Energiatehokkuus Energiatehokkuussopimus Energiakatselmus ESCO palvelu Materiaalitehokkuus. Juha Pakarinen, Motiva Services Oy

Transkriptio

1 Energiatehokkuus Energiatehokkuussopimus Energiakatselmus ESCO palvelu Materiaalitehokkuus Juha Pakarinen, Motiva Services Oy

2 Yhteistyöverkostot Motivan markkina-asema Energian ja materiaalien loppukäyttäjät Kuluttajat Yritykset Julkishallinto Motiva Julkinen sektori Teollisuus ja palveluntuottajat 2

3 Energian loppukulutus vuosina perusurassa ja tavoiteurassa vuosina TWh 17,8 TWh 37 TWh 300? 200 Tilasto 100 Perusura Tavoite 2020 Visio

4 EU-lähtöiset tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöt Kokonaistavoite EU:ssa kasvihuonekaasujen vähentämiselle: 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästötasoon verrattuna (-30 %, jos muut teollisuusmaat mukana) Energiatehokkuus Energiatehokkuuden lisääminen perusuraan verrattuna 20 %:lla kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä 4

5 EU-lähtöiset tavoitteet Energiapalveludirektiivin mukainen absoluuttinen energiankäytön tehostamistavoite Suomessa on 17,8 TWh/a vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä on 9 % keskimääräisestä loppukulutuksesta vuosina Uusiutuvan energian käytön tavoitteet: Uusiutuvien energialähteiden osuus 28 % => 38 % energian loppukulutuksesta Suomessa vuoteen 2020 mennessä 5

6 Energiatehokkuussopimus Vapaaehtoinen sopimus on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille Joustava väline yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden kehittämiseen tavoitteena ominaiskulutusten pienentäminen energiatehokkuuden seuraaminen ja kehittäminen osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa Sopimukseen liityttäessä yritys asettaa itselleen vähintään 9 % tehostamistavoitteen ( ) Ei sanktioita, vaikka tavoitteeseen ei päästäisikään Lisätietoja (mm. liittyneet tahot ja liittymisasiakirjat): Motiva Oy: Juha Pakarinen, juha.pakarinen@motiva.fi,

7 Sopimustoiminta Suomessa kattavaa ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYALA LIIKENNE MAATILAT Energiatehokkuussopimus Toimenpideohjelmat Energiatehokkuussopimus Energiaohjelma Energiatehokkuussopimus Toimenpideohjelmat Energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus Energiaohjema Energiavaltainen ala Teollisuus Energiantuotanto Keskisuuret energiankäyttäjät Teollisuus: Elintarvike Kemia Muovi Teknologia Puutuote Palveluala: Kauppa Matkailu- ja ravintolapalvelut Autoala Energiapalvelut Sähkön myynti ja jakelu Kaukolämmitys ja -jäähdytys (KETS) Suuret kunnat ja kuntayhtymät (KEO) Pienet kunnat ja kuntayhtymät (TETS) Toimitilakiinteistöt (VAETS) Vuokraasuntoyhtiöt Höylä III Lämmitysja liikennepolttonesteiden jakelu Öljylämmityskiinteistöt Tavaraliikenne ja logistiikka Joukkoliikenne Maatilat Energiapalveludirektiivin piirissä 7

8 Kunta-alan ja elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukset - kattavuus Kunta-alan sopimuksen (KETS+KEO) kattavuus yhteensä noin 63 % Suomen asukasluvusta 2009 mitattuna epävirallinen tavoite vuoden 2010 lopussa oli vähintään 60 % asukasluvulla mitattuna saavutettu kattavuus palvelurakennusten rakennustilavuudella mitattuna yli 60 % Energiavaltainen teollisuus (EVT) 36 yritystä, 138 toimipaikkaa lähes 100% energiankäytöstä, tavoite 100 % Energiantuotanto 32 yritystä, 193 toimipaikkaa yli 95 % sähköntuotannosta, tavoite 80% energiankäytöstä Keskisuuri teollisuus (elintarvike, kemia, muovi, puutuote, teknologia) 142 yritystä, 316 toimipaikkaa vaihtelee toimenpideohjelmittain % energiankäytöstä, keskimäärin 41 % energiankäytöstä, tavoite keskimäärin 61 % Palveluala (kauppa, matkailu- ja ravintolapalvelut, autoala) 32 yritystä, lähes (kauppa 3 yritystä yli toimipaikkaa) kantaluvut energiankäytölle puutuvat, tavoite vaihtelee toimenpideohjelmittain 60-66%, tavoite keskimäärin 60 % Energiapalvelut (sähkön myynti, sähkön jakelu ja kaukolämmön myynti ja erillistuotanto) 80 yritystä, 116 toimipaikkaa vaihtelee toimenpideohjelmittain % sähkön jakelusta/kaukolämmön myynnistä, tavoite 80 % 8

