1/2012 IKTECH MIKTECH OY INNOVAATIO- YHTEISTYÖ JATKUU sivu 4 DIGITALMIKKELI sivu 6 BIOSAIMAA sivu 8 YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS sivu 10
PÄÄKIRJOITUS / MIKTECH LEHTI 1/2012 MIKTECH OSAAMISEN KÄRJET KASVUN VETUREINA on tämän lehden teema. Mikkelin kaupunki on terävöittänyt kilpailukyky- ja elinvoimapolitiikkaansa, kun sille on valittu selkeät viisi kasvun kärkeä: Digitaalisuus, bioenergia, ympäristöturvallisuus, matkailu ja palvelut. Näistä kolmen ensimmäisen teeman vetovastuu on Miktech Oy:llä. Tässä lehdessä esitelläänkin näiden kolmen kehittämisteeman keskeisimmät toimijat ja lähiajan tavoitteet. Kehittämisohjelmat ovat hyvin erilaisessa elinkaaren vaiheessa: Digitaalisuuden kehittämiseen on panostettu Mikkelissä jo vuosia, ja bioenergian kehitysohjelma käynnistyi hyvin syksyllä 2011, kun taas ympäristöturvallisuus- kehittämisteema on vasta kiteytymässä tänä keväänä. Kaikkien teemojen osalta on kuitenkin edessä vielä runsaasti yhteistä työtä, jotta alat muodostuisivat kaupungin kasvun vetureiksi. Mikkelin kehittämisteemat kuvastavat osaltaan hyvin elinkeinorakenteissa käynnissä olevaa murrosta. Emme kuitenkaan saa unohtaa vahvaa teknologiateollisuuttamme ja mekaanisen puutuoteteollisuuden yrityksiä. Näin alojen kilpailukyvyn säilyttäminen ja alan yritysten uudistuminen on edelleen teollisen toiminnan perusta Mikkelin seudulla ja koko maakunnassa. Mikkelin seudun Osaamiskeskuksella on loppukirin paikka nykyisen toiminnan päättyessä vuonna 2014. Osaamiskeskuksen tärkein työ vuosina 2012-2014 tuleekin olemaan bioenergian ja ympäristöturvallisuuden kehittämisteemojen toteuttaminen. Lähivuosien tekemistä tulee motivoimaan se, että työ tulee varmuudella jatkumaan vuonna 2014 alkavalla uudella rahoituskaudella. Sisällys 1/2012 Sivu 2 Pääkirjoitus Sivu 3 Faktat Sivu 4 Osaamiskeskusohjelmassa loppukiri - innovaatioyhteistyö jatkuu Sivu 6 Digitalmikkeli Sivu 8 Bioenergia Sivu 10 Ympäristöturvallisuus Sivu 12 Tulevat tapahtumat Miktech lehti 6. vuosikerta Julkaisija Miktech Oy Taitto Haaja & Arwo Design Oy Päätoimittaja Vesa Sorasahi Toimituspäällikkö Heli Rummukainen Ilmestyminen 2 kertaa vuodessa Painopaikka Etelä-Savon Kirjapaino Painosmäärä 2000 kpl Mikkelissä 21.5.2012 Vesa Sorasahi S 4 osaamiskeskusohjelmassa LOPPUKIRI S 6 DIGITALMIKKELI S 8 Bioenergiatoimijoiden Biosaimaa
HENKILÖSTÖ Yrityksen johto Vesa Sorasahi toimitusjohtaja Gsm +358 440 361 609 Juha Ropponen varatoimitusjohtaja Gsm +358 50 345 4311 Yrityskehityspalvelut Kimmo Haapea kehityspäällikkö Gsm +358 440 361 613 Aki Hakala ohjelmajohtaja Gsm +358 440 361 624 Mari Kivinen ohjelmakoordinaattori, Digitalmikkeli Gsm +358 440 361 626 Marjo Niittuaho-Nastolin kehityspäällikkö Gsm +358 440 361 615 Osaamiskeskus ja verkostot Juha Kauppinen kehitysjohtaja Gsm +358 440 361 616 Jarmo Kastinen tekninen asiantuntija Gsm +358 404 646 279 Eetu Kirsi ohjelmajohtaja Gsm +358 50 403 2091 Janne Kekäläinen asiantuntija, nanoteknologia Gsm +358 440 361 678 Mika Muinonen ohjelmakoordinaattori, Bioenergia Gsm +358 440 361 604 Ville Paasonen teknologia-asiamies Gsm +358 440 361 610 Gsm Venäjä +7 921 932 3371 Heikki Silvennoinen