Haapaniemen voimalaitoksen ympäristölupa, Kuopio

PÄÄTÖS Nro 124/07/2 Dnro ISY-2004-Y-262 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2007 ASIA Haapaniemen voimalaitoksen ympäristölupa, Kuopio LUVAN HAKIJA Kuopion Energia Oy PL 105 70101 Kuopio HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kuopion Energia (1.1.2007 Kuopion Energia Oy) on hakenut 30.12.2004 ympäristölupaa Kuopion Haapaniemellä sijaitsevan voimalaitoksen toiminnan jatkamiseen. SIJAINTI Haapaniemen voimalaitos (376 MW) koostuu kahdesta sähköä ja kaukolämpöä tuottavasta yksiköstä: Haapaniemi 1 ja Haapaniemi 2. Voimalaitos ja polttoaineen vastaanotto sijaitsevat Kuopion kaupungin Haapaniemen kaupunginosassa osoitteessa Haapaniementie 32 tontilla 8-26-15. Voimalaitoksen öljysäiliöt ovat tontilla 8-26-13 ja varastokorjaamo tontilla 8-26-14. Tontit on vuokrattu Kuopion kaupungilta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto käsittelee polttoaineteholtaan yli 300 MW:n energiantuotantolaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Haapaniemen voimalaitokset, ilmansuojeluilmoituksen päätös nro 632 Rb, Kuopion lääninhallitus 16.10.1986. Ympäristölupa Dnro 0696Y0206-111, Pohjois-Savon ympäristökeskus 29.12.1999. Hiilidioksidin päästölupa Dnro 623/311/2004, Energiamarkkinavirasto 29.11.2004.

Kaavoitus 2 Voimalaitosalue on 26.2.1992 vahvistetussa asemakaavassa merkitty energiantuotantoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-4). Voimalaitoksen ympäristössä on teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita sekä yhdyskuntahuoltoa palvelevien laitosten ja rakennusten korttelialueita, pieniä puistoalueita sekä asuinalueita. Laitoksen sijaintipaikka on 11.12.2000 hyväksytyssä Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa merkitty yhdyskuntahuollon alueeksi (ET) YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Kuopion ydinkeskusta on noin 1 km:n etäisyydellä voimalaitoksen pohjoispuolella. Lähin asuinrakennus on 50 m:n ja yhtenäinen asuntoalue noin 200 m:n etäisyydellä laitoksen pohjois- ja koillispuolella. Laitoksen läheisyydessä on koulu (700 m) ja päiväkoti (300 m). Lähialueella ei ole muita ympäristövaikutuksille herkkiä kohteita. Voimalaitosalueen eteläpuolella on Kumpusaaren teollisuusalue, jossa sijaitsevat muun muassa öljy- ja syväsatama. Siikaniemen teollisuusalue on voimalaitosalueen lounaispuolella. Ilman laatu Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne on vakiintunut 1990-luvun loppupuolella. Ilmanlatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt. Vuonna 2005 ilmanlaatuindeksillä kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu on ollut ajasta 53,2 % hyvä, 42,7 % tyydyttävä, 2,8 % välttävä ja 0,2 % huono. Veden laatu Leviämisselvitysten mukaan Kuopion alueella suurimmat rikkidioksidin tuntiarvot ovat tasoa 75-100 μg/m 3, vuorokausiarvot 20-30 μg/m 3 ja vuosikeskiarvot 3-4 μg/m 3. Typpidioksidin tuntiarvot ovat alueella 100-150 μg/m 3, vuorokausiarvot 50-70 μg/m 3 ja vuosiarvot 10-40 μg/m 3. Hengitettävien pienhiukkasten tuntipitoisuudet vaihtelevat 10-70 μg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet ovat yleensä keväällä. Kallaveden veden laatu on pääasiassa hyvä. Laadultaan tyydyttävää vesi on ollut kaupungin lähivesillä. Voimalaitoksen edustalta ei ole tietoja vedenlaadusta. Melu Haapaniemen melutilanne on pääosin välttävä, osin huono. Tieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso ylittää laajoilla alueilla päiväaikaan keskiäänitason 55 db(a) (katujen varressa 58-71 db(a)) ja yöllä tason 50 db(a) (katujen varrella 51-63 db(a)). LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Haapaniemen voimalaitos koostuu kahdesta erillisestä kattilalaitoksesta Haapaniemi 1 (HPN1) ja Haapaniemi 2 (HPN2). HPN2 on peruskuormalaitos (käyttöaika 7 400 h/a) ja se on otettu käyttöön vuonna 1981. Vuonna 1972 käyttöönotettu Haapaniemi 1 on vara- ja huippukuormakattila, jota käytetään kesällä peruskuorman tuotantoon (käyt-

3 töaika 4 100 h/a). Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Kuopion kaupungin kaukolämpöverkkoon ja sähköä valtakunnan sähköverkkoon. Haapaniemi 1:n polttoaineteho on 131 MW (sähköteho 29 MW e ja kaukolämpöteho 60 MW th ). Laitoksen keskimääräinen hyötysuhde on 90 %. Savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja johdetaan 100 m korkeaan savupiippuun. Haapaniemi 2:n polttoaineteho on 245 MW (sähköteho 60 MW e ja kaukolämpöteho 120 MW th ). Laitoksen keskimääräinen hyötysuhde on 91 %. Savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja johdetaan 120 m korkeaan savupiippuun. Molemmilla laitoksilla on reduktiolämmönsiirrin, jolla voidaan tarvittaessa tuottaa kaukolämpöä vastapaineturbiinien ohi. Laitosten lauhde- ja höyrypiirit on kytketty niin, että kummallakin kattilalla voidaan tuottaa höyryä kummallekin turbiinille. Molempien kattiloiden polttotekniikkana on suora pölypoltto varustettuna jälkipolttoarinalla. Tuotanto Voimalaitos tuottaa sähköä keskimäärin 430 GWh/a (390-510 GWh/a) ja kaukolämpöä keskimäärin 910 GWh/a (860-940 GWh/a). Haapaniemi 2 tuottaa sähköä 410 GWh/a ja kaukolämpöä 710 GWh. Haapaniemi 1:n tuotanto-osuus on 100 GW/a sähköä ja 165 GWh/a kaukolämpöä. Voimalaitoksen sähköntuotanto kattaa 75 % Kuopion kaupunkialueen sähkön tarpeesta. Kuopiossa tuotetusta kaukolämmöstä laitos tuottaa lähes 100 %. Polttoaineet Voimalaitoksen pääpolttoaineena on jyrsinturve (560 000 t/a). Tukipolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä (11 000 t/a) ja lähinnä käynnistyksessä kevyttä polttoöljyä (12 t/a). Lisäksi Haapaniemi 2:ssa poltetaan sahanpurua (20 000 t/a) ja kevyttä polttoöljyä (12 t/a). Lisäksi poltetaan hieman ruokohelpiä turpeeseen sekoitettuna. Polttoaineiden ominaisuuksia on esitetty seuraavassa taulukossa. Polttoaine Lämpöarvo MJ/m 3 (n) Rikkipitoisuus % Tuhkapitoisuus % Kosteus % Jyrsinturve 20,8 0,15-0,6 4-11 45(38-60) Raskas polttoöjy 40,6 MJ/kg 1 0,03 Sahanpuru 19 0,05 0 55 Kevyt polttoöljy 42,7 MJ/kg 0,1 0,01 Polttoaineiden varastointi Jyrsinpolttoturve varastoidaan soilla ja sahanpuru tuotantopaikoilla. Turve kuljetetaan laitokselle rekkakuljetuksina päivittäin. Sahanpuru tulee laitokselle omana kuljetuksenaan tai lähtöpaikalla turpeen joukkoon sekoitettuna. Kuormat puretaan kolmella vastaanottoasemalla. Puru ja turve voidaan tarvittaessa lyhytaikaisesti varastoida 600 m 3 :n betonikaukalossa, 2 000 m 3 :n varastorakennuksessa ja 3 000 m 3 :n varastosiilossa. Raskas polttoöljy varastoidaan kahdessa maanpäällisessä 4 000 m 3 :n terässäiliössä. Säiliöillä on yhteinen 5 300 m 3 :n vallitila. Vallitilan sadevedet johdetaan venttiili-

