteutetaan pätevöityneiden Motivavastuuhenkilöiden toimesta yhteistyössä kohteen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vaatimuksena kaksi vastuuhenkilöä (lämpö ja sähkö). (Huom! Mikro- ja pk-yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: alle 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa) 5.11.2015 Lauri Suomalainen 30

Tulokset ja seuranta Energian käytön ja kustannusten kokonaisselvitys sähkö, polttoaine, lämpö, vesi uusiutuvien energioiden käyttömahdollisuus Energiankäytön ja -tuotannon tehokkuuden nykytila ja tehostamispotentiaali Toimenpide-ehdotukset kannattavuuslaskelmineen katselmuskohteen energiatalouden parantamiseksi Nitro g en facto ry L ig h tin g 2 6 0 [k W ] 1 9 0 [k W ] Co mp ressed air Air co o lin g Ven tilatio n Oth er 8 0 [k W ] 2 2 0 [k W ] 6 5 [k W ] 2 0 0 [k W ] PAINEILMAKESKUKSEN SÄHKÖKUORMITUS (15 MIN KESKITEHO) E lectricity 3 1 6 5 [k W ] 3 0 [k W ] 5 3 0 [k W ] 5 0 [k W ] 2 2 0 [k W ] 2 6 0 0 [k W ] Heat reco v ery 95 90 6 9 0 0 [k W ] Heat reco v ery b o iler 4 0 0 0 [k W ] Raw material p rep ro cessin g Ox y g en b u rn er 5 5 0 [k W ] 1 6 3 0 [k W ] F lo at b ath 1 3 2 0 [k W ] M eltin g 3 6 0 0 [k W ] Natu ral g as 1 7 7 3 0 [k W ] Direct p ro cess remo v als 1 4 0 0 [k W ] 5 2 0 [k W ] L eh r 1 1 1 0 [k W ] W ater co o lin g 1 3 0 0 [k W ] 1 3 8 0 [k W ] SÄHKÖTEHO [KW] 85 80 75 70 65 VIIKONLOPPU 1 2 2 0 [k W ] 60 1 0 6 2 0 [k W ] Ro o m 5.11.2015 Lauri Suomalainen 31

Energiakatselmustoiminnan osapuolet Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-keskukset TEM:n yleisohjeet Seurantatiedot Motiva Oy TEM:n yleisohjeet Katselmusten toteutusohjeet Vastuuhenkilökoulutukset Muu neuvonta, koulutus Tulosten seuranta ja raportointi Laadunvalvonta Tuki Tukihakemus Katselmuskohteet Energiakatselmoijat Yhteistyötahot -puuenergianeuvojat -laitevalmistajat -ym. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 32

Energiakatselmustoiminnan ohjeistus 1. TEM:n energiakatselmustoiminnan yleisohjeet 2. Katselmusmallikohtaiset toteutusohjeet 3. Energiakatselmoijan käsikirja Ohjeistuksella pyritään varmistamaan katselmustoiminnan luotettavuus ja hyvä laatu suuntaamaan työtä niin, että asiakas saa parhaan hyödyn työstä varmistamaan tulosten tilastointi ja seuranta. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 33

Vastuuhenkilökoulutukset Energiakatselmoijien peruskurssi (L, S), 2 kertaa vuodessa Hakijavastuuhenkilökoulutukset (P, E) Ajankohtaisseminaarit Energiatehokkuussopimusyritykset Energiakatselmoijat Yleiset seminaarit 5.11.2015 Lauri Suomalainen 34

Energiakatselmusmallit Rakennukset Kiinteistön energiakatselmus ja -katsastus Kiinteistön käyttöönotto- ja seurantakatselmus Teollisuus Teollisuuden energiakatselmus Teollisuuden energia-analyysi Prosessiteollisuuden energia-analyysi, PTEA Energia-ala Voimalaitoksen energia-analyysi Kaukolämpökatselmus Erityiskohteet Hiihtokeskuksen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Uusiutuvien energioiden kuntakatselmus 5.11.2015 Lauri Suomalainen 35

Järjestelmäkohtaiset toteutusohjeet Erillisinä ei avustusta, poikkeuksena PTEA Vaihe 2 Sisältöä/runkoa perusteltua hyödyntää muussa katselmoinnissa Paineilmaa tehokkaasti, PATE Paineilman käyttö, siirto ja tuotto Kylmää tehokkaasti, KYTE Kylmän käyttö, siirto ja tuotto Höyry-lauhdesiirtojärjestelmä Siirtojärjestelmän energiatehokkuus ottaen huomioon käyttö ja tuotanto 5.11.2015 Lauri Suomalainen 36