9 Sopimuksessa mukana olemisen etuja yritykselle Energiatehokkuus paranee Energiakustannukset pienenevät / kompensoidaan energian hinnan aiheuttamat kustannukset Ympäristöhaitat pienenevät Katselmustuki Investointituki Ympäristöluvan energiatehokkuusvaatimuksen täyttyminen Yrityskuva paranee Kilpailukyky paranee markkinointi? 9

10 Yrityksen velvoitteet Sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen osaksi Yrityksen käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä..aina, kun se on taloudellisesti, teknisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista.. 10

11 Energiatehokkuussopimuksen tuomat velvoitteet yrityksille = myös hyviä ohjeita asettaa energiankäytön tehostamisen päämäärät määrittelee energiatehokkuustoiminnan vastuut tunnistaa energian käyttönsä selvittämällä toimipaikkakohtaisen energiankulutuksensa energialajeittain (sähkö, lämpö ja polttoaineet) tunnistaa energiankäytön tehostamismahdollisuudet (tekee esim. energiakatselmuksen tai analyysin tai vastaavan) asettaa toimipaikka- tai toimipaikkaryhmäkohtaiset energiankäytön tehostamisen tavoitteet laatii aikataulun kustannustehokkaan energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi järjestää henkilökunnalleen koulutusta sisällyttää energiatehokkuusohjeet osaksi yrityksen hankintaohjeistusta pyrkii uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon pyrkii tehostamaan kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta yhteistyössä alan palveluyritysten kanssa pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä arvioi säännöllisesti toimenpiteiden toteutumista + Raportoi vuosittain energiankäytöstään ja tehostamistoimistaan (uusi, verkkopohjainen raportointijärjestelmä) Vuoden kuluessa 2 vuoden kuluessa Lisäksi 11

12 Vuosiraportointi Management system Status 12

13 Energiakatselmukset ja katselmoijan valinta

14 Mikä on energiakatselmus? Energiakatselmus on TEM:n ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen (palvelurakennukset, teollisuus, energia-ala) energian käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista TEM/ Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voi saada tukea 40 % (energia-tehokkuussopimukseen liittyneiden mikroyritysten ja PK-yritysten energiakatselmukset 50 %). Energiakatselmukset toteutetaan Motiva-auktorisoitujen vastuuhenkilöiden valvonnassa yhteistyössä kohteen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. (Huom! mikro- ja pk-yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: alle 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa) 14

15 Energiakatselmusmallit Rakennukset Kiinteistön energiakatsastus Kiinteistön energiakatselmus lisäksi mm. Kiinteistön seurantakatselmus Teollisuus Teollisuuden energiakatselmus Teollisuuden energia-analyysi Prosessiteollisuuden energia-analyysi Energia-ala Voimalaitoksen energia-analyysi Kaukolämpökatselmus Muut Kuljetusketjujen energiakatselmus Uusiutuvien energioiden kuntakatselmus Paineilmaa tehokkaasti PATE Kylmää tehokkaasti KYTE 15

16 Katselmusmallin valinta Teollisuuskohteissa valinta energian ja veden arvonlisäverottomien vuosikustannusten perusteella: /a => Kiinteistön energiakatsastus /a => Kiinteistön energiakatsastus tai Teollisuuden energiakatselmus /a => Teollisuuden energiakatselmus tai Teollisuuden energia-analyysi /a => Teollisuuden energia-analyysi yli /a =>Teollisuuden energia-analyysi tai Prosessiteollisuuden energia-analyysi Palvelusektorilla valinta rakennuskuutioiden mukaan: alle rm 3 => Kiinteistön energiakatsastus rm 3 => Kiinteistön energiakatsastus tai Kiinteistön energiakatselmus yli rm 3 => Kiinteistön energiakatselmus 16

