Suunnittelukilpailut & verkko-osallistuminen Sipoon Jokilaakso Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu 8.5.2012 Pilvi Nummi-Sund kaavoittaja, Sipoon kunta
Uusia tuoreita ideoita Vaihtoehtoja vertailtavaksi
Aarrekartta, Arkkitehtitoimisto AJAK Oy
Ohjelmointi Lähtökohdat, tavoitteet ja arviointikriteerit Kilpailuehdotusten laatiminen Arviointi ja voittajan valinta Jatkosuunnittelu Uusi asuinalue
Ohjelmointi Osallistuminen tavoitteiden asettamiseen, lähtötietojen tuottamiseen ja ideointiin Kilpailuehdotusten laatiminen Arviointi ja voittajan valinta Osallistuminen ehdotusten arviointiin Jatkosuunnittelu Uusi asuinalue
Ohjelmointi Osallistuminen ohjelmointiin Jyväskylän Kangas Sipoon Sibbesborg
Ohjelmointi Asukasnäkökulma lähtötietona Sipoon Sibbesborg Vaasan Palosaaren salmi & PehmoGIS
Kilpailuehdotusten laatiminen Miten asukastieto on huomioitu suunnittelussa? Vaasan Palosaaren salmi & PehmoGIS
Arviointi ja voittajan valinta Osallistuminen kilpailuehdotusten arviointiin
Esitystapa tehty asiantuntijaarviointia varten Aineistoa ei ole tarkoitettu internetiin Arviointi keskittyy visuaalisiin esityksiin, koska sisältöön perehtyminen on työlästä.
Aarrekartta, Arkkitehtitoimisto AJAK Oy AARREKARTTA Aarteenetsintä on jännittävää puuhaa, johon liittyy innostus, ahkeruus ja suuri toive. Päämäärä luo sammumattoman innostuksen ja halun tehdä töitä hyvän ja arvokkaan eteen. Työ johtaa joko suureen iloon tai mahdollisesti pettymykseen - jota pehmentämään jää kuitenkin kytevä ajatus siitä, olisiko aarre sittenkin olemassa ja voisiko sen sittenkin löytää. Aarrekartta on itsessään jo aarre. Se on samalla suunnitelma. Tietoisuus aarteen (tai useammankin) olemassaolosta ja sijainnista luo merkityksen, sytyttää tunteen ja käynnistää määrätietoisen toiminnan. Aarteen etsiminen itsessään on tärkeää ja sitä voi tehdä jokaisena päivänä. Etsitpä aarretta yksin tai yhdessä: Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Aarrekartta on alueen kokonaisteema, jota on käytetty inspiraationa muodostamaan omaperäistä ja jännittävää kaupunkirakennetta. Se on lanka, joka kutoo yhteen aluetta ja sitä voidaan käyttää monin eri tavoin hyödyksi myös alueen jatkosuunnittelussa ja markkinoinnissa. Uusi kaupunginosa Suunnitelma koostuu vaihtelevan muotoisista kaupunkirakenteellisista yksiköistä, jotka kiinnittyvät uuteen kokoojakatuun. Yksiköiden reunat ovat rakenteellisesti ehyet ja ne kätkevät sisäänsä yksilöllisiä kaupunkitilallisia aukioita, aarrepaikkoja, jotka rengasmaisesti alueen läpi kulkeva Aarteenetsijän reitti kytkee yhteen ja edelleen Nikkilän keskustaan. Nikkilän keskustan ja Sipoonjoen suuntaan uusi kaupunkirakenne muodostaa townhouseista sekä rivi- ja pientaloista rakennetun vapaamuotoisen reunan. Rakennusten eteen avautuu laaja ja toiminnoiltaan monipuolinen jokilaakson viheralue. Idässä uusi kaupunkirakenne kiinnittyy kevyesti nykyiseen Laaksosuontien varren pientaloasutukseen. Etelään vanhan sairaala-alueen suuntaan muodostuu uuden rakentamisen painopiste 2,5-5 kerroksista taloista muodostuva keskusta-alue, jossa Itäisen jokipuiston rakenne ja koordinaatisto vaikuttavat voimakkaasti suunnitelmaan. Torilta avautuu näkymäyhteys Sipoon kirkolle. Avoin näkymälinja Juhlatalolle on säilytetty sijoittamalla suorakulmainen tapahtuma-aukio ja pelikenttä Juhlatalon edustalla olevalle tasaiselle kohdalle. Tallbackan alue on liitetty luontevaksi osaksi uutta suunnitelmaa. Rakentaminen kevenee ja mataloituu tilan reunoja kohti. Pornaistentien itäpuolelle on esitetty nykyistä kaupunkirakennetta täydentävää rakennetta, joka liittää uuden suunnitelman keskustan kaupunkirakenteeseen ja luo samalla erittäin houkuttelevia asuntoja keskustan ja jokilaakson väliin. Rakennukset ovat kortteleiden ulkoreunoilla julkisivuiltaan vaaleita ja niissä on korttelikohtaisesti sisäpihoilla kullakin oma väriteemansa. Kerrostalokortteleiden sisäpihoilla on lisäksi viherlyhtyjä, jotka muodostuvat päällekkäin sijoitetuista viherparvekkeista/viherhuoneista. Vapaamuotoisissa kaupunkirakenteellisissa yksiköissä on jokaisessa oma luonteensa, mikä näkyy myös rakennusten ulkoasussa ja