ohjelmakoordinaattori, ympäristöturvallisuus Gsm +358 440 365 704 Pietarin toimisto BC Europa House, Artilleriskaja ul. 1A, office 438 191014 St.Petersburg, Russia Taloushallinto ja viestintä Maarit Randelin toimistopäällikkö Gsm +358 440 361 607 Heli Rummukainen tiedotuspäällikkö Gsm +358 440 361 625 Päivi Sysmäläinen tapahtumakoordinaattori Gsm. +358 440 361 602 FAKTAT Miktech Oy edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttämiseen ja käyttöönottoon, innovaatiotoiminnan aktivointiin sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Miktech on osa Mikkeli-kaupunkikonsernia. Toiminnan volyymi 2,3 M Henkilöstö 16 Toimialue Etelä-Savo www.miktech.fi etunimi.sukunimi@miktech.fi Graanintie 5, 50190 Mikkeli Uusi osoitteemme on 1.8.2012 alkaen Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli Laskutusosoite Miktech Oy, PL 465, 02066 DOCUSCAN www.miktech.fi
Teksti: Silja Eskola/Argumento Oy Kuva: Suomen Lehtikuva Kuvateksti Osaamiskeskusohjelmassa loppukiri innovaatioyhteistyö jatkuu Suomalainen osaamiskeskusohjelma on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan edistänyt tutkimuksen, oppilaitosten ja yritystoiminnan alueellista yhteistyötä. Vuonna 2013 päättyvässä ohjelmassa on nyt meneillään loppurutistus, mutta samaan aikaan suunnitellaan jo tulevia ratkaisuja innovaatioiden ja yritystoiminnan edistämiseen.
5 Osaamisen kehittämisen taustalla yhteinen tahtotila Osaamiskeskusohjelma käynnistyi Suomessa vuonna 1994 eri ministeriöiden, teollisuuden ja aluekehityksen edustajien yhteistyöllä. Sittemmin se nousi eräänlaiseksi kansalliseksi menestystarinaksi, kertoo professori Yrjö Neuvo, joka on toiminut osaamiskeskustyöryhmän puheenjohtajana ohjelman alusta lähtien. Alkuvaiheessa ohjelmassa keskityttiin alueellisten vahvuuksien ja painopistealueiden tunnistamiseen. Alueet loivat oman strategisen tahtotilansa ja valitsivat panostusalueet, joihin oppilaitokset, yritykset ja koko alueellinen yhteisö sitoutuivat. Tavoitteena oli laaja alueellinen yhteistyö ja taustalla ajatus, että kun yhdessä panostetaan valittuihin alueisiin, syntyy myös tuloksia. Näin on tapahtunutkin. Ohjelman edetessä alueellisen yhteistyön rinnalle nousi kansallinen taso, ja yhä enenevässä määrin myös kansainvälinen toiminta. Ensin laitettiin kotipesä kuntoon. Sitten, tekniikan kehittyessä, etäisyydet pienentyivät, ja yhteistyö tuli mahdolliseksi myös laajemmassa piirissä. Kansallinen yhteistyö yhdistää parhaat osaajat paikkakunnasta riippumatta, ja luo samalla edellytyksiä kansainväliseen toimintaan, Neuvo kuvailee. Tuloksena liiketoimintaa sekä malleja yritystoiminnan edistämiseen Osaamiskeskusohjelma on keskeinen osa suomalaista innovaatiojärjestelmää, joka on saavuttanut myös kansainvälistä tunnustusta. Ohjelman tuloksia on seurattu sekä osaamiskeskuspaikkakunnille että ohjelmaan osallistuneille yrityksille kohdistetuilla kyselyillä. Ohjelma on vaikuttanut mm. uusien liiketoiminta- ja tuoteideoiden syntyyn, yhteistyökumppaneiden löytämiseen sekä uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Tulokset vakuuttavat. Osaamiskeskuspaikkakunnilla koetaan, että ohjelma on edistänyt merkittävästi yhteistyötä