17 Energiakatselmustoiminnan osapuolet Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n yleisohjeet Motiva Oy ELY-keskukset Tuki Tukihakemus Seurantatiedot Katselmuskohteet TEM:n yleisohjeet Toteutusohjeet Neuvonta, koulutus Laadunvalvonta Markkinointi Seuranta Energiakatselmoijat Yhteistyötahot -puuenergianeuvojat -laitevalmistajat -ym. 17

18 Energiakatselmuksen vaiheet KOHTEIDEN VALINTA JA ESITIEDOT TARJOUSPYYNNÖT JA KATSELMOIJIEN VALINTA ENERGIATUKIHAKEMUS ALOITUSPALAVERI LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN KENTTÄTYÖ JA MITTAUKSET SÄÄSTÖMAHDOLLISUUKSIEN ANALYSOINTI RAPORTOINTI RAPORTIN LUOVUTUSTILAISUUS ENERGIATUEN MAKSATUSSELVITYS TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 18

19 Katselmustoiminnan käynnistäminen - askelmerkkejä: 1. askel Vastuuhenkilön nimeäminen Tutustuminen katselmustoiminnan yleisohjeisiin (löytyvät Motivan www-sivuilta) Katselmustoiminnan organisoinnin alustava suunnittelu (esim. konsultin työ vs. oman henkilöstön työpanos) Lisätietoja Motivasta ja paikallisesta ELY- keskuksesta Ks. linkki: katselmukset/energiakatselmus_kaynnistamisesta_seurantaan/katselmustoiminna n_kaynnistaminen Motiva: Juha Pakarinen, , juha.pakarinen@motiva.fi 19

20 Katselmustoiminnan käynnistäminen - 2. askel Valitaan katselmoitavat kohteet Valitaanko kaikki vai onko syytä jättää jotain ulkopuolelle? Kerätään seuraavat tiedot valituista kohteista: Tiedot toiminnasta, tuotannosta, prosesseista, tulevaisuudensuunnitelmista = perustiedot + arvio energiankulutuksesta Katselmoitavien kiinteistöjen tilavuus ja pinta-ala Energiankulutustiedot viimeisen vuoden ajalta (saa sähköyhtiöltä) Katselmusmallin valinta teollisuuskohteissa tapahtuu energia- ja vesikustannusten, toiminnan (kiinteistöt vs. prosessit) ja tavoitteiden perusteella. Lisätietoja Motivasta ja paikallisesta ELY- keskuksesta Ks. linkki: katselmukset/energiakatselmus_kaynnistamisesta_seurantaan/katselmuskohteide n_valinta_ja_budjetointi Motiva: Juha Pakarinen, , juha.pakarinen@motiva.fi 20

21 Katselmustoiminnan käynnistäminen - 3. askel Kilpailutetaan ulkopuolinen konsultti (?) Kuinka paljon voidaan tehdä omin voimin? Selvitettävä ennen kilpailutusta: Katselmointikohteen erityistarpeet ja -vaatimukset Oman työn osuus ja resurssointi (Tärkeä erityisesti teollisuusprosesseissa) Konsulttien asiantuntemus ja palvelut. Millaista erikoisosaamista toivotaan? (esim. tietyt prosessit, tehdaspalvelujärjestelmät, kiinteistöt) Lisätietoja Motivasta ja paikallisesta ELY- keksuksesta Ks. linkki (sis. tarjouspyyntömallin): katselmukset/energiakatselmus_kaynnistamisesta_seurantaan/katselmusten_orga nisointi_ja_vastuuhenkiloiden_valinta Huom! Ei saa olla sitovaa sopimusta ennen aloituslupaa ELY-keskukselta! Motiva: Juha Pakarinen, , juha.pakarinen@motiva.fi 21

22 Katselmustoiminnan käynnistäminen - 4. askel Haetaan tuki energiakatselmuksen suorittamiseen Säännöt ovat hieman ristiriitaiset: Katselmusta ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä tai aloituslupaa, mutta katselmuksen tekijät (L- ja S- vastuuhenkilöt) tulee olla mainittuna tukihakemuksessa Jos sopimus katselmoijien kanssa on tehtävä, on sen oltava ehdollinen: Mikäli hankkeeseen myönnetään tuki Jos hanke on aloitettava (esim. lämmityskausi yms) ennen tukipätöstä, voi ELYkeskus myöntää aloitusluvan (ei tarkoita välttämättä myönteistä tukipäätöstä) Lisätietoja Motivasta ja paikallisesta ELY- keksuksesta Ks. linkki (sis. tarjouspyyntömallin): katselmukset/energiakatselmus_kaynnistamisesta_seurantaan/katselmusten_orga nisointi_ja_vastuuhenkiloiden_valinta Huom! Ei saa olla sitovaa sopimusta ennen aloituslupaa ELY-keskukselta! Motiva: Juha Pakarinen, , juha.pakarinen@motiva.fi 22