Sähköteho [kw] Electric load [kw] Käyttöhyödykkeiden energiatehokkuus Esimerkki paineilmajärjestelmän toiminnasta 95 90 85 80 75 120 100 80 60 70 65 Viikonloppu 40 20 60 Aika Sähkökuorma (15 min keskiarvo) viikon ajalta. 0 1 11 21 31 41 51 61 71 81 91 101111121131141151161171181191201 Aika [s] ITyö- ja kevennysjakso. Paineilman tarve ja korvausmahdollisuudet Painetaso, verkoston kunto Tuotantokustannukset, käyttö ja tuotanto Paineilman tuotannon energiatehokkuus Mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta Lämmön talteenotto jne. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 37

Electricit y 3165 [kw ] 30 [kw ] Oxygen burner 550 [kw] Raw material prepro cessing Nat ural gas Nit rogen fact ory 260 [kw] 1320 [kw ] 17730 [kw] 190 [kw] Lightin g 6900 [kw ] Melt in g Com pressed air 80 [kw ] 220 [kw] 65 [kw ] 200 [kw] 3600 [kw ] 53 0 [k W] 4000 [kw ] Air cooling Heat r ecovery boiler Flo at bat h 1630 [kw ] Vent ilatio n 50 [kw ] Lehr 1300 [kw ] 1380 [kw ] Other 220 [kw] 2600 [kw ] 1400 [kw ] 52 0 [k W] 1110 [kw ] 1220 [kw ] 10 62 0 [k W] Heat recovery Direct p ro cess remo vals Wat er co oling Roo m Energy Analyses in Industry Report Model (MOTIVA) 4. Building 5. Process services 6. Process 7. Saving measures and economy A p p. 2. Basic info Kauppa- ja teollisuusministeriön tukema energiakatselmushanke DNro: 333/954/93 Päätöksen pvm 30.12.1993 J P - T A L O T E K N I I K K A ENERGY ANALYSES REPORT stock compressed electr. water electr. air cooling natural gas O warter 2 electr. Prehandling of raw Smelt material ing hot combustion air gas lime sand Na 2SO 4 air Regen. soda heating water waste heat boiler combustion gas Company Ltd chruched aggregate stock compressed electr. water electr. air N hot air 2 natural gas cooling N H 2 water a-powder 2 natural gas O warter electr. electr. electr. electr. 2 electr. SO 2 compr. air natural gas Prehandling of raw Smelt Tinbath and Cooling Washing Delivering Cutting material ing + stock and hot checking bundling combustion air compr.air gas compr.air cooling lime sand cooling. cooling drying air air compr. air heat air water Na 2SO 4 air Regen. soda copr. air electr. Tinbath cooling. air compr.air cooling water recycling material from clients chruched aggregate N hot air 2 N H 2 2 electr. SO 2 natural gas Cooling cooling air compr.air Helsinki 5.9.1999 water electr. electr. Washing and checking drying air compr. air Company Oy copr. air natural gas electr. Cutting and bundling Continued handling a-powder compr. air Delivering + stock heat electr. 3. Consum ption, costs 1. Summary - text - tables 1,2 - econ.prof. - Sankey diagram - process block diagr. TABLE 2 Savings TABLE 1 Cons. Saving Invest. Saving measur. 1 now pot. Saving measur. 2 Electr. Fuels Water : : Total Total Savings 0 1 2 3-4 5- Invest. Pay back period heating water waste heat boiler combustion gas recycling material from clients Continued handling Jaakko Pöyry Group PL 27, 00131 HELSINKI Puh. 09-46911 Fax. 09-4691 311 5.11.2015 Lauri Suomalainen 38