tutkimuksen, oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Myös yksittäisten yritysten kannalta hyödyt ovat moninaisia. Ohjelma on vaikuttanut mm. uusien liiketoiminta- ja tuoteideoiden syntyyn, yhteistyökumppaneiden löytämiseen sekä uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Myös työpaikkoja on syntynyt kiitettävästi. Ohjelman avulla on kehitetty tuotteita, prosesseja ja palveluja sekä osallistuttu laajempiin kehityshankkeisiin. Lähes puolet osallistujista ovat saavuttaneet kansainvälisiä kontakteja ohjelman kautta, Neuvo listaa. Osallistujayritysten toiminta on ohjelmassa omaehtoista, ja osaamiskeskukset toimivat välittäjäorganisaationa, yhteistyön ja kehittämisen aktiivisena mahdollistajana. Tässä roolissa keskukset ovat yltäneet ohjelman tavoitteisiin. Välittömien vaikutusten - yhteistyön, yritystoiminnan, uusien yritysten ja työpaikkojen synnyn - rinnalla ohjelma vaikuttaa myös laajemmin suomalaiseen elinkeinoelämään ja sen tulevaisuuteen. Näen erittäin merkittävänä, että ohjelma on tuottanut täysin uusia malleja, joiden avulla voidaan edistää yritystoimintaa ja sen syntymistä myös tulevina vuosina, Neuvo toteaa. Hän mainitsee esimerkkinä Demolan sekä mallin, jossa yritys luovuttaa tuoteideansa opiskelijalle, jolla on intoa yrityksen perustamiseen, ja lunastaa myöhemmin valmiin tuotteen takaisin itselleen. Maakuntien tulevaisuus innovaatiokeskittymissä Osaamiskeskusohjelman lähestyessä päätöstään on hyvä miettiä, kuinka osaamista kehitetään sen jälkeen. Neuvo uskoo, että aluelähtöinen painotus tarvitaan jatkossakin. On tärkeää, että Suomi pysyy laajasti mukana kansainvälisessä kehityksessä kilpailukykyisenä maana, ja että työpaikat säilyvät ympäri Suomea. Uutta ohjelmaa lähdetään varmasti rakentamaan tältä pohjalta. Samaan aikaan rinnalla tulee edistää kansallista yhteistyötä sekä kansainvälistymiseen tähtäävää toimintaa. Osaamiskeskusohjelma on tuottanut arvokasta tietoa yleisistä periaatteista, joilla osaamista kannattaa kehittää. Osaamisen ja yhteistyön merkitys sekä innovatiivinen, reipas toiminta yrittäjyyden edistämiseksi tuottavat tuloksia. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osallistaminen yrittäjyyden edistämiseen on tärkeää. Maakuntien tulevaisuus on kiinni siitä, kuinka opetus, tutkimus, innovaatiot ja yrittäjyys saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin yhdessä. Neuvo nostaa esiin ajatuksen innovaatiokeskittymistä, jotka voisivat edistää yritysten uudistumista aistimalla yhteiskunnan ja teknologioiden jatkuvaa muutosta ja jalostamalla niistä uusia liiketoimintamahdollisuuksia Myös vahva yhteinen tahtotila ja tietty me-henki ovat edelleen tärkeitä. Sekä se, että alueen kokonaissuunnitteluun panostetaan, ja esimerkiksi liikennettä, asumista ja koulutusta kehitetään siten, että ihmiset arvostavat ympäristöään ja haluavat pysyä siellä. Innovaatiokeskittymät ja uusi alueellinen ohjelma ovat vielä suunnitteluasteella. Nyt Neuvo kannustaa yrityksiä loppukiriin osaamiskeskusohjelman puitteissa. Osaamiskeskusten loppurutistus on meneillään, ja nyt on oikea hetki ottaa kaikki irti tästä instrumentista. Tulevaisuus näyttää, mihin se johtaa.