23 Tilaajan ja katselmoijan panos katselmuksessa Yritys Katselmoija Tavoitteet Kohdetuntemus Historia Lähtötiedot Henkilöt Suunnitelmat, ajatukset Laadunvarmistus Tuotannon tuntemus Alan tuntemus Ideat Katselmuskäytännöt Energiatehokkuusosaaminen Kokemukset muista kohteista Auktorisoidut vastuuhenkilöt Tekninen osaaminen Katselmustyökalut Mittalaitteet Tehokas työaika 23

24 Laadunvarmistus katselmusten vastuuhenkilöiden (L, S, P, E) auktorisointi toteutusohjeet, työkalut, katselmoijan käsikirja opastus ja neuvontatyö ohjeistukset ja vaatimukset tilaajille tilaajan laadunvarmistuslomake katselmusraporttien tarkastukset ja palautteet katselmoijille sekä asiakkaille tarvittaessa korjaavat toimenpiteet 24

25 Säästöt, M Case Suomi: Katselmuksissa havaitun energiatehokkuuden potentiaalin toteutuminen teollisussektorilla Teollisuus (energiankulutus > 500 GWh/a): 302 kohdetta 8,0 7,0 Toteutettu Päätetty Harkittu Ei toteuteta Ei tietoa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Takaisinmaksuaika (vuotta) Juha Pakarinen

26 Katselmuksissa havaittu säästöpotentiaali Palvelusektori Lämmitys: 16 % Sähkö: 7 % Vesi: 7 % Teollisuus (energiankäyttö < 10 GWh/a) Lämmitys: 24 % Sähkö: 8 % Vesi: 12 % Teollisuus (energiankäyttö GWh/a) Lämmitys : 21 % Sähkö : 6 % Vesi : 7 % Teollisuus (energiankäyttö GWh/a) Lämmitys : 12 % Sähkö : 4 % Vesi : 10 % Juha Pakarinen

27 Energiatuki: Energiakatselmukset Tuki energiakatselmuksiin 40 % myönnettävissä kaikille tukikelpoisille yrityksille ja yhteisöille 50 % sopimuksessa mukana oleville kunnille ja mikro- ja pk-yrityksille 60 % sopimuskunnille uusituvan energian kuntakatselmuksiin Tuki on harkinnanvarainen, mutta ei tukiprosentteja yleensä veivata Yleisiä periaatteita ja linjauksia Pelisäännöt ovat hieman hankalat: tukihakemus on jätettävä ennen katselmuksen aloittamista, hakemuksessa on ilmoitettava tekijätaho ja vastuuhenkilöt, mutta aloittamiseksi katsotaan sitovan tilauksen tekeminen Ensisijaisesti hakemus sisään ennen sopimuksen/tilauksen tekemistä ELY-keskus voi myöntää aloitusluvan syytä aina pyytää, jos katselmus on käynnistettävä ennen kuin hankkeeseen saadaan tukipäätös Aloitus ennen tukipäätöstä on aina omalla riskillä TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 27

28 Energiansäästöhankkeen kuvaus Suositeltavin etenemisjärjestys on teettää ensin energiakatselmus Energiakatselmusraportti toimii investointitukihakemuksen selvitysosana, jos ei ihan sellaisenaan niin pitkälti Aiemmin energiakatselmus tai vastaava selvitys oli investointituen ehtona Tukihakemuksen käsittelijälle tuen tarpeen arviointi on helpompaa, jos nähdään, että investointi on löytynyt säästömahdollisuuksia haettaessa Jos investointitukihakemuksen taustalla ei ole energiakatselmuksessa havaittu ja kuvattu toimenpide on hakemuksen liitteenä oltava hyvä hankekuvaus yksinkertaisessa tapauksessa pari sivua riittää Mitä ollaan tekemässä ja miksi Investoinnin tekninen kuvaus Säästövaikutusten laskenta lähtötietoineen Kustannuserittely TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 28