Taulukko 2 Toimenpide-ehdotukset /05.02.09/ 0 TOIMENPITEEN SÄÄSTÖ TMA INVES- CO2 SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖN RAPOR- SOVITUT KUVAUS YHTEENSÄ TOINTI VÄHENEMÄ LÄMPÖ SÄHKÖ VESI ELINIKÄ TIN JATKO- YHTEENSÄ energia CO2 kustannukset energia CO2 kustannukset vesi kustan- arvio KOHTA TOIMET energia muut energia muut nukset no EUR/a a EUR t/a MWh/a t/a EUR/a EUR/a MWh/a t/a EUR/a EUR/a m 3 /a EUR/a a T,P,H,E 1 0 0,0 0 2 0 0,0 0 3 0 0,0 0 4 0 0,0 0 5 0 0,0 0 6 0 0,0 0 7 0 0,0 0 8 0 0,0 0 9 0 0,0 0 10 0 0,0 0 11 0 0,0 0 12 0 0,0 0 13 0 0,0 0 14 0 0,0 0 15 0 0,0 0 16 0 0,0 0 17 0 0,0 0 18 0 0,0 0 19 0 0,0 0 20 0 0,0 0 21 0 0,0 0 22 0 0,0 0 23 0 0,0 0 24 0 0,0 0 25 0 0,0 0 26 0 0,0 0 0 0 YHTEENSÄ 0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.1.1900 5.11.2015 Lauri Suomalainen 39

Energiakatselmustuloksia v. 2008-2013 Toteutettujen toimien vuotuiset vaikutukset vuoden 2013 lopussa lämpöenergian ja polttoaineiden säästö 6,65 TWh sähkönsäästö 2,64 TWh säästö energiakustannuksissa noin 380 miljoonaa hiilidioksidipäästöjen vähenemä noin 2,8 miljoonaa tonnia Säästöt noin 2,4 % Suomen kokonaisenergiankäytöstä (386 TWh vuonna 2013) Tuet ja investoinnit vuosina 2008 2013 Energiatukea on myönnetty 72,4 miljoonaa, josta energiakatselmuksiin 9,8 miljoonaa energiansäästöinvestointeihin 62,6 miljoonaa Investointeja säästötoimenpiteiden toteuttamiseksi on raportoitu yhteensä noin 612 miljoonaa. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 40

Yhteenveto 1468:sta vuosien 2008 2013 raportoidusta katselmuskohteesta - Sektorikohtaiset lämmön, sähkön ja veden säästöpotentiaalit RAPORTOIDUT KOHTEET 2008-2013 (1468 KOHDETTA) SEKTORI KOH- SÄÄSTÖ- TMA INVES- SÄÄSTÖPOTENTIAALI TEET POTENTIAALI TOINTI LÄMPÖ SÄHKÖ VESI YHTEENSÄ energia kustannukset energia kustannukset kulutus kustanenergia teho energia teho nukset lkm milj. /a a milj. GWh/a milj. /a milj. /a GWh/a milj. /a milj. /a km³/a milj. /a PJ Kunta-ala 919 8,8 2,6 24,2 110,2 5,1 0,6 29,9 2,4 0,4 145,6 0,4 PY Yksityinen palvelu 341 7,4 2,0 16,8 80,5 3,3 0,2 43,0 3,5 0,1 106,7 0,2 TE Teollisuus alle 500 GWh 198 37,1 2,3 141,1 588,5 25,8 1,8 89,1 8,2 0,5 456,4 0,8 TE Teollisuus yli 500 GWh 2 5,4 1,4 19,4 54,3 2,4 0,1 52,8 2,9 0,0 0,7 0,0 EA Energia-ala 8 0,4 2,5 1,8 2,0 0,1 0,1 3,0 0,2 0,0 0,8 0,0 YHTEENSÄ 1468 59,2 3,4 203,3 836 36,7 2,9 218 17,1 1,0 710 1,5 Huom! Energia-alalta mukana vain kiinteistökatselmukset! 5.11.2015 Lauri Suomalainen 41

Yhteenveto yksityisen palvelusektorin 1289:stä raportoidusta katselmuskohteesta 2008 2013 - Kokonaiskulutukset, -kustannukset, -säästöpotentiaalit ja investoinnit 5.11.2015 Lauri Suomalainen 42

Yhteenveto PK-teollisuuden 70:stä raportoidusta katselmuskohteesta 2008 2013, joiden kokonaisenergiankäyttö on 10 70 GWh/a - Kokonaiskulutukset, -kustannukset, -säästöpotentiaalit ja investoinnit 5.11.2015 Lauri Suomalainen 43

Vuosina 2008-2013 raportoitujen 1500 katselmuskohteen säästötoimenpiteiden kustannussäästöpotentiaali (59 milj. euroa) jakautuminen eri takaisinmaksuluokkiin 5.11.2015 Lauri Suomalainen 44

Laadunvarmistus katselmusten vastuuhenkilöiden (L, S, P, E) pätevöityminen toteutusohjeet, työkalut, energiakatselmoijan käsikirja opastus ja neuvontatyö ohjeistukset ja vaatimukset tilaajille tilaajan laadunvarmistuslomake katselmusraporttien tarkastukset ja palautteet katselmoijille sekä asiakkaille tarvittaessa korjaavat toimenpiteet 5.11.2015 Lauri Suomalainen 45