4 kaivon kautta järveen. Kevyt polttoöljy varastoidaan 25 m 3 :n terässäiliössä. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Veden hankinta ja viemäröinti Laitoksen tarvitsema jäähdytysvesi, 7 milj.m 3 /a, otetaan Kallavedestä omalla pumppaamolla. Vedenottopaikka on 30 m rannasta. Vedestä poistetaan suurimmat epäpuhtaudet välpällä ja koriketjusuodattimella. Kuopion kaupunki on antanut suostumuksensa veden ottamiseen 10 milj.m 3 /a ja vedenottoputken sijoittamiselle omistamalleen vesialueelle 297-8-9906-0. Lisäksi kaupungin vesijohtoverkosta otetaan suolanpoistolaitoksen syöttövesi ja vesi normaaliin talouskäyttöön 55 000 m 3 /a. Prosessista palaava jäähdytysvesi ja prosessivedet (4 300 m 3 /a) johdetaan kanaalin kautta Kallaveteen. Emäksiset prosessivedet neutraloidaan. Käänteisosmoosilaitoksen rejektivedet (3 700 m 3 /a) johdetaan yhdessä jäähdytysvesien kanssa vesistöön. Polttoaineen vastaanottoalueen sade- ja pesuvedet (7 000 m 3 /a) johdetaan turpeenerotuskaivon kautta Kallaveteen. Kaivo (8 x 3 m) on neliosainen ja toimii painovoimaisena selkeyttimenä. Saniteettivedet (9 800 m 3 /a) johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Kemikaalit Laitoksella käytettäviä kemikaaleja ovat lähinnä kattilaveden valmistukseen ioninvaihtosarjoissa käytettävät natriumhydroksidi 22 t/a, rikkihappo 6,4 t/a ja suolahappo 0,1 t/a. Ioninvaihtosarjat on korvattu käänteisosmoosilaitoksella, joka käyttää natriumsulfiittia 0,1 t/a. Lisäksi kattiloiden syöttöveteen lisätään hydratsiinia 1,3 t/a, fosfaattia 0,1 t/a ja ammoniakkia 0,4 t/a. Kaukolämpöveden pehmennykseen käytetään natriumkloridia 15 t/a ja jäähdytysvesijärjestelmän puhdistukseen natriumhypokloriittia 1 t/a. Kemikaalit varastoidaan laitoksen sisätiloissa säiliöissä, jotka on varustettu suojaaltailla. Liikenne ja liikennejärjestelyt Turpeen, puupolttoaineen, öljyn sekä tuhkan kuljetuksesta aiheutuva liikenne on 10-80 rekka-autoa/vrk ympäri vuorokauden. Raskas liikenne ohjautuu valtatie 5:ltä Tasavallankatua, Siikaniemenkatua ja Haapaniementietä pitkin ja käyttää pääasiassa laitoksen itäpuolen porttia. Lisäksi alueelle on 50-100 henkilön työpaikkaliikenne ja muu työmaaliikenne. Henkilöliikenne käyttää laitoksen pääporttia Haapaniementiellä. PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt vesistöön Laitoksen päästöt vesistöön ovat vähäiset. Turveaseman jätevesipäästöt ovat olleet vuosina 2000-2004 seuraavat: kiintoaine 1 420 3 700 kg/a, fosfori 7 kg/a ja typpi

90 kg/a. Jäähdytysvesien vaikutuksesta muodostuu talvella noin 50 m:n päähän rannasta sula-alue. Kallaveteen johdettava lämpömäärä on 100-900 TJ/a. 5 Päästöt ilmaan Voimalaitoksen päästöt ilmaan ovat olleet vuosina 2002-2004 keskimäärin: hiukkaset 100 t/a, rikkidioksidi 1 700 t/a, typenoksidit 1 000 t/a ja hiilidioksidi 640 000 t/a. Haapaniemi 1:n hiukkaspäästö on ollut 10-20 mg/m 3 (n), rikkidioksidipäästö 700-870 mg/m 3 (n) ja typenoksidipäästö 410-460 mg/m 3 (n). Haapaniemi 2:n päästöt ovat olleet vastaavasti: hiukkaset 37-45 mg/m 3 (n), rikkidioksidi 540-570 mg/m 3 (n) ja typenoksidit 380-410 mg/m 3 (n). Viime vuosien aikana voimalaitoksella on ollut muutamia häiriötilanteita, joiden seurauksena on tehty laitoksen suunnittelematon alasajo. Häiriötilanteita Haapaniemi 1:llä on ollut 1-5 kpl/a, joiden kesto on ollut 10 min - 24 h. Haapaniemi 2:n muutamat häiriötilanteet (2-3 kpl/a) ovat kestäneet 24-56 h. Melu Voimalaitoksen tärkeimmät melulähteet ovat savupiippu, materiaalinkäsittelylaitteet, ja puhaltimet. Melun vaikutusalue on normaalissa toiminnassa noin 0,5 km ja paineellisen höyryn ulospuhalluksissa 5 km. Laitoksen savupiipun päässä keskiäänitaso on 85 db(a) ja maksimiäänitaso 97 db(a). Voimalaitoksen äänitehotaso on 109 db(a) molempien kattiloiden ollessa käynnissä Polttoaineen käsittelyalueelta aiheutuu satunnaisesti melua, lähinnä turpeen mukana laitokselle tulleiden kantojen ja jäätyneiden turvepaakkujen murskauksesta. Haju Laitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu hajupäästöjä. Kiinteiden polttoaineiden ominaishajua voi levitä ympäristöön niiden purkamisen ja puskurivarastoinnin yhteydessä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään. Voimalaitoksen alue on asfaltoitu. Kemikaalisäiliöt, muuntajat ja polttoainevarastot on varustettu suoja-altailla. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Voimalaitoksella syntyy vuosittain lentotuhkaa noin 24 000 t ja arina/pohjatuhkaa 3 000 t. Tuhka kuljetetaan kuorma-autoilla mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön tai läjitettäväksi Heinälamminrinteen kaatopaikalle. Jäiset turvepaakut ja kannot (1 000 m 3 /a) murskataan ja poltetaan laitoksella. Turvekaivojen lietteet (28 t/a) samoin kuin yhdyskuntajäte (82 t/a) toimitetaan kaatopaikalle. Metalliromu noin 120 t/a ja jätepaperi 30 t/a toimitetaan hyötykäyttöön. Lisäksi keskusvaraston ja korjaamon alueella kerätään ja siellä säilytetään pieniä määriä ongelmajätteitä ja toimitetaan edelleen ongelmajätteiden asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Haapaniemen keskusvarastolle ja korjaamolle on laadittu jätehuolto-ohjeet. Lento- ja arinatuhkan ominaisuuksia (metallipitoisuuksia ja liukoisuutta) on selvitetty useissa tutkimuksissa ja arvioitu tuhkien soveltuvuutta maantäyttöön. Hakija on myös osallistunut tuhkan rakeistuksen ja levityksen kehittämiseen ja tutkinut tuhkan sovel-