Teksti: Miktech digitalmikkeli Mikkelin seudulla on toiminut jo useita vuosia Digitalmikkeli-verkosto, joka kokoaa yhteen toimijoita arkistoinnin, digitoinnin, sähköisen asioinnin ja arkistoinnin alalla. Verkosto koostuu Mikkelin seudulla toimivista yrityksistä, TKI- ja julkishallinnon organisaatioista ja sen toimintaa koordinoi Miktech Oy. Mikkeli on jo pitkään ollut Suomen merkittävin arkisto- ja kirjastokaupunki Helsingin jälkeen. Mikkelissä arkistoidaan sekä järjestellään, kunnostetaan ja säilytetään perinteistä analogista aineistoa. Mikkelissä myös konservoidaan analogista aineistoa ja digitoidaan sitä digitaalisen muotoon. Mikkelissä tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja sähköiseen arkistointiin sekä born digital -aineiston vastaanottoon. Erityisesti sähköisen arkistoinnin, digitoinnin ja metatietostandardien osalta Mikkelissä on kansainvälisesti tunnustettua huippuosaamista. Digitalmikkeliä on rakennettu vahvalla seudun ja maakunnan tuella. Toiminnalle asetetut tavoitteet on vahvistettu mm. Etelä-Savon Innovaatiostrategiassa 2010-2015 ja Mikkelin kaupungin 2011-2015 Elinkeinostrategiassa, jossa sähköinen asiointi ja arkistointi sekä digitointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialueeksi. Digitalmikkeli panostaa tällä hetkellä sähköisten palveluprosessien laajentamiseen kuluttajakäyttöön ja digitaalisten aineistojen yhdistelyyn uudenlaisiksi sisältötuotteiksi, esimerkiksi kulttuuri/tietoperinnön paketointi uudenlaisiksi tuotteiksi.mikkeliin rakenteilla oleva Memory Campus tekee kaupungista merkittävän eurooppalaisen arkisto- ja digitointitoiminnan osaamis- ja palvelukokonaisuuden, joka tulee olemaan kooltaan valtavan suuri, kaikkiaan n. 12 hehtaaria ja 60 000 kerrosneliömetriä. Suomen ensimmäinen digitaaliprofessuuri tulee sijoittumaan osaksi Mikkeliin, ja siten vahvistamaan entisestään osaamista, koulutustoimintaa sekä tutkimusta alueellamme.
7 Kuntien Tiera Oy Kotipaikka Helsinki Henkilöstö 80 www.tiera.fi Kuntien Tiera Oy, Mikkelin toimipiste (aiemmin Etelä-Savon Tietohallinto Oy, ESTH) on ollut Digitalmikkeli-klusterin jäsen jo pitkään, ja on ollut sitä kautta mukana kehittämisohjelmassa. Tieran toimii valtakunnallisesti ja sen tavoitteena on löytää kuntasektorilta kehittämisohjelmaan kärkihankkeita. Tieran Mikkelin toimipisteen arkistointihanke, SARKK (Sähköinen arkisto kuntien käyttöön), on tällä hetkellä käyttöönottovaiheessa ja on hyvin merkittävä hanke kuntien arkistotoimen kannalta. ESTH:n toimitusjohtaja Jarmo Tiainen toteaa, että Mikkelin kaupunki on pitkään liputtanut olevansa Suomen arkistopääkaupunki, ja on tehnyt pitkäjänteistä työtä tuon eteen. Mikkeliin on tullut vuosien aikana toimijoita jotka tekevät arkistoinnin parissa töitä, mutta oleellisesti tärkeämpää on kehittää täällä palveluja uusille arkistoinnin palvelualueille. Mikkelin kaupunki ja Miktech ovat tehneet hyvää työtä ja tukeneet paikallisia toimijoita kuten Tieraa, jatkaa Tiainen. SARKK hanke on Tieran kannalta yksi merkittävimmistä kehityshankkeista. Sillä on iso kasvupotentiaali ja Tiainen odottaa siltä hyvää tulevaisuutta. Arkistointi on kunnissa lähes ainoa toiminta, jossa edelleen eletään paperiaikakautta kun uusin tekniikka kuitenkin mahdollistaa myös digitaalisen arkistoinnin ja siten dokumenttien täydellisen digitaalisen elinkaaren. Digitaalinen arkisto on helppokäyttöinen tietovarasto, joka mahdollistaa arkistolle myös aivan uudentyypistä käyttöä. Arkisto ei ole enää pelkkä historiavarasto vaan päivittäin käytettävä tietojohtamisen peruspilari. Tiaisen mielestä on ollut hyvä, että koko toimialaa koordinoidaan ja yritetään löytää yhteisiä, kaikkia hyödyttäviä hankkeita. Samalla se on antanut mahdollisuuden luoda Mikkelille kehittyvä arkistokaupungin imago. Kärkialoihin panostamien on erittäin tärkeää Mikkelin kokoisessa kaupungissa että kehitysvoimat eivät hajaannu, toteaa Tiainen. Mikkelissä on meidän toiminnan kannalta hyvää sekin että paikalliset oppilaitokset tukevat vahvasti tätä erikoisalaa kouluttamalla uusia alan ammattilaisia jatkaa Tiainen vielä. Kärkialoihin panostaminen vaatii asian tarkastelua hyvin monelta suunnalta, joten sitä varten on hyvä olla olemassa toimija. Länsi-Savo kotipaikka: Mikkeli henkilöstö: konserni työllistää yli 400 henkilöä www.lansi-savo.fi Länsi-Savo on ollut aktiivisesti mukana Digitalmikkeliverkostossa. Liiketoimintajohtaja Liisa Kotilaisen mukaan verkoston kautta on ollut helppo tulla mukaan toimintaan ja samalla tutustua eri toimijoihin. Länsi-Savo on mukana Kansalliskirjaston Comellus-hankkeessa yhdessä Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Hankkeessa kehitetään sanomalehden digitointiprosessia. Kotilaisen mukaan panostus kärkialaan näkyy ajan kanssa kasvussa ja uuden liiketoiminnan syntymisessä. Kehittämistyö on pitkäjänteistä. Digitalmikkeli-klusteri on jo nyt merkittävä ja kasvaa edelleen, kun toimintaympäristö on myönteinen ja samalla myös osaajat houkuttavat toisia osaajia alueelle. Kärkialan kehittymiseen ja kasvuun vaikuttaa myös toimiva oppilaitosyhteistyö: tieto yritysten tarpeista kulkeutuu oppilaitoksiin, ja vastaavasti oppilaitokset saavat kaipaamaansa tukea yrityksiltä mm. opiskelijoiden harjoittelupaikkoina, asiantuntijapuheenvuoroina jne.