Energiakatselmuksen vaiheet Käynnistäminen Aloituskokous Lähtötietojen tarkistus ja täydentäminen Toteutus Kenttätyö Analyysit Toimenpiteiden toteutus ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Raportointi Raportin luovutus 5.11.2015 Lauri Suomalainen 46

Energiakatselmushankkeen käynnistäminen Tarpeiden ja tavoitteiden tunnistaminen, TEM:n tukeman energiakatselmustoiminnan sisältö, ohjeistus, tavoitteet Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmoinnin liittyminen kohteen muihin jatkuviin toimintoihin, laatu-, ympäristö-, ym. toimintajärjestelmiin Oma ja tilattava työ (L, S, P, E-vastuuhenkilöt) Tiedot kohteesta tarjouspyyntöön Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen Tarjousten arviointi Tukihakemuksen laadinta Tukipäätös Työn aloitus 5.11.2015 Lauri Suomalainen 47

Kenttätyö tärkeää A ) Yhteistyö Vastuuhenkilöt Katselmoijat: LVI-, sähkö-, prosessi ym. Tilaajan asiantuntijat Ulkopuoliset asiantuntijat alihankintana B) Merkittävien asioiden erottaminen epäoleellisista tietous kulutus- ja kustannusjakaumasta painopistealueet, mihin ensisijainen huomio, varsinkin teollisuus realististen, toteutettavien säästömahdollisuuksien erottaminen energiansäästöpotentiaalista laitelaiteryhmäkohtaisesti käyttäjien näkemysten huomioonotto TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA! TUKI ON HAETTAVA MAKSUUN PÄÄTÖKSESSÄ OLEVAAN PVM MENNESSÄ! 5.11.2015 Lauri Suomalainen 48

Sähkön hankinnan tuntitehotietojen hyödyntäminen säästöpotentiaalin kartoituksessa ja kulutusjakauman laskennassa. - Tiedot eri tuotantotilanteissa, vuorokauden- ja vuodenaikoina - Tietojen oikea tulkitseminen oleellista kaikissa mittauksissa 5.11.2015 Lauri Suomalainen 49

Katselmus- ja investointituet 5.11.2015 Lauri Suomalainen 53

Kolme energiatuen käyttöä ohjaavaa tasoa I Valtionavustuslaki (688/2001) Kaikkia valtionavustuksia koskevat vaatimukset ja ehdot II Valtioneuvoston asetus (1063/2012) Energiatuen myöntämisen yleiset ehdot Määrittelee mihin ja miten energiatukea voidaan käyttää Tällä tasolla energiatuki edellyttää komission hyväksyntää III Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet (ELY-keskuksille) energiatuen myöntämisestä Vuosittain annettavat tarkemmat linjaukset ja ohjeet: mitä tuetaan, millä tukitasolla ja mitä ei tueta. Eli mihin ja miten energiatukea ko. vuonna käytetään Lisäksi hallintolaki (434/2003), jonka tarkoituksena on edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa eli energiatukipäätöksissä TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA! TUKI ON HAETTAVA MAKSUUN PÄÄTÖKSESSÄ OLEVAAN PVM MENNESSÄ! 5.11.2015 Lauri Suomalainen 54

Energiansäästöinvestoinnit 1/2 Perusjako on tavanomainen tekniikka uusi teknologia ESCO-palvelulla toteutettavat hankkeet erikseen tuen piirissä Tuki tavanomaiseen teknologian energiatehokkuusinvestointeihin 20 % kunnille ja yrityksille 25 % kunnille ja yrityksille käytettäessä ESCO-palvelua Muita linjauksia Tuettavan investoinnin alaraja 10.000 Tuettavan hankkeen koon ylittäessä 5 milj. euroa, tukipäätös tehdään TEM:ssä. Tuettavan hankkeen takaisinmaksuajan alaraja 3 v Suurilla yrityksillä selvitysvelvollisuus takaisinmaksuajan ollessa 3-5 vuotta TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 5.11.2015 Lauri Suomalainen 55

