Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016
Sisältö Muutokset maaseudulla ja kotieläintiloilla Levitysalaan vaikuttavat seikat Säädökset tiukemmalle Mahdollisuudet Omat kokemukset lannan vastaanotosta
Tilakoko ja tuotanto kasvaa Vuosi Sikatilat, kpl Lypsykarjat, kpl 2000 4300 22900 1200 2011 1900 10600 700 Siipikarjat, kpl Vuosi Sianlihaa, milj. kg Maito, milj. kg Siipikarjanliha, milj. kg 2000 173 2450 64 59 2011 202 2234 102 63 Kananmunat, milj. kg
Tuotanto keskittyy alueellisesti Teho-hanke 4/2010
Tilusrakenteen vaikutus levitysalaan Etäisyydet kasvavat Levityskelpoisia lohkoja kotieläinvaltaisilla alueilla rajallisesti Lantaa kuljetettava kauemmas talouskeskuksesta
Tilan lannanlevitysalaan vaikuttavat tekijät Lantalaji, määrä ja ravinteet Levityskelpoinen ala Lannan vastaanottajat Viljeltävät kasvit
Lannan määrä tilalla: Ruokinta ja tuotostaso Laidunaika Tuotantotauot Kuivikkeen määrä ja laatu Pesu- ja sadevedet Lannan palaminen
Levitysalaa rajoittavia tekijöitä Asutuksen läheisyys Maanomistajan kiellot vuokrapelloilla Lohko kaukana tai huonon tien takana Kasvivalinnat: Kesannot, suojavyöhykkeet, luonnonhoitopellot Vihannekset (sopimusehdot)
Levitysalaa rajoittavia tekijöitä Kunnan ympäristömääräykset (pohjavesialueet) Tilan ympäristölupa Ympäristökorvauksen ehdot lähinnä korkean fosforiluvun lohkot Nitraattiasetus kaltevat lohkot vesistön läheisyys 5m + 5m kokonaistyppi lannasta siipikarjatiloilla 170 kg/ha/v
Levitysalan muutokset Viljavuus- ja lantanäytteiden tulokset: analyysiaineistossa rajut vaihtelut Tuotantosuunnan muutokset Tuotantotauot YMPÄRISTÖSÄÄDÖKSET
Muutokset karjanlannan ravinteiden laskennassa ympäristökorvauksessa Uusissa sitoumuksissa karjanlannan ravinteista huomioidaan aina 100 % Päättyneellä ohjelmakaudella karjanlannan N syyslevityksessä 75 % ja kevät/kasvukauden aikaisessa levityksessä 100 %, P levitysajankohdasta riippumatta 85 % Karjanlantapoikkeus ei jatkossa ole käytettävissä fosforin viljavuusluokassa korkea, vaan ainoastaan luokissa tyydyttävä ja hyvä Luokka tyydyttävä, viljat +5 kg/ha ja rehunurmilla +10 kg/ha Luokka hyvä, viljat +10 kg/ha ja rehunurmilla +9 kg/ha Karjanlantapoikkeus koskee kaikkea karjanlantaa
Lannan taulukkoarvot
Fosforilannoitus ohralla Viljavuusluokka Ymp.tuki 2014 Huono 34 34 Huononlainen 26 26 Välttävä 22 16 Ymp.korvaus 2015 - Tyydyttävä 14 (15) 10 (15) Hyvä 10 (15) 5 (15) Korkea - (15) 0 (-) Arveluttavan korkea - (-) - (-) (karjanlantapoikkeus)
Rajoitukset ja ratkaisut Tilakohtaisesti lannanlevitysalan tarve saattoi kasvaa jopa 50 %, jolloin lannan aiheuttamat kustannukset suuremmat kuin ympäristökorvaus. Tilat eivät hakeneet ympäristökorvausta. Mutta aina tilakohtainen ratkaisu, ei voi yleistää.