tuvuutta metsälannoitukseen ja maarakennukseen sekä seuraa edelleen aktiivisesti hyötykäyttömahdollisuuksia 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Vuosina 1972 ja 1982 käyttöönotetut kattila-höyryturbiini yhdistelmän kaikki osat eivät vastaa tämän hetken BAT-tasoa. Laitoksen lämmön ja sähkön yhteistuotanto on tehokasta (hyötysuhde 90-91 %) ja BAT-tasoa. Laitoksen laitteista ja järjestelmistä BAT-tasoa edustavat sähkösuodattimet, päästömittausjärjestelmä, uusi polttoaineiden vastaanottolaitos, polttoaineiden vastaanottoalueen sade- ja pesuvesien selkeytyskaivo sekä prosessiveden valmistuslaitos. Yksittäisistä laitteista BAT-tasoa eivät vastaa pumput ja puhaltimet moottoreineen eikä kattiloiden pölypolttotekniikka. Pölypolton haittana ovat korkeat palamislämpötilat ja palamistuotteiden lyhyt viipymäaika palamisvyöhykkeellä. Siksi mm. purun käyttöä on rajoitettu, jotta voidaan varmistaa polttoaineiden mahdollisimman täydellinen palaminen. Leijukerros- ja kiertoleijutekniikoita pidetään BAT:na, koska ne soveltuvat useille polttoaineille ja polttotehoa voidaan säätää. Alhainen polttolämpötila rajoittaa typenoksidien syntyä ja rikkipäästöjä voidaan vähentää lisäämällä kalkkikiveä leijumassaan. Hakija on selvittänyt ja arvioinut kattiloiden polttotekniikan muutoshankkeiden yhteydessä päästövaikutuksia. Oleellista vaikutusta päästöarvoihin polttotekniikan muutoksella ei ole, jos polttoainejakauma säilyy entisenä. Laitoksen muuttaminen vastaamaan kaikilta osin BAT-tasoa merkitsee koko laitoksen uusimista, mikä kokonaistaloudellisesti ei ole mahdollista. Normaalin kunnossapidollisen uudistamisen yhteydessä korvattavat laitteet ovat BAT-tasoa. Energian käyttö ja sen käytön tehokkuus Laitos edustaa yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, jolloin polttoaineiden sisältämä energia pystytään käyttämään tehokkaasti hyödyksi ja laitoksen kokonaishyötysuhde nousee korkeaksi. Ympäristönhallintajärjestelmät Hakija on tehnyt selvityksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä. Selvityksen mukaan ympäristöasioiden hallintaan ei tarvita erillistä järjestelmää. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Laitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöriskejä. Merkittävimpinä vaikutuksina voidaan pitää päästöjä ilmaan sekä mahdollisten onnettomuustilanteiden yhteydessä purkautuvia ainevirtoja. Suurimmat riskit liittyvät polttoöljyn varastointiin.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 7 Vaikutukset vesistöön Vaikutukset ilmaan Voimalaitoksen jäädytysvesien lämpökuorma aiheuttaa talvisin purkualueelle noin 50 m rannasta ulottuvan sulan alueen. Laitoksen jätevesimäärät ovat pieniä ja jätevedet verrattain puhtaita. Jätevesien vaikutus vesistön tilaan on pieni. Leviämismalliselvitysten mukaan voimalaitoksen aiheuttamat rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet ovat enimmillään 10 % ilmanlaadun ohjearvoista, pääosin tämänkin alle. Päästöjen vaikutus alueen ilmanlaatuun on vähäinen. Polttoaineiden käsittely saattaa ajoittain aiheuttaa polttoaineiden ominaishajua lähiympäristössä. Melu Voimalaitoksen aiheuttama 50 db(a):n melualue ulottuu, molempien kattiloiden ollessa toiminnassa, asuinalueille, etenkin laitoksen itä- ja koillispuolella. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ilmapäästöjen tarkkailu Voimalaitoksen käyttötarkkailu hoidetaan valvomosta, jossa on jatkuva miehitys. Käyttötarkkailu käsittää muun muassa polttoaineiden määrän ja laadun seurannan, palamisen ja siihen liittyvien mittausten valvonnan. Prosessitietojärjestelmään tallentuvat tiedot ajotilanteista ja niiden muutokset ja häiriöt. Myös päästömittaustulokset kootaan tietokantaan. Ilmapäästöjen tarkkailu tehdään valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaisesti. Jatkuvatoimisesti mitataan rikkidioksidia, typenoksideja, hiukkasia sekä tulosten laskemiseksi kaasun virtausnopeutta, lämpötilaa, painetta ja kosteutta. Lisäksi mitataan hiilidioksidia ja hiilimonoksidia. Mittarit on liitetty laitoksen automaatiojärjestelmään, jonne mittaustieto siirretään. Mittausjärjestelmä toimii in-situ, jossa mittarit automaattisesti määrävälein kalibroivat ja tekevät sisäisen tarkastuksen toiminnan varmistamiseksi. Mittareiden kalibrointisuora tarkistetaan kerran vuodessa ulkopuolisilla mittaajilla. Mittaustuloksista lasketaan ja raportoidaan asetuksen 1017/2002 edellyttämät päästöarvot. Jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän laadun varmistamiseksi akkreditoitu mittaaja tekee vuosittain vertailumittaukset. Jäte- ja jäähdytysvesien tarkkailu Turveaseman jätevesistä otetaan näyte kerran kuukaudessa ja siitä analysoidaan kiintoaine, ph ja sähkönjohtokyky. Prosessi- ja jäädytysvesistä mitataan jatkuvasti lämpötila ja ph. Laitoksen fosfori- ja typpipäästöt vesistöön arvioidaan vuoden 1993 selvityksen perusteella.

Ympäristövaikutusten tarkkailu 8 Ilman laatua on tarkkailtu osallistumalla Kuopion ja Siilinjärven alueen yhteistarkkailuun. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 25.2.2005, 19.3.2007 ja 19.10.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto asianomaisilta viranomaisilta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuopion kaupungissa 29.3. 28.4.2005. Hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Savon Sanomat -nimisessä lehdessä 29.3.2005. Tarkastus Ympäristölupavirasto on pitänyt 24.9.2007 voimalaitoksella tarkastuksen. Tarkastuskertomus ja tarkastukseen liittyvät täydennykset on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot 1) Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunut, että hakijan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja sitä on hyödynnettävä prosessin ajossa, ohjauksessa ja pysäyttämisessä sekä päästöjen puhdistamisessa ja kone- ja laitekantaa uudistettaessa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Hakemuksessa esitetty BAT-tarkastelu on kokonaisuutena kuitenkin riittämätön, jotta vertailua BAT-tekniikoihin voitaisiin tehdä. Päätöksessä tulee tarkastella voimalaitoksen teknisten ratkaisujen BAT. Hakemusta tulisi täydentää BAT-tarkastelulla, joka sisältäisi myös suunnitelman BAT-tason saavuttamiseksi. Ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamista on tuhkajätteiden hyötykäyttö, jota Haapaniemen voimalaitos on tutkinut ja toteuttanut. Hakemuksessa on selostettu muodostuvien vesien määrät. Tiedot prosessi-, jäte- ja jäähdytysvesien laadusta syntypisteittäin sekä tiedot vesistön tilasta ja vaikutuksista vesistöön eivät ole riittäviä. Tehty selvitys Haapaniemen voimalaitoksen jätevesien määrästä ja laadusta on vuodelta 1993. Selvityksen tiedot tulee päivittää. Viemäriin ei saa laskea voimakkaita happo- tai emäsvesiä, jotka voivat aiheuttaa putkiston syöpymistä ja haittaa puhdistamolla. Happo- ja emäsliuokset on kerättävä erilleen ja toimitettava ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Laboratoriossa syntyviä sakkoja ja liuoksia ei saa johtaa viemäriin, vaan ne on toimitettava ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Vaihtoehtoisesti hakijan on osoitettava laboratoriojätteen haitattomuus luotettavin analyysein.