29 Oman työn osuus katselmuksessa Energiakatselmuksen työkustannuksista asiakkaan oman työn osuus voi olla Enintään 10 % ilman erillistä selvitystä Enintään 30 % jos tehdään erillinen projektisuunnitelma, jossa työnjako on eritelty Enintään 70 % jos asiakkaan omassa organisaatiossa on auktorisoitu energiakatselmoija, joka toimii hankkeen vastuuhenkilönä Yli 70 % jos molemmat auktorisoidut vastuuhenkilöt ovat asiakkaan omasta organisaatiosta TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 29

30 Energiatuen hakumenettely Energiatuen hakemiseen tarvittavat lomakkeet ELY-keskusten, TEM:n ja Motivan sivuilta Tukihakemukset toimitetaan siihen ELY-keskukseen, jonka alueella investointi tai energiakatselmus toteutetaan Jos katselmushankkeessa on usean ELY-keskuksen alueella olevia kohteita toimitetaan tukihakemus siihen ELY-keskukseen, jonka alueella hakijan kotipaikka sijaitsee Kaikki tukihakemukset toimitetaan ELY-keskukseen Energiakatselmushankkeet ja tavanomaisen teknologian investointihankkeet käsitellään ELY-keskuksissa Uuden teknologian hankkeet, yli 3 M investointihankkeet ja yli katselmushankkeet käsitellään TEM:n energiaosastolla - ELY-keskus lähettää nämä hakemukset energiaosastolle Yhteyshenkilö Pirkanmaan ELY-keskuksessa: Tenho Leinonen , tenho.leinonen@ely-keskus.fi TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 30

31 ESCO- palvelumalli

32 ESCO ESCO-palvelu on sellaista palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO-palvelun tarjoajana voi toimia erillinen ESCO-yritys, ESCOtoimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys Kustannukset maksetaan säästöillä ESCO-palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. ESCO-palveluun liittyy takuu syntyvästä energiasäästöstä Juha Pakarinen

33 Kenelle ESCO sopii? ESCO-palvelu sopii teollisuusyrityksiin sekä julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. ESCO-hankkeille järkeviä kohteita löytyy mm: rakennusten talotekniikkajärjestelmistä teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmistä energiantuotannosta Palvelusektorilla on rakennettu esimerkiksi: lämmöntalteenottojärjestelmiä uusittu valaistusta ja säädetty virtaamia Teollisuudessa hyviä ESCO-kohteita ovat esimerkiksi: pumppausten optimoinnit, paineilmajärjestelmien säädöt savukaasujen lämmöntalteenotto Myös uusiutuvan energian hyödyntämistä edistävät hankkeet voidaan toteuttaa ESCO-palveluna. Lisäksi tuotannon materiaalien säästäminen on mahdollista toteuttaa ESCO-palvelun toimintatapaa hyödyntäen. Lähde ja lisätietoja: Juha Pakarinen

34 Hyödyllisiä linkkejä: 1. Energiatehokkuussopimukset 2. Energiakatselmukset 3. Vuosiaportointi minnan_kulmakivet/seuranta_ja_raportointi 4. ESCO 34

35 Materiaalikatselmustoiminnasta

36 Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan kustannussäästöjä tunnistamalla materiaalitehokkuuden parantamiskohteita yrityksissä tuotteiden valmistaminen pienemmillä materiaalipanoksilla ja ympäristövaikutuksilla Toimipaikkalähtöinen tarkastelu (valmistava teollisuus) Sopii parhaiten keskisuurelle teollisuudelle Yleinen toimialasta riippumaton malli 36

37 Materiaalikatselmuksen hyötyjä yrityksille Kokonaiskuva materiaalivirroista saadaan systemaattisesti selville Tuo esiin materiaalien käyttöön liittyvät suorat ja välilliset kustannukset sekä säästömahdollisuudet Tuottaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia säästöjen toteuttamiseksi toimenpiteiden tuomat hyödyt, toteutettavuus ja säästöt arvioidaan Tuo esille myös tuotantohenkilöstön piilevää tietoa, joka voi olla erittäin arvokasta tehostamiskohteiden tunnistamiseksi Tuottaa tietoa materiaalivirtoihin liittyvistä ympäristönäkökohdista ja tukee jatkuvaa parantamista tältä osin Tuloksia voidaan hyödyntää yrityksen markkinoinnissa PLAN DO ACT CHECK 37