Energiansäästöinvestoinnit 2/2 Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille päästökauppasektorilla tavanomaisen teknologian hankkeille, paitsi hankkeet, joilla ei ole suoraa vaikutusta hakijan päästöoikeuksiin tai päästöjen vähenemisen kautta saatavan taloudellisen hyödyn vaikutus investoinnin kannattavuuteen on vähäinen peruskorjaushankkeisiin. Erityistapauksissa voidaan tukea myöntää erillisiin energiaa säästäviin laitteisiin/järjestelmiin, jos hakijalla on selvästi olemassa vaihtoehto jättää ne toteuttamatta. Edellyttää selkeää ja yksilöityä kuvausta sekä perusteluja tuen tarpeelle. uudisrakentamiseen, jossa tuetaan käytännössä vain uutta teknologiaa, esim. lämpöpumput tulkitaan tavanomaisen teknologian säästöinvestoinniksi tehonsäästöhankkeisiin, jos niiden seurauksena ei ole myös merkittävä energiansäästö lämmitystapojen muutoksiin, jos ei kyseessä ole uusiutuvaan energiaan siirtyminen omassa energiantuotannossa TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 5.11.2015 Lauri Suomalainen 56

Energiansäästöhankkeen kuvaus Suositeltavin etenemisjärjestys on teettää ensin energiakatselmus Energiakatselmusraportti toimii investointitukihakemuksen selvitysosana, jos ei ihan sellaisenaan niin pitkälti Aiemmin energiakatselmus tai vastaava selvitys oli investointituen ehtona Tukihakemuksen käsittelijälle tuen tarpeen arviointi on helpompaa, jos nähdään, että investointi on löytynyt säästömahdollisuuksia haettaessa. Jos investointitukihakemuksen taustalla ei ole energiakatselmuksessa havaittu ja kuvattu toimenpide on hakemuksen liitteenä oltava hyvä hankekuvaus yksinkertaisessa tapauksessa pari sivua riittää Mitä ollaan tekemässä ja miksi Investoinnin tekninen kuvaus Säästövaikutusten laskenta lähtötietoineen Kustannuserittely. TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 5.11.2015 Lauri Suomalainen 57

Energiakatselmukset Tuki energiakatselmuksiin 40 % myönnettävissä kaikille tukikelpoisille yrityksille ja yhteisöille 50 % energiatehokkuussopimuksessa mukana oleville kunnille ja mikro- ja pk-yrityksille 60 % sopimuskunnille uusituvan energian kuntakatselmuksiin Tuki on harkinnanvarainen, mutta ei tukiprosentteja yleensä veivata Yleisiä periaatteita ja linjauksia Pelisäännöt ovat hieman ongelmalliset Tukihakemus on jätettävä ennen katselmuksen aloittamista, hakemuksessa on ilmoitettava tekijätaho ja vastuuhenkilöt, mutta aloittamiseksi katsotaan sitovan tilauksen tekeminen Ensisijaisesti hakemus sisään ennen sopimuksen/tilauksen tekemistä Jos sopimus katselmuksesta on tehtävä, on sen oltava ehdollinen ELY-keskus voi myöntää aloitusluvan syytä aina pyytää, jos katselmus on käynnistettävä ennen kuin hankkeeseen saadaan tukipäätös Aloitus ennen tukipäätöstä on aina omalla riskillä TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 5.11.2015 Lauri Suomalainen 58

Katselmuksen piiriin hyväksyttävät kustannukset Energiakatselmuksen työkustannuksista asiakkaan oman työn osuus voi olla Enintään 10 % ilman erillistä selvitystä Enintään 30 %, jos tehdään erillinen projektisuunnitelma, jossa työnjako on eritelty Enintään 70 %, jos asiakkaan omassa organisaatiossa on auktorisoitu energiakatselmoija, joka toimii hankkeen vastuuhenkilönä Yli 70 %, jos molemmat auktorisoidut vastuuhenkilöt ovat asiakkaan omasta organisaatiosta. Matkakustannuksia voi olla enintään 10 % laskettuna tuettavasta työkustannuksesta. Mittalaitevuokria voi olla enintään 10 % laskettuna tuettavasta työkustannuksesta. TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 5.11.2015 Lauri Suomalainen 59

ESCO-hankkeet ESCO-hankkeessa investoinnin toteuttaa ESCO-yritys siten, että loppuasiakas kykenee maksamaan investoinnin sen tuottamilla säästöillä ESCO-palvelu sisältää säästötakuun eli ESCO-yrityksellä on aina taloudellinen riski siitä, että investointi tuottaa riittävästi säästöä Rahoitus voi tulla ESCO-yrityksen kautta tai suoraan rahoitusyhtiöltä Pelkän säästötakuun antaminen ei riitä ESCO-extraan Jos loppuasiakas rahoittaa investoinnin ja se jää loppuasiakkaan omistukseen kyseessä on ns. normaali toteutustapa. TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 5.11.2015 Lauri Suomalainen 60