9 Vedet, jotka sisältävät öljyjä, on johdettava öljynerotuskaivojen kautta. Öljynerotuskaivot tulee varustaa automaattisin hälyttimin. Öljynerotuskaivoja on tarkkailtava vähintään kerran kuukaudessa ja ne tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Tuhkajätteet (lentotuhka, pohjatuhka, tuhkaliete) on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hakijan on aktiivisesti etsittävä tuhkajätteelle uusia käyttökohteita. Hakijan tulisi selostaa, kuinka kauan sijoittamista Heinjoen ampumaradan meluvalliin aiotaan jatkaa. Laitoksen meluhaitoista aiheutui vuonna 2004 yksi valitus, joka koski puhallinmelua. Valitusten määrä on ollut kuitenkin vähäinen, johtuen osaltaan laitoksen hyvästä ennakkotiedottamisesta asukkaille. Toiminnan melua on tarpeen rajoittaa ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Laitoksen toiminnan aiheuttaman melutason ei tulisi aiheuttaa ympäristön asumaalueilla annettujen päiväohjearvojen L Aeq 55dB (klo 7-22) eikä yöohjearvojen L Aeq 50dB (klo 22-7) ylityksiä lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella. Ympäristömelun leviämistä tulee tarkkailla säännöllisin vuosittaisin mittauksin. Seuraavan kerran laitoksen koko toimintaa koskeva meluselvitys on tehtävä 31.12.2008 mennessä. Hakija arvioi, ettei tärinähaittoja esiinny. Tutkimustuloksia tärinän esiintyvyydestä lähiympäristössä ei ole käytettävissä. Tärinäselvitys tulee sisällyttää meluselvitykseen. Voimalaitokselle tulisi antaa LCP-asetuksen mukaiset päästörajat rikkidioksidille, typenoksideille ja hiukkasille. Päästöraja-arvot on annettava yksiselitteisinä pitoisuusrajoina. Raskasmetallit tulisi mitata kertaalleen savukaasusta. Hakija ei ole esittänyt tuntikohtaisia polttoainetietoja, jotta päästöraja-arvon määrittämistä tunneittain voitaisiin arvioida. Ensisijaisesti kattiloille tulisi määrätä yhdet päästöraja-arvot, jotka perustuvat keskimääräisiin polttoainekulutuksiin vuositasolla. Ajoittain talvikaudella, sekä poikkeuksellisina vuosina, jolloin kiinteä polttoaine on tavallista kosteampaa, öljyn osuutta kattiloissa joudutaan nostamaan, mikä lisää rikkidioksidin osuutta savukaasussa. Savukaasupäästöjen pitoisuudet voivat tällöin nousta tasolle, mikä ylittäisi (vuosikeskiarvoja käyttäen lasketun) LCP-asetuksen mukaiset raja-arvot. Korkeammat raja-arvot voidaan määrätä, mikäli parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen savukaasupäästöjen vähentämiseksi ei ole kokonaistaloudellisesti mahdollista. Päätöksessä tulee määrätä, että laitoksen vika- ja häiriötilanteista, jotka aiheuttavat tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai onnettomuustilanteista, jossa kemikaalia tai muuta ainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjaveteen tai viemäriin, on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristöviranomaiselle. Lupapäätökseen tulee sisällyttää määräykset laitoksen toiminnan, päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta. Hakijan on toimitettava lupapäätöksen määräysten mukaisesti tarkistetut käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmat hyväksyttäväksi Pohjois- Savon ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain ympäristöviranomaiselle vähintään tiedot rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöistä, laitoksen sisään syötetyn energian vuosittaisesta kokonaismäärästä polttoaineittain luokiteltuna, polt-

10 toaineiden rikkipitoisuudesta, päästöjen jatkuvien mittausten tuloksista sekä mittalaitteiden tarkastuksista ja yksittäisistä mittauksista. Toiminnanharjoittajan on lisäksi ilmoitettava savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöistä ja rikkoontumisista alueelliselle ympäristökeskukselle. Jatkuvatoimisista mittauksista kertyvän tietomäärän hallitseminen vaatii automaattista tietojen keräystä ja raportointia. Raportointijärjestelmässä muunnetaan alkuperäinen mittaustieto haluttuihin olosuhteisiin ja yksiköihin, lasketaan pitoisuuskeskiarvoja, tunti-, vuorokausi- ja vuosipäästöjä sekä mahdollisia raja-arvojen ylitysaikoja. Turveasemalta järveen johdetuista vesistä on otettava näyte kuukausittain. Näytteistä tutkitaan kiintoaine, ph, sähkönjohtokyky, typpi ja fosfori. Jätevesitarkkailun tulokset tulee toimittaa valvovalle viranomaiselle tulosten valmistuttua. Tulokset on raportoitava vuosittain muun ympäristöraportoinnin yhteydessä sähköisesti Vahtijärjestelmään. Laitoksen tulee toimittaa päivitetyt, syntypistekohtaiset tiedot laitoksella muodostuvien vesien laadusta ja määrästä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Jätteistä on pidettävä kirjaa jätelain edellyttämällä tavalla. Kuopion Energian osallistuminen Kuopio-Siilinjärvi -alueen ilmanlaadun tarkkailusopimukseen on jatkossakin perusteltua ja tarpeellista. Kuopion kaupungin ympäristökeskus seuraa ja raportoi kuukausittain alueen ilmanlaadun kehitystä. 2) Kuopion kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että laitokselle tulee määrätä ns. LCP-asetuksen liitteen 2 mukaiset rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästöraja-arvot, ellei asetuksen 12 :n nojalla myöhemmin asetuksella anneta poikkeavia laitoskohtaisia päästöraja-arvoja. Raja-arvot tulee määritellä viiden edellisen kalenterivuoden keskiarvona vuotuisen käyntiajan, käytettyjen polttoaineiden ja polttotehojen perusteella. Laitoksella tulee kiinnittää huomiota ylös- ja alasajojen sekä häiriötilanteiden aikaisten poikkeuksellisen suurten hiukkas- ja nokipäästöjen estämiseen. Tämä tulee ottaa huomioon myös laitoksen onnettomuus- ja häiriötilanteita koskevassa suunnitelmassa. Asutuksen läheisyyden vuoksi polttoaineiden, erityisesti raskaan polttoöljyn, purkauksien aikaisia hajuhaittoja on pyrittävä vähentämään ja estämään. Hakijan tulee esittää tätä koskeva suunnitelma erikseen hyväksyttäväksi. Turvepölyn leviäminen tuulen ja turverekkojen mukana polttoaineiden vastaanottopaikoilta ja yleensä voimalaitosalueelta sen ulkopuolelle on estettävä teknisin toimenpitein ja toimintoja muutoin kehittämällä. Turpeen kuljetusreitteinä käytettävillä kaduilla (Haapaniementie, Siikaniemenkatu ja Tasavallankatu) on varauduttava puhdistamaan sinne mahdollisesti rekoista kulkeutuva turvepöly säännöllisesti. Savukaasujen päästökorkeus on riittävä turvaamaan savukaasujen riittävä laimeneminen. Laitokselta Kallaveteen johdettaville prosessivesille, polttoaineiden vastaanottopaikoilta johdettaville sade-, ja valumavesille sekä tuhkan käsittelypaikan vesille on ase-