38 Materiaalikatselmuksen vaiheet Yritys Konsultti Motiva Katselmoijan valinta Aloituspalaveri Lähtötietojen kerääminen ja analysointi Kenttätyö, lisäselvitykset ja mittaukset Tulosten kokoaminen ja arviointi Materiaalivirtalaskelmat ja materiaalitaseet (taulukot + Sankey) Kustannusten kohdentaminen prosesseittain ja eri materiaalivirroille Parannuskohteiden tunnistaminen Ideointityöpaja Konkreettisten parannustoimenpiteiden ideointi Säästöehdotukset ja arvio säästöpotentiaalista Toimenpiteiden toteutettavuuden ja säästöpotentiaalin arviointi Toimenpide-ehdotusten priorisointi Tärkeimpien ehdotusten investointilaskelma ja kannattavuustarkastelu Jatkosuositukset Suositus ensisijaisesti toteutettavista toimenpiteistä Elinkaari- ja alueellinen tarkastus Ehdotukset mahdollisista lisäselvityksistä Raportointi Loppupalaveri raportin hyväksyntä toteutettavien toimenpiteiden valinta Toimenpiteiden toteutus Tulosten seuranta Kuva päivitetty

39 Toteutus Roolit: Konsultti: toteuttaa katselmuksen ja laatii katselmusraportin Yritys: toimittaa lähtötietoja ja osallistuu ideointityöpajaan Motiva: kouluttaa konsultit, huolehtii katselmusmallista sekä laadunvalvonnasta, tulosten seurannasta ja raportoinnista Työaika: konsultti n. 2 htkk, yritys n. 1-2 htvko 39

40 Kokemuksia materiaalikatselmuspiloteista 40

41 Pilottikohteet Oras Oy -metallituoteteollisuus Uponor Oy -muovituoteteollisuus Lumon Oy -parvekelasit ja terassit Kidex Oy -huonekaluteollisuus URV Oy -rautavalimo Kuva: Oras messinkivirrat 41

42 Uponor Oy lähes jätteetön tuotantolaitos Raaka-ainekustannusten osuus 90 % Hukan vähentämisessä säästyy 1450 / muovitonni Kokonaissäästöpotentiaali useita satoja tuhansia euroja vuodessa 42

43 Pilottikatselmusten tuloksia Materiaalivirtojen visuaalinen esitystapa (Sankey) koettu havainnolliseksi Toimenpideideoita tullut kpl/ katselmus Laskennallinen säästöpotentiaali 0,3 1 milj. euroa/ vuosi, josta toteutuu % ensimmäisen vuoden aikana. Materiaalien säästöpotentiaali jopa 30 % Mahdollistaa tarkemman materiaalinkäytön seurannan myös jatkossa yrityksen oma osaaminen kehittyy Jatkuva parantaminen entistä hallitummin kytkentä johtamisjärjestelmään 43

44 Suomen materiaalikatselmusohjelma Materiaalikatselmusohjelman valmistelu Ohjelman käynnistyminen 2013 Ohjelman peruselementtien valmistelu OHJELMAN TAVOITTEET EDISTÄMINEN MARKKINOINTI SÄÄDÖKSET, OHJEISTUS TUKI- POLTIIKKA mahdolliset katselmustuet katselmoijien koulutus ja pätevöityminen tulosten seuranta ja laadunvalvonta OSAPUOLET OHJELMAN HAL- LINNOINTI KATSELMOIJA- KOULUTUS ENERGIAKATSEL- MUSMALLIT VASTUUHENKI- LÖT, PÄTEVYYS SEURANTA LAADUNVARMIS TUS eri toimijoiden roolit KATSELMOIJAN TYÖKALUT Materiaalikatselmustoiminta projektin aikana Materiaalikatselmustoiminnan volyymin kasvu (10-15 kpl vuosien aikana) Koeluonteinen katselmustuki hankkeen budjetista Kuva. Energiakatselmusohjelman 12 peruselementtiä. 44

45 Lisätietoja Motivan www-sivuilta: Case-esimerkkejä: Oras Oy: ikatselmuksella.pdf Uponor Oy: maksaa.pdf Lumon Oy: ntoa_lumon_oy.pdf Ota yhteyttä: Paula Eskola, puh

46 Kiitos! Juha Pakarinen

47 47