Teksti: Miktech BIO ENERGIA Mikkelin kaupunki on valinnut elinkeinostrategiassaan bioenergian yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialaksi ja on sitoutunut omassa toiminnassaan edistämään kehittämisohjelman toteuttamista. Bioenergian kehittämisohjelma on aloitettu alkukeväästä 2012. Kehittämisohjelma on pohjana Etelä-Savon bioenergia-alan liiketoiminnan systemaattiselle kehittämiselle. Kehittämisohjelman painopisteenä on metsäenergia. Metsäenergian hyödyntäminen on alueella maailmalaajuisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen korkealla tasolla, kuten myös alueen toimijoiden osaaminen koko ketjun osalta. Kehittämisohjelman toimintaa koordinoi Miktech Oy, ja sen toteutus on keskeinen osa Mikkelin seudun Osaamiskeskuksen toimintaa kansallisessa Uusiutuva Metsäteollisuus osaamisklusterissa. Ohjelmassa keskitytään bioenergia-alan yritysten liiketoiminnan kasvattamiseen, metsäbiomassan käytön lisäykseen ja jalostusasteen nostoon sekä alueen profiilin nostamiseen metsäbioenergian osaajana.
9 Kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on kaksinkertaistaa alan yritysten liikevaihto. Tavoitteena on rakentaa Biosaimaa-klusterista kansallisesti verkottunut, merkittävä toimija. Klusterin tavoitteena on myös vahvistaa T&K-yhteistyötä yritysten ja paikallisten tutkimuslaitosten välillä sekä vahvistaa myös yritysten välistä yhteistyötä. Vahvalla yhteistyöllä saadaan myös alueen kansallista tunnettavuutta vahvistettua. Tärkeää on myös löytää alueelle uutta liiketoimintaa. Biosaimaa-klusterin keskeisinä toimenpiteinä on investointihankkeiden edistäminen ja uusien energiantuotantoratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto alueella, konkreettisena esimerkkinä Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. Samalla edistetään erilaisia pilotointi- ja demostrointihankkeita mm. teettämällä toimintaa tukevia selvityksiä (esim. markkina- ja teknologiaselvityksiä). Alueen toimijoiden välistä yhteistyötä lisätään ja tuetaan PK-yritysten systemaattista liiketoiminnan kehitystä. Klusterin toimesta valmistellaan yrityksille yhteisiä hankkeita ja kehittämistoimia sekä verkostoidutaan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Kansainvälisten toimijoiden lisäksi panostetaan erityisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja kumppaneiden hakemiseen Venäjältä. Alueen bioenergia-alan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä teknologiayrityksiä. Suurimmat toimijat ovat alueella toimivat energiayhtiöt joiden lisäksi alueelta löytyy myös suurehkoja yrityksiä, joiden toiminta sivuaa bioenergiaa tai liittyy bioenergiaan. Keskeisin bioenergia-alan T&K toimija on Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT Savo). Muita toimijoita ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK), Aalto-yliopisto pienyrityskeskus, Etel-Savon ammattiopisto Esedu, MTT Mikkeli ja Ruralia -instituutti. Metsäpuolen keskeisiä toimijoita ovat Etelä-Savon Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo. OTAPRO Oy Kotipaikka Mikkeli Henkilöstö 17 + n. 10 vakituista alihankintatyön tekijää www.korjaamohyvarinen.fi Innovatiivinen tilauskonepaja, keskittynyt energiakoneiden tuottamiseen, suunnitteluun, huoltoon ja korjaamiseen. OTAPRO:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen on ollut alusta saakka mukana bioenergian kehittämisohjelman Biosaimaa-klusterissa. Hyvärisellä on pitkä kokemus suomalaisesta metsätaloudesta konepajan näkökulmasta. Konepajalla on tehty pitkään erityisesti energiakoneita, mm. LHM-hakkurit tehdään Otapron tiloissa. Hyvärinen on ollut myös kansainvälisessä metsäbioenergian kehitystyössä mukana, mm. erilaisten