11 tettava päästöraja-arvot ainakin ph:lle, kiintoaineelle ja biologiselle hapenkulutukselle. Toiminnanharjoittajan tulee esittää 5 vuoden välein hyväksyttäväksi suunnitelma, missä osoitetaan lento- ja arinatuhkan suunnitellut hyötykäyttökohteet. Tuhkien sijoittaminen kaatopaikalle ei ole hyväksyttävää. Laitoksen melualueet ulottuvat jossain määrin asemakaavan mukaisille asuintonteille ja asuinkortteleihin. Hakijan tulee selvittää mahdollisuuksia ja toimenpiteitä, joilla laitoksen melualueita voitaisiin supistaa ja alentaa korkeimpia melutasoja aivan laitoksen viereisillä asuinalueilla. Hakijan tulee selvittää myös mahdollisuudet vähentää käytönhäiriöiden aikaisten ulospuhallusten aiheuttamaa meluhaittaa. Laitoksen toiminnan aikainen keskiäänitaso ei saa asuinalueilla ja aktiivisessa virkistyskäytössä olevilla alueilla ylittää päiväaikaan (klo 7-22) tasoa 55 db(a) ja yöaikaan (klo 22-7) tasoa 50 db(a). Mittaustuloksia raja-arvoihin verrattaessa on otettava huomioon melun mahdollinen kapeakaistaisuus. Voimalaitoksen maaperän tila on selvitettävä mahdollisen pilaantumisen selvittämiseksi. Voimalaitoksen molempien kattiloiden uusimisella on saavutettavissa kokonaisuutena selvää ympäristönsuojelullista hyötyä. Kattilauudistukset mahdollistavat myös nykyisen polttoainejakauman muuttamisen ympäristönsuojelun kannalta myönteisempään suuntaan. Kattiloiden uudistamisen kiirehtiminen on tärkeää. Hakijan tulee laatia voimalaitoksen ympäristöriskikartoitus ja toimintasuunnitelma ympäristöonnettomuuksien ja häiriötilanteiden varalta. Savukaasupäästöjä merkittävästi lisäävissä häiriötilanteissa, kuten sähkösuodattimien häiriötilanteissa, laitoksen toiminta on keskeytettävä 24 tunnin kuluessa LCPasetuksen 14 :n mukaisesti tai laitoksella on siirryttävä käyttämään polttoaineita, joilla häiriötilanteen päästöt ovat alhaiset. Laitoksen tarkkailusuunnitelmaa tulee täydentää tai muuttaa seuraavasti: - Laitoksen käyttötarkkailuun tulee lisätä palamisen tarkkailu. - Polttoaineiden laadun tarkkailuun tulee lisätä turpeen sekä raskaan ja kevyen polttoöljyn rikki- ja metallipitoisuuksien seuranta. - Laitoksen melualueet ja melutasot tulee selvittää. - Laitoksen lento- ja arinatuhkan alkuainepitoisuudet tulee määrittää vuosittain ja alkuaineiden liukoisuus 3 vuoden välein. - Savukaasujen raskasmetallipäästöt tulee kertaluonteisesti mitata vuonna 2007. - Jätekirjanpidon perusteita tulee täsmentää. - Laitokselta Kallaveteen johdettavien prosessivesien, polttoaineiden vastaanottopaikkojen sade- ja valumavesien sekä tuhkan käsittelypaikkojen vesien määrää ja laatua tulee seurata säännöllisesti. Vesistä tulee analysoida ainakin ph, kiintoaine, sähkönjohtokyky, BHK, sulfaatti, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. - Tarkkailutietojen raportointi tulee kuvata. - Karttaan tulee merkitä kaikki päästökohteet ja näytteenottopisteet.

Kaikista tarkkailutuloksista tulee tehdä yhteenveto 5 vuoden välein valvontaviranomaisille. Yhteenvedon perusteella voidaan arvioida tarkkailun muutostarvetta. 12 Kallaveteen johdettavien jätevesien vaikutus vesistössä on tarpeen selvittää tarkemmin. Mikäli vesistövaikutukset ovat mahdollisia, tulee laitoksen tarkkailuohjelmaan lisätä vesistövaikutusten tarkkailu tarvittavissa määrin. Lisäksi savukaasupäästöjen raja-arvovalvonnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmistukseen. Tämä koskee erityisesti hiukkasmittauksia. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kuopion seudun ilmanlaadun yhteisseurantaan seudun kuntien ja toiminnanharjoittajien kesken laadittavan erillisen sopimuksen mukaan. Lupahakemuksen tiedot käytettävistä kemikaaleista ja niiden määristä ovat jossain määrin epätarkat muiden kuin pääkemikaalien osalta. Lupapäätökseen tulee kirjata määräys tarvittavista ympäristönsuojelutoimista sen jälkeen kun laitoksen toiminta loppuu. Uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on laitettava vireille 31.12.2015 mennessä. Lisäksi olisi toivottavaa, että hakija ainakin Haapaniemen voimalaitoksen osalta ottaisi käyttöön ympäristöasioiden hallintajärjestelmän. 3) Itä-Suomen läänihallitus on todennut, että ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli laitoksen toiminta toteutuu hakemuksen mukaisesti. Muistutukset 1) As Oy Kuopion Haapaniemensato vaatii, että voimalaitoksen vieressä sijaitsevalle, kohtuullisen uudelle asuinalueelle kohdistuvat haittavaikutukset on poistettava. Voimalaitos aiheuttaa asuinympäristössä monenlaista haittaa. Jatkuvakestoinen taustamelu on erityisen häiritsevää illalla. Yhtäkkinen hyvin voimakas paineentasausmelu on lapsille ja vanhuksille hyvin pelottava. Lisäksi melua aiheuttaa lähes yhtäjaksoinen rekkaliikenne. Haittaa aiheutuu myös turpeen imelästä tuoksusta ja turvepölyn leviämisestä pihaalueille. Autojen katoilla on usean kesän aikana ollut tuhkaa ja muita tiukasti kiinnittyneitä kuona-ainejäämiä. 2) Kuopion Vesi lausuu, että voimalaitos sijaitsee Kuopion Veden hyväksytyllä toiminta-alueella, jolloin periaatteena on, että jätevedet johdetaan jätevesiverkostoon ja sadevedet sadevesiverkostoon. Jätevesiverkostoon laitokselta tulee pelkästään saniteettivesiä. Varsinaisia prosessivesiä ei johdeta verkostoon. Laitoksen sade- ja pesuvedet kerätään laskeutusaltaaseen puhdistettavaksi ja johdetaan edelleen vesistöön. Puhdistettuja vesiä ei ole tarpeen johtaa viemäriin.