Typpilannoituksen muutokset Aiemmin maalajin mukaisesti Uudessa järjestelmässä maan multavuuden mukaan Ei vaikuta useimmilla lantaa käyttävillä tiloilla Oleellisempaa lannan syyslevityksen muutos, jossa syyslevitys 1.9. alkaen - Ei saa levittää yli 35 kg N-liuk - Aiemmin oli lantalajikohtaisia rajoituksia - Hyvä asia mm. syysöljykasveille
Nitraattiasetuksen muutokset Asetuksen uusiminen ja tulkintojen odottelu kuumensivat tunteita Lopulta muutettiin: lannan kuormauspaikkojen vesitiiviys ->kovapohjainen Yli 15 % kaltevien lohkojen/osien lantakielto Aumauskielto 1.11. 31.1. Sateisen vuoden myötä saatiin poikkeuksellisten olosuhteiden peruste levittää lantaa Marraskuulla 30.11. asti (asetusmuutos 15.10.2015)
Lannan aumaus täydentävät ehdot Poikkeustilanteissa (työtekninen tai hygieninen syy) mm. kelirikko, lannan vastaanotto Ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle 14 vrk ennen aloittamista Lannan kuiva-ainepitoisuus vähintään 30 % Auman koko levitys läheisille lohkoille 2 välivuotta aumauksen välillä samassa paikassa Tehdään huolella, jottei valumia: sitova kerros ja peitetään, kun palaminen ohi 100m vesistöstä, valtaojista ja kaivoista Ei pohjavesialueella eikä tulvanalaiselle
Lanta on mahdollisuus, mutta.. Parhaan lannoitusvaikutuksen saamiseksi pitää olla nopea, ettei kylvöt viivästy isot koneet, investoinnit peltoliikenteeseen Urakoitsijat eivät ehdi joka paikkaan: - Sääriski tai mennään liian aikaisin pellolle RISKI: Lannan hyödyt hukkuvat tiivistyneessä maassa, jolloin valumat vesistöihin ja päästöt ilmakehään voivat lisääntyä
JÄRKI-Lanta hankkeen teesit 1. Lannan arvostus on nousussa 2. Ajankäyttöön tarvitaan tehokkuutta ja uusia työkaluja 3. Vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuudet kasvussa 4. Vanhat nyrkkisäännöt ovat syrjäytymässä 5. Yhteistyössä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia
Mistä tukea? Teoriaa ja käytännön tietoa on saatavilla Kannattavuuskriisi ei voi olla vaikuttamatta lannan käytön tehostamiseen, mutta se voi myös lisätä kysyntää Investointituissa ja ympäristökorvausjärjestelmässä muutamia vaihtoehtoja
Lietelannan sijoittaminen peltoon 40 /ha Lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae, nestemäinen org. lannoitevalmiste Vähintään 20 m3/ha vuodessa Sijoittava tai multaava laite Leikkaa pellon pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan tai virtsan viiltoon Kytketty lietelantaa tai virtsaa levittävään yksikköön Ei tarvitse toteuttaa joka vuosi Rajoitus: max 60 % peltoalasta 2016 >
Ravinteiden ja orgaanisen aineiden kierrättäminen 40 /ha Org. aineksen kuiva-ainepitoisuus vähintään 20 % Orgaaninen lannoite, maanparannusaine tai kasvualusta, toiselta tilalta kuivalanta tai lannasta erotettu kuivajae Viljelijän on osoitettava orgaanisen materiaalin hankinta ja määrä Vähintään 15 m3/ha vuodessa Maatila ei voi samanaikaisesti luovuttaa ja vastaanottaa orgaanista materiaalia Ei tarvitse toteuttaa joka vuosi Rajoitus: max 60 % peltoalasta 2016 >
Investointituet 2015-2020 Työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävät investoinnit (30%) Rakentamisinvestointi tai koneen tai laitteen hankinta, jonka tarkoituksena on parantaa Työoloja, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia (vain, jos investointi parantaa olemassa olevaa tuotantorakennusta, eikä lisää olemassa olevaa tuotantokapasiteettia) Ympäristön tilaa
Investointituet 2015-2020 Ympäristön tilaa edistävät investoinnit Tukimuotona avustus Hankekohtainen minimituki 3000 Tuen korotus: lietelannan sijoituslevitystä edistävä laitehankinta +10 % => 40 %
Investointituet 2015-2020 Hankkeen pisteytys/valintakriteerit 1. Vaikutus tuen kohteena olevan yrityksen talouteen (20 ->15 %) 2. Vaikutus tuen kohteena olevan yrityksen kilpailukykyyn (20 % ->15%) 3. Vaikutus ympäristöön (20 % -> 25%) 4. Vaikutus tuotanto-olosuhteisiin (15 % -> 25%) 5. Vaikutus ohjelman muiden tavoitteiden toteutumiseen, esimerkiksi onko kyseessä yhteishanke (10%) 6. Elinkeinon merkitys kokonaistulonmuodostuksen kannalta ja tuettavan hankkeen vaikutus (10%)
Muita mahdollisuuksia/visioita Hankkeisiin mukaan koetilana Letkulevitys, happolisäys Lannoitteen valmistus Yhteistyökuvioiden laajentaminen Urakointi, koneasemat?
Omat kokemukset lannan vastaanotosta
Kallelan tila, Masku 1. Vaikutus tuen kohteena olevan Kasvitila, 78 ha Luomuun -95 Lantaa vuodesta 1998
Lannankäytön ajatukset Lisää ravinteita/maanparannusta Lisää satoa, parempi laatu Lisää murhetta ja työtä Naudan kuivalantaa 250 tn vuodessa Lietettä 100-300 m3/v
Lannankäyttö Luovuttaja lypsykarjatila. Yhteistyö alkoi 2007, kun säädökset kiristyivät. Kuivalanta palaa jo lantalassa Tilojen etäisyys 9 km - lietteellä ravinteita saa melko vähän kustannuksiin nähden.
Ongelmat Urakoitsijaa hankalaa löytää tai saada sopivaan aikaan oraslevitys tai syysviljan alle Kuskit ja osaaminen vaihtelevat, jolloin tulee turhaa ajoa (ajo-opastimet, peltodigi) Etälantala olisi paras, mutta kallis investointi Ojitus pitää päivittää nykyisille koneketjuille
Lantayhteistyö Rahaa ei liiku. Levitys vastaanottajan kuluilla, mutta paskasta ei makseta Vastineeksi luomunurmet rehureservinä Lisäksi lähitalleilta maanparannusaineeksi hevosenlantaa
Kasvuohjelma lannalle? Lanta huono bisnes maatalouskaupalle Kasvitilat/lannan vastaanottajat tarvitsevat kannusteita Viljelykiertoon muutosta: Maan rakennetta hoitavan nurmen jälkeen lannanlevitys ja syysviljan kylvö
KIITOS