muodossa. Rakennusmateriaaleista erityisesti puun käyttöä suositaan. Rakentamisella tavoitellaan uudenaikaisen pienimittakaavaisen puukaupungin syntymistä. Viher- ja virkistysalueet Suunnitelma rajaa, laajentaa ja monipuolistaa nykyistä Sipoonjoen itäpuolen rantapuistoa. Rantapuistoon liittyvään viheralueeseen voisi sijoittaa asukkaiden viljelypalstojen lisäksi vaikkapa merirosvoteemaisen leikkipaikan, luontopolun, joka esittelee jokivarren kasvustoa ja eläimiä, kuntoilureitin liikuntavälineineen ja talvella valaistun hiihtoladun, huvimajatyyppisen katoksen sekä sarjan erilaisia puusiltoja joen yli (jokaisella sillalla oma nimensä). Viljelypalstojen kasteluun voitaisiin rakentaa käsikäyttöisiä kastelupumppuja. Tallbackan alueen viereen sijoittuva Aarrepuisto voi toimia esimerkiksi erilaisten asukastapahtumien tyyssijana. Yhteisöllisyys ja kohtaamiset Aarteenetsijän reitti kytkee yhteen kaupunkirakenteen sisälle muodostuvat erilaiset aukiot, aarrepaikat, jotka on nimetty aarteenetsijän klassisen sanaston mukaisesti: Avain, Lyhty, Kompassi, Kartta, Mitta, Kirkontorni, Kumpu ja Kenttä. (Aukioiden toteutusten ideoina esimerkiksi avainveistos, lyhty-valoteos, kiveykseen rakennettu kompassi, alueen kartta, etäisyys-/geokätkötaulu, ristin muotoinen keskustori + tähystyspaikka, josta näkymä kirkolle, nurmikumpu ja pelikenttä.) Aarteenetsijän reitti kulkee esteettömästi, turvallisesti ja risteämättä ajoneuvoliikennettä (lukuun ottamatta kortteleiden pihakatuja). Etelässä reitti luo samalla turvallisen kulkureitin kilpailualueelta Nikkilän koululle. Alueen yhteisöllisyyden kulmakivi on sen voimakas omaleimaisuus ja imago. Aarrekartta-teemaan liittyen ja alueen eri toimintamahdollisuuksia hyödyntäen voidaan rakentaa paljon erilaisia asukkaiden yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa edistäviä aiheita (esimerkiksi lasten seikkailukerho tai vanhusten kuntoiluryhmä) Yhteisöllisyyden sydän on kylätalo, jonne erilaista asukastoimintaa ja pienpalveluja voidaan keskittää. Liikenne, kevyt likenne ja pysäköinti Alueen liikenneratkaisu perustuu uuteen kokoojakatuun, joka johtaa tulevalta matkakeskukselta Laaksosuontien suuntaisesti Nikkiläntielle. Uutta rakentamista on käytetty liikennemelusuojana säännönmukaisesti sekä Nikkiläntiellä että uuden kokoojakadun varressa, mikä takaa hiljaisen ja rauhallisen ympäristön syntymisen kaupunkirakenteen sisälle koko alueella. Liikenteen sujuvuuden vuoksi liittymien määrä Nikkiläntiellä ja uudella kokoojakadulla on minimoitu. Suunnitelmassa on varmistettu virkistysyhteydet jokilaakson suuntiin, Nikkilän taajamaa kiertävälle vihervyöhykkeelle, Itäisen jokipuiston ja Ruxin suuntaan sekä Dagerbergetin metsäalueelle. Toisaalta alueelta on myös erittäin hyvät kevyen liikenteen yhteydet keskustaan, mahdolliselle uudelle matkakeskukselle sekä ympäröiville asuinalueille. Alueen kokoojaväylät soveltuvat hyvin joukkoliikenteelle. Alue on ratkaistu pääasiassa hajautetulla maantasopysäköinnillä. Uudella keskusta-alueella on käytetty myös jonkin verran kannenalaista rakenteellista pysäköintiä. Ekologisuus Mahdollisimman ympäristöystävällisesti tuotettu kaukolämpö, aktiivinen ja passiivinen aurinkoenergia, puun käyttö rakennusmateriaalina, energiatehokkaat ratkaisut rakentamisessa, jalankulkua ja kevyttä liikennettä edistävät liikenneratkaisut sekä tiivis alue, jossa kaikki on lähellä, antavat yhdessä hyvät lähtökohdat hiilineutraalin kaupunginosan luomiseen. Pienviljelypalstat ja kasvihuoneet/kaupunkiviljely (=viherlyhdyt), hulevesien luonnomukainen käsittely, toimiva eko-keräyspistejärjestelmä sekä viheralueiden ja
Minkälainen on älykäs suunnittelukilpailu? Onko mahdollista kehittää kilpailuprosessia siten, että osallisten ääni tulisi nykyistä paremmin kuuluviin kilpailuehdotuksissa, jatkosuunnittelussa ja lopputuloksessa?
Ohjelmointi Osallistuminen tavoitteiden asettamiseen, lähtötietojen tuottamiseen ja ideointiin Kilpailuehdotusten laatiminen Asukastiedon huomioiminen suunnittelussa Asukastieto Arviointi ja voittajan valinta Osallistuminen arviointiin Asukastieto Jatkosuunnittelu Asukastieto Uusi asuinalue Asukastieto