Hakijan selitys 13 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta hakija toteaa, ettei vanhoilta laitoksilta voida edellyttää viimeisimpien tekniikoiden laaja-alaista käyttöönottoa. Kustannukset ovat liian suuret saavutettuun hyötyyn nähden. Voimalaitokselle on laadittu käyttösuunnitelma ja investointistrategia vuonna 2003. Strategian mukaan Haapaniemi 1 on tarkoitus korvata uudella laitoksella vuonna 2011 ja Haapaniemi 2 aikaisintaan 2015. Laajempaan BAT-arviointiin ei ole tarvetta, koska laitosten jäljellä oleva käyttöaika on kuudesta kymmeneen vuoteen. Laitoksen toiminnassa ja sen laajuudessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vuonna 1993 tehdyn jätevesiselvityksen jälkeen. Laitoksen vaikutukset vesistöön ovat niin vähäiset, että niiden selvittäminen on tämänkin vuoksi tarpeetonta. Laitokselta ei johdeta viemäriin voimakkaita happo- tai emäsvesiä. Laboratoriojätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Laitoksella on käytössä hälyttimillä varustetut öljynerotuskaivot niissä kohteissa, joissa öljyn joutuminen vesistöön on mahdollista. Sadevesikaivoissa ei ole hälyttimiä. Tuhkan vastaanottosopimuksen mukaan Kuopion kaupungin tekninen virasto järjestää voimalaitoksella syntyvälle tuhkalle asianmukaisen sijoituspaikan. Pääkohde on Heinjoen ampumaradan vallien täyttö. Varaventtiiliputkien varustaminen äänenvaimentimilla ei ole mahdollista tilaongelmien, painelaitteita koskevien rakenteellisten määräysten ja turvallisuusvaatimusten vuoksi. Laitos tiedottaa kaikista ennakoitavista mahdollisista melu- ja ympäristöhäiriöistä. Meluselvityksen uusiminen ei ole tarpeen, koska toiminta ei ole muuttunut. Toiminta ei aiheuta tärinää eikä selvitystarvetta ole. Päästörajat tulee määrittää tuntitasolla toteutuneiden polttotehojen suhteessa, kuten Jyväskylän Energia Oy:n Rauhalahden voimalaitoksella. Pitkäaikaisten keskiarvojen käyttäminen päästöraja-arvoissa johtaa väistämättä päästörajojen ylittymiseen polttoaineiden osuuksien muuttuessa. Raskas polttoöljy on laitoksen varapolttoaine kiinteän polttoaineen toimitushäiriöiden aikana. Vaihtoehtoisesti raja-arvot voidaan määrätä LCP-asetuksen mukaan erikseen täyden tehon raskasöljypoltolle ja täyden tehon turvepoltolle minimi öljyteholla. Hetkellinen raja-arvojen valvonta tapahtuisi toteutuneiden tehojen mukaan laskennallisesti jälkikäteen. Haapaniemi 1:n polttoaine-energiasta öljyn osuus kuukausikeskiarvona vuosina 2002-2005 on ollut keskimäärin 24 % (10-50 %) ja vastaavasti Haapaniemi 2:lla 8 % (3-25 %). Tuntitasolla HPN1:lla öljyn osuus vaihtelee 6-75 % ja HPN2:lla 3-50 % polttoaine-energiasta. Polttoaineosuuksien tiedot löytyvät laitoksen tietojärjestelmästä. Laitoksen raskasmetallipäästöt voidaan mitata. Kertamittauksiin perustuvia tuloksia luotettavampaa on käyttää yleisesti hyväksyttyjä päästökertoimia. Laitoksen satunnaiset vähäiset nokipäästöt aiheutuvat savukaasukanaviin kerääntyneiden kerrostumien irtoamisesta. Päästöjen välttämiseksi henkilökunta on ohjeistettu te-

14 kemään kuormitusmuutokset mahdollisimman tasaisesti. Häiriötilanteista johtuvia nokipäästöjä ei voida ennakoida. Polttoaineiden pölyhaittoja vähennetään purkamalla polttoainekuormat vastaanottoasemien ovet suljettuina. Autoilijat on ohjeistettu harjaamaan auton rakenteisiin kertynyt turvepöly pois vastaanottoasemilla. Autojen pesu ei ole mahdollista, kun ulkoilman lämpötila on alle 0 o C. Pesu lisäisi vesistön kiintoainekuormitusta. Raskasöljysäiliöiden purkausputkien toimintaa on muutettu niin, että öljyn sähköinen varautuminen, kaasuuntuminen ja hajuhaitat ovat vähentyneet. Säiliöalueelle on lisätty sadevesikaivo, öljynerotuskaivo on huollettu sekä vallitilan ulkopuolelle on tehty venttiilikaivo. Kaivon venttiili voidaan sulkea öljyvahingon sattuessa. Kuljetusreittien tehostetusta puhdistuksesta huolehtii Kuopion kaupungin tekninen virasto hakijan kustannuksella. Kaikista merkittävistä ympäristön kannalta haitallisista päästöistä ja laitehäiriöistä hakija ilmoittaa jo nyt Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristöviranomaiselle. Hakija toimittaa ns. LCP-asetuksen mukaiset vuosittaiset tiedot viranomaisille sekä tiedot jätteistä ja vesistöön johdettavasta kuormituksesta. Kuopion kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen lausuntoon hakija vastaa, että päästöraja-arvojen määrittäminen viiden kalenterivuoden keskiarvona vuotuisesta käyntiajasta ja käytetyistä polttoainetehoista johtaa väistämättä raja-arvojen ylittymiseen polttoaineosuuksien muuttuessa, kuten Pohjois-Savon ympäristökeskukselle annetusta selvityksestä tarkemmin ilmenee. Laitoksen käytettävyyden ylläpitämiseksi sekä laitevikojen ja käyttöhäiriöiden välttämiseksi vuosittaiset huoltotoimet tehdään suunnitelmallisesti ja huolella. Laitoksen normaalit ylös- ja alasajot on ohjeistettu niin, että päästöt ovat mahdollisimman pienet. Polttoaineiden hajuhaitoista hakija viittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle edellä annettuun selvitykseen. Polttoöljyn hajuhaitat ovat vähäiset, eikä erilliselle polttoöljyn hajuhaittojen vähentämistä koskevalle suunnitelmalle ole tarvetta. Turvepölyn leviämisen estämistä on tehostettu (turpeen purku suljetussa tilassa ja autojen harjaus). Paineilman käyttö autojen puhdistuksessa on turvallisuussyistä kielletty (pölyräjähdysvaara). Rekka-autojen pesu ei Oulun turvevoimalaitoksen kokemusten perusteella ole mahdollista pakkaskaudella. Kuljetusreittejä puhdistetaan tehostetusti imuautoilla. Nykyinen prosessi- ja jäähdytysvesien tarkkailu on voimassa olevan luvan mukaista ja riittävää. Tuhkien sijoittaminen kaatopaikalle täytyy olla hyväksyttävää, kun muita sijoituskohteita ei ole. Lento- ja arinatuhkan hyötykäyttösuunnitelma ei ole tarpeen, koska tuhkan sijoitus kaatopaikalle on kallista ja hyötykäyttökohteita tarkastellaan jatkuvasti. Laitoksen melua on vähennetty asentamalla eräisiin katolle johtaviin putkiin äänenvaimentimet ja uudistamalla Haapaniemi 2:n savupiipun alaosan äänenvaimennin.

Laitokselle on asennettu myös savukaasujen jälkijäähdytin, jonka vaikutus on ollut merkittävä piippumelun alentumisessa. 15 Kattilan varoventtiiliputkien varustaminen äänenvaimentimilla ei ole mahdollista painelaitteita koskevien rakenteellisten määräysten ja turvallisuusvaatimusten vuoksi. Maankäytön suunnittelussa periaatteena tulisi olla, että myöhemmin alueelle tulevan toiminnan tulee sopeutua tilanteeseen eikä päinvastoin. Toiminnan laatu huomioon ottaen ei maaperätutkimuksille ole tarvetta. Alue on suurelta osin päällystettyä piha-aluetta, jonka maaperän pilaantumistodennäköisyys on pieni. Polttonesteiden varastointi on keskittynyt vain osalle kiinteistöä, eikä koko kiinteistön tutkimiselle ole tarvetta. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin hakija vastaa samoin kuin edellä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Voimalaitokselle ei ole laadittu erillistä ympäristöriskikartoitusta. Sen sijaan on laadittu useita eri lakeihin perustuvia riskikartoituksia sekä suunnitelmia häiriö- ja poikkeusoloja varten. Näitä ovat muun muassa valmiussuunnitelma poikkeusoloja varten, pelastussuunnitelma, varautumissuunnitelma sähkö- ja lämmöntuotannon häiriöihin, voimalaitoksen öljyvarastojen riskikartoitus, turvallisuus- ja pelastussuunnitelma, kattilalaitosten vaaranarviointi, räjähdyssuojaselvitys ja ATEX-asiakirja sekä laitos ja laitekohtaiset työturvallisuusohjeet. Palamisen tarkkailu on yksi käyttötoiminnan perustehtävä ja perustuu liekin intensiteetin seurantaan. Palamisen hyvyyttä seurataan jatkuvatoimisilla happi- ja häkämittauksilla sekä savukaasun tummuusmittauksilla. Tulipesäkameroiden avulla seurataan jatkuvasti palamista jälkipolttoarinalla. Palamisen tarkkailun lisäämisellä tarkkailusuunnitelmaan ei käytännössä saavuteta mitään hyötyä. Laitos käyttää polttoöljyn ominaisuuksien seurannassa öljyntoimittajan ilmoittamia analyysitietoja. Turpeen rikkipitoisuus määritetään viikoittain. Päästöt lasketaan savukaasumittausten perusteella. Polttoaineen raskasmetallipitoisuuksien analysointi ei ole tarpeen, koska päästöjen ilmoittaminen perustuu yleisesti hyväksyttyihin päästökertoimiin. Tarvittaessa raskasmetallit voitaisiin mitata vuosittaisen päästömittausjärjestelmän vertailumittausten yhteydessä. Melun seurantamittauksiin ei ole tarvetta, mikäli toiminnassa ei tapahdu olennaista muutosta. Merkittävin melun lähde alueella on kuitenkin liikenne. Vuosittainen lento- ja arinatuhkan alkuainemääritys sekä kolmen vuoden välein tehtävä liukoisuusmääritys ovat tarpeettomia, koska polttoainetta toimitetaan usealta suolta eikä yksittäinen määritys anna oikeaa kuvaa tuhkan koostumuksesta koko vuoden ajalta. Tarvittaessa määritysväli voisi perustua pikemminkin siihen, kun tuotannossa ja toimituksessa oleviin suoalueisiin tulee merkittäviä muutoksia. Tarkkailutuloksia voidaan arvioida vuosikatselmusten yhteydessä ja tehdä yhteisellä sopimuksella tarpeellisia muutoksia tarkkailusuunnitelmaan. Nykyinen vesistöön johdettavien vesien laadun ja määrän seuranta on riittävä. Vesistövaikutuksia ei ole tarpeen selvittää, mikäli laitoksen toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia tai vesianalyysit eivät sitä edellytä.

Hakija osallistuu toistaiseksi Kuopion ilmanlaadun yhteisseurantaan. Jos seurannan kustannukset nousevat kohtuuttomiksi, voidaan osallistumista harkita uudelleen. Siksi sitä ei tule mainita ympäristöluvassa. Lupaan tuleva vaatimus toiminnan päättymisen jälkeisistä toimista on tarpeeton. Korkeintaan laitoksen on toimitettava suunnitelma toiminnan jälkeisistä toimista riittävän ajoissa ennen toiminnan päättymistä. As Oy Kuopion Haapaniemensadon muistutukseen hakija vastaa, että laitokselta kuuluvat äänet ovat laiteiden normaaleja käyntiääniä. Paineilmamääräykset edellyttävät, että kattiloiden ylipaine voidaan purkaa turvallisesti voroventtiilien kautta eikä melulta voida välttyä. Rekkaliikenne on ohjattu laitoksen länsipuolen portista, joka on mahdollisimman kaukana asutuksesta. Turvepölyn ja hajunhaittoja estetään purkamalla kuormat suljetussa tilassa. Kokonaan pölyn ja hajun leviämistä ei voida estää. Lupapäätöksen tulee olla voimassa toistaiseksi ja lupamääräysten tarkistaminen aikaisintaan vuoden 2016 aikana. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kuopion Energia Oy:lle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen voimalaitoksen toimintaan Haapaniemen voimalaitosalueella Kuopion kaupungissa. Voimalaitos käsittää polttoaineteholtaan 131 (HPN1) MW:n ja 245 (HPN2) MW:n kattilalaitokset. Toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden vesistön pilaantumiseen tai sen käyttöön perustuvaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Veden ottaminen vesistöstä LUPAMÄÄRÄYKSET Polttoaineet Ympäristölupavirasto myöntää Kuopion Energia Oy:lle vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen vesistöstä voimalaitosten jäähdytysvedeksi ja nykyisten vedenottorakenteiden pysyttämiseen vesistössä. Otettava vesimäärä on enintään 10 milj.m 3 vuodessa. Vedenottokohta on 30 m voimalaitosalueen rannassa Kallavedessä. Vesialueen omistaa Kuopion kaupunki. 1. Voimalaitoksessa voidaan polttaa turvetta, puupurua, ruokohelpiä sekä muita puuperäisiä puhtaita polttoaineita sekä raskasta ja kevyttä polttoöljyä. 2. Voimalaitoksella käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. 16