projektien tiimoilta viemässä suomalaista tietotaitoa Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan. Etelä-Savolla on etuna runsaat metsät, ja sen kautta alueella on myös paljon osaamista. Biosaimaa-klusteri on vielä alkuvaiheessa, mutta alan kehittymisen kannalta laaja toimijoiden verkosto, jolla on selkeä vetäjä, on etu. Laaja-alainen toimijoiden kirjo on verkostolle vahvuus, ja se johtaa vääjäämättä verkottumiseen vähintään toimijoiden kesken. Jarmo Hyvärinen toteaakin, että klusterityyppinen toiminta ei ole kilpailuasetelman asettaja, vaan se yhdistää aidosti virkamiestasoa, oppilaitoksia ja yrityksiä. Fibrocom Oy kotipaikka Mikkeli Henkilöstö 10-14 www.fibrocom.fi Fibrocom Oy on ollut alusta lähtien mukana bioenergia kehittämisohjelmassa, Biosaimaa-klusterissa. Yritys valmistaa kevyitä, komposiittirakenteisia kuljetuskontteja, joita voidaan käyttää mm. metsäbioenergiamassojen kuljettamiseen. Toimitusjohtaja Mauri Laitisen mukaan bioenergian valinta yhdeksi Mikkelin kaupungin kehittämisen painopisteistä on etu verkostoitumismielessä, sillä klusteritoiminnassa alueella olevat bioenergia-alan toimijat tulevat tutuiksi toisilleen, ja voivat saada selkeää liiketoimintahyötyä. Etsimme jatkuvasti kohteita, joihin voisimme jättää yhteistarjouksen klusterin toimijoiden voimin, toteaa Laitinen. Klusterissa on myös paljon tietoa, kun on monenlaisia toimijoita; kuntia, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia sekä erilaisia yrityksiä. Klusterin koordinointi toimii luontevasti neutraalin toimijan, kuten Miktech Oy:n, kautta sanoo Laitinen. Tällöin ei tule kilpailuasetelmaa, vaan kehittäminen ja yhteistyö pysyvät puolueettomana. Klusterin koordinaattori näkee myös laaja-alaisemmin, sekä tuntee erilaisten klusteritoimijoiden osaamisen ja intressit, ja siten voi löytää myös täysin uusia näkökulmia kehittämiseen summaa Laitinen klusterikoordinaation toimintaa. Yrityksille tietyn toimialan valitseminen kärkialaksi ei vielä sellaisenaan tuo lisäarvoa, mutta aktiivisen toiminnan kautta voidaan liiketoimintahyötyjen lisäksi houkutella uusia yrityksiä alueella, kehittää jo olemassa olevien yritysten osaamista erilaisten projektien avulla sekä saada osaavaa työvoimaa pysymään alueella.
Teksti: Miktech Kuvitus: Haaja & Arwo Design / Jesse Haaja Ympäristöturvallisuus Miktech on käynnistänyt ympäristöturvallisuus-kärkialaan liittyvän kehitysohjelman. Ympäristöturvallisuus-miniklusterin työhön osallistuvat yritysten lisäksi Mikkelissä toimivat alan tutkimus- ja koulutusyksiköt. Ympäristöturvallisuustoimialan kehittäminen on osa Mikkelin seudun Osaamiskeskuksen toimintaa. Toiminnassa keskitytään mm. alla esitettyihin painopistealueisiin. Kuva: Environics Oy Kuva: Metsäsairila Oy Ympäristöturvallisuuden living lab Luodaan Metsäsairilan alueelle ympäristövaikutuksiltaan hyvin valvottu ja suojattu jäte- ja sivuvirtojen materiaalien käsittelyn, kierrätyksen ja hyötykäytön tutkimus- ja kehitysympäristö, mikä synnyttää myös uutta liiketoimintaa. Hyödynnetään jätevesilaitoksen siirtyminen alueelle osaksi uutta jäteintegraattia. Ympäristöanalytiikan kaupallistaminen Kootaan yhteen Mikkelissä ympäristöanalytiikkaa tarjoavat toimijat ja vahvistetaan tähän osaamisen liittyvää erikoisanalytiikan kaupallistamista. Jatkuvatoiminen ympäristömonitorointi Luodaan Mikkelin seudusta merkittävä ympäristön on-line monitorointiosaamisen pilotoinnin ja soveltamisen alue ja mahdollistetaan uuden liiketoiminnan syntyminen. Ympäristöturvallisuuden osaaminen profilointi Vahvistetaan maakunnan ja Mikkelin seudun profiloitumista kansallisesti ympäristöalan osaajana ja tuetaan yritysten kansainvälistymistä.