Energiatuen hakumenettely Energiatuen hakemiseen tarvittavat lomakkeet ELY-keskusten, TEM:n ja Motivan sivuilta Tukihakemukset toimitetaan siihen ELY-keskukseen, jonka alueella investointi tai energiakatselmus toteutetaan Jos katselmushankkeessa on usean ELY-keskuksen alueella olevia kohteita toimitetaan tukihakemus siihen ELY-keskukseen, jonka alueella hakijan kotipaikka sijaitsee. Kaikki tukihakemukset toimitetaan ELY-keskukseen Energiakatselmushankkeet ja tavanomaisen teknologian investointihankkeet käsitellään ELY-keskuksissa Uuden teknologian hankkeet, yli 3 M investointihankkeet ja yli 250 000 katselmushankkeet käsitellään TEM:n energiaosastolla. ELY-keskus lähettää nämä hakemukset energiaosastolle TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 5.11.2015 Lauri Suomalainen 61

Energiatuen hakumenettely Energiatuen hakemiseen tarvittavat lomakkeet ELY-keskusten, TEM:n ja Motivan sivuilta Tukihakemukset toimitetaan siihen ELY-keskukseen, jonka alueella investointi tai energiakatselmus toteutetaan Jos katselmushankkeessa on usean ELY-keskuksen alueella olevia kohteita toimitetaan tukihakemus siihen ELY-keskukseen, jonka alueella hakijan kotipaikka sijaitsee. Kaikki tukihakemukset toimitetaan ELY-keskukseen Energiakatselmushankkeet ja tavanomaisen teknologian investointihankkeet käsitellään ELY-keskuksissa Uuden teknologian hankkeet, yli 3 M investointihankkeet ja yli 250 000 katselmushankkeet käsitellään TEM:n energiaosastolla. ELY-keskus lähettää nämä hakemukset energiaosastolle TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 5.11.2015 Lauri Suomalainen 62

Tarkastelunäkökohtia energiakatselmoinnissa Pääperiaatteita Mitä voidaan parantaa menettelytavoissa ja käyttäytymisessä? Miten mittaustoimintaa voidaan tehostaa ja energiamanagerointia parantaa? Miten tehostaa tuotantoa vähentämällä hylkytuotannon osuutta? Tarkista seisokkiajan ja tyhjäkäynnin toiminnot! Tehosta yksikköprosessien toimintaa! Paranna prosessi-integraatiota! 5.11.2015 Lauri Suomalainen 63

Paineilman säästömahdollisuuksia 5.11.2015 Lauri Suomalainen 64

Säästömahdollisuuksia 5.11.2015 Lauri Suomalainen 65

Säästömahdollisuuksia Lämpötila, o C Lämpöverkosto 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Lämpöverkosto, kattilasta Lämpöverkosto, menovesi Lämpöverkosto, paluuvesi 0 13:00 13:05 13:10 13:15 13:20 13:25 Aika 5.11.2015 Lauri Suomalainen 69

Säästömahdollisuuksia Lämpötila, o C Lähettämö 30 25 20 15 10 5 0 13:00 13:30 14:00 14:30 15:00 15:30 16:00 16:30 Aika Lähettämö Lähettämö (hidas anturi) 5.11.2015 Lauri Suomalainen 70

Säästömahdollisuuksia Lämpötila, o C 35 Ulkolämpötila Tuloilmakone TK2 30 Tuloilmakone TK3 25 20 15 10 5 0 10:00 10:00 10:00 10:00 10:00 10:00 10:00 10:00 Aika 5.11.2015 Lauri Suomalainen 71

Säästömahdollisuuksia Ja niin edelleen Kenttätyö ei lopu koskaan Sille on vain osattava laittaa piste. 5.11.2015 Lauri Suomalainen 72

Lisätietoa energiatehokkuudesta www.tem.fi/energia www.energiavirasto.fi www.motiva.fi www.energiatehokkuussopimukset.fi http://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/ http://www.nrcan.gc.ca/energy/efficiency/industry/cipec/5161 http://www.energy.gov/ http://www3.epa.gov/ https://china.lbl.gov/ http://www.eiif.org/ Tieto ei netistä lopu 5.11.2015 Lauri Suomalainen 73