Päästöt vesiin ja viemäriin 17 Päästöt ilmaan 3. Voimalaitoksen jäähdytys-, pesu- ja prosessivedet johdetaan vesistöön ja saniteettivedet Kuopion kaupungin viemäriverkkoon. Turpeenerotuskaivon vedet on johdettava alueen viemäröintijärjestelmän lietteen- ja öljynerotuskaivojen kautta jäähdytysvesikanaaliin. Poikkeukselliset prosessi- ja pesuvedet on tarvittaessa neutraloitava ennen johtamista vesistöön. Neutraloidun veden ph tulee olla 5-9. 4. Laitosalueen sadevedet ja muut pintavedet sekä prosessijätevedet on kerättävä hallitusti, tarvittaessa esikäsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja pinta- tai pohjavesiin on estettävä öljynerotuksella. Öljynerotin ja -ilmaisin tulee pitää toimintakunnossa. Öljyn- ja kiintoaineen erottimet on tarkistettava ja tyhjennettävä säännöllisesti. 5. Haapaniemi 1:n savupiipun korkeus on 100 m ja Haapaniemi 2:n 120 m. Voimalaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat seuraavat: Haapaniemi 1 Hiukkaset 50 mg/m 3 (n) Rikkidioksidin ja typenoksidien (NO 2 ) päästöraja-arvot ovat turpeen ja raskaan polttoöljyn painotettujen päästöraja-arvojen summana (C p ) ja lasketaan seuraavasti: Rikkidioksidi C p mg/m 3 (n) = [(C turve x 779 mg/m 3 (n)) + (C POR x 1417 mg/m 3 (n))] Typenoksidit C P mg/m 3 (n) = [(C turve x 600 mg/m 3 (n)) + (C POR x 375 mg/m 3 (n))], jossa C turve = turpeen antama tehon osuus tuotetusta kokonaistehosta C POR = raskaan polttoöljyn antama tehon osuus tuotetusta kokonaistehosta. Haapaniemi 2 Hiukkaset Rikkidioksidi Typenoksidit (NO 2 ) 50 mg/m 3 (n) 760 mg/m 3 (n) 582 mg/m 3 (n) Luvan saajan on raportoitava käytettyjen polttoaineiden määrät ja rikkidioksidi- ja typpidioksidipäästöt kuukausittain Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Melu ja pöly 18 7. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä (22-7) keskiäänitasoa 50 db(a). Jos melu sisältää iskumaista tai kapeakaistaista melua mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon. 8. Laitoksen käyttö-, huolto- ja häiriötilanteisiin liittyvät paineellisen höyryn ulospuhallukset on mahdollisuuksien mukaan ajoitettava päiväaikaan ja vaimennettava äänenvaimentimien avulla. Ulkotoiminnat, kuten polttoaineiden ja jätteiden käsittely ja liikenne tulee järjestää ja toteuttaa niin, että ympäristön melu-, pöly-, ja hajuhaitat sekä roskaantuminen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pölyn, melun ja roskien leviäminen voimalaitosalueen ulkopuolelle on estettävä huolehtimalla riittävistä torjuntatoimenpiteistä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Toiminnoissa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden käsittely ja varastointi voidaan tehdä osana voimalaitosalueen jätehuoltoa ajantasaisten jätehuolto-ohjeiden mukaisesti. 10. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Vähintään kerran vuodessa ongelmajätteet on toimitettava laitokselta luvanvaraisille käsittelijöille, ellei pidempään varastointiin ole erityistä syytä. 11. Voimalaitosalueen maaperän mahdollinen pilaantuminen tulee selvittää ennen lisärakentamista, maamassojen kaivua tai alueiden käyttötarkoituksen muutosta. Selvitykset tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle ja käynnistää tarpeen mukaan lupa- tai ilmoitusmenettely ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Varastointi 12. Polttoaineet ja kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 13. Polttoöljy- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava riittävän suuriin, tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että maaperän pilaantuminen säiliöiden täytön ja tyhjentämisen tai säiliöiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Laitoksen toiminnan, prosessi- ja puhdistuslaitteiden vikojen tai häiriöiden aiheuttaessa tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai muuttaessa niiden laatua haitallisemmaksi on luvan saajan ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi, tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi ja ta-

Energiatehokkuus 19 pahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet ja toiminta tulee saattaa normaaliksi viivytyksettä. 15. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava aina saatavilla tarpeelliset suojarakenteet ja riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 16. Voimalaitoksen kattiloissa on käytettävä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita silloin, kun savukaasujen puhdistinlaitteiden rikkoutumisen tai toiminnan häiriöiden vuoksi on mahdollista, että päästöt ilmaan olisivat tavanomaista suuremmat. Jos vähän päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö ei ole mahdollista tai kattila ei voi palata normaalitoimintaan 24 tunnin kuluessa, on toimintaa rajoitettava tai se on keskeytettävä. Kattila saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. 17. Savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriö- ja rikkoontumistilanteista on 48 tunnin kuluessa ja polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä välittömästi ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Toiminnassa tapahtuvista muista kuin edellä tarkoitetuista poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista tai onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Luvan saajan on pidettävä vahinko- ja onnettomuustilanteita koskevat toimintasuunnitelmat ja -ohjeet ajan tasalla sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta onnettomuustilanteiden varalta. 20. Laitoksen toimintaan liittyvien riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten on tehtävä suunnitelma, joka on esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.8.2008 mennessä. 21. Voimalaitosta on käytettävä siten, että kattiloissa käytettävien polttoaineiden sisältämä energia hyödynnetään esisijaisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. 22. Laitoksen toimintaan liittyvää energian ja polttoaineiden kulutusta on seurattava ja toimenpiteitä energian säästämiseksi on kehitettävä. Kehityksestä on raportoitava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu 23. Voimalaitoksen sekä jäähdytys-, jätevesi- ja sadevesiviemärien toimintaa, käyttöä ja häiriötilanteita on tarkkailtava ja käyttötarkkailun tiedoista on pidettävä kirjaa.

20 Laitoksen toimintaa ja käyttöä on tarkkailtava vähintään hakemuksen käyttötarkkailusuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päästöjen tarkkailu 24. Jäte- ja jäähdytysvesien tarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti täydennettynä kuukausittaisista vesinäytteistä tehtävillä fosfori- ja typpipäästöjen analyyseillä. Vesistöön johdettavien vesijakeiden laatu ja vesistökuormitus (kiintoaine, BOD, fosfori ja typpi) on selvitettävä. Tässä yhteydessä tulee selvittää myös tavanomaisesta poikkeavien jätevesien kuten kattiloiden vuoto-, pesu- ja ulospuhallusvesien sekä tuhkan käsittelypaikan vesien esikäsittely- tai puhdistustarve ja toteutusmahdollisuudet sekä tarkkailu. Selvitykset tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 1.8.2008 mennessä. 25. Ilmapäästöjen tarkkailu on tehtävä ympäristölupahakemuksen mukaisesti ja seuraavasti täydennettynä. Poistokaasujen lämpötilaa, painetta sekä happi- ja vesihöyrypitoisuutta on seurattava kattilassa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Vesihöyrypitoisuutta ei tarvitse mitata jatkuvasti, jos savukaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. Kattiloiden poistokaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- hiukkas- ja hiilimonoksidipäästöjä on mitattava jatkuvasti. Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97 % ja typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 % ei ylitä 110 % raja-arvoista. Raja-arvoon verrattavat kuukausikeskiarvot ja 48 tunnin keskiarvot määritetään mitatuista raja-arvoon verrattavista 48 tunnin keskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta mittaustuloksen 95 % luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudesta. Yhden mittaustuloksen 95 % luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille ja typenoksideille enintään 20 % päästöjen raja-arvosta ja hiukkasille 30 % päästöjen raja-arvosta. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa. Päästöjen ja kuormitusten laskennassa ja raportoinnissa käytetään mitattuja arvoja. Jos jatkuvatoimisten mittausten tuloksista joudutaan hylkäämään mittaukset vuoden aikana yli 10 päivänä, on ryhdyttävä toimiin mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi. Kattiloiden raskasmetallipäästöt on mitattava viimeistään vuonna 2008 ja tarvittaessa silloin kun polttoaineet, palamis- tai savukaasujen käsittelyolosuhteet muuttuvat olennaisesti. Savukaasupäästöjen seurantaan käytettävien jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmennukseen on sovellettava standardia SFS-EN 14181. Voimalaitoksen toiminnan ja liikenteen aiheuttama melutilanne on selvitettävä voimalaitosalueella ja sen ympäristössä tehtävillä melumittauksilla ja niitä täydentävillä laskelmilla vähintään joka kolmas vuosi. Melun tarkkailussa on keskiäänitasojen selvit-