Environics Oy Kotipaikka: Mikkeli Henkilöstö: Mikkeli n. 80hlöä, Saksa Berliini > 10 hlöä, USA, Maryland < 10 hlöä www.environics.fi MIPRO OY Kotipaikka: Mikkeli Henkilöstö 70 www.mipro.fi 11 Environics Oy on ollut mukana useissa erilaisissa kehittämishankkeissa. Yritys on viime vuosina panostanut voimakkaasti teollisuus- ja ympäristöliiketoiminnan kasvattamiseen. Tällä hetkellä yritys myy tuotteitaan maailman suurimmille kemian ja öljy-petrokemian alan yrityksille päästö- ja prosessi- sekä työhygieenisiin mittauksiin. Toinen merkittävä toiminta-alue on sovellukset puolijohdeteollisuuteen puhdastilojen ilman epäpuhtauksien monitorointiin. Tulevaisuuden markkinapotentiaali analysaattoreille on terveydelle ja ympäristölle haitallisten päästöjen monitoroinnissa, erityisesti teollisuuden ja voimalaitosten päästöjen osalta. Mikkelistä pystytään viemään maailmalle kilpailukykyisesti ainutlaatuisia tuotteita ja ratkaisuja. Environics:n tuotteilla voidaan mm. estää onnettomuuksia esimerkiksi öljynjalostamoilla ja siten pienentää myös ympäristökatastrofiriskiä. Liiketoimintayksikön johtaja Jouni Salmi Environics Oy:stä toteaa, että panostaminen valittuihin kärkialoihin tukee koko seudun kehittymistä ja lisää vetovoimaa alueelle. Pienen kaupungin ja alueen etu näkyy myös siinä, että yritykset, esimerkiksi Environics, voivat toteuttaa koko kaupunginlaajuisia järjestelmäpilotteja, jotka eivät ole mahdollisia suuremmissa kaupungeissa toimiville yrityksille. Piloteilla on suuri merkitys sekä yritysten osaamisen kehittymisen kannalta että referenssinä joita voi hyödyntää kaupankäynnissä Jouni Salmi jatkaa. Jouni Salmen mukaan Mikkelin tulisi voimakkaasti panostaa siihen, että saisimme houkuteltua pieniä ja keskisuuria ympäristöalan yrityksiä Mikkeliin. Näillä yrityksillä on tulevaisuudessa kasvun edellytykset ja näin ne tarjoavat mielenkiintoisia työskentelymahdollisuuksia. Salmi toteaa. Yhteistyön käynnistäjänä ja sen ylläpitäjänä tulisi olla selkeästi määritelty taho, joka myös koordinoisi toimintaa. Hyvä esimerkki yhteistyön kehittämiseksi on tämä ympäristö- ja turvallisuusalan kehittämiseen panostava hanke. YRITYKSET Mipro Oy toimittaa turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä vesihuoltoon, teollisuuden prosesseihin sekä rautatieliikenteeseen. Ympäristöturvallisuusklusterin toiminnassa Mipro on mukana lähinnä vedenhallintajärjestelmien osalta. Näitä käytetään mm. kunnallisessa vesihuollossa puhtaan veden ja jätevesihuollon osalta. Ympäristöturvallisuusklusterissa on mukana useiden eri alojen toimijoita, mikä takaa sen, että klusterilla on mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön. Oppilaitosten ja tutkimusryhmien osaaminen ja resurssit täytyy tuoda selvästi esille ja saada myös muiden klusteritoimijoiden tietoon. Yhteisen tietoisuuden lisääminen on ehdottoman tärkeää. Etelä-Savosta puuttuu suuria kärkiyrityksiä, mikä näkyy myös toimialan kehittymisessä. Klusteritoiminta voi osaltaan korvata isojen vetureiden puuttumista, pohtii Mipro Oy:n toimitusjohtaja Raimo Laine. Tärkeää on pitää klusteritoiminta yhteisenä kehittämisen kohteena, ja tieto kaikkien käytettävissä. Laineen mukaan klusteritoiminnassa pystytään jakamaan kokemuksia ja kehittämään kokonaisuutta. Klusterin kehittymisen edellytyksenä on myös toimijoiden yhteinen kieli sekä se, että toimijat oppivat tuntemaan toistensa tarpeita ja löytämään sitä kautta uutta liiketoimintaa. Kaupallinen hyöty ei välttämättä tule aina yhtä aikaa kaikille klusterijäsenille, mutta jokaiselle se tulee vuorollaan miettii Laine ja jatkaa, että Mipro pyrkii kehittämään liiketoimintaa ja palveluja asiakaskunnan tarpeen mukaisesti klusterin avulla. Julkisen tahon koordinoinnin kautta voidaan aidosti tukea klusteriyritysten kehittymistä ja tuottaa uusia liiketoimintahyötyjä jäsenyrityksille, toteaa Laine. Erikokoiset organisaatiot voivat myös hyödyttää toinen toisiaan, esimerkiksi yhteisten tarjousten tai muun liiketoimintasynergian muodossa. Klusterikoordinaatiosta vastaavan henkilön tulee toimia erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa; välillä tarvitaan motivaatiota ja innostusta. Mikkelin kaupungin panostus kärkialojen kehittämiseen näkyy jo esimerkiksi rekrytointitilanteissa. Mikkelin imagoa on nostettu ja positiivinen vire sekä tekemisen meininki näkyy jo muuallekin. Ympäristöturvallisuus alan yrityksillä on Etelä-Savossa vahvaa osaamista ja ne edustavat osaltaan ehdotonta kansainvälistä huippua. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on n. 100 miljoonaa euroa ja ne työllistävät runsaat 500 henkilöä. Ympäristöalan vaikutus maakunnan kehittymiseen on jo nyt merkittävää. LGC Ympäristöturvallisuus alan yrityksillä on Etelä- Savossa vahvaa osaamista ja ne edustavat osaltaan ehdotonta kansainvälistä huippua. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on n. 100 miljoonaa euroa ja ne työllistävät runsaat 500 henkilöä. Ympäristöalan vaikutus maakunnan kehittymiseen on jo nyt merkittävää. ASTRaL LUT:n Mikkelissä toimiva ASTRaL-laboratorio keskittyy ALD-ohutkalvopinnoitusmenetelmän kehittämiseen. ASTRaL:n erityisosaamista on jatkuvatoiminen ja taipuisien materiaalien ALDpinnoitus ja se onkin ensimmäisinä maailmassa ottamassa käyttöön näitä prosesseja, mikä mahdollistaa kansainvälisen sovelluskeskuksen perustamisen Mikkeliin. ALD-teknologiaa hyödynnetään mm. ympäristösensoreissa ja puhdistavissa katalyyttipinnoissa ja sillä voidaan parantaa esim. elintarvikepakkausten laatua. MAMK (Mikkelin ammattikorkeakoulu) ympäristöteknologian opetus tuottaa ympäristöalan ammattilaisia teollisuuden, insinööritoimistojen sekä kuntien ja valtion eri toimialoille. MAMK:ssa on yhteensä runsaat 200 ympäristöteknologian opiskelijaa, mikä on merkittävä resurssi alan yrityksille ja muille toimijoille.
Tulevia tapahtumia 7.-9.8. IFLA 2012 Preconference "The Electronic Re-evolution - News Media in the Digital Age", Mikkeli 14.9. Muovepro seminaarisarja: Tuotteen elinkaarimalli, Mikkeli 25.9. Ympäristöturvallisuudesta uutta liiketoimintaa, Ympäristöturvallisuus miniklusterin seminaari, Mikkeli 8.10. Itä-Suomi Foorumi & Mihin menet Metsä-Suomi, Mikkeli 15.-17.10. GLOBTECH III, Mikkeli 6.11. Biosaimaa - Metsäenergiaketjun kannattavuuden parantaminen seminaari, Mikkeli 14.12. Muovepro seminaarisarja: Yrityksen laatujärjestelmät, Mikkeli Lisätietoja tapahtumista www.miktech.fi Miktech muuttaa Uusi osoite 1.8. alkaen Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli